90-luvun kontekstissa pitää muistaa sekin, että hakukoneita ei ollut ja uusia nettisivuja löydettiin nimenomaan porttiskannaamalla. Sittenkin, kun hakukoneita alkoi olla, niin ne skannailivat ip-osoitealueita koputellen yleisimpiä HTTP-, FTP- ja gopher-protokollien käyttämiä portteja ja tekivät indeksiä löytämistään sivuista ja palveluista. Korkeimman Oikeuden päätöksen perusteella kaikki tuollainen olisi laitonta tietomurron yrittämistä.
Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet
- Keskustelun aloittaja Sompi
- Aloitettu
Se on vähän eri asia koputella jonkun yksittäisen osoitteen 80 (http) -porttia (tai nykypäivänä https) kuin skannata kaikki 65535 porttia läpi. Toki tuo oli aikanaan aikalailla villiä meininkiä ja skannailtiin tunnettuja portteja mutta silloin kolkuteltiin vain niitä tunnettuja portteja missä saattoi olla julkisia palveluita eikä koko 64k porttiavaruutta joka osoitteesta. Ja aika monet hakukoneet eivät satunnaisia osoitteita skannailleet vaan niille piti erikseen kertoa että "käypäs kurkkaamassa tämä osoite, siellä on nettisivu".
Itse asiassa, ei ole, koska näiden porttien koputtelulle on hyväksyttävä syy: julkisiksi tarkoitettujen palveluiden löytäminen, eikä tietojärjestelmiin tunkeutuminen. Tuomion olennainen peruste nimittäin oli siinä, että porttiskannaukselle ei nähty muuta uskottavaa syytä kuin tietomurron yrittäminen.
Kovin montaa porttia ei voi lukea julkisiksi tarkoitettujen palvelujen löytämiseksi, ehkä HTTP, HTTPS ja sähköpostin lähtevän postin portit (salaamaton ja salattu liikenne). Mitä muita portteja pitäisi oletettavasti olla auki? Julkisessa verkossa ei käsittääkseni ole vaatimuksia mitä palveluita siellä pitäisi olla auki. En näe yhtään hyväksyttävää syytä että jotain porttiskannausta ajetaisiin missään julkisessa verkossa (VR:n junaverkko, kirjaston verkko, oppilaitoksen verkko)...
Toisaalta näin mutta mitä portteja voisi olla auki niin, että pelkällä yhteydenotolla ko. porttiin pääsisi sisään johonkin tietojärjestelmään? Minusta se, että jostain vastaa login-prompt, ei ole vielä tietomurto eikä sen yritys. Tunnusten kokeilu sen sijaan on.
Jonkinlaista suhteellisuudentajuakin olisi syytä ylläpitää. Tiedätkö miten usein Internetiin avoimesta SSH-portista yritetään tulla root:na sisään?
Näköjään meidän firman erääseen palvelimen on yritetty 73 kertaa sisään viimeisen 24h aikana, roottina tosin ei (tallä kertaa) kertaakaan mutta muilla tunnuksilla. Tosin, salasanalla pääsy on estetty ja vain publickeyllä pääsee ja vain tietyistä osoitteista.
Eli varsin hyvin on nuo SSH-kolkuttelut tiedossa, kuitenkin olen yhtenä ylläpitäjänä firman tietyissä palveluissa ja lokeja käyn kurkkailemassa parin päivän välein. Käytännössä kaikissa palveluisa kaikki ylimääräiset portit on blokattu useammallakin palomuurilla mutta esim tuohon kyseiseen palveluun on pakko päästä ssh:lla "hätätilanteessa" mistä vaan niin on pakko olla SSH auki julkiverkosta tuonne, tosin vain publickeyllä.
Mitä tällä on tarkoitus saavuttaa?
Eikö tuo ole aika itsestäänselvää? Ensimmäisenä blokataan kaikki turha liikenne internet-intranet -rajapinnassa ja jos se jostain syystä vuotaa niin sisäverkossa on myös oma muuri että portista x liikennettä ei reititetä aliverkkoon x ja aliverkossa x on vielä palomuuri joka blokkaa kaiken joka ei tule vain sallituista osoitteista. Tuo on ihan normaalia nykyään, ei luoteta että se ensimmäinen palomuuri blokkaa kaiken vaan jos se vuotaa niin on kerroksia joihin se liikenne pysähtyy. Tuohan on ihan itsestäänselvyys.
Ei olisi mikään ihme että ensimmäisen tason palomuurissa olisi joku konfiguraatio-kämmi että joku asia pääseekin siitä läpi. Siksi joka koneella matkan varrella on oma palomuuri joka suodattaa vain sallitun liikenteen läpi joten jos yksi kerros pettää niin ei päästä suoraan läpi vaan liikenne pysähtyy seuraavaan kerrokseen.
Lisäksi joka kerroksessa on monitorointi että jos jotain odottamatonta liikennettä havaitaan niin siitä annetaan hälytys.
Jos tuo ei ole tuttu, niin kannattaa varmaan mennä takaisin koulun penkille opiskelemaan asioita...
Mutta eihän minkään tietokoneen kuitenkaan pitäisi vastailla mihinkään TCP-kättelyihin tai UDP-datagrammeihin, jos siinä ei ole käynnissä sellaista ohjelmaa, joka sitä tekee. Poikkeuksena Windows, jolla on omituinen taipumus jakaa verkkoon vähän kaikenlaista, jos se on ethernetin kautta kytketty internettiin - perustuu kai sellaiselle ajattelulle, että ethernet on aina "lähiverkkoa" ja lähiverkossa kaikki on luotettua. Järkevää sellainen ajattelu ei ole ikinä ollut.
Jos tietokoneen ja ulkoverkon väliin tarvitaan jotain "palomuuria" joka ei ole NAT, niin silloinhan jotain on lähtökohtaisesti konfiguroitu väärin.
Tuo perustuu ainoastaan Korkeimman Oikeuden tekniikasta ymmärtämättömien tuomarien näkemykseen, johon on vaikuttanut vahvasti pankin lakimiehen valehtelu. Mistään porttiskannauksesta ei ollut edes todisteita, ja loppujen lopuksi pelkkä "porttiskannaukseen soveltuvan ohjelman" (joka on todennäköisesti ollut nmap, joka löytyy lähes jokaisesta unixin kaltaisesta käyttöjärjestelmästä mukaanlukien useimmat linux-distrot) hallussapito riitti näytöksi ja tuomion perusteeksi. Porttiskannaukselle on helppo keksiä paljonkin hyviä syitä, joihin ei liity minkäänlaista vihamielistä hakkerointia ja järjestelmiin tunkeutumista.
Ilmeisesti et ole ikinä ollut tekemisissä oikeiden yritysverkkojen kanssa... Ja kerroksellinen tietoturva on ihan nykypäivää. Vai onko sinun mielestäsi ok että jos palveluntarjoaja lupaa tarjota esim vain portin 80 läpi (eli blokkaa kaiken muun palomuurissaan) ja jossain päivityksessä kämmääkin että kaikki portit on auki niin se on ihan ok että kaikki perässä olevat palvelut on auki nettiin? Entäs jos siellä julkisen IP:n perässä onkin joku reitittävä palvelu jossa on rajauksia? Onko se ok että yhden (itsestä riippumattoman) palomuurin virhekonfiguraatio päästää kaikki hakkeritkin läpi? Tottakai pitää olla keroksittaista suojausta, jos yksi kerros jostain (omasta ai jonkun tosien tahon virheestä) pettää niin on ne toiset kerrokset suojaamassa. Et ole kuullut "onion skin security" -termistä?
Tämä jäi kiinnostamaan myös itseäni. Käsitykseni mukaan wpa2 salauksen murtamiseen ovat tapoina puhdas bruteforce, sanakirjahyökkäys, tai wps:n murtaminen joka taitaa olla se kaikkein nopein ja helpoin reitti, jos se on verkossa käytössä, kuten 99% kuluttajapurkeista varmasti on. Toki valmistajien toteutuksissa voi olla myöskin haavoittuvuuksia, jotka lisäävät hyökkäyspintaa.
Edittiä Kirjoittaja taitaa viitata KRACKiin, ainakaan tietooni ei ole tullut uusia haavoittuvuuksia wpa2:ssa, toki wpa3:n näkisi mielellään yleistyvän.
Viimeksi muokattu:
abish
Ryzen FTW
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 360
Jos ylläolevalla keskustelulla verrataan nykymaailmaa siihen, kun ihmiset, tieto ja tavarat kulkivat lukituista tai avonaisista ovista, lienee asiaa. Muuten sitten offtopikkia.
NAT/PAT on perusmuodossaan pelkkä osoite-/porttimuunnos, eikä sillä suoriteta minkäänlaista liikenteen suodatusta estämään esim. pääsyä sisäverkkoon. Ts. sinun sisäverkkosi on täysin julkiseen internetiin auki jos käytät pelkkää NATia, etkä mitään muuta palomuuriominaisuutta. Pahimmillaan kotiverkossasi olevat valvontakamerat/jääkaapit jne. ovat täysin näkyvillä julkiseen verkkoon ja ai juku kun on kivaa kun tulostin printtaa tubgirliä niin kauan kunnes paperi tai väriaine loppuu.
Se, että useat (kaikki?) valmistajat ovat päättäneet, että NATiin lisätään "sisältä ulos ja takaisin lähtöpisteeseen = hyvä -> salli, ulkopuolelta sisään = paha -> estä" tarkoittaa, että NATin lisäksi operaattorisi toimittamassa (tai vaikka itse ostamassasi) laitteessa on joitain palomuurin ominaisuuksia käytössä. Mutta silloin se ei ole pelkkä NAT/PAT, vaan kikkelis kokkelis, se onkin se kummastelemasi "jokin palomuuri".
Ja muutenkin se, että palomuuria ei tarvitsisi on todella perverssi ajatus; siinä vaiheessa kun ruvetaan puhumaan yritysverkoista jossa on useita (kymmeniä/satoja/tuhansia) tietokoneita ja palvelimia jotka sisältävät mm. henkilötietoja taikka muuta firman salaista dataa, jo ihan lakienkin puolesta ne pitää suojata niin, ettei niihin pääse käsiksi pääse kuka vaan, ei edes yrityksen omasta sisäverkosta, eikä varsinkaan ulkoverkosta. Case Vastaamo, soittaako kelloja? Tosin Vastaamon tapauksessa kyseessä oli perseelleen konffattu palomuuri (miten tässä voi edes onnistua, kun lähtökohtaisesti nykyisissä muureissa kaikki on lähtökohtaisesti estetty).
Esimerkiksi pelkkä palvelimen käyttöjärjestelmän palomuurin olemassaolo ei pääsyä estä, koska sehän sallii koneen ulkopuolelta tulevat yhteydet sinne tiedostopalvelimelle vaikkapa juuri sisäverkosta ja jonne tuossa sinun esimerkissäsi (pelkkä NAT/PAT) on vapaa pääsy myös julkisesta internetistä. Pakkohan siihen palvelimelle on jotenkin päästä verkon yli jos haluaa dataa sieltä lukea, ellei sitten halua siirtää dataa paperilla ja/tai CD-/USB-levyillä, eli kone irti verkosta.
Tästä syystä palomuuri pitää olla aina, oli se sitten tuo ns. köyhän miehen palomuuri, eli NAT lisäominaisuuksilla taikka sitten oikea palomuuri, jolla pystytään sitten laajemminkin suodattamaan liikennettä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 15 080
Pitäiskö taas koettaa palata digitalisaatioon? Nää porttiskannaukset ja palomuurit ja TCP-pinot eivät yhä taida mitenkään liittyä digitalisaatioon. Täällä kai pitäisi puhua siitä, mitä hyvää tai huonoa on kun aiemmin fyysiset/analogiset palvelut/tuotteet ovat saaneet digitaalisia ominaisuuksia. Nyt tämä on tätä jatkuvaa yhden käyttäjän IT-asioiden ja ongelmien taivastelua.
Tästä voisi jossain vaiheessa pyytää jonku moderaattorin nootin, niin saisi keskustelun takaisin aiheen pariin. Ja ton otsikoin saisi samalla muuttaa vähemmän provoksi. Kun se toimimattomuus näyttää olevan tasan yhden käyttäjän ongelma.
Tästä voisi jossain vaiheessa pyytää jonku moderaattorin nootin, niin saisi keskustelun takaisin aiheen pariin. Ja ton otsikoin saisi samalla muuttaa vähemmän provoksi. Kun se toimimattomuus näyttää olevan tasan yhden käyttäjän ongelma.
Vaikka sinällään oletkin oikeassa, on myös tärkeää korjata kanssakeskustelijan todella virheellisiä käsityksiä (uskoi hän niitä itse taikka ei) jo ihan vain sen takia, että kukaan muu ei mahdollisesti rupea toistamaan samoja virheitä ja ala uskomaan niitä juttuja.
Ja ainahan sitä voi myös itsekin ohjata omalla dialogillaan asiaa topicin suuntaan valittamisen sijaan.
Itse digitalisaatioon (ehkä) liittyen; monet paikat vaativat vahvaa tunnistautumista, joten käyttelen S-Pankkia näihin. Olen omalla kohdallani huomannut sellaisen, että jos onnistuneen tunnistautumisen jälkeen siirtyy liian nopeasti takaisin tunnistautumista vaatineeseen sovellukseen, ei tämä sovellus osaakaan vastaanottaa sitä tunnistautumista vaan ilmoittaa, että jotain meni vikaan. Eli pitää hetken aikaa odotella S-Pankin apissa, että se tunnistautuminen menee läpi.
Yleensä teen niin, että luen sen tekstin mikä siinä onnistuneessa tunnistautumistapahtumassa tulee näkyviin ruudulle, jonka jälkeen siirryn sinne toiseen tunnistautumista vaatineeseen appiin ja sitten pääsen täppäämään lisää "jees jees eteenpäin"-viestejä. Tämä kaikki siis tapahtuu puhelimella; jos tunnistautumista vaativa sovellus/sivusto on tietokoneella, ei ongelmaa ole.
Ja ainahan sitä voi myös itsekin ohjata omalla dialogillaan asiaa topicin suuntaan valittamisen sijaan.
Itse digitalisaatioon (ehkä) liittyen; monet paikat vaativat vahvaa tunnistautumista, joten käyttelen S-Pankkia näihin. Olen omalla kohdallani huomannut sellaisen, että jos onnistuneen tunnistautumisen jälkeen siirtyy liian nopeasti takaisin tunnistautumista vaatineeseen sovellukseen, ei tämä sovellus osaakaan vastaanottaa sitä tunnistautumista vaan ilmoittaa, että jotain meni vikaan. Eli pitää hetken aikaa odotella S-Pankin apissa, että se tunnistautuminen menee läpi.
Yleensä teen niin, että luen sen tekstin mikä siinä onnistuneessa tunnistautumistapahtumassa tulee näkyviin ruudulle, jonka jälkeen siirryn sinne toiseen tunnistautumista vaatineeseen appiin ja sitten pääsen täppäämään lisää "jees jees eteenpäin"-viestejä. Tämä kaikki siis tapahtuu puhelimella; jos tunnistautumista vaativa sovellus/sivusto on tietokoneella, ei ongelmaa ole.
Hyvä esimerkki digitalisaation moninaisista vaikutuksista on siirtymä fyysinen kirja -> e-kirja -> äänikirja. Fyysinen kirja on kuin mikä tahansa käyttöesine, jonka omistusoikeuden ostaja hankkii itselleen. Hienosti koostettu ja painettu kirja on jopa jonkinlainen taide-esine, joskin tämä aspekti oli jo ennen digitalisaatiotakin katoamassa. Kirjan säilyttäminen vie tilaa ja suurimpien opuksien lukeminenkin voi olla hankalaa, mutta samaan pakettiin saa hienosti kuvituksen ja tekstin.
E-kirjoja on ollut saatavilla jo vuosikausia ja ne poistavatkin esimerkiksi tuon säilytysongelman ja mahdollistavat koko kirjaston kuljettamisen mukana minne vaan. E-kirjaa voi myös lukea helpommin paikoissa, joissa on heikompi valaistus jne. Ja tietenkin niiden ostaminen ei edellytä minkään fyysisen esineen hankkimista, kunhan on lukulaitteen hommannut, joten kirja on luettavissa samantien. Jostain syystä tämä vaihe kuitenkaan ei ikinä lyönyt käsittääkseni läpi niin hyvin, että vanha kirjateollisuus olisi erityisemmin kärsinyt ja monet ratkaisut olivat outoja (tosin selitettävissä), kuten e-kirjojen rajoitettu lainaaminen kirjastoista.
Äänikirjojakin on ollut saatavilla pitkään, mutta viimeisen 10 vuoden aikana on tapahtunut pari ratkaisevaa juttua, jotka ovat oikeasti sitten muuttaneet tämän ketjun hierarkiaa. Ensinnäkin lähes jokaisella on äänikirjojen toistamiseen sopiva laite olemassa ja lähes aina mukana. Toki kännyköillä voi e-kirjojakin lukea, mutta eivät ne siihen kovin hyviä ole. Sen sijaan kännykkä on kuin tehty äänikirjojen kuuntelua varten, kun kirjaa voi toistaa kuulokkeista, kännykän kaiuttimista tai melkein mistä vaan muusta äänentoistolaitteesta. Kirjaa ei oikein voi lukea ajaessa, liikkuessa tai vaikka salilla ähkiessä, mutta kuunnella kyllä voi. Näin kirjojen parissa voi viettää paljon enemmän aikaa ja sen myötä kk-sopimukselliset palvelut ovatkin jo kannattavia hankintoja, kun taas kirjojen lukemiseen niiden hinnoittelu on paljon hankalampaa.
Tässä siirtymässä on tietenkin myös muita näkökulmia kuin kuluttajan, eli kuinka kirjojen eteen tehdystä työstä ansaittava palkkio jaetaan kustantajan, kirjailijan, jakelijan ja äänikirjojen tapauksessa myös lukijan kesken.
Jos nyt yhtään voi musiikin jakelun kehityksen perusteella ennustaa, niin luulen fyysisten kirjojen tekevän uuden nousun vinyylilevyn tapaan, mutta mitään massailmiötä siitä ei nouse vaan markkinan kaappaa äänikirjat entistä voimakkaammin. E-kirja jäänee äänen jalkoihin ja sen markkinat tuskin kasvaa enää merkittävästi ellei jopa lähde laskuun.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 15 080
Totta. Ja olen niin välillä tehnytkin ja tuo kommentti oli suunnattu lähinä yhdelle keskustelijalle, jonka viesteistä lähes kaikki ovat off-topicia - lähinnä omien laitteiden ja softien ongelmien valittamista. En vain haluaisi heti raportoida modeille.
Joo, tästä hiljattain uutisoitiin. Selvästi lainsäädäntö ei ole ottanut äänikirjoja kunnolla huomioon niiden yleistyttyä voimakkaasti. Sinänsä äänikirjat vertautuvat musiikkiäänitteisiin. Eli teoksella on tekijä/säveltäjä/kirjailija, ja esittäjä/muusikko/laulaja/lukija. Musiikissa julkisesta esittämisestä sekä tekijä että esittäjä saavat korvauksen. Saman pitäisi päteä myös äänikirjoihin. Tiedän useammankin äänikirjojen suurkuluttajan, jolle lukijalla on hyvin iso merkitys. Huono lukija tarkoittaa, että teos jää kuuntelematta.
Hallitus esittää äänikirjojen lainauskorvauksia maksettavaksi myös lukijoille. Ja tätä kirjailijoiden etujärjestö Sanasto ei olisi ilmiesesti halunnut. Mutta äänikirjojen kohdalla on päivän selvää ainakin minusta, että osa korvauksesta kuuluu esittäjälle, joka materialisoi sen teoksen.
Onhan äänikirjoja ollut jo ennen digitalisaatiota, mutta vasta äänikirjojen striimauspalvelut tekivät siitä todella suosittua ja lainsäädäntö meinasi jäädä jalkoihin. Nyt kuitenkin homma on kai sovittu ja lakimuutos astuu jossain vaiheessa voimaan. Lukijatkin saavat korvauksen.
Lukijalle kertakorvaus tai tuntipalkka. Nyt ennestäänkin romahtaneista kirjailijoiden tuloista lohkaistaan merkittävä siivu lukijalle. Tässä käy varmaan loppujen lopuksi samoin kuin suoratoistopalveluille.
Äsken skippasin ensimmäistä kertaa äänikirjani lukijan paskuuteen. Piti kuunnella Bruce Springsteenin elämäkertaa, mutta ei vaan pystynyt, kun lukija ei osaa lukea.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 15 080
Saavat jo nyt kertakorvauksen tai tuntipalkan siitä työstä, jonka lukemiseen studiossa käyttävät. Sen lisäksi omasta mielestäni ansaitsevat esittäjäkorvauksen joka riippuu siitä, paljonko esim. teosta lainataan. Aivan samalla tavoin kuin musiikin kohdalla. Ja tuosta oli kyse lakimuutoksessa. Jos teosta lainataan miljardi kertaa, saavat sekä tekijä että lukija jatkossa isomman korvauksen kuin jos sitä lainataan 10 kertaa. Jostain syystä tuota ei ollut lainsäädännössä aiemmin, kuten musiikissa oli.
Toi kirja -> e-kirja -> äänikirja oli tavallaan esimerkki siitä että pelkkä digitalisointi (digitalisaatio) ei johda mihinkään murrokseen, vaan on ennemminkin evoluutiota. Digitaalisuus kuitenkin mahdollistaa sen alkuperäisen toiminnon korvaamisen uudella aivan toisella tapaa kuin analoginen. Ei pelkkä puhelimen digitalisointi olisi johtanut mihinkään ellei puhelin olisi muovautunut ensin mukana kannettavaksi ja sitten minitietokoneeksi. Kamerat muuttuivat digitaalisiksi, mutta vasta niiden liittäminen kännykkään muutti maailmaa ja kameroidenkin kanssa voisi olla edessä ensimmäisen digitalisointiasteen näivettyminen toisen tieltä ja analogin pienimuotoinen uudelleensynty. Mitäs muita esimerkkejä olisi?
Sinänsähän äänikirja on jo wanha keksintö, niitä oli jo ainakin 80-luvulla, ehkä aikaisemminkin. Ne vaan olivat esimerkiksi C-kasetin muodossa ja silloinkin ihmisillä oli jo mukana kulkeva toistolaite mukana, korvalappustereot. Tosin, valikoima oli aika rajallinen eikä äänikirjaa voinut hankkia koska tahansa muutamalla klikkauksella vaan sellainen piti joko tilata kotiin tai käydä ostamassa jostakin.
Itse en äänikirjoista ole oikein oppinut tykkäämään, itselleni tuo e-kirja on parempi formaatti. Jotenkin en oikein osaa keskittyä noihin äänikirjoihin jos teen jotain samalla, menee suurin osa ihan ohi. Toki niille jotka niistä tykkäävät se on varmaan ihan hieno keksintö.
Itse en äänikirjoista ole oikein oppinut tykkäämään, itselleni tuo e-kirja on parempi formaatti. Jotenkin en oikein osaa keskittyä noihin äänikirjoihin jos teen jotain samalla, menee suurin osa ihan ohi. Toki niille jotka niistä tykkäävät se on varmaan ihan hieno keksintö.
Niin, analogisia. Siksi ne eivät menestyneetkään saati korvanneet kirjoja.
Lankapuhelin digitalisoitiin vuosituhannen vaihteessa, kun ISDN tuli saataville. Oliko siitä puhelinkäytössä olennaista etua? Nettiin taisi päästä tuplanopeudella modeemiin verrattuna. Keskuspuoli digitalisoitui jo aiemmin, ja se paransi huimasti varsinkin kaukopuheluiden laatua.
Puhelintekniikan kehittyminen onkin alkuun ollut oiva esimerkki hyvästä digitalisaatiosta, josta ei ole ollut kuin pelkkää etua. Hyvin pian alkoi kuitenkin pimeyden haamut nousta esiin: koska teletunnistetietojen tallentaminen tuli mahdolliseksi, niin sehän tehtiin pakolliseksi. Mobiilipuolella kännykkä valjastettiin ihmisten seurantavälineeksi.
- Liittynyt
- 08.12.2017
- Viestejä
- 1 515
E-kirjoja voi teoriassa kuljettaa minne vaan, mutta tekijänoikeussyistä se ei tunnu käyvän. Nykyäänhän tallennustila on niin halpaa, että yksi teratavu on 15 euron luokkaa kiintolevyissä. Teratavu menee myös jo microsd-kortin kokoiseen tilaan (tosin maksaa sitten jo 70-80 eur). Teratavuun mahtuu miljoona megatavua ja yksi e-kirja voi olla pakkaamattomana esim. neljäsosan megatavua. Eli peukalon kynnen kokoiseen tilaan menisi miljoonia kirjoja. E-lukijoissa voisi olla valmiina miljoonia kirjoja tehtaalta toimitettuna. Ainakin kaikki tekijänoikeusvapaat ja avoimen lisenssit kirjat. Näin ei ole. Niissä ei ole yhtään kirjaa yleensä mukana. Ei edes mitään esimerkkikirjaa kuten raamattua.
mp3-ominaisuus on hiukan pidempään ollut puhelimissa. Ekat mp3-puhelimet tulivat jo noin 25 vuotta sitten. Tietty ominaisuuden yleistymiseen menee aikaa. Äänikirjoissa taisi läpilyönti tulla siinä kun tuli nykyisiä kk-maksullisia pilvipalveluita. Ostin kyllä äänikirjoja jo vuosia sitten, mutta ei se oikein toimi jos ostaminen on vaivalloista ja valikoima suppea.
Kyllä osalle jokainen askel on ollut mullistava. Ennen kännyköitä oli hakulaitteita ja niihin tuli oma tekstiviestisysteemi. Sitten SMS, moniosainen SMS, WAP, WWW kännykkään, Symbian-appsit, midi-soittoäänet, mp3-soittoäänet, 4096 värin näyttö, täysvärinäyttö, vga-resoluutio jne. Jokainen vaihe on ollut erittäin merkittävä silloin kun se tuli.
Digikamerat olivat jo ennen kännyköitä erittäin mullistavia. Sonyn korpulle tallentava Mavica oli jo huikea, kun tien päällä pystyi esikatselemaan kuvan ja poistamaan. Kuvan oton jälkeen pystyi heti katsomaan, oliko kuvausasetukset oikein. Näin vaikka kamera ei ollut lähelläkään filmikameroiden tasoa kuvanlaadullisesti. Kameroissa oli myös normoille keinoja kytkeä suoraan tulostimeen tai telkkariin ilman säätöjä. Käytin digikameroita noin 8 vuotta ennen kuin hankin ekan kamerapuhelimen. Ekassa kamerapuhelimessani oli väritoistoltaan huonompi kuvanlaatu kuin ekassa digikamerassani. Meni myös muutama vuosi vielä tästä ennen kuin sillä kännykällä sai kätevästi siirrettyä kuvia internetin yli. Nokialaisella MMS-viesteinä lähetetyt kuvat eivät olleet ihan se paras juttu siivutetun leivän jälkeen. Kyllä kuvia jo silloin lähetettiin iltapäivälehtiin toki MMS-tekniikalla ja oli sekin mullistavaa tavallaan.
ISDN oikeastaan enemmän kuin tuplasi. Minulla ei 56k-modeemi kätellyt ikinä yli 45k:na ja joskus ei sitäkään. Linja taisi myös olla korkeintaan 33,6k up-kaistaltaan. ISDN:n yksikin kanava oli lähempänä luvattua. Sitten kanavia pystyi laittamaan kaksi.
Lankapuhelimen last mile digitalisoinnista ei ollut käyttäjille paljonkaan hyötyä, hyöty tuli lähinnä siitä, että samaan linjaan saattoi saada yhtä aikaa sekä puhelun että tuon ajan mittapuulla kohtuullisen nopean ja vakaan datayhteyden.
Yksittäisiä eli 2B+D ISDN:iä asennettiin lähinnä pienyrityksiin ja kotitoimistoihin, joissa oli tarve saada useampi puhelin, puhelin ja fax tai puhelin ja data toimimaan yhtä aikaa. Kuluttajille noita ei käytännössä tehty, kuluttajapuoli oli jo tuolloin menossa kännyköihin.
Pitkä ja osin hyväkin vastaus, jossa toki sivuutat tai valikoit sopivasti niin paljon omasta viestistäni, että käytännössä jokainen vastauksesi vastaa eri asiaan tai jostain erikoisesta näkökulmasta ja pointti häviää. Joo, tuli sms ja se liitti tavallaan yksinkertaisen faksin mukana kannettavaan puhelimeen, mutta se on juuri osa sitä mainitsemaani muutosta minitietokoneeksi, ei pelkkää puhelimen digitalisointia. Ja joo digitaaliset kamerat poistivat filmirullan kappalemäärärajoituksen ja kuvien kehittämisen vaivan, mutta niiden käyttötapa ei silti ollut mikään mullistus toisin kuin kännykkäkameran. Nykyään jokainen ihminen ottaa keskimäärin 20 valokuvaa per päivä ja niistä iso osa menee lukemattomien muiden nähtäväksi eli valokuvista on tullut merkittävä viestintäväline.
Sinänsä vastauksestasi käy ilmi hyvin se, että lähes mikään mullistus ei tapahdu yhtäkkiä tai edes jonkin yhden muutoksen kautta, vaan vasta kun tietty kriittinen muutosmassa on ylitetty.
- Liittynyt
- 08.12.2017
- Viestejä
- 1 515
Otin vaan kantaa asioihin, joista näen että on toinenkin näkökulma. Jos koitat jotain synteesiä rakentaa viimeisen X kymmenen vuoden ajalta, et voi vaan poimia rusinoita pullasta ja pitää omaa näkemystäsi absoluuttisena totuutena. Esim. miten selität sen, että otan edelleen järkkärillä kuvia ensisijaisesti. Toki tekniikka kehittyy. Esim. nyt minulla on peilitön kamera ja cf-kortti on vaihtunut microsd-kortiksi. Myös nicd-akut ovat vaihtuneet litiumiksi. Jos otan kännykällä random räpsyjä eri tilanteissa, en lataa niitä someen tai edes varmuuskopioi pilveen. Kun käyttää alle keskihintaisia puhelimia, yleensä niissä on säästetty kameran optiikassa ja sen huomaa. Pahimmillaan puhelimen avaamisessa on useiden sekuntien lagi ja kuvattava tilanne menee ohi. Esim. nyt minulla on niin paskainen ja naarmuuntunut näyttösuoja puhelimessa, että se ei edes sormenjäljellä suostu avaamaan, ellei sormen kosteustaso ole täydellisen oikea ja kohdistus ihan tarkkaan oikeaan kohtaan sensoria.
Olen käyttänyt nettiä pitkään ennen kuin kännykamerat tulivat. Kyllä nettiin saatiin kuvia jo ennen sitä. Jollekin kännykamerat tietenkin ovat paras keksintö ikinä, mutta netin kuvatulvassa se ilmeni myös meille vanhoille niin, että hetkellisesti palveluihin alkoi tulla tuhnuisia, värivirheellisiä ja erittäin pimeitä paskalaatuisia kuvia isot määrät. Hyvän sisällön löytäminen paskan joukosta pelkästään vaikeutui. 10 vuotta sitten vielä Samsungin lippulaivassakin (SGS3) oli aivan paska kamera. Sanoisin, että kännykkäkameroilla meni noin 15 vuotta (vuodesta 1999) ennen kuin ne lunastivat lupauksensa peruskamerana massoille. Tämä ei ollut minkään yhden innovaation tulos vaan 15 vuotta aktiivista tuotekehitystä monella eri sektorilla. Voihan sen koittaa pelkistää yhteen sanaan sitten, jos pakko on.
Ei tässä ole kyse abosluuttisesta totuudesta, vaan siitä että puhut aivan eri asiasta. Se, että parissakymmenessä vuodessa on nähty digitaalisen järkkärin nousu, ja ehkäpä tuhokin, on eri juttu kuin se, että on syntynyt täysin uusi tapa ottaa valokuvia ja käyttää valokuvia. Tämä on se ero evoluution ja murroksen välillä, johon aiemmin viittasin. Enkä tällä vähättele digitaalisen pokkarin tai järkkärin merkitystä, toki se on ollut tarpeellinen siirtymävaihe.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 11 742
Ehkei koko maan mittakaavassa merkittävästi, mutta kai niitä jokin määrä oli kuluttajillakin? Oli paljon aluetta jossa tietenkin kaapelitelevisio ja siihen liittyvät herkut 404, eikä tietyssä vaiheessa juuri lupaustakaan ADSL-saatavuudesta silloin liian pitkänä pidetyn letkun päähän. Samaan aikaan kun perinteinen modeemi oli tullut kehityksensä päähän eikä järin kehuttava ollut, ja se lankapuhelinkin haluttiin pitää käytössä(datan estämättä), halpa ja valmiiksi olemassa kun oli. Siitä huolimatta että jokaisella alkoi olla kännykkä ja "joka talossa" oli ollut kymmenisen vuotta. Nopea mobiilidata oli vielä kaukainen haave, siis jo sen olemassaolo saati että verkko olisi perähikiälle kantanut.
Ja lyhyeksi vaiheeksihan se jäi. En osaa ilman jotain epämääräisiä vanhojen paperien kahlaamista(liekö jo poltettu) heittää vuosilukuja tälle kaikelle. Olisiko ISDN saatavuus järkihintaan ollut hatusta vetäen noin vuonna 2000, kun noin 2004 kaikilla ja niiden koiralla olikin metsän keskellä ADSL ja 2008-2009 se "nopea" mobiilidata alkoi toimia suurelta osin skutsipöndeasutuksen parissa. Kuparijohdot käytiin monin paikoin keräämässä pois 2010-luvulla ja ainoaksi käytännölliseksi dataksi jäi sillä erää (tai tähän päivään saakka jos ei lasketa Starlinkkiä) mobiilidata. Kyllä se eskaloitui niin ettei osannut ennustaa.
Tästä tulee mieleen vanha periaate jolle lienee jokin nimi tai väitetty lausujakin. Lyhyen aikavälin teknistä kehitystä helposti yliarvioidaan(kovan hypen jälkeen tulee kauheita pettymyksiä), pidemmän aikavälin(eli vaikka 5*"lyhyt aikaväli") taas aliarvioidaan.
Varmaan ihan ok, kunhan se summa on minimaalinen kirjailijan osuuteen nähden. Kirjailijat kokevat nyt, että se on kohtuuttoman suuri, joten lukevat kirjojaan itse.
Koska offtopikkia, niin laitetaan aiheestakin: Eilen törmäsin iPhonen Spotifyssä, että en voinut vaihaa ääntä iPhonen kaiuttimelle, koska oli yhdistetty kuulokkeisiin. Kyllä sitä miettii, että miten tuollainen rajoitus/bugi vaan voi tulla vastaan.
- Liittynyt
- 08.12.2017
- Viestejä
- 1 515
Sulla on täysin vääristynyt kuva asiasta. Järjestelmäkamera on ammattilaistyökalu. Ei se ole missään vaiheessa ole ollut ratkaisu kaikkien henkilökohtaiseksi kameralaitteeksi. Ihan samalla tavalla kuin Tesla ei ole traktori - vaikka se onkin hieno auto, niin ei sillä kynnetä peltoa. Ok, miksei voisi, mutta onko järkeä, kun työhön saa kunnon välineitäkin?
Järkkärit yleistyivät kyllä hiukan ennen hyviä kamerapuhelimia tavistenkin pariin, mutta sen jälkeen trendi on ollut laskeva. Monet tavikset käyttivät järkkäreitä 3x kittizoomilla eli "väärin". Tämä oli ihan ymmärrettävä välivaihe. Ekat digipokkarit olivat kuvanlaadultaan huonoja, jäljessä jopa vanhoja kympillä Anttilan alelaatikossa myytäviä filmipokkareita. Monikaan ei halunnut 3,5 kilon järkälettä vaan parempaa kuvanlaatua. Järkkäreitä käytetään edelleen ja jos vaikka joku haluaa tasokkaita valokuvia häistään, niin järkkäri on siihen sopivampi, vaikka nykyään monesti otetaan kännykälläkin. Jos jollain hääkuvaajalla on budjettia vaikka 10k euroa pistää kuvauslaitteisiin, en tiedä miksi ostaisi iPhonen eikä järkkäriä, kolmijalkoja, salamalaitteita, heijastimia jne. Varmasti iPhoneenkin saa kaikenlaisia lisävarusteita, mutta ei sen ergonomia ole samalla tasolla ammattilaistyöhön. Ammattilaisen pitää miettiä työn kannattavuuttakin ja huipputason järkkäri voi jopa olla halvempi, sillä ei jokaista linssiä tarvi uusia vuoden välein vaan runko uusitaan kun vanha on ajettu loppuun tai uusi on ratkaisevasti parempi. Sama juttu muistikorttien kanssa - ne vanhat teratavun kortit käy uudessakin rungossa. Puhelimessa kaikki on ostettava uusiksi aina.
Järkkäreissä digiin siirtyminen oli kyllä todella iso muutos. Mahdollisuus postprosessointiin on tuonut huippustudioiden tasoisen jäljen tuottamisen amatöörienkin käsiin. Ohjelmia saa vieläpä ilmaiseksi nykyään. Mulla on järkkärissä myös GPS ja Wifi ja aika nopsaan saa vaikka suoraan facebookiin kuvia, mutta se ei ole tuossa työnkulussa mitenkään vallankumouksellista. Ei ammattilainen halua suoraan JPG-töherryksiä kamerasta mahdollisimman nopeasti someen. Tietenkin kun normaalikäyttäjälle tämä on se isoin toive, niin tuntuu vallankumoukselliselta jokainen sekunti, mitä tämän askareen tekemisestä saa höylättyä pois.
Nyt palasi muistin syövereistä hetki päiväkodista kasarilta. Oli joku kuvallinen satukirja. C-kasetilta täti höpötti ja "trilili" merkkiäänestä piti kääntää sivua. Kasetit oli punaisia.
- Liittynyt
- 08.12.2017
- Viestejä
- 1 515
Olihan noita. Itse kuuntelin walkmanista röllin seikkailuja. Löytyi nyt ainakin C-kassetti: RÖLLI SEIKKAILEE 3, 1986 (ilman kansipaperia)
Äänikirjoissa on tapahtunut aika vähän 40 vuoden aikana. Soittimiin tuli iPodin ja sen kilpailijoiden myötä integroitu tallennustila ja tehokkaat pakkaustekniikat (MP3 90-luvun puolivälissä) ja toinen merkittävä oli ostaminen online-palvelusta. Sekin taisi ekoissa iPodeissa vaatia johdon kytkemistä. Sittemmin onnistunut täysin langattomasti.
Onko se ihme, kun emme edelleenkään puhu samasta asiasta? Osaltani saa olla tässä.
Oli ISDN:iä niitä kuluttajillakin, mutta analogiseen lankapuhelimeen verrattuna kuluttajakäytössä siitä ei ollut käytännössä mitään hyötyä, jos tarve oli pelkkä puhelin. Jos tarvitsi tai halusi nopeamman datan ja samaan aikaan toimivan puhelimen, se saattoi olla perusteltu. Tässä jarruna oli, että operaattorit hinnoittelivat ISDN:n perusmaksuista lähtien paljon kalliimmaksi kuin vanhan tekniikan. ISDN olisi vaatinut myös merkittäviä laitehankintoja kuluttajalta, eli vanhan muutaman kympin "mustan" puhelimen tilalle piti ostaa tai vuokrata paikallisen sähkönsyötön vaativa uusi paljon kalliimpi, tai erillinen verkkopääte analogimuuntimella jos halusi myös sen datan.
Itse luen kuluttaja-ISDN:n samaan digitalisoinnin epäonnistumisten koriin kuin digiradion. Ne eivät epäonnistuneet kaupallisesti siksi, että uusi olisi ollut huono, vaan siksi että isolle massalle käyttäjistä hyöty oli marginaalinen. Digiradio kuoli kokonaan ja edelleen mennään analogisella, ISDN:n paikan taas ottivat muutamassa vuodessa digitaaliset DSL:t ja mobiilidata.
Yritysten puhelinvaihteissa ISDN (30B+D) oli toki pääasiallinen ratkaisu pitkään, ja on jossain määrin käytössä edelleen.
Olet ilmeisesti ymmärtänyt NATin idean jotenkin väärin. Ilman porttimuunnosta ulkoverkosta ei ole mitenkään mahdollista avata yhteyksiä NATin takana olevan sisäverkon koneisiin. Suurin osa NATeista on juuri sellaisia, että ulkoverkon IP-osoitteita on yksi kappale, sisäverkon IP-osoitteita varataan sitä mukaa kun koneita verkkoon liittyy eikä mitään porttimuunnosta ulkoverkosta sisäverkkoon tehdä.
Desgorr
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 6 042
Ei nyt suoranaisesti asiaan kuulu, mutta tuli Youtubessa mielenkiintoinen video vastaan NAT:n historiasta ja mistä tarpeista tuo lähti liikkeelle:
Alunperin tuo nähtävästi suunniteltiin vähentämään julkisten IP-osoitteiden käyttöä kun tiedettiin jo tuolloin, että IPv4-osoitteet on loppumassa. Se todellinen tarve oli kuitenkin verkon hallinnallinen puoli ja varsinkin se, että jokaisella koneella ei tarvinnut olla Internetissä reitittyvää IP-osoitetta ja saatiin siten jaettua verkot sisä- ja ulkoverkoiksi. Tietoturvaahan tuo paransi siten samalla.
Alunperin tuo nähtävästi suunniteltiin vähentämään julkisten IP-osoitteiden käyttöä kun tiedettiin jo tuolloin, että IPv4-osoitteet on loppumassa. Se todellinen tarve oli kuitenkin verkon hallinnallinen puoli ja varsinkin se, että jokaisella koneella ei tarvinnut olla Internetissä reitittyvää IP-osoitetta ja saatiin siten jaettua verkot sisä- ja ulkoverkoiksi. Tietoturvaahan tuo paransi siten samalla.
Viimeksi muokattu:
Suosittelen, että luet kunnolla mitä kirjoitin. Tiedän vallan hyvin, miten NAT toimii.
Reitittäminen riippuu siitä, mikä on sisäverkon IP-avaruus. Jos sisäverkon osoitteisto kuuluu julkisten osoitteiden blokkiin (näitäkin näkee vielä tänä päivänä [hyisss....]), niin liikenne voidaan reitittää sisäverkkoon ilman NATia. Privaatteja osoitteita ei tietenkään reititetä, jolloin sitä NATia tarvitaan sen liikenteen muodostamisessa. Mutta siitä tässä ei ollutkaan kyse, vaan väitteestäsi, että pelkkä NAT riittää eikä minkäänlaista palomuuria tarvita. Ja tämä väitteesi on täyttä sontaa.
NAT perusmuodossaan ei edelleenkään suodata liikennettä millään tavalla. NATia voidaan ajatella bridgenä, jolla on lisänä kyky tehdä osoitteenmuutos. Haluan vain oikaista tämän virhekäsityksen, ettei kenellekään tule mitään ajatustakaan, ettäkö palomuuria ei tarvittaisi sisäverkon ja julkiverkon välissä.
Oikein ja väärin.
Kyllä, sisäverkon laitteen IP-osoite mapataan ulkoiseen osoitteeseen. Mutta mistä palomuuri (eli NAT) tietää, että PC1 on se joka paketin lähetti ja jolle vastaus pitää lähettää eikä PC2?
Wikipedia sanoi:
Network address translation - Wikipedia
en.wikipedia.org
Eli kyllä, nimenomaan siinä tehdään myös porttimuunnos. Mutta edelleen, kyse on vain ja ainoastaan väitteestäsi, että palomuuria ei tarvita. Ja tämä on virheellinen väite. Se palomuuri (taikka tämä tietty palomuuriominaisuus) tarvitaan, koska NAT ei perusmuodossaan suodata liikennettä ja koska ihmiset eivät osaa suojata verkkojaan ulkoverkosta tulevalta koputtelulta.
Ja juuri edellisessä lainaamassani kohdassa sanoit, että "ilman porttimuunnosta ulkoverkosta ei ole mitenkään mahdollista avata yhteyksiä NATin takana olevan sisäverkon koneisiin".
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 08.12.2017
- Viestejä
- 1 515
Tämä yksinkertaistaa ihan liikaa. Analogisia radiotekniikoita on AM ja FM. AM on vähentynyt huomattavasti. Ihan yhtä lailla voi sanoa, että analogilähetykset ovat 50% kuolleet.
Digiradio kattaa monta lähetystekniikkaa ja digiradiota on myös internetissä ja osana digi-tv-lähetyksiä. Alkuperäinen DAB "epäonnistui" ja siihen on monta syytä. Sehän on 80-luvun tekniikkaa ennen MP3-aikaa ja oli jo auttamattoman vanhentunut kun YLE otti sen koekäyttöön 1997. DAB:n tekniikka on MP2 eikä 1995 ilmestynyt MP3. Nyttemmin on tullut DAB+, DMB ja muita uudempia tekniikoita. DAB+:aa on otettu käyttöön vasta viimeisen 10 vuoden aikana eri maissa. Uusin Wikipediassa listattu siirtymä on 2022 Ranskassa. On ihan liian aikaista sanoa, onko se epäonnistunut.
En laittaisi paljoakaan painoa Suomen teknologiavalinnoille. Suomessa siirryttiin matalapiirto-digitelkkuun juuri kun teräväpiirtoa oltiin speksaamassa. Myöhästyttiin muutamalla kuukaudella. Sama juttu kun ATSC 3.0 ja uudet ovat siirtymässä 4k-aikaan, niin Suomessa tehdään vuoden päästä pikkuhiljaa siirtymää fullhd-aikaan. Pääsevät 200 Hz ruudunpäivitykseen pystyvät hdr-4k-telkut viimein oikeuksiinsa kun Suomi alkaa näyttää 50 Hz 1080i-lähetyksiä matalalla bittitasolla ja hdmi-rajoitetuin väriarvoin 16-235 eikä koko skaalalla 0-255, jippii. Suomessa DAB lopetettiin 2006 lopussa kun DAB+ tuli heti seuraavana vuonna. Suomessa on koko ajan tehty päin helvettiä digivalintoja. Tähän yhteyteen voi mainita myös UMTS-ostot Saksasta. Suomi on myös jääräpäisesti pakottanut mobiiliverkkoja, kun muualla on investoitu kuituun. Tällä logiikalla voisi sanoa, että yli gigabitin kuituliittymät on kuollut vanhanaikainen tekniikka ja 22 Mbps 3G tai 100 Mbps 4G on tulevaisuutta.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 16 747
En kyllä nyt heti käsitä, että miksi sanot, että ”myöhästyttiin muutamalla kuukaudella” digitelkun suhteen. DVB-T lähetykset aloitettiin Suomessa 2001, analogiset lähetykset lopetettiin 2007 ja DVB-T2 speksi valmistui 2011.
Lisäksi Suomessa aloitettiin DAB:n koelähetykset vuonna 1997 ja ne lopetettiin 2005. DAB+ alkoi valmistumaan joskus 2007 paikkeilla, joten ei se olisi ollut vaihtoehto silloin kun DAB lähetykset aloitettiin. Lisäksi ekat DAB lähetykset maailmalla aloitettiin vuonna 1995, joten ei Suomi tuossa nyt mitenkään myöhässä ollut kun Yle aloitti omansa 1997.
Viimeksi muokattu:
DAB/+ jarruttaa suomessa osin, että se ei tuo juurikaan mitään niiiin mullistavaa kuuntelijoille. Lisänä vielä pitäisi kaikki nykyinen laitekanta uusia. Aloittaen lähettimistä, ja muutama kuuntelijakin sinne pitäisi saada. Nyt jo radiokanavat tuskailevat lähetysmaksujen/palkkojen/mainostulojen kanssa. Spotify/Youtube music/nettiradiot toimii hyvin joka paikassa. Itse asiassa monessa paikassa toimii nettiradiot, missä ei FM- tai DAB-radiolla olisi ilman erillistä rakentamista mitään kuuluvuutta. FM-radion saat "markalla" kaupasta. Toimii parilla patterilla kuukausia.
Kuitu olisi kiva joka kolkaan, ja mobiili on kyllä paskaa. Mutta ei nyt sentään mobiilia pakoteta. Tälläkin foorumilla kun lukee viestejä tuolta internet/tietoliikenne-puolelta. Vaikka kuitua tarjotaan ilmaiseksi. Niin silti osa viesteistä on "23456G:llä kyllä pärjää". Nyt on onneksi useampikin firma haistanut rahan, ja 1-10Gb-kuituyhteyksiä alkaa saamaan.
PS. Antakaa mulle valtionbudjetti ja "punakynä", kyllä mä sieltä löydän sen verran karsittavaa että kaikille kuitu saadaan.
PPS. Pysyykö lapio tai kaapeli kädessä. Onko tietoliikenteen perusteet hallussa. Kuitupuolella on vapaana niiin paljon paikkoja, että hakemaan vain. Enemmänkin kuulemma rakennettaisiin, jos vain olisi ukkoa.
Tässä ollaankin lähellä sitä, mikä digitalisaatiossa ehkä eniten sylettää. Ihmiset on käyttäneet aikaa ja rahaa hankkiakseen pelit ja vehkeet olemassaolevan teknologian hyödyntämiseksi, niin sitten joku propellihattu tulee ja esittää, että kaikki uusiksi.
Uusi teknologia ei välttämättä edes ole vanhaa parempaa. Esim. kaapeli-TV:n korvaaminen 5G-TV:llä ei ole herättänyt pelkkää ihastelua.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 11 742
Joo. Voi kyllä sanoa että Suomessa(jos ei nyt ihan ainoana paikkana
) on tehty digitalisaation valintoja päin helvettiä. DAB tai sen lopettaminen ei ole esimerkki tästä. Olisihan se ihan kiva, mutta lopulta moneen muuhun verrattuna melko yhdentekevä asia. Vielä kun jätetään liioittelematta, niin ei DABia varsinaisesti lopetettu. Eihän sitä ollut otettu edes käyttöön vaan kokeilu jäi näpertelyksi.Ei kai tuollaista idiotismia olla jossain suomessa suunnittelemassa? Ei ole omaan korvaan tullut. Mutta jos on, niin ei saaaaat.... SHIIIIIIIIIIIIIIIIIIT!
Jos/kun on toimiva kaapeli-TV, niin ei kait sitä millään vtun 5G:llä korvata.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 16 747
Ei noita nyt kovin usein vedetä uusiksi. DVB-T:n käyttö aloitettiin vuonna 2001 ja siitä tuli ”pakollinen” 2007. DVB-T2:n käyttöönotto aloitettiin 2011 ja nyt DVB-T on poistumassa käytöstä vuonna 2025, eli lähes 25 vuotta sen jälkeen kun se alunperin otettiin käyttöön, 18 vuotta sen jälkeen kun analogiset lähetykset lopetettiin ja 14 vuotta sen jälkeen, kun sen korvaaja tuli markkinoille.
Joten sanoisin, että ei tuossa nyt ole kyse mistään kovin nopeista muutoksista.
*edit*
Myös mobiiliverkoissa liikutaan suht samanlaisilla aikajänteillä. 3G tuli käyttöön 2004, 4G verkot 2010 ja nyt 3G verkot ollaan poistamassa vuosina 2023-2024.
Empä ole itse tuosta kuullut, mutta kuulostaisi juuri sopivan idioottimaiselta digitalisointihankkeelta, jossa korvataan hyvin toimiva tekniikka digikiimassa ja lisäarvo korvauksesta on nolla.Ei kai tuollaista idiotismia olla jossain suomessa suunnittelemassa? Ei ole omaan korvaan tullut. Mutta jos on, niin ei saaaaat.... SHIIIIIIIIIIIIIIIIIIT!
Jos/kun on toimiva kaapeli-TV, niin ei kait sitä millään vtun 5G:llä korvata.
En itse vertaisi älypuhelimia tietokoneisiin vaikka samoja piirteitä perus yleiskäyttöisen tietokonejärjestelmän kanssa toki on. Nykyiset järjestelmät hyvin rajattuja ja omien käyttöjärjestelmien ajaminen ja säätäminen on mahdotonta tai hyvin hankalaa, riippuu toki mallista, onneksi on olemassa älypuhelimia, kuten pinephone joissa pystyt ajamaan puhdasta linuxia näin halutessasi.. Kuitua ei toki vielä saa ihan joka paikkaan, mutta onneksi ollaan ymmärretty, että se mobiiliyhteys ei ole kaikille se toimivin ratkaisu,.
Olen kuullut tällaisesta. Syynä oli ilmeisesti se, että jotain "pakollista" kanavaa ei enää saanut kaapelista vaan ainoastaan 5G-operaattorin kautta, tjsp.Ei kai tuollaista idiotismia olla jossain suomessa suunnittelemassa? Ei ole omaan korvaan tullut. Mutta jos on, niin ei saaaaat.... SHIIIIIIIIIIIIIIIIIIT!
Jos/kun on toimiva kaapeli-TV, niin ei kait sitä millään vtun 5G:llä korvata.
5G:n laatu oli tietenkin myyty ties millä ylisanoilla...
Ei pidä katsoa käyttöönoton aloituksesta vaan milloin on myyty viimeiset vanhan normin laitteet. Voisi arvioida, että vielä 2012-2013 on hyvinkin voinut saada DVB-T-vastaanottimen, joten näille tulee käyttöikää enää joku 12-13 vuotta.
Analogi-TV:lle ehti tulla Suomessa 50 vuotta toiminta-aikaa.
Kun teknologiaa on ennen päivitetty, on nähty paljon vaivaa, jotta vanha laitekanta toimii edelleen. Esim. FM-stereota ei lähetetä erillisinä oikeana ja vasempana kanavana vaan mono+kanavaero-signaaleina. Monovastaanottimet toimivat kuten ennenkin ja stereot laskevat näistä L- ja R-signaalit. Samoin mustavalko-tv:n päivitys väriksi ei rikkonut mv-vastaanottoa vaan mv-signaalin ohessa lähetetään uusi värisignaali.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 16 747
12-13 vuotta on kuitenkin jo suht pitkä käyttöaika telkkarille. Toki jos ei halua uusia telkkaria DVB-T2 siirtymän takia, niin sitten voi ostaa sen muutaman kympin DVB-T2 purkin. Joten ei tuo nyt mikään suurempi ongelma ole.
Ymmärtääkseni nuo FM-radion ja analogisen mustavalko/väri TV:n yhteensopivuudet onnistuivat juurikin siksi, että kyseessä oli analoginen signaali. Joka mahdollistaa tuollaisia kikkailuja. Digitaalisella signaalilla tuo ei taida oikein onnistua, ainakaan ilman suht suuria kompromisseja.
Ulkomuistista + wikiä varmuudeksi. Analogi-TV:llä kuva tuli amplitudi- ja ääni taajuusmoduloituna. Väriä kuvaan saatiin kun krominassiin lisättiin "infoa". Josta sitten pystyi demoduloimaan jollain kaavalla kroma - luminanssi jne. Mustavalko-TV:n demodulaattori ei piitannut tuosta ylimääräisestä "infosta". Vaan kuva näkyi kuten ennenkin.
Melkein oikein, mustavalkotelkkarissa oli vain luminanssi (kuvan kirkkaus) ja sitten lisättiin värikantoaalto (olikohan jotain 4MHz perustaajuuden yläpuolelle) jossa kuljetettiin chroma-signaali. PAL-signaalilla vieläpä joka toinen frame taisi olla käänteisillä väreillä jolla saatiin poistettua NTSC:n "Hue"-säätö turhana koska muuten vaihevirheestä tuli värivääristymää tms.
Uutiset
-
Lian Li julkaisi uuden HydroShift LCD -nestejäähdytinmalliston valmiiksi siistityillä nesteletkuilla
3.7.2024 15:07
-
Qualcomm aikoo helpottaa vanhempien järjestelmäpiiriensä ajantasaisena pitämistä
3.7.2024 11:11
-
MSI julkaisi uudet QD-OLED-pelinäytöt MPG- ja MAG-tuoteperheisiin
3.7.2024 02:29
-
AMD:n FidelityFX Super Resolution 3.1 tuli saataville kerralla viiteen peliin
3.7.2024 01:35
-
Noctua julkaisi päivitetyn NH-D15 G2 -prosessorijäähdyttimensä
2.7.2024 17:07
Uusimmat viestit
-
-
-
-
-
NVIDIA tiputtaa ajureistaan tuen prosessoreille ilman POPCNT-tukea- Viimeisin: Barbarossa