Telkkkarin omalla virittimellä, en muista millä arvoilla näkyi. Sellainen muistikuva digi-tv:n alkuajoilta palautui mieleen että kun etsin ekaa digiboksia mikä toimisi siellä korvessa missä silloin asuin niin jonkun Mikrobitin, Tekniikan Maailman tai vastaavan testissä oli mitattu ne tasot millä vertailtavat boksit alkoivat näyttämään kuvaa ja millä se oli häiriötöntä. Testaajat sanoivat että erot niin pienet ettei niillä ole merkitystä mutta kyllä ne käppyrät mun silmiin näytti siltä että yhdellä boksilla saa häiriötöntä kuvaa siinä missä toinen ei vielä suostunut näyttämään mitään.
C. T ja T2 vaatimuksiltaa erilaisia.
Nuo palkit ja prosentit taitaa olla ihan malli/softakohtaisia, ja tyypilisesti säädetty näyttään ihan miten sattuu.
Nopeasti voisi kuvitella että 100% olisi se yliohjautumisen raja, nolla sitten nollan ja minimin välillä, ja logaritminen asteikko. Voi niissä olla jotain ideaakin, mutta se ei välttämättä selvinnyt käyttöohjeestakaan (siis mikä minimi, mikä erinomainen, mikä liikaa). Yleistäen 100% taisi harvoin olla maximi.
Laatupalkki, sitäkään harvoin ohjeissa avattiin, mutta pitkään taisi kuvata kohinasuhdetta, joten liikaa ei tarvinnut pelätä, tosin siinäkin taisi olla se haaste että palkkin taisi saada helposti tappiin. Mutta tämä palkki se millä merkitystä, parempi vaimeampi signaali ja hyvä laatu. Jossain vastaanottimessa voi olla sitten parempia laatumittareita, esim. MER, BER, mutta jos noita kerrotaan, niin taitaa olla vastaanotin jo "Lukittunut".
En tässä nyt pilkkaa singnaalitasomittaria, siitä nyt voi kuitenkin arpoa onko okealla taajudella voimakkaampaa, jos siis vertaa vieraisiin kanaviin. tai jos sitä kaapeli, liitintä renaa, niin monessa vastaanottimessa ainoa mikä reagoi nopeasti.
Analogisessa kuva alkoi näkymään (huonosti) kunhan jonkinnäköinen signaali saatiin mutta digitaalisessa on alaraja mikä vaaditaan kuvan näkymiselle.
Digitalisoinnin yhteydessä tuttua analogikehua, vastaanottimissa ei välttämättä ollut mitään mittaria, niin mentiin tuolla, ja toki noihin palkkeihin verrattuna kilpailukykyinen. Toki analogisessakkin oli se minimitaso, ja minimi kohinaetäisyys.