Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[The Grenadier]

Siis jos kyse on paikallisliikenteestä, kerta puhe oli metrosta, niin eihän siellä mitään konduktöörejä ole koskaan(?) ollut. Vaan juurikin niitä tarkastajia.

Ja junassa ei pysty konduktöörilta ostamaan lippua. Ja metrossahan noita ei olekaan. Kyllä muuten kuulostaa älyvapaalta tuo Prahan lippu-systeemi. Jos julkisia käyttää, tulee usein tilanteita että se lippu ostetaan sekunneissa kun värkki on tulossa, eli joku kahden minuutin viive kyllä palvele ketään. Missään metron portaissa ei tule tilannetta että näet ylälaiturilta alhaalla odottavat smurffit ja kerkeät tilaamaan lipun pelastuen sakoilta. Tai sitten tässä on joku hyvä perustelu taustalla mikä ei ole tullut ilmi.

 

[Frankie]

No justhan tossa @Paapaa n. 500 viestiä sitten kertoi saaneensa lähijunassa tarkastusmaksun, kun osti kiireessä sen lipun lähijunaan ~ovien mennessä kiinni. Tutustukaa niihin käyttöehtoihin älkääkä mutisko.

 

[Paapaa]

Siis jos kyse on paikallisliikenteestä, kerta puhe oli metrosta, niin eihän siellä mitään konduktöörejä ole koskaan(?) ollut. Vaan juurikin niitä tarkastajia.

Oli niissäkin konduktööri (tai joku muu nimike), jolta sai ostaa lippuja vaunuissa, jotka oli merkattu lipunmyyntivaunuiksi. Tarkastajat oli erikseen. Nykyään on sitten vain tarkastajia.

 

[Paapaa]

No justhan tossa @Paapaa n. 500 viestiä sitten kertoi saaneensa lähijunassa tarkastusmaksun, kun osti kiireessä sen lipun lähijunaan ~ovien mennessä kiinni. Tutustukaa niihin käyttöehtoihin älkääkä mutisko.

Juuri näin. Ja sain siis tarkastusmaksun vaikka ei ollut mitään minuuttien laskureita, sillä tarkastaja näkee suoraan laitteeltaan milloin ostin lipun ja milloin juna lähti.

En myöskään minä kannata mitään minuuttien jäähyä, jonka aikana lippu ei ole voimassa vaikka sen on jo maksanut. Käytettävyyden oltava ykkönen ja teknologia kyllä ratkaisee ajan kanssa pummilla matkustamiset jos se on liian suuri ongelma.

 

[Frankie]

En myöskään minä kannata mitään minuuttien jäähyä, jonka aikana lippu ei ole voimassa vaikka sen on jo maksanut. Käytettävyyden oltava ykkönen ja teknologia kyllä ratkaisee ajan kanssa pummilla matkustamiset jos se on liian suuri ongelma.

En mäkään niitä kannata, toki kannatan selkeyttä. Ja kuten sanoin, kaikkein eniten kannatan sitä, että ei pääse edes portista läpi vilauttamatta maksuvälinettä/voimassa olevaa lippua. Se metrojen automaattiovien kokeilu muutama vuosi sitten oli todella kallis ja idioottimainen kokeilu. Tosin sillä ei yritetty suitsia liputta matkustamista vaan edesauttaa automaattimetroja. Olisivat satsanneet ne porttirahat niihin pyöröportteihin asemien yläpäähän. Siinä olisi ollut hyödyllistä digitalisaatiota.

 

[Sonic Empire]

Sitä henkilöä, jota sinä kutsut "tarkastajaksi", normaalit rehelliset ihmiset kutsuvat konduktööriksi ja olettavat, että sen lipun voi häneltä ostaa.

Konduktööri ja lipuntarkastaja ovat kaksi eri henkilöä. Toinen on junailija joka huolehtii että matkustajilla on kaikki kunnossa ja toinen tarkistaa lippuja.

 

[Sompi]

Kuten täällä jo useaan otteeseen todettiin, noiden positiivisesta vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen on vaikka kuinka paljon näyttöjä. ESC:n kohdalla puhutaan jostain 30-50% pienemmästä riskistä joutua onnettomuuteen, olosuhteista ja onnettomuuden tyypistä riippuen. Vastaavasti AEB vähentää peräänajoja 20-50%.

Eli sä voit toistella sun perstuntumaa siitä, että nuo olisivat huonoja niin paljon kuin sua huvittaa. Mutta faktat ovat toisenlaiset ja noi järjestelmät tekevät liikenteestä merkittävästi turvallisemman.

En tiedä, mihin tilastoihin viittaat, mutta ainakin vakuutusyhtiöiden kokoamien tilastojen perusteella vaikuttaisi siltä, että yksinkertaisemmat autot ovat turvallisempia. Takavetoinen Lada yhtenä esimerkkinä loistaa tilastossa hyvin turvallisena autona, minkä huomaa sivulla 84 olevasta taulukosta. Sivulla 60 olevassa taulukossa näkyy, että uudemmilla autoilla kolaroidaan enemmän. Erityisesti tilaston kokoamishetkellä vuoden vanhoilla vuoden 2011 autoilla on kolaroitu paljon.

http://sininenankka.dy.fi/~sami/Liikennevahinkotilasto%202012.pdf

Sillä on merkitystä, kuka tilaston on laatinut. Jos tilaston laatija on poliittisesti ohjattu valtiollinen taho, kuten esimerkiksi Trafi, niin jostain ministeriöstä on voinut ihan konkreettisesti tullut käsky laatia tietyllä tavalla valheellinen tilasto. Vakuutusyhtiöiden kokoamaa tilastoa pidän luotettavana, koska koko vakuutusmatematiikka ja liikennevakuutusten hinnat perustuvat siihen tilastoon. Jos tilasto näyttää väärin, niin vakuutusyhtiöiden toiminta voi silloin sen seurauksena muuttua tappiolliseksi. Vakuutusyhtiöillä on siis ihan konkreettinen intressi luoda mahdollisimman rehellinen tilasto.

Kaikenlaisiin (optisiin) antureihin perustuvat tekniikat menevät sekaisin jo siitä, että lasissa on lunta, jäätä tai muuta likaa. Ei siihen edes mitään säröjä ja kiveniskemiä tarvita. Kunnossa ollessaankin ne toimivat arvaamattomasti ja saattavat yllättäen ajaa auton päin puuta, vastaantulijaa tai kevyttä liikennettä.

Siis vaikka pidänkin tuota turvallisuudella argumentointia ja sen perusteella vapauden rajoittamista sekä lisäkustannusten luomista vastenmielisenä, niin tässä tapauksessa on sen lisäksi vieläpä todettava, että tuo turvallisuudella argumentointi näyttäisi olevan helposti debunkattavissa.

 

[Frankie]

Sillä on merkitystä, kuka tilaston on laatinut. Jos tilaston laatija on poliittisesti ohjattu valtiollinen taho, kuten esimerkiksi Trafi, niin jostain ministeriöstä on voinut ihan konkreettisesti tullut käsky laatia tietyllä tavalla valheellinen tilasto.

Salaliitto siellä, salaliitto täällä. Jos mun pitää valita, luotanko vakuutusyhtiöön vai valtion virastoon, sata kertaa sadasta virasto. Vakuutusyhtiöt ovat yrityksiä, jotka tähtäävät taloudelliseen voittoon. Sun epäily poliittisesta ohjailusta perustuu pelkästään omaan hämärään ajatusjuoksuusi.

 

[root]

Takavetoinen Lada yhtenä esimerkkinä loistaa tilastossa hyvin turvallisena autona, minkä huomaa sivulla 84 olevasta taulukosta. Sivulla 60 olevassa taulukossa näkyy, että uudemmilla autoilla kolaroidaan enemmän. Erityisesti tilaston kokoamishetkellä vuoden vanhoilla vuoden 2011 autoilla on kolaroitu paljon.

Sivu 60: viittaat vahinkojen määrään taulukossa, missä ei oteta huomioon kuinka monta vakuutettua ajoneuvoa on missäkin ikäryhmässä?
Sivu 84: Ok, tässä taulukossa on vahinkojen määrä suhteutettuna ajoneuvojen määrään. Mutta ei huomioida ajokilometrejä, kuljettajan ikää, kuljettajan sukupuolta eikä sitä missäpäin autoilla liikutaan.

Äkkiseltään katsottuna hassua, että noilla tilastoilla yrittää perustella autojen välisiä eroja ja paremmuuksia.

 

[Frankie]

Äkkiseltään katsottuna hassua, että noilla tilastoilla yrittää perustella autojen välisiä eroja ja paremmuuksia.

Mä räjähdin nauruun jo takavetoisen Ladan kohdalla. Mulla on aika monesta yksilöstä ajokilsoja takana. Ja itse asiassa ainoan kolarini olen moisella ajanut. Toisen kerran pyörähdin tieltä, kun takarenkaista lähti pito alamäessä. Joojoo, turvallinen on, jos vakuutusyhtiö niin kerran sanoo.

 

[JCSH]

En tiedä, mihin tilastoihin viittaat, mutta ainakin vakuutusyhtiöiden kokoamien tilastojen perusteella vaikuttaisi siltä, että yksinkertaisemmat autot ovat turvallisempia. Takavetoinen Lada yhtenä esimerkkinä loistaa tilastossa hyvin turvallisena autona, minkä huomaa sivulla 84 olevasta taulukosta. Sivulla 60 olevassa taulukossa näkyy, että uudemmilla autoilla kolaroidaan enemmän. Erityisesti tilaston kokoamishetkellä vuoden vanhoilla vuoden 2011 autoilla on kolaroitu paljon.

http://sininenankka.dy.fi/~sami/Liikennevahinkotilasto%202012.pdf

Sillä on merkitystä, kuka tilaston on laatinut. Jos tilaston laatija on poliittisesti ohjattu valtiollinen taho, kuten esimerkiksi Trafi, niin jostain ministeriöstä on voinut ihan konkreettisesti tullut käsky laatia tietyllä tavalla valheellinen tilasto. Vakuutusyhtiöiden kokoamaa tilastoa pidän luotettavana, koska koko vakuutusmatematiikka ja liikennevakuutusten hinnat perustuvat siihen tilastoon. Jos tilasto näyttää väärin, niin vakuutusyhtiöiden toiminta voi silloin sen seurauksena muuttua tappiolliseksi. Vakuutusyhtiöillä on siis ihan konkreettinen intressi luoda mahdollisimman rehellinen tilasto.

Kaikenlaisiin (optisiin) antureihin perustuvat tekniikat menevät sekaisin jo siitä, että lasissa on lunta, jäätä tai muuta likaa. Ei siihen edes mitään säröjä ja kiveniskemiä tarvita. Kunnossa ollessaankin ne toimivat arvaamattomasti ja saattavat yllättäen ajaa auton päin puuta, vastaantulijaa tai kevyttä liikennettä.

Siis vaikka pidänkin tuota turvallisuudella argumentointia ja sen perusteella vapauden rajoittamista sekä lisäkustannusten luomista vastenmielisenä, niin tässä tapauksessa on sen lisäksi vieläpä todettava, että tuo turvallisuudella argumentointi näyttäisi olevan helposti debunkattavissa.

Et sä nyt oikeasti voi olla tosissasi. Kuinkahan paljon niitä takavetoisia Ladoja oli vielä liikenteessä vuonna 2012? Nuo luvut ovat täysin merkityksettömiä ilman tietoa siitä, että kuinka paljon kyseisiä autoja on ylipäätänsä liikenteessä ja kuinka paljon niillä ajetaan vuodessa.

Esimerkiksi ESC:n tuomasta lisäturvallisuudesta, kaikki otteita Wikipediasta:

Numerous studies around the world have confirmed that ESC is highly effective in helping the driver maintain control of the car, thereby saving lives and reducing the probability of occurrence and severity of crashes.[36] In the fall of 2004, the American National Highway and Traffic Safety Administration (NHTSA) confirmed international studies, releasing results of a field study of ESC effectiveness in the USA. The NHTSA concluded that ESC reduces crashes by 35%. Additionally, SUVs with stability control are involved in 67% fewer accidents than SUVs without the system. The United States Insurance Institute for Highway Safety (IIHS) issued its own study in June 2006 showing that up to 10,000 fatal US crashes could be avoided annually if all vehicles were equipped with ESC.[37] The IIHS study concluded that ESC reduces the likelihood of all fatal crashes by 43%, fatal single-vehicle crashes by 56%, and fatal single-vehicle rollovers by 77–80%.

AEB:n osalta taaskin:

A 2015 study based on European and Australasian data suggests the AEB can decrease rear-end collisions by 38%.

In April 2019, IIHS/HLDI considered real-world benefits of crash avoidance technologies, based on rates of police-reported crashes and insurance claims. Forward collision warning plus autobrake is associated with a 50% decrease in front to rear crashes and a 56% decrease in front to rear crashes with injuries, while forward collision warning alone is associated with only a 27% decrease in front to rear crashes and an only 20% decrease in front to rear crashes with injuries. The rear automatic braking is considered to have generated a 78% decrease in backing crashes (when combined with the rearview camera and parking sensor).
A 2020 Italian study suggests AEB reduces rear-end collision by 45% based on data from event data recorders in a sample of 1.5 million vehicles in 2017 and 1.8 million in 2018, for recent vehicles.

Että joo, sun mutuilut ovat kyllä juurikin sitä mutuilua.

Itse olen nyt ajellut AEB:lla varustetuilla autoilla kohta 10 vuotta, kolmella eri autolla. Ovat toimineet erittäin hyvin ja luotettavasti, oikeastaan pelkästään sellainen loskapaska keli on aiheuttanut sen, että tutka blokkaantuu täysin. Kun tuo tapahtuu, niin auto ilmoittaa, että AEB on poissa käytöstä, ole hyvä ja putsaa sensori.
Eikä se aja mitään päin, kerta sen tehtävänä on vain tehdä hätäjarrutus, jos huomaa edessä jotain. Että sä nyt kyllä kiskot näitä sun kauhuskenaarioita aikalailla täysin hatusta.

 

[Sonic Empire]

Takavetoiset kanttiladat turvallisempia kuin nykyautot ja muut Aku Ankan parhaat.

 

[Tonnin Seteli]

En nyt aivan pysynyt perässä, että miksi lasi vanhaan autoon vaihdetaan kerran 10 vuodessa ja uuteen autoon vuosittain? Tuleeko vaihtoa vaativia osumia siis niin paljon lisää? Vai aiheuttavatko ne pienetkin, joita voi ebay-tuubilla korjata, vaihdon tulevaisuudessa?

T. Kerran kiveniskemän (luulen että oli itse asiassa nasta) tuulilasiin 20 vuoden aikana saanut.

Se 10 vuotta taisi olla arvio tuulilasin elinkaaresta jos se ei vaurioidu. Olisi ihan hyvä vaihtaa kerran ajoneuvon elinkaaren puolivälissä, ettei ihan hiekkapuhalletulla ajella.

Joo, en myöskään ihan käsittänyt tätä laskelmaan.

 

[Sompi]

Et sä nyt oikeasti voi olla tosissasi. Kuinkahan paljon niitä takavetoisia Ladoja oli vielä liikenteessä vuonna 2012? Nuo luvut ovat täysin merkityksettömiä ilman tietoa siitä, että kuinka paljon kyseisiä autoja on ylipäätänsä liikenteessä ja kuinka paljon niillä ajetaan vuodessa.

Siellä on sarakkeet "H-vah lkm / 100 vah", joka tarkoittaa "henkilövahinkojen lukumäärä suhteutettuna automallin kaikkien vahinkojen lukumäärään (100 vahinkoa)", ja "Yks h-vah / 100 vah", joka tarkoittaa "henkilövahinkoon johtaneiden yksittäisvahinkojen lukumäärä suhteutettuna automallin kaikkien vahinkojen lukumäärään (100 vahinkoa)". Luvut ovat suhteellisia, eikä niihin vaikuta se, montako kappaletta kyseistä ajoneuvomallia on liikenteessä. Eiväthän Ladat kyllä mitään harvinaisia ole.

Nuo kertovat ainakin jotain siitä, miten turvallinen auto on silloin, kun vahinko sattuu.

Vahinkojen määrää suhteessa ajokilometreihin ei tilastoida, koska ajettuja ajokilometrejä ei tilastoida. Automallien kolarointiherkkyydestä voidaan siis esittää vain arvauksia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että joko vanhoja yksinkertaisempia autoja ei vain keskimäärin kolaroida niin pahasti kuin enemmän turvavarusteita sisältäviä autoja (kuljettaja saattaa esim. saada hidastettua vauhtia ennen törmäystä, kun taas aktiivisia ajoavustimia sisältävä auto saattaa yllättäen itse ohjata itsensä päin estettä ilman että kuski ehtii tehdä mitään), tai sitten turvavarusteet itsessään huonontavatkin turvallisuutta vaikkapa niin, että turvatyyny aiheuttaa lauetessaan hengenvaaralliset vammat. Mutta koska ajokilometrien määrää ei tosiaan tilastoida, niin asiasta voidaan esittää vain arvioita.

 

[Frankie]

Eihän Ladassa kehtaa olla kukaan muu kuin se kuski. Mikään ihme, jos ei tuu henkilövahinkoja.

 

[Kingofflies]

Eikö verkon tietoturvan selvittäminen ole jo riittävän hyvä syy? Itse en ainakaan mitään iPhonea (joita siellä verkossa näytti olevan aika paljonkin) tai vastaavaa laitetta yhdistäisi verkkoon, johon kuka tahansa voi perustaa vaikka oman DHCP-palvelimen ja mainostaa siinä omaa DNS-palvelinta, johon nuo puhelimet ja muut tietoturvaltaan puutteelliset laitteet sitten automaattisesti luottavat. iPhonet taitavat vieläpä automaattisesti yhdistää salasanattomaan WLANiin aina kun sellainen on saatavilla.

Lyhyesti: Ei ole.
Et saa toisten verkkoja skannata ilman toimeksiantoa/lupaa. Ja yleensä noissakin on tarkat rajoitukset, mitä tietoturva-auditissa saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Yritykset tilaa tietoturva-auditteja tietoturvayrityksiltä, kuten esim. Nixu ja muut vastaavat. Ei niitä itse-oppineet protokollapinon/käyttiksen/telnetin koodaajat ex-tempore saa tehdä. Kuten olen monta kertaa koittanut sulle kertoa.

 

[Sompi]

Lyhyesti: Ei ole.
Et saa toisten verkkoja skannata ilman toimeksiantoa/lupaa. Ja yleensä noissakin on tarkat rajoitukset, mitä tietoturva-auditissa saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Yritykset tilaa tietoturva-auditteja tietoturvayrityksiltä, kuten esim. Nixu ja muut vastaavat. Ei niitä itse-oppineet protokollapinon/käyttiksen/telnetin koodaajat ex-tempore saa tehdä. Kuten olen monta kertaa koittanut sulle kertoa.

Siis pitää vain luottaa, että tietoturva on kunnossa? Asiasta itse selvän ottaminen on rikos?

 

[Frankie]

Siis pitää vain luottaa, että tietoturva on kunnossa? Asiasta itse selvän ottaminen on rikos?

Multa meni nyt ohi, mihin verkkoon ja millä päätelaitteella olet liittymässä, jos tietoturva huolestuttaa?

 

[teppo mörkö]

En tiedä, mihin tilastoihin viittaat, mutta ainakin vakuutusyhtiöiden kokoamien tilastojen perusteella vaikuttaisi siltä, että yksinkertaisemmat autot ovat turvallisempia. Takavetoinen Lada yhtenä esimerkkinä loistaa tilastossa hyvin turvallisena autona, minkä huomaa sivulla 84 olevasta taulukosta. Sivulla 60 olevassa taulukossa näkyy, että uudemmilla autoilla kolaroidaan enemmän. Erityisesti tilaston kokoamishetkellä vuoden vanhoilla vuoden 2011 autoilla on kolaroitu paljon.

yritätkö tarkoituksella harhaanjohtaa? taulukossa nimenomaan todetaan, että vanhemmilla autoilla kolaroidessa on 50% suurempi todennäköisyys kuolla

 

[Kingofflies]

Siis pitää vain luottaa, että tietoturva on kunnossa? Asiasta itse selvän ottaminen on rikos?

Lyhyesti: On, KKO on niin todennut.
Millä tavalla ymmärrät tietoturvaa paremmin, jos porttiskannaat esim. VR junaverkon? Millaisia tietoturvauhkia siitä käy ilmi? Jos olet riittävän kyvykäs käyttämään porttiskannausta, sinulla pitäisi olla ymmärrys tietää, saako niin tehdä.
Ja vaikka tuo KKO päätös sinusta järjetön on, se on voi-voi ja nyyh. Kko päätöksissä on vielä se, että niitä usein pidetään ennakkopäätöksinä. Joten turha sun on täällä valittaa ja selitellä moraalisia motiivejasi. Laittomaksi tuo on todettu. Se nyt on lähinnä kiinni, onko poliisilla resursseja ja riittäviä lähtötietoja alkaa asiaa tutkia.

 

[JCSH]

Siellä on sarakkeet "H-vah lkm / 100 vah", joka tarkoittaa "henkilövahinkojen lukumäärä suhteutettuna automallin kaikkien vahinkojen lukumäärään (100 vahinkoa)", ja "Yks h-vah / 100 vah", joka tarkoittaa "henkilövahinkoon johtaneiden yksittäisvahinkojen lukumäärä suhteutettuna automallin kaikkien vahinkojen lukumäärään (100 vahinkoa)". Luvut ovat suhteellisia, eikä niihin vaikuta se, montako kappaletta kyseistä ajoneuvomallia on liikenteessä. Eiväthän Ladat kyllä mitään harvinaisia ole.

Nuo kertovat ainakin jotain siitä, miten turvallinen auto on silloin, kun vahinko sattuu.

Vahinkojen määrää suhteessa ajokilometreihin ei tilastoida, koska ajettuja ajokilometrejä ei tilastoida. Automallien kolarointiherkkyydestä voidaan siis esittää vain arvauksia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että joko vanhoja yksinkertaisempia autoja ei vain keskimäärin kolaroida niin pahasti kuin enemmän turvavarusteita sisältäviä autoja (kuljettaja saattaa esim. saada hidastettua vauhtia ennen törmäystä, kun taas aktiivisia ajoavustimia sisältävä auto saattaa yllättäen itse ohjata itsensä päin estettä ilman että kuski ehtii tehdä mitään), tai sitten turvavarusteet itsessään huonontavatkin turvallisuutta vaikkapa niin, että turvatyyny aiheuttaa lauetessaan hengenvaaralliset vammat. Mutta koska ajokilometrien määrää ei tosiaan tilastoida, niin asiasta voidaan esittää vain arvioita.

Vuonna 2012 jotain vanhoja Ladoja oli kyllä niin vähän liikenteessä, ettei niiden lukemat ole mitenkään tilastollisesti merkittäviä.

Lisäksi, meillä ei ole mitään tarvetta yrittää arpoa jotain epämääräistä tietoa noista luvuista, kerta meillä on noita mun lainaamia tutkimuksia useilta eri tahoilta. Noiden tutkimusten viesti on selvä, nuo uudet digitaaliset avustimet vähentävät onnettomuuksia merkittävästi.

 

[Kingofflies]

Multa meni nyt ohi, mihin verkkoon ja millä päätelaitteella olet liittymässä, jos tietoturva huolestuttaa?

Muistetaan, että tämä tietoturvasta huolissaan oleva ja sitä Nmapilla tutkiva henkilö on sama, joka ei näe ongelmaa telnet-protokollassa...

 

[Sonic Empire]

Vuonna 2012 jotain vanhoja Ladoja oli kyllä niin vähän liikenteessä, ettei niiden lukemat ole mitenkään tilastollisesti merkittäviä.

Lisäksi, meillä ei ole mitään tarvetta yrittää arpoa jotain epämääräistä tietoa noista luvuista, kerta meillä on noita mun lainaamia tutkimuksia useilta eri tahoilta. Noiden tutkimusten viesti on selvä, nuo uudet digitaaliset avustimet vähentävät onnettomuuksia merkittävästi.

Siinä kanttiladan törmäystesti. Siinäpä turvallinen auto.

 

[Sompi]

Törmäystesti ei ole oikea kolari.

Vuonna 2012 jotain vanhoja Ladoja oli kyllä niin vähän liikenteessä, ettei niiden lukemat ole mitenkään tilastollisesti merkittäviä.

Lisäksi, meillä ei ole mitään tarvetta yrittää arpoa jotain epämääräistä tietoa noista luvuista, kerta meillä on noita mun lainaamia tutkimuksia useilta eri tahoilta. Noiden tutkimusten viesti on selvä, nuo uudet digitaaliset avustimet vähentävät onnettomuuksia merkittävästi.

Edelleenkin nuo lukemat ovat suhteellisia, joten liikenteessä olevien autojen määrä ei edes vaikuta. Eikä se takavetolada mikään harvinainen auto ollut myöskään vuonna 2012.

 

[leffo]

Mutta eikös lippujen voimassaoloaika ole sen verran pitkä, että lipun voi ihan huoletta ostaa reilusti etukäteen? HSL:n AB-lipun kesto 80 min.

Kuvaavampi nimitys olisi vaihtoaika, ei voimassaoloaika. Ihmiset monesti matkustaa edestakaisin. Juuri kukaan ei osta lippua reilusti etukäteen koska se syö sitä vaihtoaikaa. Lipun vaihtoaika saa rauhassa vanhentua matkaan lähdettyä.

Vähän hölmöä ettei tuolla HSL sovelluksella voi ostaa juuri kulkuneuvoon noustua lippua sääntöjen mukaisesti, ja hieman riskeeraa tarkistusmaksun saamista jos näin tekee, koska joskus voi olla kiire ja ehtiä juuri kulkuneuvoon, ilman mahdollisuutta ostaa lippua etukäteen. Mutta se on sen sovelluksen rajoite.

En ihan ymmärtänyt. Suomessa lippu pitää ostaa ennen kulkuneuvoon astumista, mitään aktivointeja ei tarvita ja minuutteja ei tarvitse laskea, eikä selitykset auta.

Et oikein tiedäkään. Tietyissä tilanteissa Suomessa joutuu ostamaan lipun ennen kulkuneuvoon astumista. Ainoastaan metrossa se on kaikissa tilanteissa välttämätöntä.

Pääsääntöisesti Suomessa ostetaan kertalippu kulkuneuvosta, minkä edellytyksenä on siihen kulkuneuvoon nouseminen. (puhun tilanteesta jossa aktiivisella matkaajalla ei ole etukäteen ostettua kuukausilippua tai vastaavaa)

Myös HSL:n alueella voi vallan hyvin ostaa matkakortilla kertalipun siinä kulkuneuvossa. Tulevaisuudessa ehkä maksukortilla mikäli matkakorteista kokonaan luovutaan, kuten ehkä HSL näyttää haluavan. Matkakorttien suhteen on olemassa myös Waltti kortti, jonka idea olisi toimia kattavampana korttina kuin aluekohtaiset matkakortit taikka sovellukset. Isot kaupungit ovat omistajina mukana tuossa Waltissa, mutta jostain älyttömästä syystä eivät ole ottaneet sitä käyttöön omalla alueellaan, sitä käytetään lähinnä keskisuurissa kaupungeissa ja joissain pienemmissä.

Isommassa kuvissa idioottimainen ajatus että jokaisella alueella olisi oma sovelluksensa jonka kanssa leikkiä. Kun voisi olla yhtenainen matkakortti tai vielä parempaa, universaali maksukortti. Joistain syystä, ehkä tulevan kilpailun vapautumisen takia, nää yrittää viimeiseen asti pitää kiinni omista viritelmistään.

Muistetaan, että tämä tietoturvasta huolissaan oleva ja sitä Nmapilla tutkiva henkilö on sama, joka ei näe ongelmaa telnet-protokollassa...

Lähde? Sun mielikuvituksesi kuten porttiskannauksen kriminalisointikin?

 

[JCSH]

Edelleenkin nuo lukemat ovat suhteellisia, joten liikenteessä olevien autojen määrä ei edes vaikuta. Eikä se takavetolada mikään harvinainen auto ollut myöskään vuonna 2012.

Suhteelliset lukemat eivät merkkaa paskaakaan, jos otos on liian pieni. Kyllä ne takavetoladat olivat erittäin harvinaisia jo 2012.

Mutta kuitenkin, tuosta Ladasta jauhaminen on täysin turhaa. Laitoin jo nuo esimerkit siitä, miten nuo modernit turvallisuusavustimet vähentävät radikaalisti onnettomuuksia. Sä vain skippaat nuo tutkimukset ja jatkat jauhamista jostain epämääräisestä yli 10 vuotta vanhasta tilastosta.

 

[leffo]

Oli niissäkin konduktööri (tai joku muu nimike), jolta sai ostaa lippuja vaunuissa, jotka oli merkattu lipunmyyntivaunuiksi. Tarkastajat oli erikseen. Nykyään on sitten vain tarkastajia.

Lähijunissa edelleen liikkuu konduktöörejä. Lippuja lähijunissa ei ole 6 vuoteen myyty.

Vahinkojen määrää suhteessa ajokilometreihin ei tilastoida, koska ajettuja ajokilometrejä ei tilastoida.

Tietysti tilastoidaan.

Suhteelliset lukemat eivät merkkaa paskaakaan, jos otos on liian pieni. Kyllä ne takavetoladat olivat erittäin harvinaisia jo 2012.

Mutta kuitenkin, tuosta Ladasta jauhaminen on täysin turhaa.

Olisin erittäin samaa mieltä, ellei sitten useampi olisi innostunut juurikin tuosta. Aiemminhan Sompi oli maininnut kuinka edistyksellisessä Ladassa oli turvakori jo vuonna pieru. Pidin tätä melko raflaavana ja googletin asiaa, ja joskus tosiaan kauan sitten on ollut konsepti nimeltä " turvakori ". Löysin mm. että 70-luvun Audeissa vai oliko se Vw Passatissa olisi ollut turvakori. Tai mahdollisesti jossain Suomessa harvinaiseksi jääneessä K70 mallissa. On niitä siis ollut joten hyvin on voinut Ladankin kori olla...turvakori.

En ihan tarkkaan keksinyt ainakaan suomeksi, että mikä tämä varsinainen turvakori on. Mitä se varsinaisesti tarkoittaa, mikä tekee korista turvakorin. Selväähän se jokaiselle on ettei sellaisella ole mitään virkaa enää. Autoihin on tullut paljon merkittävimpiä uudistuksia kuten nämä turvavyöhykkeet tms. mikä crumple zone nyt onkaan. Millaisia lähinnä vasta 90-luvulla alkoi tulla, ja kunnolla yleistyä vasta 2000 luvulta lähtien. Tuosta turvakorista ei syntynyt sen enempää keskustelua.

Takavetoladojen vähäinen ja edustava osuus vakuutustilastoista tuskinpa selittyy niiden vähäsellä määrällä 2012. Ainakaan kaikkein eniten. Enemmän ne ovat jo tuolloin olleen harrasteautoja joilla ajetaan vähän ja enemmin hyvällä säällä, ja joiden kuljettajatkaan eivät ole kovin edustava otos koko väestöstä. Jos kyseisessä tilastossa olisi vielä (ollut) Wartburgeja, näyttäytyisivät nekin hyviltä vakuutustilastoissa, puhtaasti niiden harrastuksellisesta luonteesta.

Autoinahan ne ovat poikkeuksellisen vaarallisia huonon painojakauman ja heikon korin takia, pahempia kuin takaveto Ladat. En ole kyllä varma puhunko Wartburgeista vai kenties vanhoista Skodista ennen niiden siirtymistä etuvetoon. Muistan vaan jonkun autolehden jutun 2000-luvun alussa jossa asia mainittiin, muistaakseni syy tälle oli auton takamoottori.

 

[Sompi]

Tietysti tilastoidaan.

Kuka ne ajokilometrit tilastoi? Ei ainakaan minun ajoneuvojen ajokilometrejä ole kukaan tilastoinut.

Muistetaan, että tämä tietoturvasta huolissaan oleva ja sitä Nmapilla tutkiva henkilö on sama, joka ei näe ongelmaa telnet-protokollassa...

Miksi telnet-protokollassa pitäisi nähdä jokin "ongelma"?

 

[Paapaa]

Et oikein tiedäkään. Tietyissä tilanteissa Suomessa joutuu ostamaan lipun ennen kulkuneuvoon astumista. Ainoastaan metrossa se on kaikissa tilanteissa välttämätöntä.

No itse puhuin HSL-applikaatiosta ja sen kanssa lippu pitää ostaa todellakin ennen kuin nousee kulkuvälineeseen/metron laiturialueelle.

 

[Sonic Empire]

Katsastatko autoasi? Siellä ne ajokilometrit tilastoidaan.

 

[Sompi]

Katsastatko autoasi? Siellä ne ajokilometrit tilastoidaan.

Ei tilastoida. Se mittarilukema kyllä näkyy katsastustodistuksessa, mutta mitään vaikutusta sillä ei ole mihinkään. Mittaria voi hyvin vaikka kelailla taaksepäin tai vaihtaa koko mittariston. Yksityisyydestään välittävän ihmisen on ihan suositeltavaakin obfuskoida mittarilukemaa välillä.

 

[Timo 2]

Yksityisyydestään välittävän ihmisen on ihan suositeltavaakin obfuskoida mittarilukemaa välillä.

Meinasitko jotenkin autoa myydessä palauttaa sen oikean mittarin lukeman vai myydä pokkana väärennetyllä mittarinlukemalla? Uskoisin jälkimmäisen täytävän petoksen tunnusmerkit.

 

[Nenolanjones]

Ei tilastoida. Se mittarilukema kyllä näkyy katsastustodistuksessa, mutta mitään vaikutusta sillä ei ole mihinkään. Mittaria voi hyvin vaikka kelailla taaksepäin tai vaihtaa koko mittariston. Yksityisyydestään välittävän ihmisen on ihan suositeltavaakin obfuskoida mittarilukemaa välillä.

Nyt rohkenen olla eri mieltä. Eihän tilastointi tarkoita sitä, että sillä johonkin vaikutusta on. Se tarkoittaa sitä että se otetaan talteen.

Ja kyllä ne vaan talteen jäävät, jos epäilyttää niin käypä hakemassa autosi valmistenumerolla raportti esim Carverticalista ja hämmästy, kuinka paljon dataa siellä onkin. Tai ehkä parempi ettet käykään katsomassa...

Ja esim pelkällä rekisterinumerolla kuka tahansa voi käydä ilmaiseksi katsomassa sinun auton verotustiedot, jossa näkyy myös viimeisin katsastus mittarilukemineen ja vikalistoineen.

 

[Sonic Empire]

Ei tilastoida. Se mittarilukema kyllä näkyy katsastustodistuksessa, mutta mitään vaikutusta sillä ei ole mihinkään. Mittaria voi hyvin vaikka kelailla taaksepäin tai vaihtaa koko mittariston. Yksityisyydestään välittävän ihmisen on ihan suositeltavaakin obfuskoida mittarilukemaa välillä.

Tilastoidaan, halusit tai et.

Julkiset ajoneuvotiedot ja veronmaksu -palvelu auttaa varmentamaan tiedot autokaupan yhteydessä | Traficom

Julkiset ajoneuvotiedot ja veronmaksu -palvelussa voi tarkistaa minkä tahansa ajoneuvon rekisteriin merkityt tekniset- ja verotiedot sekä ajoneuvon omistaja- ja historiatiedot. Palvelun kautta on myös mahdollista maksaa ajoneuvon ajoneuvoverot.

www.traficom.fi

Lopeta nyt tämä lapsellinen kiukuttelu ja trollaaminen.

 

[hkultala]

Kuka ne ajokilometrit tilastoi? Ei ainakaan minun ajoneuvojen ajokilometrejä ole kukaan tilastoinut.

Joko valehtelet tai ajat katsastamattomalla autolla.

Auton kilometrilukema tilastoidaan jokaisen katsastuksen yhteydessä.

 

[Trespasser]

Tilastoidaan, halusit tai et.

Julkiset ajoneuvotiedot ja veronmaksu -palvelu auttaa varmentamaan tiedot autokaupan yhteydessä | Traficom

Julkiset ajoneuvotiedot ja veronmaksu -palvelussa voi tarkistaa minkä tahansa ajoneuvon rekisteriin merkityt tekniset- ja verotiedot sekä ajoneuvon omistaja- ja historiatiedot. Palvelun kautta on myös mahdollista maksaa ajoneuvon ajoneuvoverot.

www.traficom.fi

Lopeta nyt tämä lapsellinen kiukuttelu ja trollaaminen.

No tää, piti vielä varmuuden vuoksi käydä katsomassa ja omallakin kotterolla näkyy viimeisen 10 vuoden ajalta mittarilukemat. Noi laajemmat historiatiedot rekisterinumeron perusteella saa ihan maksamalla.

Ajokilometrejä käytetään ainakin katsastustilastojen julkaisuissa vuodesta 2017 lähtien (eli ne erilliset ladattavat liitetiedostot ko. sivulla), kilometritiedot on tallennettu katsastuksessa joitain vuosia pidempään.

 

[Kingofflies]

Meinasitko jotenkin autoa myydessä palauttaa sen oikean mittarin lukeman vai myydä pokkana väärennetyllä mittarinlukemalla? Uskoisin jälkimmäisen täytävän petoksen tunnusmerkit.

Sompia ei laillisuusnäkökulmat juuri kiinnosta...

 

[Francis Ford Mondeo]

Harmillisesti sangen mielenkiintoinen ketjun aihe jää nyt täysin aloittajan foliohattuhörhöilyjen alle. Olisikohan tuo Räpellys ja Testaus parempi alusta käydä läpi ajonaikaisia harmonipoljentoja, Iisalmen poliisipäällikön salaisia operaatioita, junan matkustusmukavuutta ja takavetoladan kolariturvallisuutta?

 

[Kingofflies]

Kuka ne ajokilometrit tilastoi? Ei ainakaan minun ajoneuvojen ajokilometrejä ole kukaan tilastoinut.


Miksi telnet-protokollassa pitäisi nähdä jokin "ongelma"?

Selitetäänpä se vielä kerran, vaikka et varmaan edelleenkään ymmärrä. Jos käytät sitä telnettiä ”vain” lähiverkossasi ja sulla on Wlan. Joku naapuri murtaa wlan salaukset helposti muutamassa minuutissa. Sen jälkeen on helppo salakuunnella salaamatonta telnetiä. Ja kohta on sen telnet-session salasana tiedossa. Tai..käyttääkö se sun itse koodaama protokollapino salasanoja. Turhuutta nekin?
ei ongelmaa? Mikä ongelma siinä VR lähiverkossa oli, että sitä piti laittomasti skannailla?

 

[Sompi]

Selitetäänpä se vielä kerran, vaikka et varmaan edelleenkään ymmärrä. Jos käytät sitä telnettiä ”vain” lähiverkossasi ja sulla on Wlan. Joku naapuri murtaa wlan salaukset helposti muutamassa minuutissa. Sen jälkeen on helppo salakuunnella salaamatonta telnetiä. Ja kohta on sen telnet-session salasana tiedossa. Tai..käyttääkö se sun itse koodaama protokollapino salasanoja. Turhuutta nekin?
ei ongelmaa? Mikä ongelma siinä VR lähiverkossa oli, että sitä piti laittomasti skannailla?

Tuossa selityksessäsi ei nyt ole mitään järkeä. Ensinnäkin modernit salaukset eivät murru "helposti muutamassa minuutissa". Toisekseen, jos lähiverkko on tehty oikealla layer2-reitittimellä (kuten WLANissa aina) eikä hubilla, niin satunnainen WLANiin liittyjä ei pysty salakuuntelemaan paketteja, koska reititin reitittää ne ainoastaan oikean laiteosoitteen omaavaan kohdekoneeseen eikä muihin koneisiin. Kolmannekseen telnet- ja TCP/IP-protokollat eivät liity WLANin salasanaan mitenkään, kyse on kokonaan eri tason protokollista.

Kelan online-asiointipalvelun asumistuen vuositarkistuslomake uudelleenohjaa sivua loputtomasti. Vika on Kelan tiedossa ja lähetin asumistuen vuositarkistuksen liitteet eri kautta, mutta silti tuli nyt Kelalta kirje, jonka mukaan asumistuki on lakkautettu, koska vuositarkastusta ei ole tehty. Siis jotenkin ovat kuitenkin onnistuneet hukkaamaan kaikki asiaan liittyvät digitaalisesti toimitetut asiakirjat.

EDIT: Näköjään moderaattori Juha Kokkosen mielestä on "perusteeton ja todisteeton salaliittoteoria", että Traficom on poliittisessa ohjauksessa. Ja siitä piti oikein varoitus antaa.

 

[Hyrava]

Tuossa selityksessäsi ei nyt ole mitään järkeä. Ensinnäkin modernit salaukset eivät murru "helposti muutamassa minuutissa". Toisekseen, jos lähiverkko on tehty oikealla layer2-reitittimellä (kuten WLANissa aina) eikä hubilla, niin satunnainen WLANiin liittyjä ei pysty salakuuntelemaan paketteja, koska reititin reitittää ne ainoastaan oikean laiteosoitteen omaavaan kohdekoneeseen eikä muihin koneisiin. Kolmannekseen telnet- ja TCP/IP-protokollat eivät liity WLANin salasanaan mitenkään, kyse on kokonaan eri tason protokollista.

Kelan online-asiointipalvelun asumistuen vuositarkistuslomake uudelleenohjaa sivua loputtomasti. Vika on Kelan tiedossa ja lähetin asumistuen vuositarkistuksen liitteet eri kautta, mutta silti tuli nyt Kelalta kirje, jonka mukaan asumistuki on lakkautettu, koska vuositarkastusta ei ole tehty. Siis jotenkin ovat kuitenkin onnistuneet hukkaamaan kaikki asiaan liittyvät digitaalisesti toimitetut asiakirjat.

EDIT: Näköjään moderaattori Juha Kokkosen mielestä on "perusteeton ja todisteeton salaliittoteoria", että Traficom on poliittisessa ohjauksessa. Ja siitä piti oikein varoitus antaa.

Nykyään esim Suomessakin ehdottomasti yleisimmän WIFI-salauksen, WPA2:n pystyy murtamaan nykytekniikalla jo minuuteissa. Ennen tuo saattoi ottaa jopa päiviä mutta tuosta WPA2:sta on löytynyt joitain heikkouksia joiden avulla sen tosiaan murtaa minuuteissa. WPA3 ei ole vielä ihan hirveästi yleistynyt, varmaan aika pitkälti siksikin että läheskään kaikki nykyään käytössä olevat laitteet eivät vielä tue sitä, eikä varmaan tavallinen tallaaja tajua edes omasta wifi-purkistaan katsoa saati sitten muuttaa käytettyä salausta.

 

[love_doctor]

WPA3 ei ole vielä ihan hirveästi yleistynyt, varmaan aika pitkälti siksikin että läheskään kaikki nykyään käytössä olevat laitteet eivät vielä tue sitä, eikä varmaan tavallinen tallaaja tajua edes omasta wifi-purkistaan katsoa saati sitten muuttaa käytettyä salausta.

Ostin itse asiassa uuden wifi-kortin HTPC:hen Black Fridaynä. Laitteessa luvattiin olevan WPA3-tuki kuten myös toisessa päässä Netgearin reitittimellä. Kun korvasin vanhan WPA2-laitteen tuolla uudella, yhteys alkoi pätkiä aika nopeasti. Leffojen katsominen muuttui mahdottomaksi. Netin foorumien kahlailun jälkeen selvisi, että tuossa kortin Intelin wifi-piirillä / ajureissa WPA3-tuki on buginen. Sain yhteyden taas toimimaan disabloimalla WPA3-tuen reitittimeltä. En ehtinyt kokeilla, onko ongelma WPA3-tuki vai WPA2/WPA3-yhteensopivuustila. Joka tapauksessa ei tullut vielä siirtymää WPA3:een.

 

[Sompi]

Nykyään esim Suomessakin ehdottomasti yleisimmän WIFI-salauksen, WPA2:n pystyy murtamaan nykytekniikalla jo minuuteissa. Ennen tuo saattoi ottaa jopa päiviä mutta tuosta WPA2:sta on löytynyt joitain heikkouksia joiden avulla sen tosiaan murtaa minuuteissa. WPA3 ei ole vielä ihan hirveästi yleistynyt, varmaan aika pitkälti siksikin että läheskään kaikki nykyään käytössä olevat laitteet eivät vielä tue sitä, eikä varmaan tavallinen tallaaja tajua edes omasta wifi-purkistaan katsoa saati sitten muuttaa käytettyä salausta.

Langattoman tiedonsiirron kanssa pitää tietysti aina muistaa, että tänä päivänä vahvana pidetty salaus voi kymmenen vuoden päästä olla helposti murrettavissa - siis vaikka tiedonsiirto olisikin salattu, niin tiedonsiirtoa salakuunteleva taho saa melko todennäköisesti murrettua tänään kaappaamansa liikenteen salauksen helposti ainakin kymmenen vuoden päästä, vaikka tällä hetkellä se ei onnistukaan. Siitäkin syystä pidän tätä nykyistä langattomuushypeä erittäin huonona kehityksenä.

Boottilukituissa (wlan-)reitittimissä on myös se ongelma, että firmistä ei voi päivittää sellaiseen, joka tukisi modernimpia ja parempia salauksia. Se tehdasasenteinen firmis tietysti saattaa muutenkin salakuunnella liikennettä ja vuotaa sitä johonkin käyttäjän tietämättä.

Paljon salausta tärkeämpää on, että lähetetty data reitittyy oikeaan osoitteeseen, ja vain ja ainoastaan oikeaan osoitteeseen, mikä on mahdollista varmistaa ainoastaan johtoa pitkin. Langaton tiedonsiirto on aina vähän verrattavissa siihen, että kaikki paketit huudellaan broadcast-osoitteeseen.

 

[Vaateri]

Nykyään esim Suomessakin ehdottomasti yleisimmän WIFI-salauksen, WPA2:n pystyy murtamaan nykytekniikalla jo minuuteissa.

Viittaatko tässä KRACKiin, KRØØKiin vai johonkin muuhun?

 

[Kingofflies]

Tuossa selityksessäsi ei nyt ole mitään järkeä. Ensinnäkin modernit salaukset eivät murru "helposti muutamassa minuutissa". Toisekseen, jos lähiverkko on tehty oikealla layer2-reitittimellä (kuten WLANissa aina) eikä hubilla, niin satunnainen WLANiin liittyjä ei pysty salakuuntelemaan paketteja, koska reititin reitittää ne ainoastaan oikean laiteosoitteen omaavaan kohdekoneeseen eikä muihin koneisiin. Kolmannekseen telnet- ja TCP/IP-protokollat eivät liity WLANin salasanaan mitenkään, kyse on kokonaan eri tason protokollista.

Kelan online-asiointipalvelun asumistuen vuositarkistuslomake uudelleenohjaa sivua loputtomasti. Vika on Kelan tiedossa ja lähetin asumistuen vuositarkistuksen liitteet eri kautta, mutta silti tuli nyt Kelalta kirje, jonka mukaan asumistuki on lakkautettu, koska vuositarkastusta ei ole tehty. Siis jotenkin ovat kuitenkin onnistuneet hukkaamaan kaikki asiaan liittyvät digitaalisesti toimitetut asiakirjat.

EDIT: Näköjään moderaattori Juha Kokkosen mielestä on "perusteeton ja todisteeton salaliittoteoria", että Traficom on poliittisessa ohjauksessa. Ja siitä piti oikein varoitus antaa.

Olet kyllä niin pihalla kuin voi olla. Googlaa "WPA2 hacking". Ja tolla layer2 viitannet siihen, että käytetään kytkimiä, eikä hubeja. Hubit on 90-luvun tekniikkaa, tosin sehän sopisi sulle kun sitä ei digitalisaatio ole ehinyt pilata? Miten Langattomassa verkossa ne paketit menee vain kohdekoneelle? Siinä on vissiin joku supersuuntaava antenni jokaiselle päätelaitteelle?
Olet vähäsen ymmärtänyt väärin. Wlan-liikennettä voi kuka tahansa passiivisesti kuunnella ja riittävän määrän paketteja kuunneltuaan purkaa sen.
Sen vuoksi pitäisi käyttää PKI-salauksia/sessiokohtaisia salauksia. Telnetissä näitä ei edelleenkää ole.
Välillä esität tosiosaajaa, joka koodailee bugittomia protokollapinoja. Sitten toisaalla tulee ihan älyttömiä sammakoita. "jos lähiverkko on tehty oikealla layer2-reitittimellä (kuten WLANissa aina)"

 

[Sompi]

Olet kyllä niin pihalla kuin voi olla. Googlaa "WPA2 hacking". Ja tolla layer2 viitannet siihen, että käytetään kytkimiä, eikä hubeja. Hubit on 90-luvun tekniikkaa, tosin sehän sopisi sulle kun sitä ei digitalisaatio ole ehinyt pilata? Miten Langattomassa verkossa ne paketit menee vain kohdekoneelle? Siinä on vissiin joku supersuuntaava antenni jokaiselle päätelaitteelle?
Olet vähäsen ymmärtänyt väärin. Wlan-liikennettä voi kuka tahansa passiivisesti kuunnella ja riittävän määrän paketteja kuunneltuaan purkaa sen.
Sen vuoksi pitäisi käyttää PKI-salauksia/sessiokohtaisia salauksia. Telnetissä näitä ei edelleenkää ole.
Välillä esität tosiosaajaa, joka koodailee bugittomia protokollapinoja. Sitten toisaalla tulee ihan älyttömiä sammakoita. "jos lähiverkko on tehty oikealla layer2-reitittimellä (kuten WLANissa aina)"

Niinhän minä juuri kirjoitin, että langattoman verkon käyttö on vähän sama asia kuin lähettäisi kaiken broadcastiin. WLANilliset reitittimet kuitenkin ovat aina L2-reitittimiä, ja se ethernet-puoli siinä ei lähetä pakettia radioteitse mihinkään, jos paketin kohde on ethernetissä.

Mikään ei edelleenkään estä salaamasta sitä telnettiäkään, mikä on tässä viestiketjussa jo lukemattomat kerrat sanottu.

 

[takomo]

Rikoslaki 38 luku momentti 8: Rikoslaki 39/1889 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
KKO ennakkopäätös: Tietomurtoon syyllistyminen - KKO:2003:36 - Minilex

Nettivinkki - Poliisi

poliisi.fi

e: "Yritys on rangaistava.". Et siis saa tehdä edes valkohattuna porttiskannausta toisten verkoissa ilman lupaa/toimeksiantoa.

Tämän KKO:n tuomion soveltuvuus nykypäivän verkkoympäristössä ei taida olla aivan ilmeistä. Teko on tehty 1998 ja tuomio siis vuodelta 2003. 90-luvulla verkossa saattoi olla ulos avoimia palveluita, joita nykyään kai pidettäisiin lähinnä Vastaamo-tasoisena leväperäisyytenä tietoturva-asioissa. Olen mm. asoinut verkkopankissa Telnetillä.

Tuomiossa oli oleellista se, että pelkkää porttiskannausta pidettiin uskottavana näyttönä aikomuksesta tunkeutua luvattomasti toisen tietojärjestelmään. Olisinpa sitä mieltä, että nykyään pelkkä tieto avoimesta portista ei voi/saa riittää tunkeutumiseen vaan lisäksi pitäisi olla jotain näyttöä yrityksestä selvittää käyttäjätietoja tai muuta kirjautumiseen tarvittavaa.

KKO:2003:36 - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

finlex.fi

Porttiskannausta pahempi tietomurto on minusta se, että esim. Windows selvittää aliverkossa avoimina olevat palvelut omaehtoisesti - vaikka se käyttääkin siihen vain yhtä porttia. Tämä voi aidosti yllättää, jos käyttää julkisia WLAN-verkkoja.

 

[Sompi]

Ei tuo Korkeimman Oikeuden päätös ole ollut yhtään sen järkevämpi myöskään 90-luvun kontekstissa. Älytön päätös, joka perustunee tuomareiden tekniseen ymmärtämättömyyteen sekä siihen, että pankin lakimies on saanut valehtelemalla tuomarit puolelleen. Jotain korruptiotakin voi olla taustalla.

 

[Frankie]

Jotain korruptiotakin voi olla taustalla.

Sä näet kyllä korruptiota ja salaliittoa joka puolella. Etälaukaistavista turvatyynyistä lähtien. Mä olen oikeasti hiukan huolissani.

 

[takomo]

Ei tuo Korkeimman Oikeuden päätös ole ollut yhtään sen järkevämpi myöskään 90-luvun kontekstissa. Älytön päätös, joka perustunee tuomareiden tekniseen ymmärtämättömyyteen sekä siihen, että pankin lakimies on saanut valehtelemalla tuomarit puolelleen. Jotain korruptiotakin voi olla taustalla.

90-luvun kontekstissa tuomio on jotenkin ymmärrettävä vaikka ymmärrystä joutuukin vähän venyttämään. Nykymaailmassa, jossa vahva tietoturva on pakko ja välttämättömyys monestakin syystä, KKO:n 20 vuoden takainen argumentaatio on suurelta osin menettänyt merkityksensä.