Aikanaan tuli kahlattua molemmat Baldurit läpi lisäosineen ja vielä uudemman kerran parin kaverin kanssa co-oppina. Pelin koukuttavuus nousi itselle toiseen potenssiin, koska pöytäropeaikojen ansiosta sääntösysteemin tunsi kuin omat taskunsa. Vaikka tuo reaaliaikainen taistelu BG:issä tuntuikin silloin hyvältä, näin jälkikäteen on tajunnut sen heikot puolet. Monesti tuli ihmeteltyä, että eikö se peli nyt rekisteröinyt valittua spelliä tai muuta toimintoa. Lisäksi moninpelissä etenkin spellcastereita pelaavat joutuvat jatkuvasti pausettamaan peliä, jonka voisin kuvitella nykyisin käyvän melko helposti monen hermoille. Em. ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että d&d (tai ad&d, johon BG:t pohjautuivat) ei todellisuudessa taivu reaaliaikaiseen taisteluun kovin hyvin. Sääntösysteemin taistelumekaaniikka on alun alkaenkin suunniteltu vuoropohjaiseksi. Ja vaikka vuoropohjaisuuteen siirtyminen viekin BG3:sta kauemmas alkuperäisistä BG:istä, vie se peliä lähemmäs alkuperäistä pöytäroolipeliä, joka itselle ainakin maistuu.