Digijärjestelmäkamerat/rungot ja objektiivit -yleisketju

[Esterhaus]

Joo, siinä se on toteutettu käyttäjäystävällisesti ja mullakin käytössä. Puhuin siis tuosta Sony RX10:stä, kavereiden kesken räksä. Siinä tallennetut asetukset pitää kaivaa valikon kautta Fn-napilla (ulkomuistista tämä). Hiukan ehkä huolimattomasti tuossa edellisessä viestissä, kun tuli pyyhittyä turhaa jorinaa pois kesken kirjoittelun.

Ok. Tämä selitti myös epäheuristisen valikkohelvetin Sony ei valikoillaan ole loistanut. Jos ei Sonyssa ole huonompi kuin Fujissa niin vähintään yhtä huono.

 

[pannu]

Tärkeimpinä vaikuttavina tekijöinä nyt ehkä kennon QE (quantum efficiency), eli kuinka suuren osan kennolle osuvista fotoneista kenno pystyy muuttamaan elektroneiksi ja siten signaaliksi, toinen vahvasti vaikuttava asia mikä tekee eroa on SNR (signal to noise ratio) eli kennon signaali-kohinasuhde ja päälle vielä DR (dynamic range) eli kennon dynaaminen alue kuinka suurista kirkkauseroista kenno selviää ("mustasta valkoiseen alueen laajuus").

QE taitaa nykyisillä kennoilla olla niin hyvä että sen avulla enää pysty selittämään merkityksellisiä eroja. Toki juuri pikselin koolla saattaa edelleen olla jotain merkitystä. Yhä tärkeämmäksi on viime vuosina tullut kohina, joka johtuu kennon lukemisesta. Koska lukukohinassa ei ole isoa eroa pienemmän ja isomman kennon välillä, kapenee kennojen välinen signaali-kohina suhde. (Micro) Four Thirds ja täyskennon eron pitäisi teoriassa olla n. 2 pykälää, mutta käytännössä se on ainoastaan noin 1 2/3 pykälää eli 1/6 vähemmän kuin voisi olettaa.

Usein kun selitetään pikselikoon tärkeyttä, niin tarkoitetaan samaa kuin kennon koko. Olen usein törmännyt tähän DPReview.com -foorumilla ja tähän helppo sotkeutua. Tietenkin samalla pikselimäärällä isommassa kennossa on isommat pikselit ja parempi kuvan laatu, mutta paljon tärkeämpi selittävä tekijä on itse kennon koko. En silti väitä etteikö pikselin koolla voi olla merkitystä. Tosin eivätkö mikrolinssit vähän niinkuin ratkaisseet pikselien reunoihin liittyneen katvealueen ongelman (kennon reunoilla?), vai muistanko väärin?

Karkeana yleistyksenä pääsääntöisesti suurempi pikseli pystyy keräämään enemmän valoa alueeltaan kuin pieni pikseli, mikä on se syy miksi nykyisissä kännyköissäkin nämä 50-100 megapikselin kennot käyttää pixel binningiä joissa sidotaan tyypillisesti 2x2 gridillä pikseleitä yhdeksi isommaksi pikseliksi ja lasketaan niiden signaalit yhteen.

En ole asiaan perehtynyt, mutta mitespäin se asia itse asiassa tässä meneekään? Menee mutuiluksi ja saatan olla väärässä, mutta olisiko kuitenkin niin että kennolta luetaan nimenomaan isompi määrä pienempiä pikseleitä, jotka kennolta lukemisen jälkeen yhdistetään yhdeksi pikseliksi? Eikö tästä voi päätellä että pienemmät pikselit on parempi, koska lukukohina osittain kumoaa itsensä? Tässä olisi siis selitys siihen miksi pienemmät kennot toimivat paremmin kuin pitäisi, kuten ylle kirjoitin.

Lisäksi pienissä pikseleissä on tyypillisesti huonompi SNR kuin isommissa.

Nimenomaan yksittäisen pienen pikselin SNR, mutta samankokoisella kennolla pieniä pikseleitä on enemmän. Eikös signaalinkäsittelyssä yleensä pyritä isoon määrään epätarkkoja lukemia, jotka sitten keskiarvoistetaan ennemmin kuin pieneempään määrään tarkempaa dataa? Tämä juuri koska näin saadaan SNR ylös? Eli SNR = ... / SQRT(N), jossa N on näytekoko? Tosin nyt kun äkisti katsoin Wikipediasta niin voi olla että olen ymmärtänyt asian väärin.

 

[TommiZeliard]

Tässä nyt vaan unohdetaan ne kennojen väliset erot, eli vaikka optiikka kerää saman määrän valoa kennolle, voi siinä olla (ja todennäköisesti onkin) eroa minkä verran siitä valosta kenno saa kerättyä talteen ja millaisella "hyötysuhteella". Varmaan tänä maailman aikana on jo selvää että resoluutio != kuvanlaatu ja siihen "kuinka hyvän" kuvan saat vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkästään optiikan kennolle tuoman valon määrä tai pikseleiden lukumäärä tällä alueella.

Tärkeimpinä vaikuttavina tekijöinä nyt ehkä kennon QE (quantum efficiency), eli kuinka suuren osan kennolle osuvista fotoneista kenno pystyy muuttamaan elektroneiksi ja siten signaaliksi, toinen vahvasti vaikuttava asia mikä tekee eroa on SNR (signal to noise ratio) eli kennon signaali-kohinasuhde ja päälle vielä DR (dynamic range) eli kennon dynaaminen alue kuinka suurista kirkkauseroista kenno selviää ("mustasta valkoiseen alueen laajuus").

Karkeana yleistyksenä pääsääntöisesti suurempi pikseli pystyy keräämään enemmän valoa alueeltaan kuin pieni pikseli, mikä on se syy miksi nykyisissä kännyköissäkin nämä 50-100 megapikselin kennot käyttää pixel binningiä joissa sidotaan tyypillisesti 2x2 gridillä pikseleitä yhdeksi isommaksi pikseliksi ja lasketaan niiden signaalit yhteen. Lisäksi pienissä pikseleissä on tyypillisesti huonompi SNR kuin isommissa.

Etenkin subjektiivisesti (silmämääräisesti) tarkastellen on ihan täysin mahdollista että alhaisemman resoluution kuva-alalla tarjoava FF-kamera voi tuottaa "paremman näköisiä" kuvia kuin enemmän pikseleitä tarjoava croppi.

Tässä nyt vaan unohdetaan ne kennojen väliset erot, eli vaikka optiikka kerää saman määrän valoa kennolle, voi siinä olla (ja todennäköisesti onkin) eroa minkä verran siitä valosta kenno saa kerättyä talteen ja millaisella "hyötysuhteella". Varmaan tänä maailman aikana on jo selvää että resoluutio != kuvanlaatu ja siihen "kuinka hyvän" kuvan saat vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkästään optiikan kennolle tuoman valon määrä tai pikseleiden lukumäärä tällä alueella.

Tärkeimpinä vaikuttavina tekijöinä nyt ehkä kennon QE (quantum efficiency), eli kuinka suuren osan kennolle osuvista fotoneista kenno pystyy muuttamaan elektroneiksi ja siten signaaliksi, toinen vahvasti vaikuttava asia mikä tekee eroa on SNR (signal to noise ratio) eli kennon signaali-kohinasuhde ja päälle vielä DR (dynamic range) eli kennon dynaaminen alue kuinka suurista kirkkauseroista kenno selviää ("mustasta valkoiseen alueen laajuus").

Karkeana yleistyksenä pääsääntöisesti suurempi pikseli pystyy keräämään enemmän valoa alueeltaan kuin pieni pikseli, mikä on se syy miksi nykyisissä kännyköissäkin nämä 50-100 megapikselin kennot käyttää pixel binningiä joissa sidotaan tyypillisesti 2x2 gridillä pikseleitä yhdeksi isommaksi pikseliksi ja lasketaan niiden signaalit yhteen. Lisäksi pienissä pikseleissä on tyypillisesti huonompi SNR kuin isommissa.

Etenkin subjektiivisesti (silmämääräisesti) tarkastellen on ihan täysin mahdollista että alhaisemman resoluution kuva-alalla tarjoava FF-kamera voi tuottaa "paremman näköisiä" kuvia kuin enemmän pikseleitä tarjoava croppi.

Tottahan tuo, mutta erot hyötysuhteissa ovat nykyään aivan olemattomat. Ei sellaista tallennetun valomäärän eroa kuvasta näe. Siksi kirjoitin "käytännössä yhtä paljon valoa".

Sen sijaan reilusti cropatun kuvan tarkkuuseron näkemiseksi ei tarvita suurennuslasia, jos vastakkain ovat saman ikäiset, valmistajan, prossun Canon 24 MP APS-C vs. 24 MP FF kuvattuna samalta etäisyydeltä samalla putkella samoilla fyysisillä milleillä, ja APS-C cropataan 3x ja FF 4,8x. Tällöin APS-C kuva on 2,7 MP ja FF 1,0 MP. Ensimmäisestä vielä tulostaa kymppikuvan tai katselee näytöllä/telkulla, mutta jälkimmäisen 830p on tuulahdus menneisyydestä. Pikselikoko vaikuttaa erottelukykyyn. Väliin pitää jäädä vähintään yksi kokonainen muunvärinen pikseli (0,5 + (>=1) + 0,5 >= 2, Nyquist), jotta kaksi erillistä kohdetta voivat erottua toisistaan, eivätkä sulaudu yhdeksi.

Toki optiikan pitää olla laadukasta, eikä saa himmentää enempää kuin @Frankie 33 MP APS-C 90D tapauksessa F5.6 (Airy disk 7,53 um / 3,24 um pikselikoko = 2,3 < 2,5), jos haluaa ihan kaiken irti 90D:n pikselitiheysedusta. Canon 90D:llä säilyy yhä pienenevä resoluutioetu parhaallakin optiikalla enintään F8-F9 asti, minkä jälkeen diffraktio on sutannut sen todellisen resoluution samalle tasolle kuin 30 MP FF. Hänellä oli 100-400 L II, mikä kykenee F5,6, joten tarkempaa pitäisi tulla 90D:llä, ellei siinä ole jotain vikaa/suodatinta/asetusta/putki heikosti piirtävä.

Pikkuiset pikselit kohisevat enemmän. Tässä tapauksessa kun putki on sama ja lopullisen cropatun kuvan ala kennolla on fyysisesti yhtä suuri, on pikseleitä käytännössä juuri sen verran enemmän, että suurempi pikseli menettää kohinaedun. Pikkupikselien pikselitason kohina on suurempaa, mutta koko kuvan kohinatasot ovat käytännössä yhtä suuret. Jos pixel peeppailee, on FF paremman näköinen ja kohinattomampi. Jos katsoo koko kuvaa samassa koossa näytöltä tai tulostaa A4/A3, niin eroa ei näy, paitsi tarkkuusero APS-C hyväksi. Pixel peeppailijankin saa tyytyväiseksi, jos sen useammasta pikselistä koostuvan APS-C -kuvan alasskaalaa samaan pikselimäärään kuin FF-kuva on.


Takavuosien pokkarien pikselikeskustelut eivät liity tähän mitenkään, koska:

1. Kennotekniikka on kehittynyt, joten valonkeräyksen hyötysuhteessa ei ole käytännössä enää eroa. Vrt. ISO 2000 vs. ISO 1600 kohinaeron harjaantunut voi nähdä, mutta ISO 1650 vs ISO 1600 ei. Samaa ok/suttua molemmat, ei silmään näkyvää eroa.

2. verrataan fyysisesti yhtä suuria kennon aloja

3. Jopa parhaan FF:n (61 MP) erotteluun on mahdollista saada parannusta suuremman pikselitiheyden APS-C:llä silloin kun kuvataan vähintään croppikertoimen verran FF:llä cropaten laadukkaalla putkella ja aukko on valoisampi kuin F7.1. Frankiella oli F5,6, joten jopa 61 MP FF jää alakynteen, jos vastassa on vastaava >24 MP APS-C 1,6x. Jos kuvaa F7.1 tai himmeämmällä, tuottaa FF 61 MP yhtä tarkkaa jälkeä kuin pikselitiheyshirmut, sillä diffraktio asettaa molempien erottelukyvylle ylärajan.


Pienistä pikseleistä nykykennoilla:

Are smaller pixels worse? Sensor technology myths explained

Are smaller pixels worse? Professor Newman explains why ‘quantum efficiency’ matters in the arguments about pixel density

amateurphotographer.com

 

[Frankie]

Sortsit, mullahan on RP eikä R. Mutta asiaan. Etsiskelin kaikenlaista huvikseni ja silmään osui alla oleva artikkeli. Siinä on verrattu ainakin jollain tasolla R7 ja 90D. Tuontyyppistä eroa mulla tuli 90D:n ja RP:n kesken. Ero kuvanlaadussa on ainakin mun mielestä merkittävä.

http://thenewcamera.com/canon-r7-vs-canon-90d-high-iso-image-quality-test/

 

[Juce]

Onko DxO PhotoLab nykyisin ainoa järkevän hintainen kertamaksullinen ohjelma rawien käsittelyyn? DxO PhotoLab Elite on 229 € ja Essential on 139 €. Mutta sitten Capture One Pro maksaakin jo 349 €.

Ja olenko ymmärtänyt oikein, että PhotoLabin kahteen uusimpaan versioon tulee päivityksiä uusille objektiiveille, mutta ei sitä vanhempiin versioihin? En ajatellut ostaa päivitystä edes joka toinen vuosi, koska silloin idea hankkia kertamaksullinen ohjelma ei ihan toimi.

Olen vuosia käyttänyt ilmaista Capture One Expressiä, mutta päättivät lopettaa sen toiminnan kokonaan tämän kuun puolivälissä, joten pitää etsiä jokin uusi tilalle. Ilmaisissa ohjelmissa yleensä se huono puoli, että niillä saattaa olla aika kankeaa käydä läpi suuri määrä kuvia kerralla, ja saattaa joutua säätämään paljon, jos haluaa lähelle samanlaista jälkeä, kuin mitä kameran tekemät JPEGit ovat.

Ok. Tämä selitti myös epäheuristisen valikkohelvetin Sony ei valikoillaan ole loistanut. Jos ei Sonyssa ole huonompi kuin Fujissa niin vähintään yhtä huono.

Uusien valikoiden takia tuli hankittua a7 IV, vaikka a7 III olisi saattanut muilta osin olla ihan riittävä käytössäni. RX100II on ollut sitä aiemmin käytössä, ja jossain vaiheessa päätin, etten osta uutta Sonya, ennen kuin saavat valikot järkevämmäksi.

 

[Frankie]

Onko DxO PhotoLab nykyisin ainoa järkevän hintainen kertamaksullinen ohjelma rawien käsittelyyn?

En tiedä, onko ainoa, mutta mä olen ollut siihen todella tyytyväinen. Kerran se vain kirpaisee.

 

[Squirrel]

Onko DxO PhotoLab nykyisin ainoa järkevän hintainen kertamaksullinen ohjelma rawien käsittelyyn? DxO PhotoLab Elite on 229 € ja Essential on 139 €. Mutta sitten Capture One Pro maksaakin jo 349 €.

Ja olenko ymmärtänyt oikein, että PhotoLabin kahteen uusimpaan versioon tulee päivityksiä uusille objektiiveille, mutta ei sitä vanhempiin versioihin? En ajatellut ostaa päivitystä edes joka toinen vuosi, koska silloin idea hankkia kertamaksullinen ohjelma ei ihan toimi.

Olen vuosia käyttänyt ilmaista Capture One Expressiä, mutta päättivät lopettaa sen toiminnan kokonaan tämän kuun puolivälissä, joten pitää etsiä jokin uusi tilalle. Ilmaisissa ohjelmissa yleensä se huono puoli, että niillä saattaa olla aika kankeaa käydä läpi suuri määrä kuvia kerralla, ja saattaa joutua säätämään paljon, jos haluaa lähelle samanlaista jälkeä, kuin mitä kameran tekemät JPEGit ovat.



Uusien valikoiden takia tuli hankittua a7 IV, vaikka a7 III olisi saattanut muilta osin olla ihan riittävä käytössäni. RX100II on ollut sitä aiemmin käytössä, ja jossain vaiheessa päätin, etten osta uutta Sonya, ennen kuin saavat valikot järkevämmäksi.

Capture Onen saa 200 euroon Fotomonzasta kun ostaa joko kameran tai objektiivin.

 

[TommiZeliard]

Konkreettiset osa II.

Kuvausetäisyys molemmilla sama 500 cm.

Kamera 1:
Canon Ixus 220HS, julkaistu 02/2011
12 MP (4000*jotain)
1/2,3"
fyysinen polttoväli 21,5 mm
F5.9
fyysinen aukko 3,6 mm
1/13 s
ISO100

Kamera 2:
Olympus E-PL1, julkaistu 02/2010
12 MP (4032*jotain)
4/3" MFT
Panasonic Leica 12-60 mm/F2.8-4.0
fyysinen polttoväli 22 mm (EXIF)
F6.3
fyysinen aukko 3,5 mm
1/13 s
ISO100

Polttovälit olivat puolta lyhyemmät kuin eilen. Pidin siitä huolimatta entisen kuvausetäisyyden ja kohteen rajauksen. Molemmissa on sama 12 MP. Ixusin pikselikoko on selvästi pienempi, minkä ansiosta kohteen alueelta sillä sai enemmän pikseleitä. Canon sai 809 vaakapikseliä ja Oly 344. Skaalasin taas Canonin samaan 344 pikselin leveyteen vertailukuvaksi.

Canon Ixus 344 leveäksi skaalattuna 4,9x-crop:

Olympus MFT + Panasonic Leica 12-60F2.8-4.0 11,7x-crop ilman skaalausta:

Canonin 809 leveä 4,9x-crop ilman skaalausta:

Canonilla pystyy jotenkin lukemaan suurimpia tekstejä, mutta Olympuksella ei. Olympuksen resoluutio ei riitä uskottavaan neuleeseen/juuttiin. Ixusin Google Play -logossa on värit, mutta Olympuksen MFT:llä logo on mustavalkoisen harmaa.

Valmistaja on eri. Olympus on 14-vuotias vs. Ixus 13-vuotias. Canon sai aavistuksen etua aukossa, F5.9 vs. F6.3. Canonin kenno on BSI. Toisaalta Olympuksen jpeg-engine oli vuonna 2010 DPReview:n mukaan markkinoiden kärkeä.

 

[--Jansa--]

Hyvää keskustelua aiheesta
Koitin ajatuksella lukea edellä olevia testejä, mutta voi olla että en silti kaikkea lukemaani ymmärtänyt.
Syynä tähän että en kuvausta harrasta, mieli silti tekisi aloittaa.
Yhtenä asiana joka itseäni jäi askarruttamaan on se että miksi edellä olevissa testeissä objektiivin polttoväli on sama vaikka kennon koko vaihtuu kameroissa ? Eikö se mene karkeasti niin että MFT kameran 50mm objektiivi vastaa FF kameran 100mm objektiivia ? Jos näin, niin eikö se pitäisi huomioida näissä testeissä ? Vai onko huomioitu ja en ole lukemaani ymmärtänyt ?

 

[pannu]

Yhtenä asiana joka itseäni jäi askarruttamaan on se että miksi edellä olevissa testeissä objektiivin polttoväli on sama vaikka kennon koko vaihtuu kameroissa ? Eikö se mene karkeasti niin että MFT kameran 50mm objektiivi vastaa FF kameran 100mm objektiivia ? Jos näin, niin eikö se pitäisi huomioida näissä testeissä ? Vai onko huomioitu ja en ole lukemaani ymmärtänyt ?

Koska @TommiZeliard nimenomaisesti halusi testata kuvanlaatua siinä erikoistilanteessa että kaikki asetukset ovat absoluuttisesti samat kameroissa, joissa on erikokoiset kennot. Tämä liittynee lähinnä siihen APS-C vs täyskennokeskusteluun, kun kuvataan lintuja todella pitkillä teleobjektiiveilla. Siinä tilanne on periaatteessa samanlainen. Juu olet ymmärtänyt täysin oikein. Kyseessä on varsin nyanssipohjaiset testit, jonka tulos on helppo tulkita väärin.

Esim. edellisestä testistä ei missään tapauksessa pidä päätellä että Ixus 220HS tuottaisi parempia kuvia kuin E-PL1! Olympus E-PL1 tuottaa lähtökohtaisesti paljon parempilaatuista kuvaa, kunhan siinä on objektiivi jonka kuvakulma suunniilleen vastaa 220HS:n objektiivin kuvakulmaa.

 

[TommiZeliard]

Hyvää keskustelua aiheesta
Koitin ajatuksella lukea edellä olevia testejä, mutta voi olla että en silti kaikkea lukemaani ymmärtänyt.
Syynä tähän että en kuvausta harrasta, mieli silti tekisi aloittaa.
Yhtenä asiana joka itseäni jäi askarruttamaan on se että miksi edellä olevissa testeissä objektiivin polttoväli on sama vaikka kennon koko vaihtuu kameroissa ? Eikö se mene karkeasti niin että MFT kameran 50mm objektiivi vastaa FF kameran 100mm objektiivia ? Jos näin, niin eikö se pitäisi huomioida näissä testeissä ? Vai onko huomioitu ja en ole lukemaani ymmärtänyt ?

Olet ihan oikeassa, että kuvakulmaltaan MFT 50 mm vastaa FF 100 mm. Näissä esimerkeissä oli kyse sellaisesta, että kuvataan samalla pitkällä objektiivilla kaukaista kohdetta, mitä ei pysty lähestymään vapaasti, eli vaikkapa pikkulintu, muu eläin tai Kuu.

Jos FF:llä kuvataan 400 mm todellisella polttovälillä niin kaukaista/pientä kohdetta, että pitää heti tai vasta kotona cropata 1,6x tai enemmän, niin täyskennon valovoimaetu on mennyttä vs. Canonin APS-C 1,6x-croppirunko + se tismalleen sama 400 mm putki. Se sama objektiivi nimittäin piirtää kohteen tarkalleen saman kokoisena kennolle, jolloin kennojen alat ovat samat. Jos FF croppaa 1,6x, niin croppirungolla ei tarvitse cropata vielä ollenkaan, koska se croppaa luonnostaan ja pakosti 1,6x. Täyskennoisen 24 MP kameran kuvasta rajataan pikseleitä ja kerättyä valoa 61 % roskikseen, minkä jälkeen pikseleitä kohteen alueelta on 9,4 MP (24 / 1,6^2). Se on vielä ihan mukava määrä, mutta 24 MP APS-C kuvassa on pikseleitä kohteen alueelta täydet 24 MP. Valoakin on jäljellä täydet 100 %, mikä ei kuitenkaan ole yhtään enempää kuin 39 % alkuperäisestä valosta sisältävä FF-kuva.

Tirpat saattavat olla niin pieniä/kaukana, että myös tuota APS-C + 400 mm pitää cropata reilusti. Jos ääritilanteessa croppaa 3x, on pikseleitä jäljellä 24 / 3^2 = 2,7 MP, mikä on ihan ok määrä kymppikuviin tai näytölle. Samassa tilanteessa samalla putkella FF pitää cropata 4,8x (1,6 *3), jotta kohteen rajaus on sama. Alkuperäisestä 24 MP:stä jää jäljelle 1,0 MP, mikä 830 pikselin pystykorkeudella ei ole ihanteellinen kymppikuvaan eikä täytä edes vanhaa FullHD-näyttöä/-telkkua.


Juuri kuten @pannu sanoi. Olympus tuottaa normaalisti paljon parempaa jälkeä, mutta tässä saman polttovälin ja etäisyyden erikoistilanteessa sen kuvia piti rajata paljon enemmän kuin suuremman croppikertoimen Ixusia.

Yleensä FF voittaa, koska se kerää enemmän valoa kun cropataan alle croppikertoimen verran. Kaukaisia tirppoja kuvatessa polttoväli kuitenkin loppuu herkemmin kesken. Jos mukana on vain 400 mm, niin sillä mennään. Kaikki rusinat pullasta saisi, jos olisi 100 MP FF, mutta sellaista ei ole. Silloin olisi täyskennon valovoima useimmissa kuvaustilanteissa käytössä, ja lisäksi pikkutirpan tilanteissa pärjäisi markkinoiden parhaimmillekin croppirungoille. Plussana, että 100-400 alkaa oikeasti 100 mm kinovastaavasta, eikä vasta 150-200 millistä. Ainoat miinukset hinta ja lievästi koko.


Edit. Siltä varalta, että joku vielä näiden diffraktiorajoitteisten pokkariesimerkkienkin jälkeen yrittää riistää croppirunkoisten ainoan merkittävän edun hinnan ja koon lisäksi, eli suuremman pikselitiheyden edun tirppakuvauksessa, jätin vielä todellisen ässän hihaan. Paljastan sen huomenna. Nämä testit olivat enimmäkseen omaa leikkimistä vanhoilla leluilla. Hauskaa oli, mutta olipa karmeita laitteita käyttää G80 tottuneena. Olympuksen ja Ixusin kanssa sai seikkailla valikkoviidakossa.

 

[Juce]

En tiedä, onko ainoa, mutta mä olen ollut siihen todella tyytyväinen. Kerran se vain kirpaisee.

Onko sulla käytössä Elite vai Essential? Noilla olisi hintaeroa 90 €, mutta Eliten DeepPRIME hieman kiinnostaisi, sillä jos sen avulla pystyisi käyttämään lyhyempää valotusaikaa, niin tärähtäneiden kuvien osuus olisi pienempi, vaikka niitä ei nytkään kovin paljoa tule. Ajattelin maaliskuun loppupuolella kokeilla 30 päivän kokeiluversiota, kun silloin tulen kuvanneeksi yhdessä tapahtumassa kerralla enemmän. Näytönohjaimena on RTX 2060, jonka pitäisi olla juuri riittävä PhotoLabin AI-toiminnoille.

Capture Onen saa 200 euroon Fotomonzasta kun ostaa joko kameran tai objektiivin.

Voisivat mainostaa tuota tarjousta näkyvämmin, kun en ollut aiemmin sitä huomannut. Toisaalta en ole tällä hetkellä hankkimassa uutta objektiivia tai runkoa, vaikkakin Tamronin 20-40mm F/2.8 Di III VXD on ollut välillä harkinnassa tyyliin "oilisi ehkä kiva olla", mutta sitten kuitenkin olen epävarma siitä, että tulisiko sitä oikeasti paljoa käytettyä.

 

[Esterhaus]

Noista RAWien käsittelyohjelmista tuli mieleen, että onpahan vaan ihmetyttänyt Capture One 12:n katalogitiedoston koko. Se aina tallennustilan hallintaa tsekkaillessa pistää silmään kun on n. 7 gigan kokoinen tiedostomöhkäle. Tuolla softalla olen käsitellyt todella pienen määrän kuvia, max. 200-300 kun softan hankkimisen aikaan kuvaamisinto oli melkein nollassa. Softa oli silloin halpa kun sen sai puoleen hintaan. Lightroomin eri versiolla olleet muutamia satoja megoja per katalooki.

Sen jälkeen kun Adoben softat meni kuukausimaksulle yritin itsekin kokeilla vaikka mitä kertamaksullisia versioita. Iskin päätä seinään eri softien kanssa enkä eri syistä tykännyt niistä mistään. CO12 oli lähellä sitä mitä halusin mutta ei ihan kuitenkaan, ja taas olisi pitänyt päivittää uuteen versioon jotta olisi saanut ajantasaiset ominaisuudet. Sitten tilasin kumminkin Lightroomin. Se on mulle helppo softa käyttää ja kaikki toimii. Ja sai vanhat katalogit yli 10 v ajalta heti integroitua uuteen ilman mitään temppuilua.

 

[Frankie]

@Juce Elite tuo on. Siinä on se DeepPRIME. Muistaakseni toimii vain RAWeilla. Hyvää jälkeä tekee.

 

[Outrider]

Itse aloitin kuvaamisen sopivaan aikaan ja tarjolla oli vielä kertalisenssi Lightroom 6:een. Tuolla on pärjännyt näihin päiviin vallan mainiosti tuoreempienkin kameroiden kanssa, kunhan ajaa kuvat koneelle siirtäessä dng-konvertterin läpi. Hintaa on satunnaisharrastajalle tullut huomattavasti Adoben kuukausimaksua vähemmän.

Ihan hyvää pohdintaa ja esimerkkejä eri kennojen käytöksestä ääritilanteissa. Itseä jaksaa edelleen hämmästyttää, miten paljon melkein 6v sitten esitellyn 24Mp kinokennon (A7III) kuvissa on kroppaus- ja jälkikäsittelyvaraa. Kun kuvaajan taidot ja nopeus loppuu kesken, niin tämä on melkoinen pelastus. Esimerkkikuvat alla.

 

[kjns]

QE taitaa nykyisillä kennoilla olla niin hyvä että sen avulla enää pysty selittämään merkityksellisiä eroja. Toki juuri pikselin koolla saattaa edelleen olla jotain merkitystä. Yhä tärkeämmäksi on viime vuosina tullut kohina, joka johtuu kennon lukemisesta. Koska lukukohinassa ei ole isoa eroa pienemmän ja isomman kennon välillä, kapenee kennojen välinen signaali-kohina suhde. (Micro) Four Thirds ja täyskennon eron pitäisi teoriassa olla n. 2 pykälää, mutta käytännössä se on ainoastaan noin 1 2/3 pykälää eli 1/6 vähemmän kuin voisi olettaa.

Paljon hyvää asiaa, yritän kommentoida ainakin osaan pointteja, mutta muistutan jälleen että lähtökohtana oli voiko FF-kennosta cropattu matalamman resoluution kuva näyttää paremmalta kuin croppikennoisen suurempiresoluutioinen kuva. Edelleen pysyn kannassani että kyllä voi, koska subjektiivisesti koettuun kuvanlaatuun vaikuttaa niin moni asia pelkän resoluution lisäksi, joista nostin nyt nämä mahdolliset kennojen väliset ominaisuuserot myös esiin. Listan jatkoksi voi myös lisätä kameroiden kuvankäsittelyalgoritmien erot.

En ole niin tarkasti perehtynyt nykyisten DSLR:ien kennojen ominaisuuksiin, joten en osaa ottaa kantaa siihen onko niissä QE:n suhteen eroja ja minkä verran, mutta todennäköisesti ainakin jonkinlaista eroa niissäkin on eri kameramallien ja etenkin sukupolvien välillä.

Usein kun selitetään pikselikoon tärkeyttä, niin tarkoitetaan samaa kuin kennon koko. Olen usein törmännyt tähän DPReview.com -foorumilla ja tähän helppo sotkeutua. Tietenkin samalla pikselimäärällä isommassa kennossa on isommat pikselit ja parempi kuvan laatu, mutta paljon tärkeämpi selittävä tekijä on itse kennon koko. En silti väitä etteikö pikselin koolla voi olla merkitystä. Tosin eivätkö mikrolinssit vähän niinkuin ratkaisseet pikselien reunoihin liittyneen katvealueen ongelman (kennon reunoilla?), vai muistanko väärin?

Se on totta, että yleensä nämä kulkee pitkälti käsi kädessä ja usein isompi kenno tarkoittaa isompia pikseleitä. Kennotekniikan kehitys, esim. juuri mikrolinssit, on kyllä vaikuttaneet tähän että nykyisin pienillä pikseleillä saadaan valoa paremmin eikä isompi pikseli (tai kenno) aina automaattisesti tee autuaaksi.

Pikselikoolla on yksinään merkitystä etenkin suhteessa optiikan piirtokykyyn, mutta se ei välttämättä ole DSLR-luokassa suurikaan ongelma, enemmän vaikuttaa juurikin tuolla kännyköiden pikkukennoissa kuin isoissa kameroissa. Järkkärilinsseissäkin on tietysti eroa, huippulinssit on optisesti parempia kuin halpikset ja kun haukutaan että joku lasi on pehmeä piirroltaan niin se tarkoittaa nimenomaan sitä että linssistä loppuu piirtokyky. Tästä johtaen voi olla lasistakin kiinni saatko hyvää ja terävää kuvaa vaiko et pienellä pikselillä.

En ole asiaan perehtynyt, mutta mitespäin se asia itse asiassa tässä meneekään? Menee mutuiluksi ja saatan olla väärässä, mutta olisiko kuitenkin niin että kennolta luetaan nimenomaan isompi määrä pienempiä pikseleitä, jotka kennolta lukemisen jälkeen yhdistetään yhdeksi pikseliksi? Eikö tästä voi päätellä että pienemmät pikselit on parempi, koska lukukohina osittain kumoaa itsensä? Tässä olisi siis selitys siihen miksi pienemmät kennot toimivat paremmin kuin pitäisi, kuten ylle kirjoitin.

Se menee joo CMOS-kennoissa noin päin että binning tehdään kennolta lukemisen jälkeen, mutta silloinkin SNR:n tapauksessa käy niin että saat 2x2 binningillä 4x signaalin ja 2x lukukohinan. CCD-kennoissa binnaus tehdään kennolla ennen signaalin lukua jolloin saat 4x signaalin ja 1x kohinan.

Otetaan esimerkki mitä binnaus tekee kuvassa SNR:lle. Tyypillinen digitaalisen kuvan kohina koostuu suurimmalti osin fotonikohinasta, eli shot-kohinasta joka on signaalin neliöjuuren suuruinen sekä lukukohinasta joka on kennolle jokin tietty vakio. Kolmas yleinen kohinalähde on 'Dark current' joka kennon ominaista lämpökohinaa ja sen määrä riippuu lämpötilasta ja valotusajasta. Lyhyillä valotusajoilla sen vaikutus on hyvin pieni (<1 sek valotusajoilla ja normaaleissa lämpötiloissa käytännössä 0) mutta todella pitkillä valotusajoilla suuri. Kohinaa yhteenlaskiessa niitä ei lasketa suoraan yhteen, vaan kohinoiden neliöiden summasta lasketaan neliöjuuri ja tämän tuloksena saadaan N sille S/N suhteelle.

Käytetään esimerkkinä jälleen tätä 2x2 binnausta.
Jos meillä on 60 elektronin signaali niin sen shot-kohina on sqrt(60) = ~7,75e-, alle 1 sek valotusajoilla dark current on 0 ja oletetaan kennon lukukohinaksi vaikka 2e-.
Kun nämä lasketaan yhteen saadaan kohinaksi N = sqrt(7,75^2 + 2^2) = ~8 ja S/N siten 60/8
Oletetaan selvyyden vuoksi, että signaalin taso on sama kaikilla pikseleillä, jolloin binnauksen tuloksena signaalin tasoksi 60+60+60+60 = 240 elektronia.
Kohinaksi tulee käytännössä shot-kohinan ja lukukohinan summa edellä esitetysti sqrt(8^2 + 8^2 + 8^2 + 8^2 +) = 16 jolloin SNR on 240/16 (= 120/8). Luvut on täysin hatusta heitettyjä esimerkkejä vain selkeyttämässä periaatetta.

Nimenomaan yksittäisen pienen pikselin SNR, mutta samankokoisella kennolla pieniä pikseleitä on enemmän. Eikös signaalinkäsittelyssä yleensä pyritä isoon määrään epätarkkoja lukemia, jotka sitten keskiarvoistetaan ennemmin kuin pieneempään määrään tarkempaa dataa? Tämä juuri koska näin saadaan SNR ylös? Eli SNR = ... / SQRT(N), jossa N on näytekoko? Tosin nyt kun äkisti katsoin Wikipediasta niin voi olla että olen ymmärtänyt asian väärin.

Tossa edellä olikin juttua tuosta kohinan synnystä, ja SNR tosiaan pienellä pikselillä teoriassa huonompi koska vakiomäärä kohinaa tulee pikselin lukemisesta. Pienemmät pikselit kaappaa vähemmän fotoneita jolloin tuon kiinteän lukukohinan merkitys yhtälössä kasvaa.

Mutta aletaan menemään jo aika syviin vesiin tässä aiheessa, mielenkiintoista kyllä pohtia näitä teoreettiselta kannalta ja sitten nähdä näitä käytännön vertailuja.

 

[henee]

Onko DxO PhotoLab nykyisin ainoa järkevän hintainen kertamaksullinen ohjelma rawien käsittelyyn? DxO PhotoLab Elite on 229 € ja Essential on 139 €. Mutta sitten Capture One Pro maksaakin jo 349 €.

Ja olenko ymmärtänyt oikein, että PhotoLabin kahteen uusimpaan versioon tulee päivityksiä uusille objektiiveille, mutta ei sitä vanhempiin versioihin? En ajatellut ostaa päivitystä edes joka toinen vuosi, koska silloin idea hankkia kertamaksullinen ohjelma ei ihan toimi.

Olen vuosia käyttänyt ilmaista Capture One Expressiä, mutta päättivät lopettaa sen toiminnan kokonaan tämän kuun puolivälissä, joten pitää etsiä jokin uusi tilalle. Ilmaisissa ohjelmissa yleensä se huono puoli, että niillä saattaa olla aika kankeaa käydä läpi suuri määrä kuvia kerralla, ja saattaa joutua säätämään paljon, jos haluaa lähelle samanlaista jälkeä, kuin mitä kameran tekemät JPEGit ovat.



Uusien valikoiden takia tuli hankittua a7 IV, vaikka a7 III olisi saattanut muilta osin olla ihan riittävä käytössäni. RX100II on ollut sitä aiemmin käytössä, ja jossain vaiheessa päätin, etten osta uutta Sonya, ennen kuin saavat valikot järkevämmäksi.

Suosittelen katsastamaan on1photo raw:n tarjonnan. Olemassa kertamaksullinen tai kk-maksullinen lisenssi ja reilusti alle 200€.

 

[JuhoN]

Itse aloitin kuvaamisen sopivaan aikaan ja tarjolla oli vielä kertalisenssi Lightroom 6:een. Tuolla on pärjännyt näihin päiviin vallan mainiosti tuoreempienkin kameroiden kanssa, kunhan ajaa kuvat koneelle siirtäessä dng-konvertterin läpi. Hintaa on satunnaisharrastajalle tullut huomattavasti Adoben kuukausimaksua vähemmän.

Ihan hyvää pohdintaa ja esimerkkejä eri kennojen käytöksestä ääritilanteissa. Itseä jaksaa edelleen hämmästyttää, miten paljon melkein 6v sitten esitellyn 24Mp kinokennon (A7III) kuvissa on kroppaus- ja jälkikäsittelyvaraa. Kun kuvaajan taidot ja nopeus loppuu kesken, niin tämä on melkoinen pelastus. Esimerkkikuvat alla.

Juu varsinkin jos on tarkkaa objektiivia ja pikseleitä niin mikäs siinä croppaillessa. Itsekin kokeilin a7rii kanssa 38mp kuvasta 4x rajausta niin kyllä tuon vielä västäräkiksi tunnistaa.

https://i.ibb.co/B44gxbJ/v-st-r-kki-16.jpg

 

[Juce]

Suosittelen katsastamaan on1photo raw:n tarjonnan. Olemassa kertamaksullinen tai kk-maksullinen lisenssi ja reilusti alle 200€.

Katsoin tuon arvostelun, ja vaikuttaa hitaalta käyttää, jos siinä joutuu jatkuvasti vaihtamaan Browsen ja Editin välillä, kun kuvia käy läpi:

 

[Rupert]

Affinity Photon kakkosversioon on myös tullut parempia RAW-kehityksen ominaisuuksia, vaikka tuskin pärjää Lightroomille. Vastaavasti saa käsiinsä enemmän photarimaisia ominaisuuksia jos sellaista kaipailee.

 

[henee]

Katsoin tuon arvostelun, ja vaikuttaa hitaalta käyttää, jos siinä joutuu jatkuvasti vaihtamaan Browsen ja Editin välillä, kun kuvia käy läpi:

Oma työnkulkuni poikkeaa tuosta, niin en ole kokenut haitaksi (käytän softaa vain onnistuneiden kuvien kehittämiseen). Tämän vuoden versiota kehuivat mainoksissa jopa 5x nopeammaksi kuin tuota 2023 versiota Catalogin ja Editin välillä siirtymisissä. Itseltäni tuo 2023 versio siis löytyy enkä ole kokenut tarvetta vielä lähetä päivittämään. AI -ominaisuudet eivät pärjää lightroomille, mutta super AI resizellä saa yllättävän käyttökelpoista tavaraa pihalle.

Softasta saa myös ilmaisen 30pv kokeilujakson niin suosittelen ehdottomasti testaamaan.

 

[TommiZeliard]

Paljon hyvää asiaa, yritän kommentoida ainakin osaan pointteja, mutta muistutan jälleen että lähtökohtana oli voiko FF-kennosta cropattu matalamman resoluution kuva näyttää paremmalta kuin croppikennoisen suurempiresoluutioinen kuva. Edelleen pysyn kannassani että kyllä voi, koska subjektiivisesti koettuun kuvanlaatuun vaikuttaa niin moni asia pelkän resoluution lisäksi, joista nostin nyt nämä mahdolliset kennojen väliset ominaisuuserot myös esiin. Listan jatkoksi voi myös lisätä kameroiden kuvankäsittelyalgoritmien erot.

En ole niin tarkasti perehtynyt nykyisten DSLR:ien kennojen ominaisuuksiin, joten en osaa ottaa kantaa siihen onko niissä QE:n suhteen eroja ja minkä verran, mutta todennäköisesti ainakin jonkinlaista eroa niissäkin on eri kameramallien ja etenkin sukupolvien välillä.




Se on totta, että yleensä nämä kulkee pitkälti käsi kädessä ja usein isompi kenno tarkoittaa isompia pikseleitä. Kennotekniikan kehitys, esim. juuri mikrolinssit, on kyllä vaikuttaneet tähän että nykyisin pienillä pikseleillä saadaan valoa paremmin eikä isompi pikseli (tai kenno) aina automaattisesti tee autuaaksi.

Pikselikoolla on yksinään merkitystä etenkin suhteessa optiikan piirtokykyyn, mutta se ei välttämättä ole DSLR-luokassa suurikaan ongelma, enemmän vaikuttaa juurikin tuolla kännyköiden pikkukennoissa kuin isoissa kameroissa. Järkkärilinsseissäkin on tietysti eroa, huippulinssit on optisesti parempia kuin halpikset ja kun haukutaan että joku lasi on pehmeä piirroltaan niin se tarkoittaa nimenomaan sitä että linssistä loppuu piirtokyky. Tästä johtaen voi olla lasistakin kiinni saatko hyvää ja terävää kuvaa vaiko et pienellä pikselillä.




Se menee joo CMOS-kennoissa noin päin että binning tehdään kennolta lukemisen jälkeen, mutta silloinkin SNR:n tapauksessa käy niin että saat 2x2 binningillä 4x signaalin ja 2x lukukohinan. CCD-kennoissa binnaus tehdään kennolla ennen signaalin lukua jolloin saat 4x signaalin ja 1x kohinan.

Otetaan esimerkki mitä binnaus tekee kuvassa SNR:lle. Tyypillinen digitaalisen kuvan kohina koostuu suurimmalti osin fotonikohinasta, eli shot-kohinasta joka on signaalin neliöjuuren suuruinen sekä lukukohinasta joka on kennolle jokin tietty vakio. Kolmas yleinen kohinalähde on 'Dark current' joka kennon ominaista lämpökohinaa ja sen määrä riippuu lämpötilasta ja valotusajasta. Lyhyillä valotusajoilla sen vaikutus on hyvin pieni (<1 sek valotusajoilla ja normaaleissa lämpötiloissa käytännössä 0) mutta todella pitkillä valotusajoilla suuri. Kohinaa yhteenlaskiessa niitä ei lasketa suoraan yhteen, vaan kohinoiden neliöiden summasta lasketaan neliöjuuri ja tämän tuloksena saadaan N sille S/N suhteelle.

Käytetään esimerkkinä jälleen tätä 2x2 binnausta.
Jos meillä on 60 elektronin signaali niin sen shot-kohina on sqrt(60) = ~7,75e-, alle 1 sek valotusajoilla dark current on 0 ja oletetaan kennon lukukohinaksi vaikka 2e-.
Kun nämä lasketaan yhteen saadaan kohinaksi N = sqrt(7,75^2 + 2^2) = ~8 ja S/N siten 60/8
Oletetaan selvyyden vuoksi, että signaalin taso on sama kaikilla pikseleillä, jolloin binnauksen tuloksena signaalin tasoksi 60+60+60+60 = 240 elektronia.
Kohinaksi tulee käytännössä shot-kohinan ja lukukohinan summa edellä esitetysti sqrt(8^2 + 8^2 + 8^2 + 8^2 +) = 16 jolloin SNR on 240/16 (= 120/8). Luvut on täysin hatusta heitettyjä esimerkkejä vain selkeyttämässä periaatetta.



Tossa edellä olikin juttua tuosta kohinan synnystä, ja SNR tosiaan pienellä pikselillä teoriassa huonompi koska vakiomäärä kohinaa tulee pikselin lukemisesta. Pienemmät pikselit kaappaa vähemmän fotoneita jolloin tuon kiinteän lukukohinan merkitys yhtälössä kasvaa.

Mutta aletaan menemään jo aika syviin vesiin tässä aiheessa, mielenkiintoista kyllä pohtia näitä teoreettiselta kannalta ja sitten nähdä näitä käytännön vertailuja.

Unohdan suosiolla teoriat tässä vaiheessa. Katsotaan ässä hihasta, eli Sony a7S, a7, a7R ja niiden eri sukupolvet. Näin saadaan hyvä kuva siitä, miten samankokoiset ja -ikäiset saman valmistajan kennot pärjäävät käytännössä ja lisäksi DXOMark-mittauksissa. @Frankie

Suuret pikselit:
a7S, a7S II, a7S III
12 MP
pikselin ala n. 70 um

Normaalikokoiset pikselit:
a7, a7 II, a7 III, a7 IV
24-33 MP
pikselin ala n. 26-36 um

pikkupikselit:
a7R, a7R II, a7R III, a7R IV
36-61 MP
pikselin ala n. 14-24 um

Vertailukuvat ovat DPReview:stä. Valitsin hämärän valaistuksen, vaikka sen 1/10 s@ISO 3200 ja 1/40 s@ISO 12800 valotusajoilla onkin aika vaikeaa kuvata metsän eläimiä/lintuja. Kaikilla aukko on aina F5.6. Sony a7 III:lla ja a7R III:lla objektiivi on FE 85 mm F1,8 ja muilla 85 mm F1,4 GM. Kuvien skaalaus on "comp", jotta kohteet näkyvät samankokoisina. Kuvista voi verrata kohinaa, dynamiikkaa ja värisävyjä. Tarkkuuseroihin en nyt keskity, sillä on selvää, että tässä joukossa suurempi pikselimäärä on tarkempi.

En näe, että suuremmilla pikseleillä tulisi säännönmukaisesti parempaa kuvanlaatua. Tätä ei tue DXOMark -mittauksetkaan, vaan eri sukupolvissa sports-sijoitukset (low light ISO) menevät iloisesti ristiin. Ykkössukupolvessa suuripikselisin a7S voittaa, kakkospolvessa pienipikselisin a7R II voittaa, ja kolmospolvessa normaali a7 III voittaa. Neljännessä sukupolvessa ei ole suuripikselistä S-mallia.

Sen sijaan löytyy säännönmukaisuus, että kaikissa neljässä sukupolvessa pienipikselisin R-malli voittaa kokonaispisteissä. Itse asiassa on toinenkin johdonmukaisuus, eli suuripikselisimpien S-mallien dynamiikka on heikoin (13,2-13,9 EV) ja pikkupikselisien R-mallien dynamiikka on suurin (13,9-14,8 EV). Kehveli, vielä värisävytkin, eli S-malleissa on vähiten (23,6-23,9 bittiä) ja R-malleissa eniten (25,6-26,0 bittiä). Normimallit sijoittuvat sekä värisävyissä että dynamiikassa S- ja R-mallien väliin. Siitä voinee vetää johtopäätöksen, että pienemmistä pikseleistä on keskimäärin etua kuvanlaatuun, ja lisäbonuksena ne mahdollistavat voimakkaamman croppaamisen, jos metsässä loppuu putkesta millit kesken.

Laitteen hinta, rolling shutter jne ovat miinuspuolia. Muistaakseni ISO 100k:lla S-mallit venyvät hieman korkeammalle, mutta ne ovat todellisten ääritilanteiden rupukuvia. Ajattelin esimerkeissäni, että ISO 3200 tuottaa siistiä kuvaa ja ISO 12800:kin on vielä ihan ok, kunhan ei liikaa suurenna.

 

[pannu]

Edellisen viestin tueksi kameroiden dynaamista aluetta eri herkkyyksillä (ISO) voi vertailla Bill Claffin Photons to Photos -sivustolla. Tuolla on toki kaikkea muutakin jännää.

Photographic Dynamic Range versus ISO Setting

 

[Juce]

Oma työnkulkuni poikkeaa tuosta, niin en ole kokenut haitaksi (käytän softaa vain onnistuneiden kuvien kehittämiseen). Tämän vuoden versiota kehuivat mainoksissa jopa 5x nopeammaksi kuin tuota 2023 versiota Catalogin ja Editin välillä siirtymisissä.

Välillä kuvista joutuu korjaamaan esim. valotuksen, ennen kuin pystyy edes vertailemaan, että mikä samasta tilanteesta otetuista kuvista olisi paras. Ja jos kuvia on vaikka 2000, joista pitäisi säätää ja julkaista yli sata, niin jokainen ylimääräinen työvaihe on paljon ylimääräistä työtä.

Hyvä puoli tuossa softassa olisi kuitenkin se, että se osaa hyödyntää rawissa olevaa objektiivin profiilia, jolloin myös uusien mallien kanssa pystyy tekemään automaattiset korjaukset ilman ohjelman päivittämistä.

Softasta saa myös ilmaisen 30pv kokeilujakson niin suosittelen ehdottomasti testaamaan.

Pitää harkita. Joutuu tosin hieman miettimään aikataulutusta eri ohjelmien testaamiseen, jotta sitten on tarpeeksi uusia kuvia, joilla testata kunnolla.

 

[Juce]

Saattaa olla turhaa hifistelyä, mutta onko kukaan täällä tehnyt laminaarivirtauskaappia kameran ja objektiivien puhdistamista varten? Valmiinakin niitä on saatavilla, mutta ovat yleensä labrakäyttöön tarkoitettuja, ja hinta sen mukainen. Olen nyt suunnitellut tuollaista, jossa siis tuulettimet imevät ilman suodattimien läpi ja puhaltavat puhdasta ilmaa kaappiin:



Tuosta puuttuu vielä suodattimien tuet ja pystysuunnassa liukuvan etulevyn kiinnitys ja lukitus. Materiaaliksi ajattelin kirkasta polykarbonaattia ja tuulettimina ajattelin käyttää tuollaisia: ARCTIC P12, 120mm laitetuuletin, musta - 5,90€ Pitää vielä lopuksi varmistaa, että paljonko kaikki osat tulisivat maksamaan.


Viimeeksi kun putsasin kennon ilmalla, niin siellä oli taas heti uusi roska uudessa paikassa, tai sitten vanha roska vain vaihtoi sijaintia. Tosin eipä noita pieniä roskia yleensä paljoa huomaa, jos ei kuvaa pienellä aukolla.

 

[TomG]

Itse olen tässä miettinyt tulevan turistireissuni valokuvaamista vähän "paremmalla" kameralla. Onko suosituksia mahdollisista kohtuuhintaisia (käytetyistä) järjestelmäkameroista mitä kannattaisi harkita? Olen ajatellut että tuleva reissu olisi hauska kuvata & saisin sillä jonkinlaisen tekosyyn harrastuksen aloittamiselle.

 

[Frankie]

Itse olen tässä miettinyt tulevan turistireissuni valokuvaamista vähän "paremmalla" kameralla. Onko suosituksia mahdollisista kohtuuhintaisia (käytetyistä) järjestelmäkameroista mitä kannattaisi harkita? Olen ajatellut että tuleva reissu olisi hauska kuvata & saisin sillä jonkinlaisen tekosyyn harrastuksen aloittamiselle.

Mä ottaisin reissuun luultavasti Sonyn a-sarjalaisen (E. a6x00, se pikkurunko) jollain kätevänkokoisella yleisputkella. Kittiputki on pieni, mutta polttoväli loppuu muistaakseni 50 milliin. Jos tarttee pitempää, kokokin kasvaa. Akkua nuo syövät, joten pari kohtuuttoman kallista vara-akkua tarvitsee lisäksi. Jos siis sortuu Sonyn omiin. Tarvikeakut kohtuuhintaisia.

 

[Squirrel]

Itse olen tässä miettinyt tulevan turistireissuni valokuvaamista vähän "paremmalla" kameralla. Onko suosituksia mahdollisista kohtuuhintaisia (käytetyistä) järjestelmäkameroista mitä kannattaisi harkita? Olen ajatellut että tuleva reissu olisi hauska kuvata & saisin sillä jonkinlaisen tekosyyn harrastuksen aloittamiselle.

Käytettyjä kameroita on myynissä tosi paljon. Itse suosittelen, että katso vaikka muutama eri malli, mikä sopii budjettiisi ja muuten miellytää ja kysele niiden keskuudesta mikä on ideaalisin tilanteeseesi.

Ei ihan liity, mutta tossa on jotain vaihtoehtotyylejä:

 

[Esterhaus]

Itse olen tässä miettinyt tulevan turistireissuni valokuvaamista vähän "paremmalla" kameralla. Onko suosituksia mahdollisista kohtuuhintaisia (käytetyistä) järjestelmäkameroista mitä kannattaisi harkita? Olen ajatellut että tuleva reissu olisi hauska kuvata & saisin sillä jonkinlaisen tekosyyn harrastuksen aloittamiselle.

Paljonkos on kohtuuhintainen budjetti?

Ite lähtisin ehkä katsomaan Canonilta tai Nikonilta kroppikennoista peilitöntä järkkäriä ja yksi ison polttovälialueen zoomobjektiivi. Kummallakin merkillä hyvä ergonomia ja selkeä käyttölogiikka. Ja kasvunvaraa löytyy kalleimpiin pro-vehkeisiin asti ilman että tarvii opetella uuden merkin toimintoja ja oikkuja, jos lähtee rakentamaan kalustoa kalliimpaan suuntaan.
niin kuin tämmöinen paketti Nikon Z 50 + Z DX 18-140mm f/3.5-6.3 VR -järjestelmäkamera

Varmaan Sonyltakin löytyy kaikenlaista mutta niistä en itse ymmärrä mitään.

ja sitten edit: jos budjetissa riittää niin kinokennoisissahan on vaikka mitä tarjolla

 

[theriku94]

Mitä kannattaa ottaa huomioon ostaessa ensimmäistä kuvauspakettia, joka tulis maisema ja luontokuvaukseen.

Miettinyt tässä esim tälläisiä vaihtoehtoja:
Käytettynä nikon p1000 /sony rx10 iv. N. 1000€

Tai

Vanhempi runko + zoom linssi n. 1000€

Tai

Esim.
Canon r10 +kitti 900€ uutena. Ja sit tähän joku parempi linssi kylkeen.

Voi ehdottaa muitakin, mutta mietin meneekö paljon mettään jos tuon canonin hommaisi. Vaikuttaisi aika paljon paremmalta vaihtoehdolta kuin nuo toiset.

 

[Frankie]

Mitä kannattaa ottaa huomioon ostaessa ensimmäistä kuvauspakettia, joka tulis maisema ja luontokuvaukseen.

Luontokuvauksessa on sellainen hassu lumipalloefekti, että kaluston rajat tuppaavat tulemaan vastaan. Kenno ei ole tarpeeksi hyvä, siinä ei ole tarpeeksi pikseleitä, putki on liian lyhyt ja pimeä. Siksi runko valitaan ensin, koska sen päivitystarve on pienempi. Sitä ennen katsotaan putkivalikoima ja verrataan sitä budjettiin. Suurin osa jengistä tekee suurimmat virheet heti ostaessa, kun ei tiedä mitä oikeasti tulee tarvitsemaan. Sitten vaihdellaan kalustoa ja turskaa tulee joka päivityksessä.

Jos mä lähtisin tällä tietämyksellä puhtaalta pöydältä, suuntaisin katseeni Canonin peilittömiin. Jos kallistuisin croppikennoon, unohtaisin R10:n ja menisin suoraan R7:aan. Adapterin kansa putkivalikoima kasvaa reippaasti. Jos tuohon päätyy, kannattaa ostaa heti laatua obiskapuolella, niin säästää rahaa. Halvan optiikan vaihtoarvo ei ole hääppöinen. Ei toki kallis valinta, jos käytettyä ostaa. Halvalla saa harvoin hyvää, jos jotain negaa etsii.

Varteenotettava vaihtoehto on tuo RX10 iv. Sillä on rajoitteensa eikä käyttöliittymä ole niitä helpoimpia. Vastapainoksi saa kelvollisen polttovälin, vaikkakin croppaamisen varaa ei ihan tolkuttomasti ole jälkikäsittelyssä. Se on kuitenkin kevyt kantaa ja jälki on kohtuullista koko polttovälillä. Jos nälkä kasvaa syödessä, sen vaihtoarvo säilyy luultavasti aika hyvänä.

 

[Fox-x]

Itse olen tässä miettinyt tulevan turistireissuni valokuvaamista vähän "paremmalla" kameralla. Onko suosituksia mahdollisista kohtuuhintaisia (käytetyistä) järjestelmäkameroista mitä kannattaisi harkita? Olen ajatellut että tuleva reissu olisi hauska kuvata & saisin sillä jonkinlaisen tekosyyn harrastuksen aloittamiselle.

Mitä kannattaa ottaa huomioon ostaessa ensimmäistä kuvauspakettia, joka tulis maisema ja luontokuvaukseen.

Miettinyt tässä esim tälläisiä vaihtoehtoja:
Käytettynä nikon p1000 /sony rx10 iv. N. 1000€

Tai

Vanhempi runko + zoom linssi n. 1000€

Tai

Esim.
Canon r10 +kitti 900€ uutena. Ja sit tähän joku parempi linssi kylkeen.

Voi ehdottaa muitakin, mutta mietin meneekö paljon mettään jos tuon canonin hommaisi. Vaikuttaisi aika paljon paremmalta vaihtoehdolta kuin nuo toiset.

Itse kyllä lähtisin siitä että käytettynä tavarat, ei tule persnettoa niin paljoa. Alla esimerkkejä, croppikennoisia runkoja ja niiden lasitavaraa saa paljon halvemmalla ja niissä on sitten se ulottuvuusetu x1,6.

Esim:
Canonin täyskennosetti:
Used Canon EOS 5D Mark II | MPB
Used Canon EF 24-105mm f/4 L IS USM | MPB
Used Tamron 70-210mm f/4 Di VC USD - Canon EF Fit | MPB

Nikonin croppisetti:
Used Nikon D300s | MPB
Used Sigma 18-35mm f/1.8 DC HSM ART - Nikon Fit | MPB
Used Nikon AF-S Nikkor 70-300mm f/4.5-5.6 G IF-ED VR | MPB


Ja noita peilijärkkäreitä ei kannata vierastaa, ne toimii ja niiden akut kestää pitkään. Nykyään tuntuu että kaikki suosittelee / pakottaa peilittömiä ja niissä hinnat on paljon korkeammalla. Esim Canonin ja Nikonin peilittömien runkojen ja objektiivien hinnat on noussut helkutin korkealle, paljon enemmän saa rahoilleen vastinetta kun ostaa peilijärkkärin käytettynä.

Alla kuitenkin yksi budjettiystävällinen peilitön setti, m4/3 kennoinen. Nämä on sitten pienempiä entä nuo muut, ja Olympuksen osassa rungoista on kunnon sääsuojaus jos sille haluaa antaa arvoa.

Olympuksen m4/3 setti:
Used Olympus OM-D E-M1 | MPB
Used Olympus M.Zuiko 12-45mm f/4 PRO | MPB
Used Panasonic Lumix G Vario 45-200mm f/4-5.6 II Power O.I.S. | MPB tai Used OM SYSTEM M.Zuiko Digital ED 40-150mm f/4 PRO | MPB



Edit: nuo vain esimerkkejä, jos tuntuu että haluaa laajakulmaisempaa, valovoimaisempaa jne, niin valitsee objektiivit niiden mukaan. Tuossa on tuollaiset ekana silmään osuneet hyvät vaihtoehdot joilla pääsee hyvin alkuun. Muitakin samaan polttovälialueeseen osuvia malleja on, kannattaa lukaista testejä niin pääsee kärryille mikä on hyvä laadultaan ja mikä ei. Tärkeintä on kuitenkin kuvata, unohtaa sen pikselinnysväyksen ja kaluston perässä juoksemisen, käyttää säästyneet rahat vaikka niihin reissujen tekoon

 

[Fox-x]

--

 

[Esterhaus]

Itse kyllä lähtisin siitä että käytettynä tavarat, ei tule persnettoa niin paljoa. Alla esimerkkejä, croppikennoisia runkoja ja niiden lasitavaraa saa paljon halvemmalla ja niissä on sitten se ulottuvuusetu x1,6.

Esim:
Used Canon EOS 5D Mark II | MPB
Used Canon EF 24-105mm f/4 L IS USM | MPB
Used Tamron 70-210mm f/4 Di VC USD - Canon EF Fit | MPB

Hyvä pointti sinänsä mutta uutena harrastajana panostaisin peilittömään kalustoon. Siellä puolella tulevaisuus kumminkin on. Käytetyissä vaan tarjonta on vielä niukkaa.
Edit tietysti tuollaista hyvää ja halpaa peilikamerakampetta ostamalla saa edullisesti katsottua kiinnostaako kuvaaminen. 24-120 ei kyllä kroppirunkoon hyvä yleisobjektiivi vaan laajempaa kuvakulmaa saisi olla.

 

[Frankie]

Itse kyllä lähtisin siitä että käytettynä tavarat, ei tule persnettoa niin paljoa. Alla esimerkkejä, croppikennoisia runkoja ja niiden lasitavaraa saa paljon halvemmalla ja niissä on sitten se ulottuvuusetu x1,6.

Esim:
Used Canon EOS 5D Mark II | MPB
Used Canon EF 24-105mm f/4 L IS USM | MPB
Used Tamron 70-210mm f/4 Di VC USD - Canon EF Fit | MPB


Tuolla on myös Nikonille omat rungot ja objektiivit.

En lähtisi luontoon 5D II:lla. Saahan sillä kuvia, mutta luontokuvaukseen on tarjolla uudempiakin runkoja paremmin siihen tarkoitukseen sopivilla tarkennusominaisuuksilla. Maisemakuvaukseen se ja tuo L-putki ovat hyviä. Mutta maisemakuvaukseen ei tarvita kännykkää ihmeellisempää vekotinta. Tämä ei ollut puolustuspuhe kännykälle, kaikki nykyaikaiset kamerat ja varsinkin järkkärit sopivat siihen puuhaan. Kysyjä kuitenkin aikoo kuvata myös luonnossa, ja siihen saa uppoamaan niin paljon rahaa kuin haluaa. Ei kannata lähteä liian vajaalla kalustolla liikkeelle, koska se käy ostohinnasta huolimatta kalliiksi.

 

[pannu]

Itse olen tässä miettinyt tulevan turistireissuni valokuvaamista vähän "paremmalla" kameralla. Onko suosituksia mahdollisista kohtuuhintaisia (käytetyistä) järjestelmäkameroista mitä kannattaisi harkita? Olen ajatellut että tuleva reissu olisi hauska kuvata & saisin sillä jonkinlaisen tekosyyn harrastuksen aloittamiselle.

Ainakaan 10 vuoteen ei ole huonoja kameroita tehty. Kennon on kyllä silti syytä olla vähintään 1"-tyyppinen tai isompi (crop-kerroin 2.8 tai alle, mitä pienempi sen parempi). En karsastaisi kiinteälinssisiäkään kameroita, esim. Sony RX-sarja ja Panasonic TZ100/TZ200/LX-sarja. Noista ei uusia malleja ole tullut vuosiin, mutta ovat edelleen käypiä pelejä.

Edulliset kittiobjektiivitkin ovat yleisesti ottaen varsin kelvollisia, mutta kannattaa lukea ihmisten kokemuksia. Tekijöitä joista et voi kaikki saada ovat: hinta, koko/paino, valovoima, erinomainen kuvanlaatu (vs hyvä), mahdollisuus zoomata (vs. kiinteä polttoväli). Itse varmaan valikoisin objektiiveiksi laadukkaan kittizoomin, joka on mahdollisimman laajakulmainen, vähintään 24mm*, mielellään pienempi. Tähän pariksi ottaisin suht. valovoimaisen (f/1.8), mahdollisimman pienikokoisen kiinteäpolttovälisen normaaliobjektiivin. Siis tyyliin 50mm f/1.8 täyskennolle, 35mm f/1.8 APS-C-kennolle, 20-25mm (valovoima väliltä f/1.4 - f/1.8) Micro Four Thirds systeemiin. Tällaisella saa otettua sisätiloissa kuvia ilman salamaa ja vähän taustaa epäterävöitettyä kun ottaa kuvia ihmisistä. Zoom + kiinteä polttoväli mahdollistaa että voi zoomata, mutta samalla saa valovoimaa oikein hyvällä kuvanlaadulla (jos valitsee objektiivit oikein) eikä maksa kamalasti. Haittapuolena on että objektiivia täytyy vaihdella (tai sitten pitää vaan sen kiinteäpolttovälisen kiinni). Mutta suoraan sanottuna jos ei halua vaihtaa objektiiveja, niin silloin ei ehkä kannata ostaa järjestelmäkameraa.

Nykyään siis ei ole hyviä ja huonoja kameramerkkejä, ja mallin valintakin riippuu lähinnä henkilökohtaisista mieltymyksistä. En kuitenkaan lähtisi tässä kohtaa peilijärkkäriä (DSLR) hommaamaan, vaan ottaisin peilittömän rungon. Käytettynä kun ostaa niin tavaran voi myydä ostohinnalla pois jos ei miellytä.

*Filmi/täyskennoon suhteutettuna.

 

[kuoris]

Itse sain teknisesti hyviä luontokuvia EOS 1D Mark 2:lla ja parilla prime linssillä. Toki 8 megapikseliä rajaa tulosteen järkevää kokoa mutta nettiin se kyllä riittää. Mitähän muuta on muuttunut ettei vastaavalla kalustolla enää pärjää. Esim. TM:llä on tuollainen kamera vielä tänäkin vuonna käytössä.

 

[Fox-x]

Itse sain teknisesti hyviä luontokuvia EOS 1D Mark 2:lla ja parilla prime linssillä. Toki 8 megapikseliä rajaa tulosteen järkevää kokoa mutta nettiin se kyllä riittää. Mitähän muuta on muuttunut ettei vastaavalla kalustolla enää pärjää. Esim. TM:llä on tuollainen kamera vielä tänäkin vuonna käytössä.

Itsekin käynyt tässä 20 vuoden ajalta kertyneitä kuvia läpi, eipä nuo ole teknisesti muuttuneet mihinkään, ok, ehkä resoluution kasvettua pystyisi tekemään isompia tulosteita, mutta kukapa se A3 isompaa kotioloissa edes tekee/tarvii?
Olen kuvannut sekä filmi, peili että peilittömillä, ja nyt palasin takaisin peilillisten pariin.



Luontokuvauksestakin sen verran että se on helkutin laaja käsite. Tarkoitetaanko sillä maisemakuvausta, eläinkuvausta maastosta/kojusta, lintukuvausta, macrokuvausta vai esim sellaista dokumentaarista retkeilykuvausta, Näihin on vaikea lähteä suosittelemaan aivan sokkona mitään, ennen kuin tietää mitä halutaan kuvata. Ja kaikessa eläin/lintukuvauksessa lajituntemus, erätaidot ja luonnossa liikkumisella on isompi merkitys entä kameralla. Et sinä linnuista saa hyviä kuvia edes 10,000€ setillä jos et osaa lähestyä, tunne ruokailutapoja ja niiden käyttäytymistä.

 

[Messonaldo]

Terve, olen suunnitellut ensimmäisen järjestelmäkameran hankkimista. Kokemusta ei ole aiemmasta ollenkaan, hieman kirjallisuutta valokuvaamisesta olen nyt lukenut ja kameravaihtoehtoja yrittänyt selvitellä omatoimisesti nettiä selaamalla.

Kuvailen ainakin alkuun enimmäkseen potrettikuvia perheestäni, mutta jatkossa vähän myös maisemakuvia haluaisin ottaa.

Tällä hetkellä suunnitelmissa Sony a6100 kamera (mukana ilmeisesti jokin perusobjektiivi 16-50 mm OSS) + SEL50F18 E50 mm F1. 8 OSS objektiivi. Mitä mielipiteitä tällaisesta yhdistelmästä? Ajatuksena ostaa keskitason välineet, joita käyttäisin sitten mahdollisimman pitkään.

 

[Frankie]

@Messonaldo Kävin vaklaamassa käytettyjen a6000-sarjan runkojen hintoja Rajalan valikoimasta. Mun mielestä se parinsadan hintaero ei näy millään tavalla peruskuvaamisessa. Eli täältä ääni a6000:lle. Sen saa siis kaupastakin 350 €, kun a6100 oli huomattavasti kalliimpi. Varmaan muuten kyllä pääset liikkeelle tuolla setillä.

 

[Gespard]

Terve, olen suunnitellut ensimmäisen järjestelmäkameran hankkimista.

Oma vinkki että älä tuijota pelkkää kamerarunkoa, vaan mieti mitä objektiivejä tulet tarvitsemaan, ja katso niiden hintataso/laatu että ovatko siinä mitä haluat. Etenkin jos tavoitteena hankkia pitkän ajan kapistus.

 

[Outrider]

Terve, olen suunnitellut ensimmäisen järjestelmäkameran hankkimista. Kokemusta ei ole aiemmasta ollenkaan, hieman kirjallisuutta valokuvaamisesta olen nyt lukenut ja kameravaihtoehtoja yrittänyt selvitellä omatoimisesti nettiä selaamalla.

Kuvailen ainakin alkuun enimmäkseen potrettikuvia perheestäni, mutta jatkossa vähän myös maisemakuvia haluaisin ottaa.

Tällä hetkellä suunnitelmissa Sony a6100 kamera (mukana ilmeisesti jokin perusobjektiivi 16-50 mm OSS) + SEL50F18 E50 mm F1. 8 OSS objektiivi. Mitä mielipiteitä tällaisesta yhdistelmästä? Ajatuksena ostaa keskitason välineet, joita käyttäisin sitten mahdollisimman pitkään.

A6100:saa saa todella hyvän tarkennusjärjestelmän. Tosin en osaa sanoa, kestääkö kumpikaan mainituista objektiiveista tarkennusjärjestelmän perässä. Vilkkaiden lapsien, lemmikeiden yms kuvaaminen voi olla haastavaa. Potretit, joihin varta vasten poseerataan toimii tietty mainiosti. 16-50 ei ole erityisen skarppi reunasta reunaan, mutta kokonsa puolesta loistava valinta reissuun. Itsellä oli pitkään a6400 ja 18-135, joka oli varsin kiva kombo melkein kaiken kuvaamiseen.

 

[OskuK]

...mistä kameraa vielä omistamaton tietää objektiivien käytööalueista, omista mieltymyksistä tai laadusta mitään? Paljon vaadittu! Kameran suhteen voisi edes mennä kaupaan ja hipelöidä, että "tuntuuko omalta" vai oudolta käsissä, mutta objektiivien opsalta pitää ensin kuvaila jotta osaisi edes seuravaksi valita, edes väärin ;-)

 

[pannu]

Tällä hetkellä suunnitelmissa Sony a6100 kamera (mukana ilmeisesti jokin perusobjektiivi 16-50 mm OSS) + SEL50F18 E50 mm F1. 8 OSS objektiivi. Mitä mielipiteitä tällaisesta yhdistelmästä? Ajatuksena ostaa keskitason välineet, joita käyttäisin sitten mahdollisimman pitkään.

Periaatteessa varsin järkevänoloinen paketti ja peruszoom + kiiinteäpolttovälinen objektiivi on mitä juuri suosittelin harrastusta aloittavalle. 50mm on varmasti hyvä APS-C-kennoiselle kameralle potretteja varten. En ole asiantuntija Sonyn objektiiveissa, mutta muistaakseni juuri tuo 16-50mm objektiivi on saanut aika paljon kritiikkiä. Tuossa a6100:ssa ei ole kuvanvakaajaa rungossa, mutta se ei ole maailmanloppu jos/kun objektiivit ovat vakautettuja. Jos Sonyn ottaisin, niin ennemmin ottaisin käytetyn a6400 kuin uuden a6100:n. Tai sitten ostaisin käytetyn a6000:n kuten yllä ehdotettu ja käyttäisin säästetyt rahat objektiiveihin.

 

[emerik]

Terve, olen suunnitellut ensimmäisen järjestelmäkameran hankkimista. Kokemusta ei ole aiemmasta ollenkaan, hieman kirjallisuutta valokuvaamisesta olen nyt lukenut ja kameravaihtoehtoja yrittänyt selvitellä omatoimisesti nettiä selaamalla.

Kuvailen ainakin alkuun enimmäkseen potrettikuvia perheestäni, mutta jatkossa vähän myös maisemakuvia haluaisin ottaa.

Noilla kriteereillä FF runko. Manuaalinen superlaajakulma (15mm) kannattaa hankkia jossain vaiheessa. Potrettikuviin 85mm 1.8.

 

[Gespard]

...mistä kameraa vielä omistamaton tietää objektiivien käytööalueista, omista mieltymyksistä tai laadusta mitään? Paljon vaadittu! Kameran suhteen voisi edes mennä kaupaan ja hipelöidä, että "tuntuuko omalta" vai oudolta käsissä, mutta objektiivien opsalta pitää ensin kuvaila jotta osaisi edes seuravaksi valita, edes väärin ;-)

Sillä tavalla että niiden hinnat voi katsoa netistä ja lukea arvosteluita tyyliin Nikon x objektiivit vs Sonyn x objektiivit. Minusta ihan fiksua jos aikoo käyttää paljon rahaa. Tai sitten ostaa sen harjoitteluvermeen ja myy puolen vuoden päästä pois jos menee kaupaksi. Mutta mitäpä sekään takaa etteikö hankkisi sittenkin ihan väärää systeemiä. Voi myös kysyä valokuvausliikkeen työntekijältä neuvoa käyttötarkoitukseen.

 

[Esterhaus]

Noilla kriteereillä FF runko. Manuaalinen superlaajakulma (15mm) kannattaa hankkia jossain vaiheessa. Potrettikuviin 85mm 1.8.

Näin kyllä ellei potreteilla tarkoitettu tässä ihan vaan yleisiä kuvia perheen ihmisistä ja touhuista. Mutta kyllä varsinaisiin potretteihin esim. Viltrox 85/1.8 hyvän hinta-laatusuhteen ostos. Ja sopivat vehkeet valaistukseen sitten tarpeen mukaan.

Sanovat että maisemiin saisi olla megapiksuleitakin sitten roimasti mutta tiedäpä sitten, onko nyt kuitenkaan se asia mihin ensimmäisenä panostaisin vaan se perus 24 kyllä aika pitkälle riittää.

 

[divica]

@OskuK Objektiivejä voi jonkin verran arvioida muiden ottamista kuvista. Eilen pohdin m.Zuikon 9-18mm f4-5.6 objektiivin ostoa ja vilkuilin sillä otettuja kuvia. Googleen Flickr m.Zuiko 9-18, niin löytyi heti Flickr-kuvapalvelusta kyseisellä objektiivilla otettuja kuvia. Instagramista löytyi tagilla #mzuiko918mm. Toki jos ei tiedä mille kameralle ja mille etäisyydelle jne., niin sitten ei auta.

Päädyin eilisissä pohdinnoissa siihen että en hanki itselleni ollenkaan tuollaista zoom-ultralaajakulmaobjektiivia. Kuvat netissä olivat niin rakeisia ja epämiellyttäviä. 50mm potrettilinssi löytyy ja noissa laajakulmissa menee sitten vaan kittilinssillä toistaiseksi. Jossain vaiheessa varmaan 17, 20 tai 25mm prime-linssiä pitää hankkia.

 

[Esterhaus]

Minulle ei ole Sonyn kuustonnisista mitään omaa kokemusta. Hyvää tekniikkaa niissä on mutta mitä noita olen katsellut on niissä aika karsittu käyttöliittymä päällisin puolin. Paljonko joutuu hakemaan valikon kautta sellaista, mikä vähän monipuolisemmassa toteutuksessa onnistuu fyysisellä napilla? Jos homma ei ole helppoa voi sellainen panna vähän kampoihin kuvaajana kehittymisessä. Itselleni on sellainen ihan myrkkyä nykyisin, jos ei saa kaikkea tärkeintä onnistumaan ilman valikkoihin menemistä, vaikkakin kyllähän itsekin kuvaamiseni aloitin melko karsitulla kameralla (Nikon D50). Samaten rungon aika pieni koko voi olla hyvä tai huono juttu, istuuko kunnolla käteen vai ei.

 

[Esterhaus]

@OskuK Objektiivejä voi jonkin verran arvioida muiden ottamista kuvista. Eilen pohdin m.Zuikon 9-18mm f4-5.6 objektiivin ostoa ja vilkuilin sillä otettuja kuvia. Googleen Flickr m.Zuiko 9-18, niin löytyi heti Flickr-kuvapalvelusta kyseisellä objektiivilla otettuja kuvia. Instagramista löytyi tagilla #mzuiko918mm. Toki jos ei tiedä mille kameralle ja mille etäisyydelle jne., niin sitten ei auta.

Päädyin eilisissä pohdinnoissa siihen että en hanki itselleni ollenkaan tuollaista zoom-ultralaajakulmaobjektiivia. Kuvat netissä olivat niin rakeisia ja epämiellyttäviä. 50mm potrettilinssi löytyy ja noissa laajakulmissa menee sitten vaan kittilinssillä toistaiseksi. Jossain vaiheessa varmaan 17, 20 tai 25mm prime-linssiä pitää hankkia.

Niistä muiden ottamista kuvista flickrissä ym. ei tiedä yhtään miten ne on käsitelty vai onko mitenkään jne. Sellaista objektiivia tuskin on normaaleilta kameravalmistajilta edes saatavana etteikö niillä saisi flicrkiin hyvän näköisen kuvan otettua. Eikä sellaista objektiivia etteikö sillä saisi huonon ja ruman kuvan aikaiseksi.

Mutta löytyyhän niitä ihan osaavien ihmisten tekemiä arvosteluja teknisistä ominaisuuksista, kuvan laadusta yms. vaikka kuinka paljon.

edit. zoom-laajakuvaobjektiivi on kyllä loppujen lopuksi aika niche-juttu niin ihan hyväkin valinta olla sellaista hankkimatta ellei halvalla saa tai ellei ihan oikeasti kuvaa todella paljon ultralaajaa kuvaa. IMO 24mm saa jo aika monenlaiset maisemat talteen ja sellainen onnistuu jo monella hyvällä zoomillakin (ainakin FF-puolella).