Ei oo tän ketjun asioita, mutta tää menee kyllä pieleen. Se ei ole lähimuisti, joka erottaa kokeneet kuuntelijat ja esim. muusikot maallikoista, vaan pitkäkestoinen muisti. Tästä oli toisaalla keskustelua. Jos ääniärsykkeiden arvioinnissa operoitaisiin pelkästään lyhytkestoisella kaikumuistilla, eroja ei löydettäisi esim. kokeneiden kuuntelijoiden tai muusikoiden ja maallikoiden välillä.
Tuolla jotain referenssiä:
Auditory and visual memory in musicians and nonmusicians
---
muoks. tämä nousi siis esille keskustelussa, jossa puhuttiin siitä, kannattaako laitteita kuunnella rauhassa vähän pidemmän aikaa vai harrastaa esim. jotain lyhytkestoisia A/B -napsuttelutestejä kunnollisen kuvan saamiseksi. Kotonahan ei hirveän hyvin mitään kaksoissokko ABX-testejä järjestetä.
Itsekkin olen ex muusikko ja omaan absoluuttisen sävelkorvan mutta echoic memory on eri asia. Osaan soittaa liki minkä tahansa kappaleen takaisin esim kitaralla ekan kuuntelun jälkeen, en koko sävelmää mutta pääkohdat. Meneen niin Steve Vait kuin claptonit.
Mutta en pysty tuohon ABX:ään pitkän ajan perästä vaan vaatii juuri tuota edes takaisin sahaamista jotta esim MP3 vs flac löytyy ja joistain kovasti kompuroiduista eroa ei edes löydy. Jopa 16bit vs 24bit erot löytyy mutta pienen kikan avulla. Ei musiikin aikana mutta kun kappale feidaa löytyy ero noise floorista
( kikka joka oikeasti toimii ja voi leveillä frendeille kuinka olet se ultimaattinen kultakorva).
Se että noita eroja osaa kuunnella ei tarkoita että musa olisi parempaa.
ABX todellakin on se jolla erot löytyy jos niitä on ollakseen. Kuten sanottua pitkän ajan muisti nojaa fiilikseen, ei välttämättä oikeaan eroon. Se on fakta.
Sen takia tieteessä hyväksytään vain erojen toistuvuus ja niiden todentaminen aka ABX testaus. Kannattaa googlata tieteellinen testaus:
Wiki:
Charles S. Peirce erotti
1877 ilmestyneessä artikkelissaan neljä erilaista tiedonhankintatapaa tai tapaa käsitysten muodostamisessa. Näitä ovat jääräpäisyyden menetelmä, arvovallan menetelmä, a priori -menetelmä ja tieteellinen menetelmä.
1) itsepäisyyden menetelmässä pidetään itsepintaisesti kiinni omista käsityksistä piittaamatta arvostelusta
2) auktoriteetin menetelmässä pitäydytään johonkin auktoriteettiin ja toistellaan sitä, mitä jokin arvovaltainen taho on sanonut
3) intuitiivisessa menetelmässä uskotaan, että järjen avulla voidaan nähdä välittömästi ja selkeästi totuuksia ilman havainnon tai todistelun apua
4) varsinaisen tieteellisen menetelmän tunnusmerkkejä ovat puolueettomuus, julkisuus ja itsensä korjaavuus.
Koeteltavuus viittaa
empiirisen hypoteesin ominaisuuteen, jolla on kaksi osaa:
- Looginen ominaisuus, jota usein kuvaillaan falsifioitavuudeksi. Tämä tarkoittaa, että vastaesimerkin löytäminen hypoteesille on loogisesti mahdollista.
- Vastaesimerkeistä koostuvan toistettavan sarjan havainnoimisen käytännöllinen toteutettavuus, jos vastaesimerkkejä on olemassa.
Lyhyesti,
hypoteesi on koeteltavissa jos on olemassa minkäänlaista toivoa sille, että voidaan päättää onko se totta vai tarua todellisten kokemuksien perusteella. Kyky päättää voiko
teoriaa tukea tai falsifioida todellisiin kokemuksiin perustuvalla näytöllä riippuu kyseiseen teoriaan liityvien hypoteesien koeteltavuudesta. Ensimmäiset tulokset voidaan luokitella tuloksettomiksi, jos hypoteesejä koetellaan.