Digitaalinen keskuspankkiraha

[ztec]

Digi eurosta on tullut muuten uusia dokumentteja julki, vaikka ei ole mediassa hypetetty:

Tokenisaatiosta lisää tietoja ja miten maksut oikeasti toimivat:

https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2024/html/ecb.sp240509~0a45ca25ac.en.pdf?20f1c4a37f4d2d7b7659a811355be72f

Sekä 23 sivuinen päivitetty materiaali digi euron toiminnasta ja ominaisuuksista:

https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2024/html/ecb.sp240510~4a0c22ce7b.en.pdf?a5917f7cd83dc263f14bf3c7a24697b8

 

[sonof]

GPT4o tiivistelmät:

Piero Cipollone, Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsen, käsittelee puheessaan rahoitusinstrumenttien tokenisointia ja keskuspankkirahan selvitystä. Hän korostaa, että keskuspankkirahan käyttö rahamarkkinoiden selvityksessä on tärkeää riskien vähentämiseksi, luottamuksen luomiseksi ja rahoitusvakauden turvaamiseksi. Keskuspankkiraha on talousjärjestelmän ytimessä, ja sen on pysyttävä houkuttelevana selvityskeinona sekä vähittäismaksuissa että tukkumarkkinoilla.

Cipollone painottaa, että keskuspankkien on pysyttävä teknologian kehityksen kärjessä ja varmistettava, että keskuspankkiraha säilyy houkuttelevana digitaalisena vaihtoehtona vähittäismaksuille (digitaalinen euro) ja tukkumarkkinoiden ratkaisuille, jotka perustuvat hajautettuihin tilikirjoihin (DLT). Hän huomauttaa, että vähittäis- ja tukkumarkkinat täydentävät toisiaan: vähittäismaksut ovat yleensä arvoltaan pienempiä ja volyymiltaan suurempia, kun taas tukkumaksut ovat arvoltaan suurempia ja volyymiltaan pienempiä.

Puheessa tuodaan esille, että hajautetut tilikirjateknologiat (DLT) voivat tarjota merkittäviä etuja, kuten transaktioiden automaation lisääminen, välittäjien tarpeen vähentäminen ja läpinäkyvyyden lisääminen. DLT:n potentiaaliset hyödyt voivat avata uusia mahdollisuuksia esimerkiksi pienille ja keskisuurille yrityksille pääsyn saamiseksi pääomamarkkinoille.

Lopuksi Cipollone painottaa, että keskuspankkien on aktiivisesti tutkittava ja kokeiltava uusia teknologioita varmistaakseen, että keskuspankkiraha pysyy keskeisenä osana finanssijärjestelmää myös tulevaisuudessa.


---




Piero Cipollone, Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsen, käsittelee puheessaan digitaalisen euron tilannetta ja tulevia askelmerkkejä. Hän korostaa, että Euroopassa tarvitaan digitaalisia maksuratkaisuja kaikille tilanteille, erityisesti käteisen käytön vähenemisen ja maksamisen pirstaloitumisen vuoksi. Käteismaksujen osuus on laskenut merkittävästi ja pankkikorttien käyttö on yhä riippuvaisempaa kansainvälisistä maksujärjestelmistä.

Cipollone tuo esille, että digitaalisen euron tarkoituksena on vastata ihmisten kasvavaan mieltymykseen digitaalisiin maksutapoihin samalla tarjoten edelleen mahdollisuuden maksaa käteisellä. Tavoitteena on tehdä ihmisten elämästä helpompaa tarjoamalla julkinen digitaalinen maksuväline, joka on maksuton ja käytettävissä koko euroalueella. Lisäksi digitaalinen euro vahvistaisi Euroopan strategista autonomiaa ja vähentäisi riippuvuutta ei-eurooppalaisista maksupalveluntarjoajista.

Digitaalinen euro toisi käteisrahan kaltaiset ominaisuudet digitaaliseen maailmaan, mukaan lukien mahdollisuus käyttää sitä offline-tilassa, maksuttomuus peruskäytössä, pan-Eurooppalainen kattavuus, yksityisyyden kunnioitus ja keskuspankin liikkeeseen laskema raha. Cipollone painottaa, että digitaalisen euron tavoitteena on olla käytettävissä kaikissa tilanteissa ja tarjota yhtenäinen maksujärjestelmä koko euroalueelle.

Lopuksi Cipollone painottaa, että digitaalisen euron kehittäminen on välttämätöntä Euroopan maksujärjestelmien resilienssin vahvistamiseksi ja strategisen itsenäisyyden säilyttämiseksi.

 

[takomo]

Sekä 23 sivuinen päivitetty materiaali digi euron toiminnasta ja ominaisuuksista:

https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2024/html/ecb.sp240510~4a0c22ce7b.en.pdf?a5917f7cd83dc263f14bf3c7a24697b8

Näyttää siltä, että järjestelmän kustannukset ollaan repimässä ensisijaisesti kauppiaan katteesta, toissijaisesti kuluttajien tilipankeilta ja lisäksi iloiset veronmaksajat sponssaavat maksujen clearing-järjeselmän:

[EDIT]
Suunnittelijoilta näyttää unohtuneen, että myös tilisiirrot on mahdollisia, jo pitkään kansallisesti mutta euroaikana koko SEPA-alueella. Käteinen + tilisiirto riittää hyvin laajasti kaikkeen maksamiseen.

 

[ztec]

Suunnittelijoilta näyttää unohtuneen, että myös tilisiirrot on mahdollisia, jo pitkään kansallisesti mutta euroaikana koko SEPA-alueella. Käteinen + tilisiirto riittää hyvin laajasti kaikkeen maksamiseen.

Monessa massa käytetään suoraveloitusta laajasti, mutta Suomessa en ainakaan vielä ole törmännyt yhteenkään toimijaan. Sehän ajaa myös ihan saman asian. Siitä onko se parempi vai huonompi voidaan sitten olla montaa mieltä.

 

[takomo]

Monessa massa käytetään suoraveloitusta laajasti, mutta Suomessa en ainakaan vielä ole törmännyt yhteenkään toimijaan. Sehän ajaa myös ihan saman asian. Siitä onko se parempi vai huonompi voidaan sitten olla montaa mieltä.

Olihan Suomessakin suoraveloitukset yleisessä käytössä 90- ja 00-luvuilla, 2014 saakka. Silloin ajettiin e-laskut sisään kuin käärme pyssyyn, kun EU kielsi (ainakin Suomen mielestä) kansalliset suoraveloitukset.

Suoraveloitus päättyy ensi vuonna

E-lasku ja suoramaksu korvaavat suoraveloituksen. Pankki ja laskuttaja huolehtivat siirtymisestä uuteen laskuun.

yle.fi

Periaatteessa Suomessakin on käytössä SEPA-suoraveloitus mutta se ei tosiaan tunnu toimivan yhdenkään kotimaisen laskuttajan kanssa.

 

[pulatunnus]

Näyttää siltä, että järjestelmän kustannukset ollaan repimässä ensisijaisesti kauppiaan katteesta, toissijaisesti kuluttajien tilipankeilta ja lisäksi iloiset veronmaksajat sponssaavat maksujen clearing-järjeselmän:

En nyt ihan hahmota niitä kustannuksia, siis tarkoitatko ettei olisi kustannuksiltaan kilpailuykykyisiä.
Veronmaksajia, siis euroalueen veronmaksajat, jos kaatuu, niin joo maksaa, mutta jos muodostuu toimivaksi niin se kai turvaa euro käteisen asemaa, voiko silloin puhua maksajista ?

Suunnittelijoilta näyttää unohtuneen, että myös tilisiirrot on mahdollisia, jo pitkään kansallisesti mutta euroaikana koko SEPA-alueella. Käteinen + tilisiirto riittää hyvin laajasti kaikkeen maksamiseen.

Jos käteisella tarkoitat setelit, kolikot, digitaalinen keskuspankki raha, ja sen rinnalla tilisiirrot, niin riittäminen laajasti kaikkeen maksamiseen edellyttää sitä että se digitaalinen keskuspankkiraha on menestys (toivotuilla ominaisuuksilla). Mutta se vaatisi valtavaa menestystä, tai siis uskon että pitkään mennään nykyisillä maksukorteilla.

Periaatteessa Suomessakin on käytössä SEPA-suoraveloitus mutta se ei tosiaan tunnu toimivan yhdenkään kotimaisen laskuttajan kanssa.

Suomessa e-lasku + automaatti maksu vai mikä oikea nimitys sille että voi hyäksyä tietyt e-laskut, halutuin rajoin automaattimaksettavaksi , korvannut suoraveloituksen. Miina kai siinä että jos laskuttajan päässä muutoksia, niin voi tyssättä siihen, mutta onko kuinka paljon suoraveloituksessa samoja, jos laskutuspäässä muutoksia, siis onko kynnys isompi milloin tarvii uuden sopparin/hyväksynnän.