Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[chrisekh]

Lopulta päädytään tilanteeseen

Nahdakseni tassa tilanteessa ollaan oltu jo vaikka kuinka kauan.

 

[demu]

Jaa jaa.
Minusta tuntuu, että kosmologia on uskontoa, jossa uskotaan jumalpersoonien sijaan luonnonlakeihin, joita ei täysin tiedetä, joita ei voi täysin havaita, ja joita ei voi täysin ymmärtää.
Ja jonka tueksi joudutaan koko ajan kehittelemään uusia samaan rakennelmaan pohjautuvia teorioita.

 

[Wasabrod]

Minua on tuossa alkuräjähdysteoriassa ihmetyttänyt sellainen asia, että (ajat esimerkillisiä)
- Jos tunnetun maailmankaikkeuden etäisimmät pisteet ovat 20 miljardin valovuoden päässä (joka suuntaan)
- Ja alkuräjähdys on tapahtunut (tietyssä yhdessä pisteessä) 20 miljardia vuotta sitten

Niin kaiken tuon materian on pitänyt lentää alkuräjähdyspisteestä valon nopeudella sinne 20 miljardin valovuoden päähän, jotta yhtälö olisi yksiselitteinen

Mutta kun maailmankaikkeus ei laajene valonnopeudella, niin voisko joku selittää, miten tuo ylipäätänsä voisi olla mahdollista?
Ja vaikka maailmankaikkeus laajenisikin vaikka 1/10 valonnpeudesta, olisi tämän esimerkin mukaisesti alkuräjähdyksen pitänyt tapahtua 200 miljardia vuotta sitten.
???

Sun kannattaa tutustua inflaatioteoriaan.

 

[Wasabrod]

Ja jos alkuräjähdys olisi tapahtunut yhdessä pisteessä, niin (maalaisjärjellä ajateltuna) jossakin avaruudessa pitäisi olla valtava tyhjä aukko, josta kaikki materia on sinkoutunut poispäin.
Ja me emme välttämättä (emmekä olekaan) tuon laajenevan alkaräjähdyssinkouman 'ulkokehällä', joten jos olisi mahdollista siirtyä kaukaisimpaan havaitsemaamme avaruuden pisteeseen, niin mahdolisesti sieltäkin näkyisi avaruuden kohteita 20 miljardin valovuoden etäisyydelle joka suuntaan.

Minusta tuo alkuräjähdys on vain 'keksitty' selitys sille, että maailmankaikkeus näyttäisi laajenevan, mutta todellinen selitys laajenemiselle on jokin aivan muu asia, jota emme vielä ymmärrä (emmekä mahdollisesti koskaan tulekaan ymmärtämään).

Tässä ajattelussa tuntuu vaikuttavan arkijärki, joka ehkä kertoo, että on olemassa jokin avaruus, jossa sitten tapahtuu räjähdys joka sinkoaa materiaalia ympäriinsä, ja tämä on väärä näkökulma. Itse avaruus laajenee, ja inflaatioteorian mukaan se laajeni aluksi Nopeasti, sitten jostain syystä hidastui, ja nyt on huomattu että se nopeus taas kasvaa.

 

[Wasabrod]

Jaa jaa.
Minusta tuntuu, että kosmologia on uskontoa, jossa uskotaan jumalpersoonien sijaan luonnonlakeihin, joita ei täysin tiedetä, joita ei voi täysin havaita, ja joita ei voi täysin ymmärtää.
Ja jonka tueksi joudutaan koko ajan kehittelemään uusia samaan rakennelmaan pohjautuvia teorioita.

Oikeataan kuvasit miten tiede toimii: se pyrkii koko ajan löytämään uuden, todellisuutta paremmin vastaavan käsityksen asioista, ja oleellisesti tiede ei koskaan väitäkään, että tässä on
Koko Totuus - toisin kuin uskonnot.

Edit. Maailmankaikkeuden synnyn suhteen tiede juurikin sanoo, että meillä ei oikeastaan ole mitään käsitystä siitä miksi se on syntynyt (noh, on teorioita), ja meillä on vain hataria arvailuja siitä miten se on tällaiseksi päätynyt, tai oikeastaan edes siitä minkälainen se edes on. Mutta tutkitaan todellisuutta, jotta opitaan lisää.

Uskonnot taas sanoo että sotka muni munan ja thats it, älä kysele enempää. Tai että jumala loi kaiken, ja tässä on sen kirjoittama kirja, jonka mukaan hän on pikkumainen, ahdasmielinen ja kostonhimoinen olento, mutta sun pitää tulkita tuo jumalan sana niin että jumala onkin kaikin puolin hyvä, ja kun et ymmärrä niin ei pidäkään ymmärtää.

 

[Theseus]

Itselle on helpottanut avaruuden itse laajenemisen konseptin havainnollistamisessa vertaus ilmapallon täyttymiseen. Kuvitellaan tai piirretään tyhjän ilmapallon pinnalle kaksi pistettä. Kun palloon puhalletaan ja se alkaa täyttyä, pisteiden välinen etäisyys kasvaa, vaikka itse pisteet eivät liiku mihinkään (suhteessa alkuperäiseen paikkaansa). Valonnopeus on vain vakio, jolla valo/informaatio/mikään voi maksimissaan liikkua pisteiden välissä.

-----

Muissa avaruusuutisissa Jared Isaacman on saamassa (uudelleen) nimityksen NASA:n johtajaksi. Hänhän oli jo keväällä vahvistusta vaille saamassa viran, mutta päätös peruttiin loppumetreillä ilmeisen poliittisista syistä. Isaacman on ymmärtääkseni avaruusnörttien sekä uusien avaruusyhtiöiden suosiossa. Toisaalta perinteikkäämmät avaruusyhtiöt (Boeing, Lockheed Martin) lienevät hieman varpaillaan sen suhteen, että saavatko enää rahakkaita sopimuksia entiseen tahtiin. Isaacmanin vahvat siteet SpaceX:n kanssa voivat myös aiheuttaa (etu)ristiriitoja jatkossa.

Kuun kiertävä miehitetty Artemis II on suunnitteilla mahdollisesti jo ensi vuoden alkuun, joten mielenkiintoisia aikoja edessä raketeista ja avaruudesta kiinnostuneille. Isaacman olisi ainakin alustavasti jatkamassa Artemis-ohjelmaa, jonka ohessa hänellä on Athena-ohjelma, jonka korkealentoinen tavoite olisi ilmeisesti sysätä NASA uuteen kukoistukseen.

 

[skirne]

Jos alkuräjähdys ei ole tapahtunut missään tietyssä paikassa suhteessa mihinkään niin sellaista asiaa on vaikea mieltää. Ehdotus: Jos tässä juuri syntyneessä universumissa on materiaa, niin energia joka tuolta alkuräjähdyksen pakottamiselta välttyi muodosti tämän alkuperäisen pimeän energian. Tällainen energia hylkisi vuorovaikutusta syntyneen materian kanssa ja voisi kuvitella että näin meidän tuntemamme fysiikan lait syntyvät jopa atomien tasolla jos on jatkuva energian ja materiatilan kamppailu (kuten + navat keskenään).

Tuollainen jatkuva ulkoinen paine selittäisi universumin verkkomaisen rakenteen aika hyvin. Jos olisimme mustan aukon tuolla puolen/valkoisessa aukossa niin tuon tapahtuman jälkeen energialla ei ole mitään tarvetta enää muuttua materiaksi kun olosuhteet ei siihen pakota. Tänne virtaava energia lähinnä vain lisäisi vuorovaikutuksen painetta - itse universumi ei välttämättä laajene vaan voi olla että materian vuorovaikutussuhteet itse muuttuvat. Käytännössä tarkastelijan näkökulmasta mikään ei muutu mutta kaikki materia pakkautuisi tiheämpään tilaan universumin tilavuuden suhteen.

edit: Jos tyhjiö on oikeasti pimeää energiaa niin se selittäisi aika hyvin säteilyn ilmiöitä mm. fotonin käyttäytymistä. Säteily tarvitsee jonkinlaisen mediaanin, pimeä energia olisi energiaa joka ei ole missään tietyssä tilassa. Tämä selittäisi jokseenkin sen miksi fotonilla ei ole tiettyä tilaa ennen tarkkailua.

 

[Puhelinkoppi]

Oikeataan kuvasit miten tiede toimii: se pyrkii koko ajan löytämään uuden, todellisuutta paremmin vastaavan käsityksen asioista, ja oleellisesti tiede ei koskaan väitäkään, että tässä on
Koko Totuus - toisin kuin uskonnot.

Edit. Maailmankaikkeuden synnyn suhteen tiede juurikin sanoo, että meillä ei oikeastaan ole mitään käsitystä siitä miksi se on syntynyt (noh, on teorioita), ja meillä on vain hataria arvailuja siitä miten se on tällaiseksi päätynyt, tai oikeastaan edes siitä minkälainen se edes on. Mutta tutkitaan todellisuutta, jotta opitaan lisää.

Uskonnot taas sanoo että sotka muni munan ja thats it, älä kysele enempää. Tai että jumala loi kaiken, ja tässä on sen kirjoittama kirja, jonka mukaan hän on pikkumainen, ahdasmielinen ja kostonhimoinen olento, mutta sun pitää tulkita tuo jumalan sana niin että jumala onkin kaikin puolin hyvä, ja kun et ymmärrä niin ei pidäkään ymmärtää.

Lisäksi se jumala voi silloin tällöin vetää ihmisraukkoja pataan ihan vaan näyttääkseen saatanalle että kyllä ne minuun uskoo vaikka saisivat kunnolla runtua silloin tällöin. Kyllä se tekee tieteestä (omasta mielestä) paljon paremman vaihtoehdon, vaikka alkuräjähdykseen liittyy aivan varmasti jotain todella outoa fysiikkaa ja kvanttimekaniikkaa, jota on vaikeaa ymmärtää.

 

[Wasabrod]

Sepä siinä on, että todellisuus ei ole ihmiselle mitään velkaa, ei edes sitä että se olisi miellyttävän yksinkertainen, sopusointuinen ja puusta laskeutuneelle apinalle ymmärrettävä, saati sitten kaunis.

Nyt tiedetään, että todellisuus on monimutkainen, ihmeellinen ja täysin arkijärjen tavoittamattomissa, ja tämä tiedetään puhtaasti tieteen ansiosta. Eihän se kivaa ole, että meillä ei ole vastauksia isoihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin, uskonnot niitä tarjoilee, jos niihin pystyy uskomaan. Itse koen todellisuuden valtavan kiehtovana, ja kosmosta ihmetellessä sanonta "totuus on tarua ihmeellisempää" konkretisoituu.

 

[Juhukka]

Jaa jaa.
Minusta tuntuu, että kosmologia on uskontoa, jossa uskotaan jumalpersoonien sijaan luonnonlakeihin, joita ei täysin tiedetä, joita ei voi täysin havaita, ja joita ei voi täysin ymmärtää.
Ja jonka tueksi joudutaan koko ajan kehittelemään uusia samaan rakennelmaan pohjautuvia teorioita.

hauska ajatus.
Tai sitten maailmaa tutkitaan ja teorioita päivitietään sitä mukaan kun opitaan uutta. Muistelen lapsuudenajan avaruustutkimusta ei taidettu edes opettaa että musta-aukko on galaxin keskellä. Toista se on nyt.
mun ajatuksessa asia menee niin kuin pimeässä kuljetaan taskulampun kanssa tutkien mitä nurkan takaa löytyy. Uuden tiedon etsiminen on menemistä kohti tuntematonta.

Minä uskon että maailmakaikkeus on on jo matkalla palautumassa yhteen. ja toki filosofisesti voidaaan sanoa olemma olleet lähtö hetkestä asti matkalla.
Kun mennään valtaviin tunnettuihin asioihin kuten:
Laniakea Supercluster johon linnunratammekin kuuluu on se liikeessä johonkin ja yhteen suuntaan. Sitä mitä kohti menemme kutsutaan great attractor. Jokin vetää meitä puoleensa.
liikkumme tätä jotain kohti 600km/ s
ja valitettavasti me emme maapallolta tule näkemään sinne koska oma galaximme ydin on suunnan edessä. Eli maapallon siis tähtemme pitää kiertää toiselle puolelle galaxia, jotta näkisimme great attractorin suuntaan paremmin. Matkalla on siis liikaa sumua ja muita tähtiä.
toisaalta onko jossain "törmäyspaikka" vai onko kyseessä vain "virtaus" kuten maapallon yläilmoissa virtaukset kulkevat taukoamatta. Olemme virtuaksen mukana vai matkalla piteeseen kunnes voimme taas räjähtää kaikkialle ;D

usko/ uskomus/ uskottelu.
elämämme on täynnä uskomuksia uskoo ken tahtoo. Lisätietoja saa boldatuista kun lähtee googlettelemaan.

 

[Puhelinkoppi]

Sepä siinä on, että todellisuus ei ole ihmiselle mitään velkaa, ei edes sitä että se olisi miellyttävän yksinkertainen, sopusointuinen ja puusta laskeutuneelle apinalle ymmärrettävä, saati sitten kaunis.

Nyt tiedetään, että todellisuus on monimutkainen, ihmeellinen ja täysin arkijärjen tavoittamattomissa, ja tämä tiedetään puhtaasti tieteen ansiosta. Eihän se kivaa ole, että meillä ei ole vastauksia isoihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin, uskonnot niitä tarjoilee, jos niihin pystyy uskomaan. Itse koen todellisuuden valtavan kiehtovana, ja kosmosta ihmetellessä sanonta "totuus on tarua ihmeellisempää" konkretisoituu.

Totuus on tarua ihmeellisempää konkretisoituu siihen, että madonreiät, mustat- ja valkoiset aukot useammat ulottuvuudet kuullostavat scifiltä, mutta oikeasti monet asiat ovat jo yhtälöissä jotka ovat kirjoitettu sata vuotta sitten. Silloin niitä ei edes itse Einstein tainnut ymmärtää kaikkea mitä näki yhtälöissään. Hän ei esimerkiksi uskonut mustan aukon olemassaoloon vaikka näki sen papereissaan. Kvanttimekaniikan "perustajajäsen" Niels Bohr on todennut Wolfgang Paulille tämän teorioista

“We are all agreed that your theory is crazy. The question which divides us is whether it is crazy enough to have a chance of being correct. My own feeling is that it is not crazy enough.”

Tuo pitää vielä enemmän paikkansa nykyään. Nykypäivän tutkijat joutuvat painimaan monta kertaluokkaa vaikeampien ongelmien kanssa, mutta onhan heillä tehokkaat työkalut käytössään, kun ennen oli kynä ja paperia. Supersäieteorian luoja Michio Kaku on sitä mieltä, että asiat saadaan ratkottua vasta kvanttilaskennalla.