Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

Jep, täytyy ottaa 'tähtitaivas nyt' taas säännölliseen kuunteluun. Enempi kiinnostaa tuo maailmankaikkeus isossa kuvassa, gravitaatiot sun muut kummallisuudet, mutta onhan se toki kiva tietää mitä parhaillaan on tähtitaivaalla nähtävissä ihan paljaalla silmälläkin.

Aleksi Vuorisen futucasti jakso taitaa ollakin itselleni ihan vieras, kiitos siitä.
(En ole hänen nimellään ikinä edes osannut hakea, vaikka nyt kun googlaan niin onhan hän näköjään useasti ollut tiedeykkösessä haastateltavana)

Valtaojasta on tosiaan paljon ohjelmia, mutta kuten totesit niin ei niissä paljon oikeaa faktapohjaista juttua ole...
 
Wasabrod sanoi:
Jos paperista formaattia voi harkita, niin kokeile ottaa lukuun Valtaojan perusteoksia. Tai jos Enqvist kiinnostaa, niin Kangastuksia varjojen talossa oli aika päräyttävä, joskin haastavampi kuin Valtaojat.

Edit: oikeastaan ajatus oli, että podcastien ollessa hakusessa, äänikirjat saattaisivat olla riittävän lähellä. Mutta pitääpäs itsekkin laittaa kuunteluun tuo linkattu podcast
Napsauta laajentaaksesi...
Tähän vielä semmoinen tarkennus, että tuo kirja taitaa käsitellä myös pieniä mittakaavoja, kvanttifysiikkaa ja semmosia. Itseä kiehtoo lähtökohtaisesti oleminen, siihen liittyy oleellisesti sekä maailmankaikkeus suuruudessaan, että atomia pienemmät olemiset pienuudessaan. Niin en nyt enää muista miten tuo kyseinen teos painottui.

Mutta Valtaoja kosmologina tähtitieteilijänä taitaa höpötellä enemmän kaikkeudesta isoissa mitoissa, ja kirjoissa päästään syvemmälle kuin haastatteluissa.

Edit: meneekin niin päin, että Enqvist on se kosmologi
 
Viimeksi muokattu:
Wasabrod sanoi:
Mutta Valtaoja kosmologina taitaa höpötellä enemmän kaikkeudesta isoissa mitoissa, ja kirjoissa päästään syvemmälle kuin haastatteluissa.
Napsauta laajentaaksesi...

Esko Valtaojahan ei siis ole kosmologi vaan tähtitieteilijä.:tup: Kari Enqvist on eräs esimerkki kosmologista. Yksi toistuvista aiheista eri haastatteluissa. Niin oli myös tässä uudessa Kuuntelija-podcast-kanavan haastattelussa.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=V9p8al9TOKA
 
Simo Sisu sanoi:
Esko Valtaojahan ei siis ole kosmologi vaan tähtitieteilijä.:tup: Kari Enqvist on eräs esimerkki kosmologista. Yksi toistuvista aiheista eri haastatteluissa. Niin oli myös tässä uudessa Kuuntelija-podcast-kanavan haastattelussa.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=V9p8al9TOKA
Napsauta laajentaaksesi...

Jaahas, luulin näiden tarkoittavan samaa :shy: Pitääkin sivistää tuolla pätkällä.
 
chrisekh sanoi:
Laitetaan tuosta tuntemattomasta planeetasta Veritassiumin vanha video
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=pe83T9hISoY
Napsauta laajentaaksesi...

Myös Areenassa on hyvä dokkari tähän liittyen Etsimässä Planeetta Yhdeksää

Eikun olikin näköjään poistunut keväällä tuolta :(

edit: en ollut tuota Veritasiumin videota ennen nähnyt. Alussa mainitaan Le Verrier ja Neptunuksen löytäminen. Tämä taisi lisätä itseluottamusta ja uskottavuutta niin paljon, että samalla tavalla yritti sitten etsiä ja löytää myös Vulkanuksen, ja selittää sen avulla planeettojen liikkeiden poikkeamia. Tuosta löytyy hyvä kirja, tosin taitaa olla ainakin 20 vuotta vanha
kiuaskustannus.com

Baum & Sheehan: Vulkanus – Suuri planeetanmetsästys - Kiuas Kustannus Oy

"Tämä kirja on ensimmäinen yleistajuinen teos "aaveplaneetta" Vulkanuksen etsinnästä. Tähtitieteen historioitsijat Richard Baum ja William Sheehan ovat kolunneet mantereita, tutkineet pölyisiä kirjeitä ja vanhoja sanomalehtiartikkeleita voidakseen kertoa tämän salaperäisen ja vangitsevan...
kiuaskustannus.com
”Tämä kirja on ensimmäinen yleistajuinen teos ”aaveplaneetta” Vulkanuksen etsinnästä. Tähtitieteen historioitsijat Richard Baum ja William Sheehan ovat kolunneet mantereita, tutkineet pölyisiä kirjeitä ja vanhoja sanomalehtiartikkeleita voidakseen kertoa tämän salaperäisen ja vangitsevan tositarinan. Tarinan pääosaa näyttelee ranskalainen tähtitieteilijä, Pariisin observatorion johtaja U. J. J. Le Verrier – loistava matemaatikko, joka löysi planeettoja kirjoituspöytänsä ääressä. Merkuriuksen rataliikkeessä havaitut häiriöt eivät sopineet siihen kellokonemaailmankaikkeuteen, jonka matemaattisen rakenteen oli paljastanut itse Isaac Newton. Jonkin tuntemattoman tekijän täytyi siis häiritä Merkuriuksen liikettä tyhjässä avaruudessa. Roomalaisen tulen jumalan nimeä kantavan planeetan – Vulkanuksen – tarina oli syntynyt. Kun toinen ranskalainen, E. M. Lescarbault, sitten yllättäen ilmoitti havainneensa Merkuriuksen radan sisäpuolella kiitävän uuden planeetan, Vulkanuksen tarina sai siivet joilla se saattoi lentää pitkälle: tähtitieteilijät kaikkialla yhtyivät tieteelliseen kilpajuoksuun pyrkiessään varmistamaan Vulkanuksen olemassaolon ja samalla osoittamaan Newtonin lakien universaaliuden. Vulkanus – Suuri planeetanmetsästys on kertomus uskomattomasta tähtitieteen historian episodista, vastustamaton tarina ihmismielen eriskummallisuuksista.”
Napsauta laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Maapallo ja muut kaverit kiertää aurinkoa ympäri. Mutta aurinko myös liikkuu. Mitä ympäri aurinko kiertää vai lentääkö se vaa randomisti suoraan? Kiertääkö galaksitki jotaki ympäri, onko avaruudessa joku keskipiste mitä ympäri kaikki haluaa kiertää?
 
-SD- sanoi:
Tietopläjäys 1950-luvulla suunnitteilla olleesta ydinräjähdyksistä työntövoimansa saavasta Project Orion -avaruusaluksesta.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=EVwlTsa9oMM
Napsauta laajentaaksesi...

Ydinenergian käyttöä suunnitellaan aktiivisesti avaruuskäyttöön, kuten tämä Pulsar Fusionin suunnitelma.

World's Largest Nuclear Fusion Rocket Engine Begins Construction
Nasalla on oma projekti kilowattiluokan rtg reaktorille Kuuhun.

www.nasa.gov

NASA’s Fission Surface Power Project Energizes Lunar Exploration

NASA tasked commercial partners with developing concept designs for a small nuclear fission reactor that could generate electricity on the Moon and Mars.
www.nasa.gov www.nasa.gov

Teknologia alkaa lähestyä sitä tasoa, että näitä voidaan ja pitää kehittää jos halutaan päästä avaruuteen kauemmas ja pidemmäksi aikaa asumaan. Ydinvoima on käytännössä ainoa keino tuottaa riittävästi energiaa miehitettyjä (ja naisitettuja) lentoja varten. Kuussakaan ei pärjää ilman, kun yö kestää 2 viikkoa.

Ja onhan tuossa muutakin puuhaa vaikka itse moottori saataisiin toimimaan. Jos alus kulkee 800000 km/h (222 km/s) niin suurimpia haasteita on ratkaista millä vastaantuleva roju torjutaan. Noissa nopeuksissa parin gramman kivensiru lävistää lähes minkä tahansa esteen, puhumattakaan suuremmista murikoista.
 
Diablo IV sanoi:
Joo. Harmi kun tästä aiheesta ei ole tullu youtubesta videota viellä eteen. En tiennykkää että siellä on joku musta aukko. Varmaa on aika iso.
Napsauta laajentaaksesi...
4 - 4,3 miljoonaa auringon massaa on tuon arvioitu koko. Eli n. 8 600 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 kg.

V4q7tR2uNk9f3Nqfeds2Yn.jpg
 
Tommy Goldfish sanoi:
Linnunradan keskustan massakeskipistettä. Sagittarius A musta aukko itse myös kiertää sitä linnunradan massakeskipistettä.
Napsauta laajentaaksesi...
Jos Linnunrassa on 200 miljardia tähteä, niin aika vähän on mustan aukon 4 miljoonaa auringon massaa verrattuna kokonaisuuteen. Tästä päästäänkin siihen että Linnunrata on hyvin dynaaminen järjestelmä, jonka massaa on ripoteltu sinne sun tänne ja massakeskipiste muuttuu jatkuvasti. Lisäksi esimerkiksi auringon rataan vaikuttaa myös lähellä olevat tähdet ja tähtijoukot, joten Linnunradan massakeskipistettä kiertävä rata ei ole lähellekkään niin tarkka kuin tähteä kiertävillä planeetoilla.
 
Diablo IV sanoi:
Maapallo ja muut kaverit kiertää aurinkoa ympäri. Mutta aurinko myös liikkuu. Mitä ympäri aurinko kiertää vai lentääkö se vaa randomisti suoraan? Kiertääkö galaksitki jotaki ympäri, onko avaruudessa joku keskipiste mitä ympäri kaikki haluaa kiertää?
Napsauta laajentaaksesi...
Vinhammin kuin galaksimme keskusaukon Sagittarius A*:n (syvän taivaan kohteiden nimissä asteriski tarkoittaa "exciting" ja atomien viritystilat merkitään asteriskilla) ympäri huojumme ~220 kilometrin sekuntinopeudella, nykyisten havaintojen perusteella lähestymme kaiken aikaa kosmisessa mittakaavassa varsin vaatimattomalla >600km/s nopeudella Suurta attraktroria.
 
Kuvitellaan, että koko universumissa on Kalle, ja Kallen avaruusalus, ei mitään muuta, paitsi että Kallen avaruusaluksessa on kello, joka tikittää tarkasti. Kalle paahtaa tyhjässä avaruudessa tyytyväisenä, kunnes eräänä päivänä Kalle huomaa ohjaamon ikkunasta, että vastaan kovaa vauhtia toinen avaruusalus - universumi ei ollutkaan täysin tyhjä.

Toisessa aluksessa istuu Tarja, hänkin luuli että koko universumin on tyhjä häntä ja hänen avaruusalustaan - ja tarkkaa kelloaan - lukuun ottamatta. Nyt suhteellisuusteorian mukaan nopeasti liikkuessa aika käy hitaammin suhteessa hitaammin liikkuvaan. Alusten kiitäessä toisiaan kohti, mistä kellot nyt voivat tietää pitääkö niiden tikittää mitä tahtia suhteessa toiseen tikittäjään, kun ei voida mistään päätellä millä nopeudella mikäkin avarauusalus liikkuu?
 
1) Mihin ihmeeseen Kallella ja Tarjalla on niin kova kiire universumin lämpökuolemassa? Synnyttämään päämäärättömällä propulsiolla uutta universumiako?
2) Kelloilla ei oletusarvoisesti ole tietoisuutta, joten niitä kiinnostanee vähemmän kuin kiviä.
 
Wasabrod sanoi:
Kuvitellaan, että koko universumissa on Kalle, ja Kallen avaruusalus, ei mitään muuta, paitsi että Kallen avaruusaluksessa on kello, joka tikittää tarkasti. Kalle paahtaa tyhjässä avaruudessa tyytyväisenä, kunnes eräänä päivänä Kalle huomaa ohjaamon ikkunasta, että vastaan kovaa vauhtia toinen avaruusalus - universumi ei ollutkaan täysin tyhjä.

Toisessa aluksessa istuu Tarja, hänkin luuli että koko universumin on tyhjä häntä ja hänen avaruusalustaan - ja tarkkaa kelloaan - lukuun ottamatta. Nyt suhteellisuusteorian mukaan nopeasti liikkuessa aika käy hitaammin suhteessa hitaammin liikkuvaan. Alusten kiitäessä toisiaan kohti, mistä kellot nyt voivat tietää pitääkö niiden tikittää mitä tahtia suhteessa toiseen tikittäjään, kun ei voida mistään päätellä millä nopeudella mikäkin avarauusalus liikkuu?
Napsauta laajentaaksesi...
Kummankin kello tikittää normaalisti omasta perspektiivistä katsottuna. Kun Kalle katsoo Tarjan kelloa, niin Tarjan kello tikittää hitaammin ja sama toisin päin.

Kummankin omasta perspektiivistä katsottuna itse ovat paikoillaan ja toinen paahtaa kovaa vauhtia.
 
Kaaaapo sanoi:
Kummankin kello tikittää normaalisti omasta perspektiivistä katsottuna. Kun Kalle katsoo Tarjan kelloa, niin Tarjan kello tikittää hitaammin ja sama toisin päin.

Kummankin omasta perspektiivistä katsottuna itse ovat paikoillaan ja toinen paahtaa kovaa vauhtia.
Napsauta laajentaaksesi...
Siis jos vielä kuvitellaan, että kellot olivat aikoinaan samassa ajassa, niin kun Kalle saavuttaa Tarjan, niin hän menee Tarjan alukseen, ja kellot laitetaan vierekkäin, niin kumpi näyttää vähemmän aikaa?
Edit. tämä siis siksi, että tuo selitys ei riitä kertomaan, miten toinen kello kuitenkin käy hitaampaa kuin toinen, ja tämä voidaan ihan todeta laittamalla kellot vierekkäin ja katsomalla.

Koko tällä kuviolla ajan takaa sitä, että koska nopeus hidastaa aikaa, niin mistä välttämättä tietää kumpi liikkuu nopeasti?

Jos pannaan kello rakettiin, ja se käy mutkan avaruudessa ja tulee takaisin, niin voidaan todeta että se kello näyttää vähenmän aikaa kuin maahan jäänyt kello. Niin tästä pohdin, että mistä ne kellot tietää että kumpi niistä liikkuu nopeasti, että oikea kello osaa hidastua.
 
Viimeksi muokattu:
Wasabrod sanoi:
Siis jos vielä kuvitellaan, että kellot olivat aikoinaan samassa ajassa, niin kun Kalle saavuttaa Tarjan, niin hän menee Tarjan alukseen, ja kellot laitetaan vierekkäin, niin kumpi näyttää vähemmän aikaa?


Koko tällä kuviolla ajan takaa sitä, että koska nopeus hidastaa aikaa, niin mistä välttämättä tietää kumpi liikkuu nopeasti?

Jos pannaan kello rakettiin, ja se käy mutkan avaruudessa ja tulee takaisin, niin voidaan todeta että se kello näyttää vähenmän aikaa kuin maahan jäänyt kello. Niin tästä pohdin, että mistä ne kellot tietää että kumpi niistä liikkuu nopeasti, että oikea kello osaa hidastua.
Napsauta laajentaaksesi...

Tuossa on eri asia kyseessä. Se, että se käy mutkan avaruudessa niin se joutuu kiihdyttämään, mikä myös hidastaa aikaa. Ja kiihdytys ei ole suhteellista, vaan absoluuttista.

Ei ne kellot mitään tiedä eikä mitään päätöksiä tee. Se kello, joka on käynyt keikan avaruudessa ja tulee takaisin on kokenut vähemmän ajankulua (kuten myös se raketti ja kaikki muukin siellä sisällä).
 
Kaaaapo sanoi:
Tuossa on eri asia kyseessä. Se, että se käy mutkan avaruudessa niin se joutuu kiihdyttämään, mikä myös hidastaa aikaa. Ja kiihdytys ei ole suhteellista, vaan absoluuttista.

Ei ne kellot mitään tiedä eikä mitään päätöksiä tee. Se kello, joka on käynyt keikan avaruudessa ja tulee takaisin on kokenut vähemmän ajankulua (kuten myös se raketti ja kaikki muukin siellä sisällä).
Napsauta laajentaaksesi...
Tästä syystä rakensin tuo alkuperäisen esimerkin niin, ettei ole tietoa mistään aiemmista kiihtyvyyksistä.
Eli kerrotko vielä mitä ne Kallen ja Tarjan kellot näyttää kun ne laitetaan vierekkäin? Toinen aluksista on kulkenut nopeampaa kuin toinen, mutta mistä ne kellot tietää kumpi on kulkenut nopeampaa?

Edit: ja tässä vielä on se pointti, että ne aluksethan kulkevat toistensa suhteen samaa nopeutta.
 
Wasabrod sanoi:
Kuvitellaan, että koko universumissa on Kalle, ja Kallen avaruusalus, ei mitään muuta, paitsi että Kallen avaruusaluksessa on kello, joka tikittää tarkasti. Kalle paahtaa tyhjässä avaruudessa tyytyväisenä, kunnes eräänä päivänä Kalle huomaa ohjaamon ikkunasta, että vastaan kovaa vauhtia toinen avaruusalus - universumi ei ollutkaan täysin tyhjä.

Toisessa aluksessa istuu Tarja, hänkin luuli että koko universumin on tyhjä häntä ja hänen avaruusalustaan - ja tarkkaa kelloaan - lukuun ottamatta. Nyt suhteellisuusteorian mukaan nopeasti liikkuessa aika käy hitaammin suhteessa hitaammin liikkuvaan. Alusten kiitäessä toisiaan kohti, mistä kellot nyt voivat tietää pitääkö niiden tikittää mitä tahtia suhteessa toiseen tikittäjään, kun ei voida mistään päätellä millä nopeudella mikäkin avarauusalus liikkuu?
Napsauta laajentaaksesi...
Alkuoletus on että Kallen alus on koko universumi, kun ei kerta mitään muuta ole. Siinä mielessä "paahtaa tyhjässä avaruudessa" ei tarkoita mitään.
 
JaJu sanoi:
Alkuoletus on että Kallen alus on koko universumi, kun ei kerta mitään muuta ole. Siinä mielessä "paahtaa tyhjässä avaruudessa" ei tarkoita mitään.
Napsauta laajentaaksesi...
Vai onko Kallen alus sisältöineen vain koko universumin tunnettu materia? Kyllähän sitä "tyhjää avaruutta" tai tilaa on siinä aluksen ympärillää. Kalle tietää tämän, koska on joutunut suorittamaan avaruuskävelyitä huoltaessaan alusta.
 
Tuossa "koko universumi":ssa yritin hakea, sitä ettei ole muuta referenssipistettä, minkä mukaan määritellään nopeutta.

Minua vaivaa suhteellisuusteoriassa se, että sen mukaan jos liikun nopeasti suhteessa toiseen, aikani hidastuu (suhteessa tähän toiseen). Mutta koska se nopeus on juurikin suhteellista, niin mistä sen tietää kumpi liikkuu nopeasti? Jostakin se täytyy tietää. koska se määrittää kumman aika hidastuu.

Ainoa kiintopiste on nähdäkseni juurikin tämä kiihtyvyys. Eli jos otetaan taas universumi jossa ei ole mitään muuta kuin aika-avaruutta, ja kaksi rakettia, Kalle ja Tarja. Molemmat synkkaa kellonsa, ja sitten Kalle kiihdyttää nopeasti 0.9c nopeuteen pois Tarjasta, paahtaa vaikka viikon, ja sit kääntyy takaisin, ja palaa Tarjan luo. Verrataan kelloja, ja Kallen kello näyttää vähemmän kuin Tarjan. Se näyttää vielä vähemmän, mikäli Kalle paahtaisi kaksi viikkoa. Eli se kello "tietää" käydä hitaasti, vaikka ulkopuolelta katsottuna on mahdotonta sanoa liikkuuko Kalle nopeasti, vai Tarja nopeasti, heidän välimatkansa vain kasvaa. Eli se kello "muistaa", että "aha, minä kiihdytin tuossa viikko sitten kovasti, niin kai mun pitää käydä hitaasti".

Tämä tässä kuviossa vaivaa. Ihan sama jos raketti lähtee maapallolta, niin mistäs siinä tietää vaikka raketti pysyisi paikoillaan, ja maapallo kiihdyttäisi pois? No siitä raketin kokemasta kiihtyvyydestä. Mutta että se joskus aiemmin koettu kiihtyvyys käskee ajan kulua hitaasti myös sen jälkeenkin, kun ei enää kiihdytetä, ja mennään vain tasaista nopeutta. Eli taas pitää "muistaa", että joskus oli kiihtyvyyttä, koska muutoin ei ole mitään, mikä määrittäisi kumman ajan pitää kulkea hitaammin.
 
Wasabrod sanoi:
Tuossa "koko universumi":ssa yritin hakea, sitä ettei ole muuta referenssipistettä, minkä mukaan määritellään nopeutta.

Minua vaivaa suhteellisuusteoriassa se, että sen mukaan jos liikun nopeasti suhteessa toiseen, aikani hidastuu (suhteessa tähän toiseen). Mutta koska se nopeus on juurikin suhteellista, niin mistä sen tietää kumpi liikkuu nopeasti? Jostakin se täytyy tietää. koska se määrittää kumman aika hidastuu.

Ainoa kiintopiste on nähdäkseni juurikin tämä kiihtyvyys. Eli jos otetaan taas universumi jossa ei ole mitään muuta kuin aika-avaruutta, ja kaksi rakettia, Kalle ja Tarja. Molemmat synkkaa kellonsa, ja sitten Kalle kiihdyttää nopeasti 0.9c nopeuteen pois Tarjasta, paahtaa vaikka viikon, ja sit kääntyy takaisin, ja palaa Tarjan luo. Verrataan kelloja, ja Kallen kello näyttää vähemmän kuin Tarjan. Se näyttää vielä vähemmän, mikäli Kalle paahtaisi kaksi viikkoa. Eli se kello "tietää" käydä hitaasti, vaikka ulkopuolelta katsottuna on mahdotonta sanoa liikkuuko Kalle nopeasti, vai Tarja nopeasti, heidän välimatkansa vain kasvaa. Eli se kello "muistaa", että "aha, minä kiihdytin tuossa viikko sitten kovasti, niin kai mun pitää käydä hitaasti".

Tämä tässä kuviossa vaivaa. Ihan sama jos raketti lähtee maapallolta, niin mistäs siinä tietää vaikka raketti pysyisi paikoillaan, ja maapallo kiihdyttäisi pois? No siitä raketin kokemasta kiihtyvyydestä. Mutta että se joskus aiemmin koettu kiihtyvyys käskee ajan kulua hitaasti myös sen jälkeenkin, kun ei enää kiihdytetä, ja mennään vain tasaista nopeutta. Eli taas pitää "muistaa", että joskus oli kiihtyvyyttä, koska muutoin ei ole mitään, mikä määrittäisi kumman ajan pitää kulkea hitaammin.
Napsauta laajentaaksesi...

Onko tuossa avaruudessa monta inertiaalikoordinaatistoa ja jos on, niin onko Kallella ja Tarjalla sama vai eri koordinaatisto nyt ja aina aiemminkin, vai ei?
 
Vaateri sanoi:
Onko tuossa avaruudessa monta inertiaalikoordinaatistoa ja jos on, niin onko Kallella ja Tarjalla sama vai eri koordinaatisto nyt ja aina aiemminkin, vai ei?
Napsauta laajentaaksesi...
Tuskin ymmärrän kysymystä kovin hyvin, mutta mitä tarvii tietää että voidaan vastata?

Laitetaan vaikka sellaisia oletuksia, että aika-avaruus on suht laakea ja valtavan iso tähän skenaarioon. Ja on ominaisuuksiltaan vastaava kuin omassa universumissamme. Eli käytännössä meidän universumi, mutta poistetaan siitä kaikki kappaleet, paitsi nämä kaksi rakettia. Riittääkö tämä jotta voidaan vastata noihin kysymykseen koordinaatistoista?
 
Kaaaapo sanoi:
Tuossa on eri asia kyseessä. Se, että se käy mutkan avaruudessa niin se joutuu kiihdyttämään, mikä myös hidastaa aikaa. Ja kiihdytys ei ole suhteellista, vaan absoluuttista.

Ei ne kellot mitään tiedä eikä mitään päätöksiä tee. Se kello, joka on käynyt keikan avaruudessa ja tulee takaisin on kokenut vähemmän ajankulua (kuten myös se raketti ja kaikki muukin siellä sisällä).
Napsauta laajentaaksesi...
Wasabrod sanoi:
Tuossa "koko universumi":ssa yritin hakea, sitä ettei ole muuta referenssipistettä, minkä mukaan määritellään nopeutta.

Minua vaivaa suhteellisuusteoriassa se, että sen mukaan jos liikun nopeasti suhteessa toiseen, aikani hidastuu (suhteessa tähän toiseen). Mutta koska se nopeus on juurikin suhteellista, niin mistä sen tietää kumpi liikkuu nopeasti? Jostakin se täytyy tietää. koska se määrittää kumman aika hidastuu.

Ainoa kiintopiste on nähdäkseni juurikin tämä kiihtyvyys. Eli jos otetaan taas universumi jossa ei ole mitään muuta kuin aika-avaruutta, ja kaksi rakettia, Kalle ja Tarja. Molemmat synkkaa kellonsa, ja sitten Kalle kiihdyttää nopeasti 0.9c nopeuteen pois Tarjasta, paahtaa vaikka viikon, ja sit kääntyy takaisin, ja palaa Tarjan luo. Verrataan kelloja, ja Kallen kello näyttää vähemmän kuin Tarjan. Se näyttää vielä vähemmän, mikäli Kalle paahtaisi kaksi viikkoa. Eli se kello "tietää" käydä hitaasti, vaikka ulkopuolelta katsottuna on mahdotonta sanoa liikkuuko Kalle nopeasti, vai Tarja nopeasti, heidän välimatkansa vain kasvaa. Eli se kello "muistaa", että "aha, minä kiihdytin tuossa viikko sitten kovasti, niin kai mun pitää käydä hitaasti".

Tämä tässä kuviossa vaivaa. Ihan sama jos raketti lähtee maapallolta, niin mistäs siinä tietää vaikka raketti pysyisi paikoillaan, ja maapallo kiihdyttäisi pois? No siitä raketin kokemasta kiihtyvyydestä. Mutta että se joskus aiemmin koettu kiihtyvyys käskee ajan kulua hitaasti myös sen jälkeenkin, kun ei enää kiihdytetä, ja mennään vain tasaista nopeutta. Eli taas pitää "muistaa", että joskus oli kiihtyvyyttä, koska muutoin ei ole mitään, mikä määrittäisi kumman ajan pitää kulkea hitaammin.
Napsauta laajentaaksesi...
Aika on suhteellista niin kuin nopeus. Valon nopeudella kulkevan aluksen aika hidastuu vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tarkasteltuna. Aluksen sisällä olevan tarkkailijan aika kulkee normaalisti. Eli ei se kello "muista" mitään. Se on koko ajan omassa koordinaatistossaan, jossa aika kulkee kellon näkökulmasta normaalisti.
Valon nopeus aiheuttaa myös muita omituisuuksia. Fotonin (joka siis liikkuu 100% valon nopeudella) näkökulmasta matkan pituus ja siihen kuluva aika kutistuu nollaan. Esimerkiksi Cernin LHC hiukkaskiihdyttimessä olevat protonit saavuttavat ~99.99999999% valon nopeudesta. Sillä vauhdilla niiden näkökulmasta LHC:n 27 km pitkä putki kutistuu 4:ään metriin. Tai jos lentää 2 vuotta valon nopeudella, Maassa kuluu 4 miljoonaa vuotta.
Asian voi ajatella niin, että jokaisella massallisella objektilla on oma henk. koht aikakupla, jossa aika kulkee normaalisti, mutta massasta ja nopeudesta riippuen ulkopuolelta tarkasteltuna hitaammin.
 
Wasabrod sanoi:
Tuskin ymmärrän kysymystä kovin hyvin, mutta mitä tarvii tietää että voidaan vastata?

Laitetaan vaikka sellaisia oletuksia, että aika-avaruus on suht laakea ja valtavan iso tähän skenaarioon. Ja on ominaisuuksiltaan vastaava kuin omassa universumissamme. Eli käytännössä meidän universumi, mutta poistetaan siitä kaikki kappaleet, paitsi nämä kaksi rakettia. Riittääkö tämä jotta voidaan vastata noihin kysymykseen koordinaatistoista?
Napsauta laajentaaksesi...
Kallella on kiihdyttäessä ja suuntaa vaihtaessa painovoima, eli siis oikeastaan massan vauhdinmuutoksen tuottama efekti, joka saa ajan hidastumaan. Tarja pysyy paikallaan ja sitten sitä painovoimaakaan ei tuota mikään kiihtyvyys ja kello tikittää normaaliin tahtiin. Ei ole mitään muuta mihin suhteessa laskea nopeuksia, joten se joka ei kiihdytä pysyy paikallaan.

tjsp.
 
Olipa hyvä kun tuli alettua pohtimaan tuota auringon kiertämistä. Tämä keskustelu osaa kyllä pysyä mielenkiintoisena. Itse aika noobi näissä avaruusjutuissa, mutta mielenkiintoa riittää. Jos sulla on jääny mieleen jokin hyvä video youtubesta, niin voitko sen jakaa tänne, voi olla mihintahansa aiheeseen. Katselisin sitä sitten ku nukkumaan menis tai joskus
 
Diablo IV sanoi:
Olipa hyvä kun tuli alettua pohtimaan tuota auringon kiertämistä. Tämä keskustelu osaa kyllä pysyä mielenkiintoisena. Itse aika noobi näissä avaruusjutuissa, mutta mielenkiintoa riittää. Jos sulla on jääny mieleen jokin hyvä video youtubesta, niin voitko sen jakaa tänne, voi olla mihintahansa aiheeseen. Katselisin sitä sitten ku nukkumaan menis tai joskus
Napsauta laajentaaksesi...
Anton Petrov on kanadalainen astronomi, ja hänen kanavalta löytyy kyllä mielenkiintoista juttua monilta tieteenaloilta ja etenkin tähtitieteen kuumimmat uutiset.
www.youtube.com

Anton Petrov

My name is Anton and I explain science, math or other complicated topics using simulations, video games and easy to understand words. This is a (mostly) family friendly channel with the focus on science education. All of the videos are meant to be informative and will teach you fun facts about...
www.youtube.com www.youtube.com
 
Puhelinkoppi sanoi:
Aika on suhteellista niin kuin nopeus. Valon nopeudella kulkevan aluksen aika hidastuu vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tarkasteltuna. Aluksen sisällä olevan tarkkailijan aika kulkee normaalisti. Eli ei se kello "muista" mitään. Se on koko ajan omassa koordinaatistossaan, jossa aika kulkee kellon näkökulmasta normaalisti.
Valon nopeus aiheuttaa myös muita omituisuuksia. Fotonin (joka siis liikkuu 100% valon nopeudella) näkökulmasta matkan pituus ja siihen kuluva aika kutistuu nollaan. Esimerkiksi Cernin LHC hiukkaskiihdyttimessä olevat protonit saavuttavat ~99.99999999% valon nopeudesta. Sillä vauhdilla niiden näkökulmasta LHC:n 27 km pitkä putki kutistuu 4:ään metriin. Tai jos lentää 2 vuotta valon nopeudella, Maassa kuluu 4 miljoonaa vuotta.
Asian voi ajatella niin, että jokaisella massallisella objektilla on oma henk. koht aikakupla, jossa aika kulkee normaalisti, mutta massasta ja nopeudesta riippuen ulkopuolelta tarkasteltuna hitaammin.
Napsauta laajentaaksesi...
Jos avaruudessa kaksi kappaletta loittonee toisistaan vaikka sitä 0.9c:tä, mistä tietää kumman aika käy ulkopuolelta tarkasteltuna hitaampaa (kuin toisen)? Nähdään ainoastaan, että kahden kappaleen välimatka kasvaa, kumpi tahansa voi olla paikoillaan.
 
Wasabrod sanoi:
Jos avaruudessa kaksi kappaletta loittonee toisistaan vaikka sitä 0.9c:tä, mistä tietää kumman aika käy ulkopuolelta tarkasteltuna hitaampaa (kuin toisen)? Nähdään ainoastaan, että kahden kappaleen välimatka kasvaa, kumpi tahansa voi olla paikoillaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Yritän kysyä vielä kerran: oletetaan, että Kalle ja Tarja ovat omissa raketeissaan, raketit ovat vierekkäin, ja viilettävät muutoin tyhjässä avaruudessa 0.9c. Molemmat synkkaavat kellonsa samaan aikaan, ja kun katsovat ikkunasta toistensa kelloja, ne näyttävät kulkevan samaan tahtiin.
Nyt Kalle alkaakin hidastaa nopeutta, mikä näkyy niin, että rakettien välimatka alkaa kasvaa. Jonkin ajan päästä Kalle kiihdyttää takaisin Tarjan luo, ja kun kelloja verrataan, kumman kello näyttää vähemmän? Varmaankin Tarjan kello näyttää vähemmän.

Tämähän näyttää ulkopuolelta tismalleen samalta, kuin aiemmassa esimerkissä, jossa raketit alussa olivat paikoillaan, Kalle kävi mutkan, ja pääteltiin, että tuolloin Kallen kello näyttää vähemmän.
Mistä voidaan tietää mikä on alkutilanteessa rakettien nopeus tyhjässä avaruudessa?
 
Wasabrod sanoi:
Yritän kysyä vielä kerran: oletetaan, että Kalle ja Tarja ovat omissa raketeissaan, raketit ovat vierekkäin, ja viilettävät muutoin tyhjässä avaruudessa 0.9c. Molemmat synkkaavat kellonsa samaan aikaan, ja kun katsovat ikkunasta toistensa kelloja, ne näyttävät kulkevan samaan tahtiin.
Nyt Kalle alkaakin hidastaa nopeutta, mikä näkyy niin, että rakettien välimatka alkaa kasvaa. Jonkin ajan päästä Kalle kiihdyttää takaisin Tarjan luo, ja kun kelloja verrataan, kumman kello näyttää vähemmän? Varmaankin Tarjan kello näyttää vähemmän.
Napsauta laajentaaksesi...
Kalle ja Tarja ovat alussa siis vierekkäin samassa koordinaatistossa. Sillä ei ole väliä onko johonkin muuhun 0.9c nopeusero, koska nyt verrataan vain Kallen ja Tarjan kelloja. Kalle kiihdyttää johonkin suuntaan ja sitten tulee takaisin. Kalle ei siis hidasta, vaan kiihdyttää pois yhteisestä koordinaatistosta. Kallen kello on lopussa jäljesssä Tarjan kelloa.
 
Wasabrod sanoi:
Yritän kysyä vielä kerran: oletetaan, että Kalle ja Tarja ovat omissa raketeissaan, raketit ovat vierekkäin, ja viilettävät muutoin tyhjässä avaruudessa 0.9c. Molemmat synkkaavat kellonsa samaan aikaan, ja kun katsovat ikkunasta toistensa kelloja, ne näyttävät kulkevan samaan tahtiin.
Nyt Kalle alkaakin hidastaa nopeutta, mikä näkyy niin, että rakettien välimatka alkaa kasvaa. Jonkin ajan päästä Kalle kiihdyttää takaisin Tarjan luo, ja kun kelloja verrataan, kumman kello näyttää vähemmän? Varmaankin Tarjan kello näyttää vähemmän.
Napsauta laajentaaksesi...
Miksi se näyttäisi vähemmän?
 
Kallen kello näyttää vähemmän olettaen että muita parametreja ei ole kuin tässä ilmoitetut.
 
Jos käytössä olisi avaruusalus, joka kiihdyttää tasaisesti 1G kiihtyvyydellä olisi matkustaja kiihdyttänyt ja jarruttanut 28 vuodessa Andromedan galaxiin, joka on 2M valovuoden päässä. Aika huikeaa! Edestakaisin pääsisi 56 vuodessa ja sinä aikana maapallolla olisikin kulunut 4 miljoonaa vuotta aikaa. Tälläisiä laskureita löytyy netistä. Esimerkiksi Relativistic Star Ship Calculator - computes the times to reach distant points with a space vehicle that can accelerate continuously
 
JaJu sanoi:
Kalle ja Tarja ovat alussa siis vierekkäin samassa koordinaatistossa. Sillä ei ole väliä onko johonkin muuhun 0.9c nopeusero, koska nyt verrataan vain Kallen ja Tarjan kelloja. Kalle kiihdyttää johonkin suuntaan ja sitten tulee takaisin. Kalle ei siis hidasta, vaan kiihdyttää pois yhteisestä koordinaatistosta. Kallen kello on lopussa jäljesssä Tarjan kelloa.
Napsauta laajentaaksesi...

kuoris sanoi:
Kallen kello näyttää vähemmän olettaen että muita parametreja ei ole kuin tässä ilmoitetut.
Napsauta laajentaaksesi...
Ok, hyvä. Muuttuuko tilanne, jos lisätään Pekka, joka on paikoillaan, ja jota kohti molemmat Kalle ja Tarja tulevat 0.9c nopeudella. Pekka näkee (jos voisi nähdä), että molempien kellot käyvät hitaammin kuin Pekan oma. Kun kalle jarruttaa vaikka niin, että Pekan näkökulmasta nopeutta on enää 0.4c, niin havaitseeko Pekka, että Tarjan kello käy hitaampaa kuin Pekan?
 
Meneekö tekoäly, esim Gemini kuinka pahasti solmuun jos siltä utelee näitä? Osaa varmaan ammentaa ja tulkita alan kirjoituksia ja kaavoja jne, mutta saa olla aika Hawkins että huomaa jos hallusinoi omiaan.
 
Wasabrod sanoi:
Ok, hyvä. Muuttuuko tilanne, jos lisätään Pekka, joka on paikoillaan, ja jota kohti molemmat Kalle ja Tarja tulevat 0.9c nopeudella. Pekka näkee (jos voisi nähdä), että molempien kellot käyvät hitaammin kuin Pekan oma. Kun kalle jarruttaa vaikka niin, että Pekan näkökulmasta nopeutta on enää 0.4c, niin havaitseeko Pekka, että Tarjan kello käy hitaampaa kuin Pekan?
Napsauta laajentaaksesi...
Kun tuota skenaariota muutat koko ajan, niin kannattaa katsoa esim Floathead Physicsin videot Andromeda paradox ja Twin Paradox.

Näissä avataan asiaa hyvin ja kerrotaan suht kansantajuisesti mitä tapahtuu ja erityisesti "miksi". Varmasti paremmin kuin kukaan täällä osaa tai jaksaa tekstinä asiaa selittää.

Diablo IV sanoi:
Olipa hyvä kun tuli alettua pohtimaan tuota auringon kiertämistä. Tämä keskustelu osaa kyllä pysyä mielenkiintoisena. Itse aika noobi näissä avaruusjutuissa, mutta mielenkiintoa riittää. Jos sulla on jääny mieleen jokin hyvä video youtubesta, niin voitko sen jakaa tänne, voi olla mihintahansa aiheeseen. Katselisin sitä sitten ku nukkumaan menis tai joskus
Napsauta laajentaaksesi...

Minkälaisia videoita haluat? Tuossa jo aiemmin mainittu Anton Petrov on yksi, keskittyy pitkälti selittämään auki uusia tutkimuksia ja niiden johtopäätöksiä.

FloatHeadPhysics yrittää selittää intuitiivisesti ja esimerkein kaikkia fysiikan erikoisuuksia.

Arvin Ash yrittää selittää auki kaikkea (astro)fysiikkaa mahdollisimman kansantajuisesti, mutta mukana on paljon erinäisiä kaavoja ja matematiikkaa, joten ei ole kaikkein helpointa katsottavaa.

PBC Spacetime menee sitten todella syvälle astrofysiikkaan ja jos ei ole vahvaa pohjaa entuudestaan, niin paljon menee varmasti viuhahtamalla yli hilseen.

Sitten tietty Neil de Grasse Tysonin Spacetalk on myös hyvä. Ei ihan niin syväluotaava, mutta hyvä ponnahduslauta jos on "noobi". Samalla myös viihdyttävä, jos ns. raskaampi materiaali on hankalaa katsottavaa.

Näistä "noobille" suosittelisin joko FloatHeadPhysicsiä taikka Startalkia.
 
Tommy Goldfish sanoi:
Linnunradan keskustan massakeskipistettä. Sagittarius A musta aukko itse myös kiertää sitä linnunradan massakeskipistettä.
Napsauta laajentaaksesi...
periaatteesa varmaankin niin, linnunradan massakeskipiste on mustanaukon sisällä. Kaikki järjestelmät kietävät massakeskipistettä, kuten meidän aurinkokuntakin. Täällä se keskipiste on jossain auringon "sisäpuolella"

Muoks: Jos siis Sagittarius A on musta-aukko, muitakin teorioita on. Video Sagittarius A:sta ja tutkimuksista
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=xTAelZsA83Q
.
 
Viimeksi muokattu:
JaJu sanoi:
Jos käytössä olisi avaruusalus, joka kiihdyttää tasaisesti 1G kiihtyvyydellä olisi matkustaja kiihdyttänyt ja jarruttanut 28 vuodessa Andromedan galaxiin, joka on 2M valovuoden päässä. Aika huikeaa! Edestakaisin pääsisi 56 vuodessa ja sinä aikana maapallolla olisikin kulunut 4 miljoonaa vuotta aikaa. Tälläisiä laskureita löytyy netistä. Esimerkiksi Relativistic Star Ship Calculator - computes the times to reach distant points with a space vehicle that can accelerate continuously
Napsauta laajentaaksesi...
Aika dillaatio on kyllä jännä juttu. Jos esim. vaihdetaan matka miljardiin valuvuoteen ja kiihdytys 1,5G (Project Hail Mary ;)) matkaan kuluu kuitenkin vain n. 40 vuotta. Nopeus kerkiää 1C:hen joten osan matkaa ei koeta ajan kulumista lainkaan.
 
Videosuosituksia tuossa kyseltiin. Itse olen tykännyt katsoa myös SEA:n videoita. Hyvin rauhallista ja selkeää kerrontaa, eikä kuitenkaan AI-höttöä. Löytyy asiaa monista eri aiheista.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=qX6h72IyKSo
 
JaJu sanoi:
Kalle ja Tarja ovat alussa siis vierekkäin samassa koordinaatistossa. Sillä ei ole väliä onko johonkin muuhun 0.9c nopeusero, koska nyt verrataan vain Kallen ja Tarjan kelloja. Kalle kiihdyttää johonkin suuntaan ja sitten tulee takaisin. Kalle ei siis hidasta, vaan kiihdyttää pois yhteisestä koordinaatistosta. Kallen kello on lopussa jäljesssä Tarjan kelloa.
Napsauta laajentaaksesi...

Eihän se noin mene, jos molemmat matkaavat samaan suuntaan, aluksi Kalle kiihdyttää ja Kallen aika hidastuu Tarjaan nähden, mutta kun Kalle hidastaa ja Tarja saa sen kiinni, Kallen aika nopeutuu Tarjaan nähden ja lopulta molemmat ovat taas täsmälleen samassa ajassa. Sen sijaan jos Kalle vetäisee aluksellaan valtavan ympyrän ja palaa takaisin lentämään muodostelmaa Tarjan kanssa, Kallen kello näyttää vähemmän kuin Tarjan.

Esimerkki on siitä hassu, että siinä on monia liikkuvia osia, on Kallen ja Tarjan alukset, Tarjan kello ja Kallen kello.

Jos universumissa olisi vain yksi tai kaksi pistettä, ei olisi aikaa, matkaa eikä liikettä. Täytyy olla kolmas, jotta aikaa, matkaa ja liikettä voidaan mitata, ja silloin sitä voidaan mitata kahden pisteen välisen etäisyyden ja sen muutoksen suhteena kolmanteen pisteeseen. Oikeassa universumissa on sitten ääretön määrä pisteitä, ja aika-avaruus venyy ja paukkuu näiden suhteessa toisiinsa.

Kellot on tavallaan myös vähän jännä esimerkki, nehän ovat vain tasaista liikettä tuottavia koneita. Sama lopputulos tulisi jos Kalle ja Tarja kävelisivät rinkiä aluksensa lattialla, niin jos Kallen alus lentäisi samassa ajassa pidemmän matkan ja palaisi samaan paikkaan, niin Kalle myös ehtisi tepastella useamman ringin kuin Tarja, vaikka aluksiinsa nähden molemmat kävelisivät ihan samaa vauhtia.
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
287 594
Viestejä
4 929 676
Jäsenet
79 399
Uusin jäsen
Dalle96

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom