Digijärjestelmäkamerat/rungot ja objektiivit -yleisketju

[ZeroZero]

Vähän yllättäen olen tässä investoinut MFT-kamoihin "kun halvalla sai", eli käytetty M.Zuiko 20mm 1.4 Pro, 60mm 2.8 Macro alesta ja kunnostettu 75-300 OM:n -40% kamppiksesta
Älytön GAS-meininki, mutta on tässä toisaalta noita macrojaki jahkailtu jo varmaan vuosikymmen.

Vähän myös pohdin Sony FE-setin myymistä/vaihtamista, mutta ehkäpä pidän toistaiseksi.
Kivoimmillaan tuo on silloin kun keulilla on joku pikkuruinen Samyang ja ei ole kiire, niin painotan sitten sellaista käyttöä.
Muuhun tuon A7ii ergonomia on kyllä aika kökkö, mutta kompromissejahan nää aina on ja ei onneksi ole valtavasti rahaa kiinni.

 

[Ihmemies]

Muistin, että minulla on kuvat.fi:ssä myös "blogi". Lisäsin sinne Artista 24/1.4 DG DN Artista muutaman ranskalaisen viivan ja 30 esimerkkikuvaa suoraan Lightroomista editoituna. Tässä siis jos esimerkkikuvat em. lasilla kiinnostavat.

Sigma 24mm f/1.4 DG DN

Hyvää:Terävä reunasta reunaan alkaen aukolta f/1.4.Pehmeä ja miellyttävä nykyaikainen bokeh.Kohtuuhintainen ART-lasiksi.Laadukas mekaaninen rakenne.Mekaaniset aukkorenkaan säädöt (declick, lukitus).Hyvä tarkennustuntuma.Yksi pienimmistä ja kevyimmistä ART-laseista, "vain"...

hakkarainen.kuvat.fi

 

[Sothis]

Muistin, että minulla on kuvat.fi:ssä myös "blogi". Lisäsin sinne Artista 24/1.4 DG DN Artista muutaman ranskalaisen viivan ja 30 esimerkkikuvaa suoraan Lightroomista editoituna. Tässä siis jos esimerkkikuvat em. lasilla kiinnostavat.

Sigma 24mm f/1.4 DG DN

Hyvää:Terävä reunasta reunaan alkaen aukolta f/1.4.Pehmeä ja miellyttävä nykyaikainen bokeh.Kohtuuhintainen ART-lasiksi.Laadukas mekaaninen rakenne.Mekaaniset aukkorenkaan säädöt (declick, lukitus).Hyvä tarkennustuntuma.Yksi pienimmistä ja kevyimmistä ART-laseista, "vain"...

hakkarainen.kuvat.fi

Mikä Lumixi toi runko on? Hyviä kuvauskohteita olet löytänyt. Jotkut kuvat ois voinut vetää isommalla aukko-arvolla, niin ei olisi niin paljon suttua.

 

[Vaateri]

Mikä Lumixi toi runko on? Hyviä kuvauskohteita olet löytänyt. Jotkut kuvat ois voinut vetää isommalla aukko-arvolla, niin ei olisi niin paljon suttua.

Taitaa olla S1

 

[Ihmemies]

Mikä Lumixi toi runko on? Hyviä kuvauskohteita olet löytänyt. Jotkut kuvat ois voinut vetää isommalla aukko-arvolla, niin ei olisi niin paljon suttua.

S1. Kyllä. Tulee kuvattua ihan liikaa aina täydellä aukolla, kun kerran siitä on maksettu

 

[kurkimies]

S1. Kyllä. Tulee kuvattua ihan liikaa aina täydellä aukolla, kun kerran siitä on maksettu

Tän takia ite kuvaan melkein F8 päivällä. Mutta illalla tuo F1.4 onkin ihan kiva

 

[Squirrel]

Tossa Nikon Z50:ssä kun laittaa ns. vesivaa'an päälle, siihen näyttöön tulee sellanen laatikko, josta voi sitten käännelä siten, että kamera on suorassa vertikaalisesti sekä etu-taka suunnassa. Ihmetys on, siinä laatikon keskellä on piste, joka välillä menee vihreäksi ja ei. Tää piste voi olla vihreä ja se ulkopuolella oleva laatikko on keltainen tai toisinpäin. Aluksi ajattelin että se piste on vihreänä silloin kun kamera on täysin suorassa sivuttain ja etutaka-akselilla, mutta ilmeisesti näin ei ole. Onkohan kellään ideaa mitä se piste voisi tarkoittaa?

 

[VonAntero]

Tossa Nikon Z50:ssä kun laittaa ns. vesivaa'an päälle, siihen näyttöön tulee sellanen laatikko, josta voi sitten käännelä siten, että kamera on suorassa verticaalisesti sekä etu-taka suunnassa. Ihmetys on, siinä laatikon keskellä on piste, joka välillä menee vihreäksi ja ei. Tää piste voi olla vihreä ja se ulkopuolella oleva laatikko on keltainen tai toisinpäin. Aluksi ajattelin että se piste on vihreänä silloin kun kamera on täysin suorassa sivuttain ja etutaka-akselilla, mutta ilmeisesti näin ei ole. Onkohan kellään ideaa mitä se piste voisi tarkoittaa?

Se viiva tulee vihreeksi, kun kamera on vaaterissa sivusuunnassa. Piste tulee vihreeksi, kun kamera on vaaterissa linssin suunnassa.
Kamera voi siis olla vaikka 45 astetta kallellaan vasemmalle, mutta tulee vihreäksi, kun linssi on suorassa.
Sama pätee viivaan, joka voi olla vihreä, vaikka ottaa kuvaa ala/yläviistoon, kun kamera on sivusuunnassa suorassa.

 

[Squirrel]

Se viiva tulee vihreeksi, kun kamera on vaaterissa sivusuunnassa. Piste tulee vihreeksi, kun kamera on vaaterissa linssin suunnassa.
Kamera voi siis olla vaikka 45 astetta kallellaan vasemmalle, mutta tulee vihreäksi, kun linssi on suorassa.
Sama pätee viivaan, joka voi olla vihreä, vaikka ottaa kuvaa ala/yläviistoon, kun kamera on sivusuunnassa suorassa.

Z50:ssä ei ole viivaa, vaan laatikko. Laatikon alaviiva on vaakasuunnan suoruus ja etureuna taas etureuna ja kun ne laittaa suoraksi se tulee vihreäksi ja kamera on objektiivin kanssa suorana.

 

[Squirrel]

Nyt kun vähän pyörittelin kameraa, niin saattaapi tuo ollakkin noin. Kiitos vastauksesta.

 

[brröö]

Siinä pulu 600 mm kiikarilla katsottuna. Kamera Canonin R7 ja objektiivi Tamronin 150-600 mm G2-versio.

 

[Mocca]

Olisiko antaa suosituksia järkkäristä, videokuvaukseen? Aiemmin tullut vain normikuvia räpsittyä, mutta nyt tarvitsisin järkkärin nimenomaan videokuvauspainotuksella. Saa olla vanhempikin malli, jos on erityisen hyvä juuri tähän. 4K kuvaa pitää kuitenkin pystyä ottamaan ja jos fps vaihtoehtoja on vielä useita niin aina parempi. Nyt on tullut kuvattua vain actioncameralla mitkä on kyllä aivan loistavia tähän, mutta niissä on omat puutteensa.

 

[Squirrel]

Mites onko vinkkejä olkalaukkuun, johon menee isompi kamera? Mulla ollut tuo Tenbas Axis Top Loader 4l katukuvauksia varten ja siihen on mennyt mun kamerat tähän saakka, niin Z50 kuin D5200. Nyt kun hommasin tuon Z8:n, niin se kyllä menee sinne, mutta on ns. aika ahdas. Minusta se on vähän käyttömukavuudelta huono aina änkeä se sinne jne. ja ainahan se onnettomuuskin on lähellä kun ääripäissä liikutaan.

Kyselin asaia Ftonordicin asiakaspalvelusta, niin suostteli jotian Think Tankin ja sitten tota Peak Desiginin Everyday Slingiä 6l koossa. Think Tank ei miellytä silmää, joten sen unohdin. Mutta tuossa 6l-version kommenteissa joku kertoo että Canonin R7 rigissä mahtuu juuri ja juuri sinne. R7 on aika pienikokoinen kamea käsittääkseni mutta rigi isontaa ja tuo Z8 on tosi isokokoinen peilittömäksi, mietin pitäisi ottaa 10l -versio 6l -sijaan? Olkalaukku on mulla katukuvauksia varten, muihin tarkoituksiin mulla on 16l ja 32l reput.

 

[AeshmA]

Olisiko antaa suosituksia järkkäristä, videokuvaukseen? Aiemmin tullut vain normikuvia räpsittyä, mutta nyt tarvitsisin järkkärin nimenomaan videokuvauspainotuksella. Saa olla vanhempikin malli, jos on erityisen hyvä juuri tähän. 4K kuvaa pitää kuitenkin pystyä ottamaan ja jos fps vaihtoehtoja on vielä useita niin aina parempi. Nyt on tullut kuvattua vain actioncameralla mitkä on kyllä aivan loistavia tähän, mutta niissä on omat puutteensa.

Sonylta löytyy ainakin FX -sarja erityisesti videokäyttöön, mutta jo hinnat alkaen malli FX30 on noin 2400€ ilman optiikkaa.

A7 -sarjasta löytyy A7S (mk1/2/3), joka on painotettu videokuvaukseen.
A6700 tekee myös varsin hyvää jälkeä, jos pienempää kameraa kaipaa, mutta on enemmän jokapaikanhöylä kuin videokuvaukseen.

 

[Squirrel]

Onnistuuko ff-kamerassa taustan erotus blurraamalla 50 mm objektiivilla helposti vai pitäisikö siihen olle pidempi putki? Olisi tarkiotus ottaa pari kuvaa, jossa tausta blurrattuna mut en vaan ole onnistunut. Mietin onko liian lyhyt vai onko se ns. user error.

 

[Outrider]

Onnistuuko ff-kamerassa taustan erotus blurraamalla 50 mm objektiivilla helposti vai pitäisikö siihen olle pidempi putki? Olisi tarkiotus ottaa pari kuvaa, jossa tausta blurrattuna mut en vaan ole onnistunut. Mietin onko liian lyhyt vai onko se ns. user error.

Jos kyseessä on tyypillinen "nifty fifty" eli 50mm f/1.8 objektiivi, niin pitäisi onnistua. Aukko suureksi (f-luku pieneksi) ja kohde lähelle.

 

[Squirrel]

Jos kyseessä on tyypillinen "nifty fifty" eli 50mm f/1.8 objektiivi, niin pitäisi onnistua. Aukko suureksi (f-luku pieneksi) ja kohde lähelle.

Eli lisää yritystä kehiin. Kyseessä siis Nikkorin 50 mm 1.8 S

 

[Frankie]

Se on se aukon, polttovälin ja etäisyyden pyhä kolminaisuus. Mitä pienempi aukko ja mitä lyhempi polttoväli, sitä lähempänä kuvattavan kohteen pitää olla. Eikä taustakaan saa olla ihan kohteessa kiinni 50-millisellä ja ff-kennolla. Netti on kyllä puolillaan focusaluelaskureita. Parametrit sisään ja terävyysaluetta laskemaan vaan, niin pääsee kartalle.

 

[mahead]

Jep. Tässä verrokiksi täyskennolla 50 mm F1.8 ja F14 -kuvat. Karvaharja on aikalailla minimitarkennusetäisyyden päässä, taustalla näkyvä sohva ehkä n. 5 m päässä. Eihän tuossakaan tausta toki ihan täysin yhdenväriseksi sumene, mutta ei siinä yksityiskohdatkaan nyt kovin selkeitä enää ole. Tarkennus on F14-kuvassa samassa kohtaa etualalla, eli vähän kauemmaksi tarkentaessa tuosta olisi saanut taustan osalta vielä tarkemman menettämättä harjan tarkkuutta.

Spoileri

 

[itarumaa]

Kuinka paljon on eroja tälläisillä perusobjektiiveilla, esim. mitä Kamerastore myy. Minulla on siis filmikamera tarkalleen, mutta samat objektiivit niissä on kuin digissäkin. Nikonin peruskittiobjektiivi on käytössä. Taitaa olla 35-80mm. Jotain samanlaista tekis mieli ostaa, mutta ei yhtään osaa sanoa, että saako rahalle vastinetta, jos alle 100e:n objektiivin hankkii. Kiinteäpolttoväli ei mulla toimi yhtään, zoomi pitäisi olla kuitenkin käytössä.

 

[emerik]

Kuinka paljon on eroja tälläisillä perusobjektiiveilla, esim. mitä Kamerastore myy. Minulla on siis filmikamera tarkalleen, mutta samat objektiivit niissä on kuin digissäkin. Nikonin peruskittiobjektiivi on käytössä. Taitaa olla 35-80mm. Jotain samanlaista tekis mieli ostaa, mutta ei yhtään osaa sanoa, että saako rahalle vastinetta, jos alle 100e:n objektiivin hankkii. Kiinteäpolttoväli ei mulla toimi yhtään, zoomi pitäisi olla kuitenkin käytössä.

Mitä uudempi, niin sitä parempi esimerkiksi terävyyden suhteen. Muut paremmuudet onkin sitten makuasioita. Joku voi vain arvostaa vanhojen objektiivien tuottamaa jälkeä. Esimerkiksi Nikon 50mm 1.8 Z voi olla paras 50mm, mutta toisaalta sen tuottama jälki voi olla tavallaan tylsä. Voi vaikka vertailla uusia Nikon 35mm 1.4 ja 1.8 Z, niin ymmärtää että kumpikin on varsin erilaisia. Mielestäni se ei välttämättä ole huono asia jos objektiivissa on oma luonne, mutta joku voi kokea asian toisin. Mutta yleisesti ottaen mieluummin mahdollisimman uusi objektiivi jos nyt olet ostamassa ensimmäistä digikameraa.

 

[Drinkkeri]

Mitä uudempi, niin sitä parempi esimerkiksi terävyyden suhteen. Muut paremmuudet onkin sitten makuasioita. Joku voi vain arvostaa vanhojen objektiivien tuottamaa jälkeä. Esimerkiksi Nikon 50mm 1.8 Z voi olla paras 50mm, mutta toisaalta sen tuottama jälki voi olla tavallaan tylsä. Voi vaikka vertailla uusia Nikon 35mm 1.4 ja 1.8 Z, niin ymmärtää että kumpikin on varsin erilaisia. Mielestäni se ei välttämättä ole huono asia jos objektiivissa on oma luonne, mutta joku voi kokea asian toisin. Mutta yleisesti ottaen mieluummin mahdollisimman uusi objektiivi jos nyt olet ostamassa ensimmäistä digikameraa.

Z-optiikkaa ei kannata filmivehkeen kanssa ostaa kun sitä ei mitenkään saa niihin kiinni. Riippuen minkä ikäinen tuo filmivehje on, manuaalitarkenteiseen ei AF-D-sarjaa uudempia kannata myöskään ostaa kun D- ja E-sarjasta puuttuu aukkorengas.

Zoomeja jos hakee niin Nikonin omat f/2.8 -lasit on varmimmat, varsinkin nuo kasari-ysärizoomit Sigmalta, Tamronilta ym on suurin osa hirveää paskaa niihin verrattuna. Kiinteistä löytyy sitten parempia.

 

[tommmi]

Satasella ei taideta ihmeitä tehdä.

Joka tapauksessa - on paljon eroja. Perustavanlaatuinen ero tulee optisesta rakenteesta. Onko double-gauss, planar, sonnar vai biotar rakenne, vai jokin alatyyppi näistä.

Onko asfäärisiä elementtejä mukana vai ei.

Eri valmistajilla erilaiset, eri linssipintojen pinnoitteet.

Miten ja mistä materiaaleista linssi on koottu, onko linssin putki messinkiä, alumiinia vai muovia. Onko suodinkierteet metallia vai muovia. Onko bajonetti metallia vai muovia. Onko jopa etulinssi muovia (!!)

Onko manuaalinen vai automaatti tarkennus. Miten automaatti on toteutettu. Miten manuaalitarkennus on toteutettu automaattitarkeinteiseen linssiin. Ja niin edelleen.

Kakkulan ikä on sinänsä tässä vertailussa merkityksetön ominaisuus - biotar on miltei sata vuotta vanha rakenne, mutta samaan rakenteeseen perustuu esimerkiksi Canonin 50mm f1.8 STM vuodelta 2015. Olen ostanut ja käyttänyt 80- ja 90-luvulla valmistettuja putkia mitkä ovat ulkoisesti vaikuttaneet varsin uusilta kapistuksilta. Hittejä ja huteja, mutta niin voi olla modernienkin linssien kohdalla. Pre-digi kakkuloissa voi välillä olla toleranssit vähän eri luokkaa kuin nykypäivän linsseillä, koska filmi on ollut armollisempi tallennusmedia. Ihan alkaen fyysisesti filmin ja digikennon paksuudesta.

Jos kuvaat filmille, niin se antaa paljon enemmän anteeksi eri linssien virheitä ja heikkouksia. Eron huomannee parhaiten esimerkiksi tarkennusalueen ulkopuolisesta "karaktääristä", bokehista, sen swirlistä ja kenties tummien alueiden värisävyistä (olettaen perus daylight filmillä). Nämä ovat makuasioita, mutta nykyään tunnutaan tavoiteltavan kliinistä täydellisyyttä, ehkä mainitussa mielessä "mautonta" kuvanlaatua. "Liian" hyvä linssi syö osan kuvan kiinnostavuudesta ja kolmiulotteisuudesta.

Jos jaksaa nähdä vaivaa ja löytyy akateemista kiinnostusta välineharrastamiseen, niin voi löytää hyvinkin tyydyttävät linssit omaan settiinsä suhteellisen huokeaan hintaan. Mutta satasella? En usko. Mutta kunhan jaksaa nähdä sen vaivan ja jaksaa tsempata pitääkseen kiinnostuksensa yllä, niin voi koota mieluisen kuvauskaluston suhteessa halvemmalla kuin naksutella uusinta ja kalleinta kamaa valitsemastaan verkkokaupasta.

Sitten on toki myös ihan vaan lähtökohtaisesti keskinkertaisia tai huonoja linssejä, vanhoja ja moderneja, johtuen erinäisistä seikoista. Sudenkuoppia ovat esimerkiksi tietyt merkit, ja näissä voi olla sen verran paljon eroja eri järjestelmien välillä, etten ala nimeltä luettelemaan omia oletuksiani.

 

[Squirrel]

Sain taustan bluffattua FF-kameralla. Jes. Onko muuten aps-c kennosella helpompi blurrata vai vaikuttaako se kerroin siihen?

 

[saan]

Sain taustan bluffattua FF-kameralla. Jes. Onko muuten aps-c kennosella helpompi blurrata vai vaikuttaako se kerroin siihen?

APS-C vaatii noin aukon valovoimaisemman objektiivin ja 1,4 jaetun polttovälin samaan lopputulokseen kuin 35mm kamera. Usein APS-C objektiivit on tuon aukon verran valoisampia kuin samanhintaiset 35mm kennolle suunnitellut objektiivit. Tosin 35mm kennolle on tarjolla myös F/0.95 - F1.2 objektiiveja, joita vastaavia ei oikein APS-C:lle löydy.

Esim suosittu 56mm F/1.4 objektiivi potretteihin APS-C:lle on hyvin lähellä 85mm F/1.8 objektiivia täydelle kennolle. Jos bajonetille löytyy speed-booster adapteri, niin 35mm kennolle suunnitellut objektiivit saa käyttäytyyn samoin APS-C kameroilla, kuin 35mm kennolla (tosin kuva kirkkaampi pinta-alaa kohden vaatien pienemmän herkkyyden tai nopeamman suljinajan).

Käytännössä bokeh:n vaikuttaa kohteen etäisyys, taustan/etuosan etäisyys ja aukon fyysinen koko(ei aukkosuhde). Jos eri kokoisilla kennoilla/filmiformaateilla kuvatessa käytössä on objektiivit, millä saavutetaan sama kuvakulma ja fyysinen aukko saman kokoinen, on taustan sumeus lähellä toisiaan.

 

[kurkimies]

APS-C vaatii noin aukon valovoimaisemman objektiivin ja 1,4 jaetun polttovälin samaan lopputulokseen kuin 35mm kamera. Usein APS-C objektiivit on tuon aukon verran valoisampia kuin samanhintaiset 35mm kennolle suunnitellut objektiivit. Tosin 35mm kennolle on tarjolla myös F/0.95 - F1.2 objektiiveja, joita vastaavia ei oikein APS-C:lle löydy.

Esim suosittu 56mm F/1.4 objektiivi potretteihin APS-C:lle on hyvin lähellä 85mm F/1.8 objektiivia täydelle kennolle. Jos bajonetille löytyy speed-booster adapteri, niin 35mm kennolle suunnitellut objektiivit saa käyttäytyyn samoin APS-C kameroilla, kuin 35mm kennolla (tosin kuva kirkkaampi pinta-alaa kohden vaatien pienemmän herkkyyden tai nopeamman suljinajan).

Käytännössä bokeh:n vaikuttaa kohteen etäisyys, taustan/etuosan etäisyys ja aukon fyysinen koko(ei aukkosuhde). Jos eri kokoisilla kennoilla/filmiformaateilla kuvatessa käytössä on objektiivit, millä saavutetaan sama kuvakulma ja fyysinen aukko saman kokoinen, on taustan sumeus lähellä toisiaan.

Otetaan esim. Sigman 18-35mm F1.8 APS-C kennolle, niin ovat kirjoittaneet tuonne eli pahemmin 35mm järjestelmään löydy taas zoomia alle F2.0 arvon.

Sigma 18-35mm F1.8 DC HSM Art CANON | Fotonordic

The Sigma 18-35mm F1.8 DC HSM turns in an exceptional performance in our studio tests, in essence matching a selection of high quality primes. It’s remarkably sharp, even wide open, and both chromatic aberration and vignetting are relatively low. Distortion is kept pretty well under control too. Overall this is very, very impressive indeed.

Yllättävintä on kirjaimellisesti prime-tason piirto täydellä aukolla. Muut widezoomit eivät pääse edes lähelle, mm. Canon 17-55mm f/2.8 IS USM ei piirrä edes F2,8 aukolla yhtä hyvin kuin Sigma piirtää F1,8.

''The 18-35mm is remarkably sharp even wide open at F1.8, and in the wider half of its range (18-24mm), there’s no measurable increase in stopping down (i.e. the lens is effectively diffraction limited). At the longer end
(28-35mm) there’s a slight improvement in sharpness on stopping down to F4, but in practice it’s unlikely to be especially noticeable. For an F1.8 zoom, this is little short of astonishing''

Normaalista widezoomista poiketen Sigma on terävä heti täydeltä aukolta. Widepäässä piirto pysyy samana vaikka himmentää. Telepäässä piirto paranee vain hieman.

Käytännössä tämä objektiivi vastaa syväterävyydeltään APS-C kennokoon kamerassa samaa, kuin, jos FF kamerassa olisi f2,8 objektiivi, mutta valotusaika olisi lähes 3x lyhyempi (F1.8 vs.F2.8). FF rungolla pitää siis huomattavasti nostaa herkkyyttä, jotta päästään tasoihin APS-C:n kanssa. Pienen kennokoon kamerasta saa nyt ensimmäistä kertaa irti kaikki hyödyt. Syväterävyydessä päästään samoihin tasoihin kuin FF kameralla, valotus on lähes 3x lyhyempi ja esim. luontokuvauksesssa saadaan optiikkaan reilusti lisää mittaa. Tuotteella on siis paljon etuja verrattuna esimerkiksi FF kameraan.

 

[saan]

Otetaan esim. Sigman 18-35mm F1.8 APS-C kennolle, niin ovat kirjoittaneet tuonne eli pahemmin 35mm järjestelmään löydy taas zoomia alle F2.0 arvon.

Sigma 18-35mm F1.8 DC HSM Art CANON | Fotonordic

Vastaava objektiivi 35mm kennolle on F/2.8 Zoom, mitä kyllä löytyy vastaavalla kuvakulmalla. 24-70mm F/2.8 löytyy kaikilta valmistajilta ja Canonilta löytyy 28-105mm F/2.8, molemmat on vielä laajemmalla aluella kun tuo Sigma.

 

[henee]

Vastaava objektiivi 35mm kennolle on F/2.8 Zoom, mitä kyllä löytyy vastaavalla kuvakulmalla. 24-70mm F/2.8 löytyy kaikilta valmistajilta ja Canonilta löytyy 28-105mm F/2.8, molemmat on vielä laajemmalla aluella kun tuo Sigma.

Korjataan sen verran että Canonilta löytyy 24-105mm F2.8, mutta hintakin nelinkertainen sigmaan verrattuna. Ja löytyyhän kys.merkiltä myös 28-70mm F2, joka on aika huikean valovoimainen ff zoom putki.

 

[saan]

Korjataan sen verran että Canonilta löytyy 24-105mm F2.8, mutta hintakin nelinkertainen sigmaan verrattuna. Ja löytyyhän kys.merkiltä myös 28-70mm F2, joka on aika huikean valovoimainen ff zoom putki.

Canon kyllä hyödyntää hyvin mitä peilittömien bajonetit mahdollistaa. Kalliita nuo Canonit on, mutta APS-C:lle ja muille merkeille vastaavia ei saa rahallakaan.

Sinällään tuo Croppi sigma ei ole kovin ihmeellinen jos vertaa Sigman FF linjaan, tuo 28-50mm vastaavuus on kuitenkin aika rajoittunut verrattuna 24-70mm väliin ja valonkeräyskyky (fyysinen aukon koko) on aika samaa luokkaa, Sigmojen välillä hinnatkin lähempänä toisiaan. FF kenno kuitenkin sallii herkkyyden nostoa saman verran ylemmäksi mitä aukkosuhteessa häviää.

 

[Juce]

Otetaan esim. Sigman 18-35mm F1.8 APS-C kennolle, niin ovat kirjoittaneet tuonne eli pahemmin 35mm järjestelmään löydy taas zoomia alle F2.0 arvon.

Sigmalla on 28-45 mm f/1,8 Sonyn FE:lle, mutta muita sitten ei ainakaan helposti löydy.

Canon kyllä hyödyntää hyvin mitä peilittömien bajonetit mahdollistaa. Kalliita nuo Canonit on, mutta APS-C:lle ja muille merkeille vastaavia ei saa rahallakaan.

Sigma juuri julkaissut 28-105 mm f/2,8:n Sonylle, mutta tietysti jollekkin voi olla tärkeää, että laajempi pää on 24 mm, eikä 28 mm. Lisäksi nurkkien piirto ei ehkä aina ole ihan yhtä hyvää, mutta toisaalta hintakin on reilusti halvempi kuin Canonissa.

Tamronilta ja Samyagilta puolestaan löytyy Sonyn FE:lle 35-150 mm f/2,0-f/2,8, jota vastaavaa ei ole Canonille. Tämä oli aikoinaan se syy, miksi päädyin hankkimaan Sonyn peilittömän. Tuosta Tamronista on myöhemmin tullut myös Nikonin Z:aan sopiva versio.

On myös joitain huhuja ollut, että Sonylta olisi tulossa 24-70 mm f/2,0 joskus loppuvuodesta.

 

[Squirrel]

Oon varmaan joskus säätänyt joko vahingossa jotain tai sitten olen säätänyt jotain jota en tiennyt vaikuttavan tohon Z50:n tarkennukseen. Mulla on nyt useasti käynyt siten, että Z50 ei vaan suostu tarkentamaan ja jäänyt jopa kaksi kuvaa ottamatta kun kamera ei vaan suostu laukaisemaan. Nyt kun olen yrittänyt ratkoa ongelmaa, olen kokeillut asetuksina. AF-Areana Auta areaa sekä Singlepointtia, sekä Focus modena AD-Single sekä AF-C, näiden vaihdolla ei ole asiaan vaikutanut.

Vai onko Z50:n automaattitarkennus vaan niin jälkeenjäänyt?

 

[Corex]

Kroppaus vai telekonvertteri. Siinäpä kysymys johon tuntuu olevan miljoona mielipidettä. Pikkulintuja kun kuvaa niin 600mm ei ole yhtään liikaa. Vaikka pääsisi minimitarkennusetäisyydelle, niin joku hippiäinen on vielä ruudulla tulitikkuaskin kokoinen

Pakkohan sitä oli ostaa 1.4x (käytettynä) Sonyn 200-600mm + A7 IV kaveriksi ja todeta mikä on totuus. Valitettavasti lopputulos on "se vähän riippuu".

Kontrolloidussa tilanteessa kolmijalalta, ajastimella ja elektronisella sulkimella kuvatessa havainto on että telekonvertterilla pystyy puristamaan enemmän detaljeja vs kroppaus. Ainakin 33mpix kennolla. Veikkaan että jollain A1 tai A7R V tilanne voi olla toinen (50mpix ja 62mpix)

Sen sijaan käytännön kuvaamisessa ei niin optimaalisissa olosuhteissa terävän kuvan saaminen on melkoisen vaikeaa. Suljinaikaa on pakko pitää jossain min 500 paikkeilla, mielellään +800. Siinä vaiheessa alkaa ISO arvot nousemaan metsässä. Jotenkin tuntuu että konvertteri sotkee kuvanvakautusta suhteettoman paljon. Ilman konvertteria pystyy käsivaralla helposti saamaan paikallaan olevista tirpoista 1/200 kohtuuhyvällä prosentilla teräviä kuvia. Jopa 1/125 kun oikein puristaa ja onnekkaita hajaosumia allekin.

Lisäksi tarkennus hidastuu selvästi, linnun silmää ei meinaa aina löytyä vaan osuu jonnekin pyrstöön. Tuli ihan peilikamera mieleen Lentävät linnut parempi unohtaa myös.

En kuitenkaan tuomitse ihan turhaksi. Jos valoa riittää vaikka muille jakaa tai sitten kolmijalka käytössä, niin voi ottaa käyttöön. Käsivaralta roiskimiseen suomalaisessa metsässä tämän voinee unohtaa. Lisäksi tirppojen videokuvaamiseen tästä voi olla hyötyä joissain tilanteissa.

 

[tommmi]

Asetuksiin ottamatta kantaa, ihan optimaalisissakin olosuhteissa ainakin Canonin 2x Extenderin II-versio (EF-bajonetti) oli aikoinaan varsin pehmeä. III-versio oli selkeästi paranneltu versio, mutta silti kyllä söi optiikan terävimmän piirron. En tiedä millaisia ovat nykyään, mutta..

Pahinta noissa oli kuitenkin miten ne söi valovoimaa. Oliko peräti niin, että f2.8 telestä tulikin f5.6 putki 2x extenderin kanssa. Jos polttovälin tuplaantumisen myötä pitäisi suljinaikaa jo muutenkin lyhentää, niin sitten aukon kadonnut valovoima vaatisi vielä entisestään sen lyhentämistä. Tietty nykyään kennot kestää paremmin kohinaa isoilla ISO-arvoilla, mutta ei sitä herkkyyttäkään voi loputtomiin nostaa.

Jos hankkisin kameraa pelkästään tirppakuvaukseen, niin katsoisin varmasti johonkin kroppirunkoon, ehkä jopa joku m43-systeemi. Jos siis haluaa, että lintu oikeasti peittää koko kuva-alan, niin full-frame tai digikeskari lähtee tossa kisassa taka-alalta. Puhumattakaan mitä noi järjestelmät alkavat valovoimaisina painaa..

 

[Drinkkeri]

Asetuksiin ottamatta kantaa, ihan optimaalisissakin olosuhteissa ainakin Canonin 2x Extenderin II-versio (EF-bajonetti) oli aikoinaan varsin pehmeä. III-versio oli selkeästi paranneltu versio, mutta silti kyllä söi optiikan terävimmän piirron. En tiedä millaisia ovat nykyään, mutta..

Pahinta noissa oli kuitenkin miten ne söi valovoimaa. Oliko peräti niin, että f2.8 telestä tulikin f5.6 putki 2x extenderin kanssa. Jos polttovälin tuplaantumisen myötä pitäisi suljinaikaa jo muutenkin lyhentää, niin sitten aukon kadonnut valovoima vaatisi vielä entisestään sen lyhentämistä. Tietty nykyään kennot kestää paremmin kohinaa isoilla ISO-arvoilla, mutta ei sitä herkkyyttäkään voi loputtomiin nostaa.

Jos hankkisin kameraa pelkästään tirppakuvaukseen, niin katsoisin varmasti johonkin kroppirunkoon, ehkä jopa joku m43-systeemi. Jos siis haluaa, että lintu oikeasti peittää koko kuva-alan, niin full-frame tai digikeskari lähtee tossa kisassa taka-alalta. Puhumattakaan mitä noi järjestelmät alkavat valovoimaisina painaa..

Valovoimaetu häviää pienemmällä kennokoolla aika äkkiä, mitä tulee kohinaan. Kinokoon kenno on karkeasti sen kaksi aukkoa herkempi kuin mft samassa sukupolvessa eli esimerkiksi sen kivan kevyen Olympuksen 300mm f/4 -optiikan vastineen ei tarvitsisi olla kuin 600mm f/8, jollaisen kanssa jouduttaisiin käyttämään kaksi aukkoa korkeampaa herkkyyttä kohinatason ollessa tällöin tasoissa. Tuollaista f/8-optiikkaa valovoimaisempi löytyy suunnilleen kaikilta zoomeista kohtuuhintaan. Tuohon päälle vielä noiden ff-kennojen resoluutioetu kun pikseleitä mahtaa olla kaikissa ainakin ~25% enemmän kuin mft-lippulaivoissa, jolloin samaan kokoon skaalatessa kinokennoisen kuva on terävämpi ja kohinattomampi. Painossa mft kyllä voittaa.

 

[Squirrel]

Valovoimaetu häviää pienemmällä kennokoolla aika äkkiä, mitä tulee kohinaan. Kinokoon kenno on karkeasti sen kaksi aukkoa herkempi kuin mft samassa sukupolvessa eli esimerkiksi sen kivan kevyen Olympuksen 300mm f/4 -optiikan vastineen ei tarvitsisi olla kuin 600mm f/8, jollaisen kanssa jouduttaisiin käyttämään kaksi aukkoa korkeampaa herkkyyttä kohinatason ollessa tällöin tasoissa. Tuollaista f/8-optiikkaa valovoimaisempi löytyy suunnilleen kaikilta zoomeista kohtuuhintaan. Tuohon päälle vielä noiden ff-kennojen resoluutioetu kun pikseleitä mahtaa olla kaikissa ainakin ~25% enemmän kuin mft-lippulaivoissa, jolloin samaan kokoon skaalatessa kinokennoisen kuva on terävämpi ja kohinattomampi. Painossa mft kyllä voittaa.

Ainakin Simon D'Enteramont@YouTube sanoo, että monesti lintukuvauksessa lopullisessa kuvasssa kroppikennolla otetussa kuvassa on enemmän pikseleitä vs. FF-kameralla otetussa.

 

[Drinkkeri]

Ainakin Simon D'Enteramont@YouTube sanoo, että monesti lintukuvauksessa lopullisessa kuvasssa kroppikennolla otetussa kuvassa on enemmän pikseleitä vs. FF-kameralla otetussa.

Varmasti jääkin jos kuvataan esimerkiksi R5 ja R7 -yhdistelmällä kun lasi ja etäisyys on sama.

 

[TommiZeliard]

Ainakin Simon D'Enteramont@YouTube sanoo, että monesti lintukuvauksessa lopullisessa kuvasssa kroppikennolla otetussa kuvassa on enemmän pikseleitä vs. FF-kameralla otetussa.

Niin onkin, jos verrataan saman polttovälin objektiiveja. Silloin FF-kennossa pitäisi olla croppi-kerroin ^ 2 -kertainen määrä pikseleitä, jotta samalta etäisyydeltä samoin rajatun kohteen alueelta olisi yhtä monta pikseliä. Yleensä näin ei ole, ellei verrata vanhaa croppia ja uutta täyskennoa (30 MP FF vs. 8 MP MFT, 50 MP FF vs. 12 MP MFT, 61 MP FF vs. 16 MP MFT).

Täyskennolle kuitenkin on paremmin saatavilla pidempiäkin putkia kuin esim. MFT:lle, jolloin täyskennolta ei vaadita niin suurta pikselimäärää tasatulokseen.

Lasken vastaavuudet omalla kaavalla:

((mm * isompi croppi-kerroin * sqrt(MP)) / (mm * pienempi croppi-kerroin)) ^ 2

Esim. MFT (2x crop), 300 mm, 25 MP vs. FF 300 mm:
((300 * 2 * sqrt(25 MP)) / (300 * 1)) ^ 2 = 100 MP FF

Noin suuren pikselimäärän täyskennoa tuskin on vielä myynnissä, joten pitää olla pidempi polttoväli. Telejatke olisi huono idea, koska 100 MP-vastaavuus vaatisi 2x-jatkeen käyttämistä 25 MP-kennon kanssa. Jatkeen optiset ominaisuudet rajoittaisivat silloin enemmän kuin 25 MP MFT:llä, jossa jatketta ei edes ole.

Mahdollisen telejatkeen kertoimen voi laittaa erikseen kaavaan tai ympätä croppi-kertoimeen. Jatke (etenkin 2x) on melko turha vehje valokuvaamiseen, jos alla on 61 MP FF ja/tai suttuinen putki, mutta hyvinkin hyödyllinen, jos alla onkin 20 MP FF laatuobjektiivilla.


Täyskennolla polttovälin ja pikselimäärän pitäisi 25 MP MFT@300 mm:ä vastatakseen (pikselimäärä kohteen alueelta) olla:

300 mm@100 MP (ei myynnissä vielä)
400 mm@56 MP (uudet Sony a7R:t)
500 mm@36 MP (keskitason FF)
600 mm@25 MP (riittää sama pikselimäärä kuin MFT:ssä)


Täyskennolla polttovälin ja pikselimäärän pitäisi 25 MP MFT@400 mm:ä vastatakseen (pikselimäärä kohteen alueelta) olla:

500 mm@64 MP (uudet Sony a7R:t)
600 mm@44 MP
800 mm@25 MP (riittää sama pikselimäärä kuin MFT:ssä)


Täyskennolla polttovälin ja pikselimäärän pitäisi 25 MP MFT@600* mm:ä vastatakseen (pikselimäärä kohteen alueelta) olla:

800 mm@56 MP (uudet Sony a7R:t)
1 200 mm@25 MP (riittää sama pikselimäärä kuin MFT:ssä)

*OM System M.Zuiko Digital ED 150-600mm F5.0-6.3 IS -objektiivi - Kameraliike.fi


Yllä esitetyt vastaavuudet koskevat vain pikselimäärää kohteesta. Yleensä täyskennojen pikselitiheys on matalampi, jolloin diffraktio pehmentää vähemmän. Sen ansiosta esim. 24 MP FF@500 mm saattaa vastata 25 MP MFT@300 mm:ä, vaikka sama pikselimäärä kohteen alueelta vaatisikin 36 MP FF@500 mm. Sen sijaan 61 MP FF ja vanha 16 MP MFT ovat vastaavalla pikselitiheydellä, joten molempien pikselimäärät kohteesta ja myös todellinen kohteen tarkkuus ovat niillä ~vastaavat, kun molemmissa on laadukas 300 mm.

Jos ei puhuttaisi enää lintukuvauksesta ja kohdetta voisi lähestyä aivan vapaasti (=ei tarvitsisi jälkikäteen rajata rajusti), niin täyskenno tuottaisi lähes poikkeuksetta tarkempaa jälkeä, koska niissä pikseleitä on yleensä enemmän ja ne ovat yleensä laadukkaampia.

 

[saan]

20mp MFT-kenno on diffraktiorajoitteinen jo f5.6 aukolla mikä hieman muuttaa laskuja noille pidemmille putkille.

2x telejatke on ihan käyttökelpoinen Nikon Z8+ 400mm f4.5 S yhdistelmän kanssa, kuva alkaa pehmenemään, mutta on vielä parempi kuin croppi ilman telejatketta tai croppi 1.4x jatkeen kuvasta valoisassa. Tuo yhdistelmä kuitenkin kerää vielä kohtuullisesti valoa verrattuna pitkiin MFT objektiiveihin.

 

[JuhoN]

Sony 2x on varsin toimiva nikon 300mm 2.8 ai-s kanssa.

A7rii buffer menee niin juntturaan 42mp että käytän mielummin 8mp +2x telejatketta

Sonyn 2x jatke on laadukas, riippuu paljolti mihin sen iskee kiinni. 70-200mm gm2 kanssa 2x kuulemma toimii hyvin ja 1,4x pitäis olla ihan hyviä 100-400gm tai 200-600 kanssa.

 

[tommmi]

Pystykös noita pistään useamman peräkkäin? Muistelisin hämärästi, että joskus Canonin kanssa testailin 1,4x + 2x + 70-200mm komboa.

Jos heittäs vaikka 2x + 2x + 2x kiinni

 

[JuhoN]

Ainakin tässä tapauksessa pystyy kun objektiiviadapterin molemmin puolin laittaisi telejatkeet.

Voihan sitä kaukoputkena käyttää mutta valokuviin ei välttämättä mikään hirveän hyvä idea

 

[Squirrel]

Mulla on nyt tuo Godoxin AD 300 pro ja sitten ohjaan sitä tolla X2T:llä, niin saanko mä mitenkään ton lähettimen X2t:n kautta sammutetua tuota ns. modelling lamppua? Toki saan sen salaman kyljestä nappia painamalla pois, mut välillä salama on korkealla tai hankalassa paikkaa nopeaan käyttöä ajatellen.

 

[Squirrel]

Ongelma ratkaistu, riittää kun painaa kaksi sekunttia Menu-näppäintä. Miettinyt pitäisikö vaihtaa Xpro II:n paremmn näytän takia. Välillä ärsyttää toa käyttää, varsinkin kun en oikein kännykkäappseista piittaa

 

[Squirrel]

Käyttättekö kameroissa muuten näytönsuojia? Ilmeisesti kännykkäpuolella ihan yhleistä mut miten kameroiden kanssa?

 

[trema]

Käyttättekö kameroissa muuten näytönsuojia? Ilmeisesti kännykkäpuolella ihan yhleistä mut miten kameroiden kanssa?

En käytä. En kyllä pyörittele kameraa taskussa, niin ei oikein ole tarvettakaan.

 

[JokuHullu]

Käyttättekö kameroissa muuten näytönsuojia? Ilmeisesti kännykkäpuolella ihan yhleistä mut miten kameroiden kanssa?

En. En tosin ole kännyköissäkään koskaan käyttänyt.
Kameraan ei kyllä jatkossakaan ole suunnitelmia laittaa.

 

[AeshmA]

Käyttättekö kameroissa muuten näytönsuojia? Ilmeisesti kännykkäpuolella ihan yhleistä mut miten kameroiden kanssa?

Pistin suojan tuohon a6700 heti uutena, pari euroa (ebaysta tms.) kalliissa kamerassa on pisara meressä ja eipä siitä lisäsuojasta nyt haittaakaan ole.
Näyttö kun kääntyy joka suuntaan, niin suojaa sitten pahimmilta kolhuilta tai hankaamisilta.

 

[Squirrel]

Pistin suojan tuohon a6700 heti uutena, pari euroa (ebaysta tms.) kalliissa kamerassa on pisara meressä ja eipä siitä lisäsuojasta nyt haittaakaan ole.
Näyttö kun kääntyy joka suuntaan, niin suojaa sitten pahimmilta kolhuilta tai hankaamisilta.

Juu. Itseäni vain mietityttää, että jos sen joskus poistaa jääkö siihen näyttöön mitään liimapintaa, jälkiä tms. vaikka esitteessa sanotaan ettei jää.

 

[AeshmA]

Juu. Itseäni vain mietityttää, että jos sen joskus poistaa jääkö siihen näyttöön mitään liimapintaa, jälkiä tms. vaikka esitteessa sanotaan ettei jää.

No tämä toki jää nähtäväksi, jos joskus tarvitsisi tuo vaihtaa tai muutoin irrottaa, mutta tosiaan ainakin puhelimien puolelta kokemus on näistä tempered glass -suojista ettei mitään jälkiä jää, kun tuo "liima" on tarkoitukseen suunniteltua.

 

[j1m2]

Käyttättekö kameroissa muuten näytönsuojia? Ilmeisesti kännykkäpuolella ihan yhleistä mut miten kameroiden kanssa?

Ei ole koskaan ollut kamerassa näytönsuojaa,digijärkkäreitä ollut n. 15vuotta,ei sen puoleen ole kännykässäkään ollut reiluun 10 vuoteen.