Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

Liittynyt
21.04.2020
Viestejä
1 887
Nyt alkoi kiinnostaa, mikä nettipankkien käyttöliittymissä nykypäivänä mättää?
mun mielestäni ainakin nordean ja osuuspankin sivut meni huonoiksi uudistuksen jälkeen. OP on käyttökelpoinen vaikka huono, mutta Nordea oli niin sietämätöntä kuraa, että lopetin tilin. Osaan toki sanoa vain aasiakas kokemuksen, enkä tiedä onko huonous design vai tekniikkapuolella vai molemmissa.

Nordeassa oli vielä se vitsi, että jotkin asiat toimivat vanhoilla sivuilla, eli niitäkin vielä pyöritettiin siellä taustalla, mutta jostain syystä asiakkaita ei sinne enää haluttu päästää kuin tietyissä erityistapauksissa. Esim. jotain tiliotteita vai käyttösopimuksia piti mennä hakemaan vanhalta sivulta, mistä pääsikin käyttämään vanhaa sivua eikä tarvinnut käyttää uutta. Toki välissä joutui kirjautumaan muistaakseni kerran uudelleen sisään. Osakekauppa (Investor oli jo niin hirveä että antoi esimakua lopullisesta sivustosta...) oli myös jotenkin kankeaa kun se varmistus meni jossain vaiheessa mulla aina ensin vanhalle sivulle ja sitten palasi uudelle. Näitä reikiä sitten tukkivat ja lopulta en enää jaksanut etsiä uutta kun muutaman näitä löysin. Nordean kehittäjät siis voittivat asiakaskokemuksen tuhoamistaistelun, vaikka kaikkeni yritin puolustaa itseäni ja etsiä pakoreittejä hyvään asiakaskokemukseen.
 
Liittynyt
17.02.2018
Viestejä
847
Nyt alkoi kiinnostaa, mikä nettipankkien käyttöliittymissä nykypäivänä mättää?
S-pankki:
android versio. s-mobiilista. pankki ja bonus sovellus samassa. jos on tullut kuitti ja avaat sovelluksen niin kirjaudut sisään ja menee automaattisesti kuittiin. painat takaisin nappia puhelimesta niin sovellus sulkeutuu. joudut avaamaan uudestaan sovelluksen ja kirjautumaan uudestaan sisään.

jos katsot tilitietoja ja vaihdat sovellusta ja palaat takaisin niin tilitiedot latautuvat uudestaan ja hyppää alkuun.

jos lyhennät luottokortin saldoa niin alkaa tyrkyttämään e-laskua (vaikka sellainen tulee jo, toiseen pankkiin) ja joudut useamman klikkauksen tekemään että en halua. ja tämä toistuu joka kerta.

Danske bank:
jos tekee selain version pankissa maksun/laskun odottamaan niin se ei näy mobiilipankissa ja toisinpäin. eli netti ja mobiilipankissa databaset eivät keskestele keskenään. asia varmistettu asiakaspalvelusta.

mobiilipankissa sijoitustilien käteisvarat lasketaan sijoitusten saldoon, nettipankissa ei.

tässä nämä eniten ärsyttävät asiat. tottakai mobiiliversiot ovat myös rajoittuneemmat eli kaikki toiminnot eivät ole käytössä, mutta se on ymmärrettävää.
 
Liittynyt
12.05.2020
Viestejä
376
Ainakin Savoniassa tietyt opettajat vaativat nimenomaan MS Wordin muokkausformaattia, eli .doc tai .docx.
No tässä on 3 vaihtoehtoa nyt:

1. Voit ottaa yhteyttä näihin opettajiin ja kysyä onko PDF/ODT muoto OK ja perustella miksi näin pitäisi olla
2. Käytät Libreofficea ja tallennat DOC muodossa ja toivot että muotoilut toimivat (joo ne toimii :cigarbeye:)
3. Hankit wordin tai jonkun millä saat paperit oikeaan muotoon ja toimit kuten muutkin


Todennäköisesti ne opettajat on sen verran tampioita atk:n kanssa että et niillekään pysty perustelemaan miksi niiden palautusvaatimukset on väärin. Eikä ne jaksa näitä jorinoita kuunnella, toteavat vaan notta suoritukset puuttuvat, kurssi hylätty. :smoke:


Tietotekniikka on paskaa, deal with it :comp2:
 

a-p

Make ATK Great Again
Liittynyt
01.01.2017
Viestejä
787
No tässä on 3 vaihtoehtoa nyt:

1. Voit ottaa yhteyttä näihin opettajiin ja kysyä onko PDF/ODT muoto OK ja perustella miksi näin pitäisi olla
2. Käytät Libreofficea ja tallennat DOC muodossa ja toivot että muotoilut toimivat (joo ne toimii :cigarbeye:)
3. Hankit wordin tai jonkun millä saat paperit oikeaan muotoon ja toimit kuten muutkin


Todennäköisesti ne opettajat on sen verran tampioita atk:n kanssa että et niillekään pysty perustelemaan miksi niiden palautusvaatimukset on väärin. Eikä ne jaksa näitä jorinoita kuunnella, toteavat vaan notta suoritukset puuttuvat, kurssi hylätty. :smoke:


Tietotekniikka on paskaa, deal with it :comp2:
Opiskelijastatuksella oleva saa Wordin jopa ilmaiseksi käyttöönsä tai saa sen erittäin edulliseen hintaan.

Edit: aivopieru

 

Liitteet

Viimeksi muokattu:

Timo 2

Premium-jäsen
Liittynyt
11.02.2018
Viestejä
13 132
Opiskelijastatuksella oleva saa Wordin jopa ilmaiseksi käyttöönsä tai saa sen erittäin edulliseen hintaan.
Koko office paketin saa kukatahansa puoli-ilmaiseksi vaikka huuto.netistä.




Joten oikea tiedostomuoto ei ainakaan jää rahasta kiinni.
 
Liittynyt
08.12.2017
Viestejä
1 540
tässä nämä eniten ärsyttävät asiat. tottakai mobiiliversiot ovat myös rajoittuneemmat eli kaikki toiminnot eivät ole käytössä, mutta se on ymmärrettävää.
En tiedä onko tämä ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Jos porukka on digitalisaation myötä vaihtamassa mobiililaitteisiin pääasiallisena käyttötapana, on aika erikoista, että jotain edistyneitä toimintoja varten tarvitaan edelleen se nettisivu. Toki nettisivun saa auki puhelimellakin. Joskus voi vaan vaatia selaimesta desktop-tilan kytkemistä kun koodarit eivät ole jaksaneet tehdä responsiivista css:ää.

Ohjelmistoteknisesti natiivi appsi on "rikkaampi" kuin puhdas nettisivu. Natiivi on minimissäänkin appsiksi paketoitu nettiselain, jossa voi vaan ajaa sitä nettiversiota esimerkiksi niin, että osoite on valittu automaattisesti ja osoiterivi ja tabit piilotettu. Appsi voi kuitenkin myös tarjota lisää rajapintoja ja integrointeja laitteeseen.

Monet "edistyneet" toiminnot ovat myös ihan pilipali-tason valintalaatikoita. Hyvä esimerkki on vaikkapa S-pankilla kortin käytön geoblokkaaminen. Appsista ei vaikuta löytyvän tätä, mutta tuo parin hassun kohdan valintalaatikko löytyy nettisivulta. Kyllä tuo on omanlaista haistavittu-asennetta, että esim. 10 vuodessakaan ei toimintoa saada appsiin, vaikka firmalla on toimistokerros täynnä propellihattuja raapimassa kassejaan päivästä toiseen 50-100% mediaanipalkkaa korkeammalla kompensaatiolla. S-pankilla/kaupalla on näitäkin ongelmia, että ostat kaupasta jotain, niin nettipankissa voit ihastella kaupan nimessä lokkiskandeja. Unicoden kehityshän aloitettiin jo 40 vuotta sitten.
 
Liittynyt
17.02.2018
Viestejä
847
En tiedä onko tämä ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Jos porukka on digitalisaation myötä vaihtamassa mobiililaitteisiin pääasiallisena käyttötapana, on aika erikoista, että jotain edistyneitä toimintoja varten tarvitaan edelleen se nettisivu. Toki nettisivun saa auki puhelimellakin. Joskus voi vaan vaatia selaimesta desktop-tilan kytkemistä kun koodarit eivät ole jaksaneet tehdä responsiivista css:ää.

Ohjelmistoteknisesti natiivi appsi on "rikkaampi" kuin puhdas nettisivu. Natiivi on minimissäänkin appsiksi paketoitu nettiselain, jossa voi vaan ajaa sitä nettiversiota esimerkiksi niin, että osoite on valittu automaattisesti ja osoiterivi ja tabit piilotettu. Appsi voi kuitenkin myös tarjota lisää rajapintoja ja integrointeja laitteeseen.

Monet "edistyneet" toiminnot ovat myös ihan pilipali-tason valintalaatikoita. Hyvä esimerkki on vaikkapa S-pankilla kortin käytön geoblokkaaminen. Appsista ei vaikuta löytyvän tätä, mutta tuo parin hassun kohdan valintalaatikko löytyy nettisivulta. Kyllä tuo on omanlaista haistavittu-asennetta, että esim. 10 vuodessakaan ei toimintoa saada appsiin, vaikka firmalla on toimistokerros täynnä propellihattuja raapimassa kassejaan päivästä toiseen 50-100% mediaanipalkkaa korkeammalla kompensaatiolla. S-pankilla/kaupalla on näitäkin ongelmia, että ostat kaupasta jotain, niin nettipankissa voit ihastella kaupan nimessä lokkiskandeja. Unicoden kehityshän aloitettiin jo 40 vuotta sitten.
Ja taas löytyi ärsyttävä ominaisuus. Syötät s-mobiilissa email osoitteen. Appi sanoo että sähköpostiin lähti tarkastuskoodi. käy katsomassa koodi, palaa takaisin, sovellus lataa sisällön uudestaan joka tarkoittaa että palataan taas alkuun ja pyytää sähköpostiosoitteen. ja taas koodi kohtaan. onneksi koodi kelpasi eikä lähettänyt sitä uudestaan. Muuten olisi pitänyt käydä koneella lukemassa sähköposti...
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 550
Koko office paketin saa kukatahansa puoli-ilmaiseksi vaikka huuto.netistä.




Joten oikea tiedostomuoto ei ainakaan jää rahasta kiinni.
Avain == koodi, jolla ohjelman saa asennettua ja toimimaan

Lisenssi == lupa käyttää ohjelmaa laillisesti

Nämä eivät ole sama asia.

Se, että maksaa tuotteesta johon ei kuitenkaan saa laillista lisenssiä on vaan todella typerää. Jos lähtee piratismilinjalle, sitten on paljon reilumpaa piratisoida ihan ilmaiseksi, koska se tulee vielä halvemmaksi, ja silloin ei samalla tavalla tue rikollisesta toiminnasta hyötymistä.

Nuo "halpisavaimet" ovat usein peräisin esim. jotain hinkuintian opiskelijoille tarkoitetuista lisensseistä tms. jotka eivät ole voimassa muille kuin hinkuintian opiskelijoille, tai softakehittäjille tarkoitetuista erikoispaketeista joissa yhdellä lisenssillä saa softasta asentaa ~150 eri kieliversiota testatakseen oman softansa yhteensopivuutta näiden kaikkien kanssa, mutta sitten siellä tulee kuitenkin se ~150 eri avainta sille yhdelle lisenssille.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.02.2018
Viestejä
847
Millä laitteella? Ainakin Androidissa ohjelman voi jättää taustalle siihen kohtaan kun käy sähköpostista hakemassa koodin.
oneplus 9pro, android 14. ohjelma on taustalla. mutta aina kun palaat siihen niin tämä kyseinen ohjelma päivittää näkymänsä. ärsyttävää jos haluat vaikka tilitapahtumia katsoa ja hyppäät toiseen appiin ja takaisin niin lataa aina uudestaan ja pomppaa sivun alkuun.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
18 231
Ja taas löytyi ärsyttävä ominaisuus. Syötät s-mobiilissa email osoitteen. Appi sanoo että sähköpostiin lähti tarkastuskoodi. käy katsomassa koodi, palaa takaisin, sovellus lataa sisällön uudestaan joka tarkoittaa että palataan taas alkuun ja pyytää sähköpostiosoitteen. ja taas koodi kohtaan. onneksi koodi kelpasi eikä lähettänyt sitä uudestaan. Muuten olisi pitänyt käydä koneella lukemassa sähköposti...
Tuon tyyppinen toiminnallisuus todella ärsyttävää, ja tuntuu että viimevuosina yleistynyt, ihan tietoista kokemuksen pilaamista, selitys ilmeisesti "turvallisuus"

Millä laitteella? Ainakin Androidissa ohjelman voi jättää taustalle siihen kohtaan kun käy sähköpostista hakemassa koodin.
Mikä s-mobiilin versio sulla? (oletus että tuota aiempaa kommenoit)
 
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
28
Yksi tämmöinen paske joka tarvitsee sovelluksen ja nettisivujen käyttöä on Wilma. Itse sovelluksella voit ottaa vastaan viestejä ja nähdä koenumerot. Lomakkeet, anomukset, salasanan vaihto jne. vaativat nettisivujen käyttöä.
 

Timo 2

Premium-jäsen
Liittynyt
11.02.2018
Viestejä
13 132
Lisenssi == lupa käyttää ohjelmaa laillisesti
Noi on laillisia. Käyttöehdot ei mene lain yli.

Toki yritysmaailmassa käyttöehdot painaa enemmän enkä noita käyttäisi vähänkään isommassa firmassa.

Ja joo, saahan noi aktivoitua KMS avulla, mutta koodi on helpompi ja täysin laillinen, eikä mitään piratismia.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
18 231
Mikä s-mobiilin versio sulla? (oletus että tuota aiempaa kommenoit)
?
S-mobiili versiolla 2.30.0.
Tuo taitaa olla viimeinen versio.

Varmistan vielä että ymmärsin kirjoituksesi vastaukseksi.

Eli sinulla voi se sähköposti ohjelman avata ja käydä kopsaamassa koodin ja palata s-mobiilin, ja pasteta sen sinne (tai muistista naputella), nimenomaan tuolla versiolla ?


Tuon tilioteasian tunnistan, mutta en pidä sitä niin suurena ongelmana.
Mikäs tämä tunnistus?
 
Liittynyt
08.05.2019
Viestejä
1 327
S-pankilla/kaupalla on näitäkin ongelmia, että ostat kaupasta jotain, niin nettipankissa voit ihastella kaupan nimessä lokkiskandeja. Unicoden kehityshän aloitettiin jo 40 vuotta sitten.
Tämä nyt ei ole mitenkään S-pankkiin liittyvä ongelma, vaan yleinen ongelma luottokorttimaksuissa. Niissä käytetään järjestelmätasolla lokkiskandeja, koska historialliset syyt. Pankin käyttöliittymä voi konvertoida tai olla konvertoimatta ne nykyaikaisiksi skandeiksi. Tässä on se ongelma, ettei ole tietoa, oliko alun perin tarkoitus käyttää skandeja vai haka- tai aaltosulkeita. Homma voi mennä pieleen kumpaankin suuntaan.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
251 762
Viestejä
4 381 043
Jäsenet
72 867
Uusin jäsen
Potaattomuusi

Hinta.fi

Ylös Bottom