Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[skirne]

Huikeita kuvia. Tuosta saa vähän osviittaa Auringon koosta, kun Merkuriuksesta on vielä 88 miljoonaa km Aurinkoon.

Kaiketi noin kolmannes Maan etäisyydestä Aurinkoon. Ja noin puolet kuuta isompi taivaankappale. Menee aivot ihan solmuun kun kuvittelee näitä avaruuden mittasuhteita

Spoileri: lisää mittasuhteista

 

[Puhelinkoppi]

Juu, ja tähdeksi Aurinko on pikkuruinen, toki elämälle sopiva. T&A lehdessä oli vuosia sitten kattava juttu Auringosta. Siitä jäi mieleen sen arvioitu kokonaisteho, joka on noin 390 triljoonaa megawattia. Millaiset tehot lähtevät 150 x Auringon massaisista sinisistä superjättiläisistä?

 

[Wasabrod]

Etäisesti asiaa liipaten - kävi säkä, kun onnistuin nappaamaan kuvan Merkuriuksen edellisestä täällä näkyvästä ohituksesta v. 2016. Yhtäkkiä töissä ollessa muistin, että perhana, sehän on ny. Juoksin himaan ja nappasin

Spoileri: Kuva

On kyllä mielettömän upea kuva! Tässä kuvassa piirtyy auringon "reuna" tai "pinta" melko selvärajaisena.

Auringon ”pinta” määritellään alueesta jossa kaasu muuttuu läpinäkyväksi, tai siis läpinäkyvänkaasun alapuolinen alue, mutta samaa kaasupalloa se on.

On totta, että tähden tai kaasuplaneetan pinta on hieman häilyvä käsite, ja voi ajatella että kappale jatkuu myös "läpinäkymättömän" alueen ulkopuolella. Jos ajatellaan, että auringon pinnan ulkopuolella ("yläpuolella") olevat kaasut ovat osa aurinkoa, niin minne asti aurinko tällöin ulottuu? Auringon kaasukehän partikkeleita lienee koko aurinkokunnossa (arvaus), joten jos oikein vedetään överiksi, voitaisiin lausua, että kaikki aurinkokunnan planeetat kulkee auringossa (ei vain Parker ).

Sama probleema koskee myös kiviplaneettojen kaasukehää. Kuinka ylös maapallon ilmakehä ulottuu? Sehän harvenee sitä mukaa kun mennään kauemmaksi maapallolta, mutta mihin se tarkalleen loppuu? Jos määritelmäksi otettaisiin, että maapallon ilmakehä ulottuu niin ylös kuin mistä voidaan löytää ilmakehään kuuluvia partikkeleita, niin entäs kun yksittäinen ilmakehän partikkeli sattuu saamaan osuman jostain suurienergisestä hiukkasesta ja sinkoutuu aurinkokunnan reunoille? Ei liene järkevää ajatella, että ilmakehä ulottuisi niin kauas.

Noh, tässä nyt esimerkki siitä jo mainitusta saivartelusta, pointtina oli yrittää nostaa esille, että kaasukehän korkeus/paksuus/koko on hankalasti määritettävissä.

 

[Wasabrod]

Juu, ja tähdeksi Aurinko on pikkuruinen, toki elämälle sopiva. T&A lehdessä oli vuosia sitten kattava juttu Auringosta. Siitä jäi mieleen sen arvioitu kokonaisteho, joka on noin 390 triljoonaa megawattia. Millaiset tehot lähtevät 150 x Auringon massaisista sinisistä superjättiläisistä?

Onko aurinko siis keskimääräistä tähteä paljon pienempi?

Elite Pamperousia pelatessa jäi mieleen, että aurinko tuntui paljon suuremmalta kuin suurin osa tähdistä. Mutta kyseessä ei toki ole tarkka linnunratasimulaattori, joten sieltä ei faktoja kannata kahmia

 

[skirne]

Moni on varmaan istunut lähellä varaavaa takkaa tms. eikä varmaan kuvittele istuvansa "takassa". Sama kai se tuossa Auringossa on, säteilyn vaikutukset muuttuvat myös ja vaikka joku painovoiman ja säteilyn kamppailun "sweetspot" lienee just siellä koronassa jossa lämpötilat nousee miljoonaan asteeseen

 

[Delay]

On kyllä mielettömän upea kuva! Tässä kuvassa piirtyy auringon "reuna" tai "pinta" melko selvärajaisena.

Joo, näin käy kun kuvataan koko näkyvän valon spektrillä. Jos samainen kuva olisi otettu esim 0.5 Ångströmin Hα-kaistalla, olisi kuva vallan toisen näköinen. Protuberanssit sotkisivat komeasti tuota nyt suht tarkkarajaista reunaa.

 

[Wasabrod]

Minua on vaivannut jo pitkään eräs asia, ehkäpä täältä löytyy tietoa. Avaruus on kylmä paikka, ja jos ihminen laitetaan avaruuteen, käy hänelle äkkiä huonosti, useammastakin syystä. Monissa scifi-elokuvissa jos ihminen sinkoutuu avaruuteen ilman avaruuspukua, vaikuttaa siltä että ihminen muuttuu jääkalikaksi nopeasti, jopa sekunneissa. Haluaisin kuitenkin ymmärtää, että todellisuudessa kuinka nopeasti ihminen menettäisi lämpöenergiansa. Kuinka kylmältä se avaruus tuntuu, jos sinne paiskautuisi ilman avaruuspukua?

Avaruudessa ei ole juurikaan hiukkasia. Tästä seuraa, että ihmisen kehon lämpö ei voi karata johtumalla, kuten tapahtuu esim maapallolla: lämpöerot tasoittuvat johtumalla. Eli ainut tapa, jolla ihmiskeho (tai mikä tahansa muu aines) menettää lämpöenergiaa ja siten jäähtyy avaruudessa, on lämpösäteily. Eli jos ihminen paiskataan avaruuteen, hänen kehonsa säteilee lämpöenergiaa, ja jos ei satu olemaan jonkin kivan tähden lähellä josta tulisi lisää lämpöenergiaa, niin ihmisen keho jäähtyy ja jäätyy, ja lopulta painuu muutaman kelviniin.

Eli, kuinka nopeasti keho jäähtyisi, sanotaanko vaarallisen alas?

 

[Delay]

Eli, kuinka nopeasti keho jäähtyisi, sanotaanko vaarallisen alas?

Yllättäen ei kovinkaan nopeasti. Ihminen menettäisi lämpöä ainoastaan säteilemällä. Jos oltaisiin riittävän kaukana tähdistä, niin teoreettisesti puhuttaisiin tunnista-parista.

Jos taas ollaan suunnilleen Maan etäisyydellä auringosta, niin auringon puoleinen kylki palaisi hyvin nopeasti. Mm. ensimmäisillä avaruuskävelyillä astronautit saivat palovammoja visiirin läpi.

Eli se jäätyminen on pienin ongelmista, jos sattuisit alasti avaruudessa kellumaan

Edit: Ja niin, piti siis tarkentaa - tuo tunti-pari siis koskee kroppaa, joka ei ole elossa, eikä täten itse kehitä lämpöä. Menee sitten vähän akateemiseksi saivarteluksi, jos pitäisi olettaa, että kauanko menisi elossa olevalta ihmiseltä aikaa jäätyä kuoliaaksi

 

[Lifeless]

Etäisesti asiaa liipaten - kävi säkä, kun onnistuin nappaamaan kuvan Merkuriuksen edellisestä täällä näkyvästä ohituksesta v. 2016. Yhtäkkiä töissä ollessa muistin, että perhana, sehän on ny. Juoksin himaan ja nappasin

Hieno kuva. Itse missasinn2016 transition koska pilvet.
Edellisen transition sain talteen muistaakseni Canon A30 pokkarilla, kiikareiden läpi. Ei niin hieno mutta sainpahan kuvan kumminkin.

Kunhan kotia pääsen voin laittaa kuvan. Tai jos löydän sen jostain feisbookin syövereistä.

Kerran elämässä juttu. Ja jotkut ei tule edes näkemään vastaavaa koska seuraava transition on joskus 2100+

Mut oli melkoinen viritys ottaa kuva

 

[Tommy Goldfish]

Tein laskelmat. 100kg ihminen 37 asteisena jäätyisi 0 asteiseksi säteilemällä infrapunaa noin neljässä tunnissa. Mutta oikeasti se kävisi paljon nopeammin, koska tyhjiössä nesteet kiehuisi ja menettäisi lämpöenergiansa siinä prosessissa.

 

[Delay]

Kerran elämässä juttu. Ja jotkut ei tule edes näkemään vastaavaa koska seuraava transition on joskus 2100+

Joo. Ite missasin Halleyn komeetan vuonna -86, koska, noh, olin kymmenen. Ja taitaa olla, että en ole täällä näkemässä seuraavaa vuonna 2061, vaikka marginaalinen mahdollisuus siihen periaatteessa on.

 

[Lifeless]

Vaikka kotona on jopa miljoona astetta, niin luotain ei sitä noin koe, koska korona on harvaa ainesta. Ja lämpö ei johdu luotaimeen kovinkaan helposti.

Enemmän ongelma on se suora säteily tuolla etäisyydellä. Jos lämpösuoja kestää tuhat, pari tuhatta astetta, niin läpilento on mahdollista.

Tuokin luotain tulee kiertämään aurinkoa vielä pitkään sen jälkeen kun kaikki sensitiiviset instrumentit on pilallla.

Jos joskus kaukana tulevaisuudessa saadaan kuvaa tai muuta dataa luotaimesta, niin voidaan arvioida pitkän ajan seuraamuksia. Toki vähitellen se tulee tuhoutumaan kokonaan niin läheisellä radalla.

Jos muistan oikein, niin viime hetkillä luotain jättää kääntymisen pois päin auringosta ja kaikki instrumentit palaa poroksi. Jäljelle jää vain lämpökilpi joka on periaatteessa väärään suuntaan.

 

[demu]

Onko aurinko siis keskimääräistä tähteä paljon pienempi?

Elite Pamperousia pelatessa jäi mieleen, että aurinko tuntui paljon suuremmalta kuin suurin osa tähdistä. Mutta kyseessä ei toki ole tarkka linnunratasimulaattori, joten sieltä ei faktoja kannata kahmia

Näistä kuvista voi etsiä, minkälainen kärpäsenpieru aurinko (Sun) on suurimpiin tähtiin verrattuna.

 

[Lifeless]

Joo. Ite missasin Halleyn komeetan vuonna -86, koska, noh, olin kymmenen. Ja taitaa olla, että en ole täällä näkemässä seuraavaa vuonna 2061, vaikka marginaalinen mahdollisuus siihen periaatteessa on.

Itse onneksi näin, vaikka olinkin 5v oli sen verran iso juttu että jopa äiti vei kattomaan. Toki mitään en ymmärtänyt mistä kyse, mutta olihan se hieno.

Suunnilleen samoin aikoihin (1990 oli täydellinen auringon pimennys Suomessa. Tuonkin muistan kun parvekkeelta katselin kun tuli täydellinen pimeys.

Sorry, muistelin että seuraava Venus transit ois joskus 2100, mutta joka tapauksessa en tule näkemään. Harmi kyllä.

Edit:
Olin kyl oikeemmassa. Seuraava Venus transit on 2117 ja 2125. Eli vähän liian kaukana...

Edit2:
Ai niin joo taisit puhua Halley komeetasts meni sekasin kun molempia ajattelin.

Edit3:
Eli jokainen täällä joka missas venus transition, ei tule koskaan näkemään sitä. Parempi onni tuleville sukupolville.

 

[Vertigo]

Näistä kuvista voi etsiä, minkälainen kärpäsenpieru aurinko (Sun) on suurimpiin tähtiin verrattuna.

Jos vertaa auringon kokoa siihen minkä kokoisia tähtiä tuolla ylipäänsä on niin onhan aurinko pieni. Mutta vastaavasti jos vertailee noin niinkun kappalemäärällisesti, niin "tyypillinen tähti" taitaa olla aurinkoa pienempi...

 

[Lifeless]

Jos vertaa auringon kokoa siihen minkä kokoisia tähtiä tuolla ylipäänsä on niin onhan aurinko pieni. Mutta vastaavasti jos vertailee noin niinkun kappalemäärällisesti, niin "tyypillinen tähti" taitaa olla aurinkoa pienempi...

Aurinko on keltainen kääpiö tähti luokitukseltaan.

Punaiset kääpiöt taitaa olla yleisin tähtityyppi, koska niiden elin kaari on julmetusti pidempi. Keltainen elää 10 miljardia vuotta, kun punainen elää triljoonia vuosia.

Jättiläiset ja yli jättiläiset elää Max miljoonia vuosia. Hyper jättiläiset jopa alle miljoonan vuotta.

Jättiläiset toki jättää taivaalle merkkinsä lähtiessään. Kääpiöt kuolee rauhassa ja unohdetaan rauhassa.

 

[Wasabrod]

Yllättäen ei kovinkaan nopeasti. Ihminen menettäisi lämpöä ainoastaan säteilemällä. Jos oltaisiin riittävän kaukana tähdistä, niin teoreettisesti puhuttaisiin tunnista-parista.

Jos taas ollaan suunnilleen Maan etäisyydellä auringosta, niin auringon puoleinen kylki palaisi hyvin nopeasti. Mm. ensimmäisillä avaruuskävelyillä astronautit saivat palovammoja visiirin läpi.

Eli se jäätyminen on pienin ongelmista, jos sattuisit alasti avaruudessa kellumaan

Edit: Ja niin, piti siis tarkentaa - tuo tunti-pari siis koskee kroppaa, joka ei ole elossa, eikä täten itse kehitä lämpöä. Menee sitten vähän akateemiseksi saivarteluksi, jos pitäisi olettaa, että kauanko menisi elossa olevalta ihmiseltä aikaa jäätyä kuoliaaksi

Tein laskelmat. 100kg ihminen 37 asteisena jäätyisi 0 asteiseksi säteilemällä infrapunaa noin neljässä tunnissa. Mutta oikeasti se kävisi paljon nopeammin, koska tyhjiössä nesteet kiehuisi ja menettäisi lämpöenergiansa siinä prosessissa.

Kiitos, nopeastihan se asia selvisi. Eli tämän perusteella avaruus ei tunnu hirveästi sen kylmemmältä kuin talvinen suomi. Veikkaan että neljässä tunnissa ihmismassa painuu nollaan kun laitetaan -30 pakkasta. Eli avaruus on aika vilpoisa, mutta ei suinkaan siten kuin elokuvat antaa ymmärtää.

Tuosta nesteiden kehumisesta, painehan laskee vain yhden barin, joten mietityttää, että kuinka rajua se olisi. Tai jos vielä spekuloidaan, niin voisiko siihen totuttaa itsensä. Näen jo markkinaraon nude spacewalkille, toki aurinkorasvoissa ja happinaamarin kanssa

 

[Tommy Goldfish]

Kiitos, nopeastihan se asia selvisi. Eli tämän perusteella avaruus ei tunnu hirveästi sen kylmemmältä kuin talvinen suomi. Veikkaan että neljässä tunnissa ihmismassa painuu nollaan kun laitetaan -30 pakkasta. Eli avaruus on aika vilpoisa, mutta ei suinkaan siten kuin elokuvat antaa ymmärtää.

Tuosta nesteiden kehumisesta, painehan laskee vain yhden barin, joten mietityttää, että kuinka rajua se olisi. Tai jos vielä spekuloidaan, niin voisiko siihen totuttaa itsensä. Näen jo markkinaraon nude spacewalkille, toki aurinkorasvoissa ja happinaamarin kanssa

Kolmoispiste – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Veren kiehumiseen voi tietty koittaa totutella, mutta tie kokemusasiantuntijaksi on haastava.

Ja itse avaruus ei ole minkään lämpöinen, se vaatisi ainetta.

 

[Wasabrod]

Kolmoispiste – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Veren kiehumiseen voi tietty koittaa totutella, mutta tie kokemusasiantuntijaksi on haastava.

Ja itse avaruus ei ole minkään lämpöinen, se vaatisi ainetta.

Oletin kenties virheellisesti, että kiehuminen liittyisi sukeltajantautiiin. Mutta vastauksesta luen, että kyseessä on prosessi, mitä ei voi torjua, esim istumalla avaruusaluksen ilmalukossa ja laskemalla painetta hiljalleen, ymmärsinkö oikein?

Avaruuden lämpötilaan liittyen kysymys ei ollut määritelmästä, vaan uteliaisuus liittyy miltä se tuntuisi.

 

[kurkimies]

Asia, jota ei voi sivuuttaa: Mitä tapahtuu, jos joku kuolee avaruudessa?

Altistuminen avaruuden tyhjiöön​

Mutta entä jos joku altistuisi avaruuden äärioloille ilman suojaavaa avaruuspukua?

Urquieta kertoo, että tällaisessa tapauksessa astronautti kuolisi lähes välittömästi. Paineen lasku ja altistuminen avaruuden tyhjiöön estäisi hengittämisen ja kehon nesteet alkaisivat kiehua.

Lopputulos olisi sama, jos vastaavanlainen onnettomuus tapahtuisi Kuussa tai Marsissa: Astronautti tukehtuisi ja hänen verensä kiehuisi.

 

[Delay]

Avaruuden lämpötilaan liittyen kysymys ei ollut määritelmästä, vaan uteliaisuus liittyy miltä se tuntuisi.

Vielä tähän palatakseni. Avaruus itsessään ei ole kylmä tai kuuma - kietaise alumiinifolio ympärillesi, ja on lämmin olo.

Se, miltä se sitten tuntuisi, on vähän ongelmallinen kysymys, koska sitä ei voi käytännössä testata. Ja vaikka jotenkin voisikin, ei se lämmön puuttuminen olisi se asia, jonka siellä kokisi.

Ja kaiken lisäksi, elossa ollessaan ihminen kehittää noin 100 watin edestä lämpöä "idlatessaan", laskelmat ihmiskehon jäähtymisestä avaruudessa perustuvat ruumiiseen, joka ei ole elossa.

 

[Vertigo]

Tuostahan saakin mielenkiintoisen ajatusleikin/vertailun että kummassa tilanteessa "esimerkkiruumis" jäähtyisi, vaikkapa nyt 37 ruumiinlämmöstä nollaan celsiukseen, nopeammin: Kun ruumis laitetaan a) avaruuden tyhjiöön jossa ei ole auringon valoa lämmittämässä vai b) kun ruumis laitetaan tavalliseen tyyneen ulkoilmaan vaikkapa -30C pakkasella?

Kylmässä ilmassa lämpöä pääsee siirtymään säteilyn lisäksi (joskin heikosti) myös johtumalla ja ilman konvektiolla, kun taas avaruudessa lämpöä poistuu ainoastaan säteilemällä. Lisäoletuksena "testikappale" pitäisi saada ehkä ainakin parin metrin päähän (maan/avaruusaluksen) pinnasta että lämpösäteily ei heijastuisi takaisin. Voisko jopa olla että ulkoilmassa jäähtyisi nopeammin..?

 

[jkeskir]

Tuostahan saakin mielenkiintoisen ajatusleikin/vertailun että kummassa tilanteessa "esimerkkiruumis" jäähtyisi, vaikkapa nyt 37 ruumiinlämmöstä nollaan celsiukseen, nopeammin: Kun ruumis laitetaan a) avaruuden tyhjiöön jossa ei ole auringon valoa lämmittämässä vai b) kun ruumis laitetaan tavalliseen tyyneen ulkoilmaan vaikkapa -30C pakkasella?

Kylmässä ilmassa lämpöä pääsee siirtymään säteilyn lisäksi (joskin heikosti) myös johtumalla ja ilman konvektiolla, kun taas avaruudessa lämpöä poistuu ainoastaan säteilemällä. Lisäoletuksena "testikappale" pitäisi saada ehkä ainakin parin metrin päähän (maan/avaruusaluksen) pinnasta että lämpösäteily ei heijastuisi takaisin. Voisko jopa olla että ulkoilmassa jäähtyisi nopeammin..?

Tyhjiössä kudosten vesi höyrystyy, jolloin höyrystyminen kaavan Q=hm sitoo lämpöä ja alentaa kuivapakastetun ruumiin lämpötilaa.

 

[Vertigo]

Tyhjiössä kudosten vesi höyrystyy, jolloin höyrystyminen kaavan Q=hm sitoo lämpöä ja alentaa kuivapakastetun ruumiin lämpötilaa.

Joo toki höyrystyy jonkinverran, mutta ei se kaikki vesi sieltä raadosta pääse heti haihtumaan kun ruumis on kuitenkin suht tiivis, joten vaikutus on rajallinen(vaikka menee kyllä jo vahvasti spekuloinnin puolelle)...

 

[tuoppi´]

Pimeää energiaa ei ehkä olekkaan olemassa. Timescape-teoria voisi selittää havainnot siten, että pimeää energiaa ei tarvittaisi. Lyhyesti ja yksinkertaistettuna miten asian ymmärsin on, että nykyinen teoria olettaa että universumi on homogeeninen (tai ainakin niin homogeeninen ettei sitä tarvitse huomioida), mutta timescape-teoriassa otetaan huomioon, että universumissa on tyhjiöitä ja tiheämpiä kohtia.

 

[Malp]

Vielä tähän palatakseni. Avaruus itsessään ei ole kylmä tai kuuma - kietaise alumiinifolio ympärillesi, ja on lämmin olo.

Outer space - Wikipedia

en.wikipedia.org

Mikä meni minulta ajatuksellisesti nyt ohitse, eriste?

 

[IcePen]

Mikä meni minulta ajatuksellisesti nyt ohitse, eriste?

Avaruus on eriste johtumista vastaan ja alumiinifolio on eriste säteilyä vastaan.

Avaruudessa lämpö kun voi poistua vain säteilemällä (jos paine-erosta johtuvaa kiehumista ei huomioida).

 

[emagdnim]

Yllättäen ei kovinkaan nopeasti. Ihminen menettäisi lämpöä ainoastaan säteilemällä. Jos oltaisiin riittävän kaukana tähdistä, niin teoreettisesti puhuttaisiin tunnista-parista.

Jos taas ollaan suunnilleen Maan etäisyydellä auringosta, niin auringon puoleinen kylki palaisi hyvin nopeasti. Mm. ensimmäisillä avaruuskävelyillä astronautit saivat palovammoja visiirin läpi.

Eli se jäätyminen on pienin ongelmista, jos sattuisit alasti avaruudessa kellumaan

Edit: Ja niin, piti siis tarkentaa - tuo tunti-pari siis koskee kroppaa, joka ei ole elossa, eikä täten itse kehitä lämpöä. Menee sitten vähän akateemiseksi saivarteluksi, jos pitäisi olettaa, että kauanko menisi elossa olevalta ihmiseltä aikaa jäätyä kuoliaaksi

Joo avaruudessa ku ei ole oikein mitää, joka siirtäis lämpöä. esim ilmakehä meillä maapallolla. Oikein kova pakkanenkaa ei tunnu niin pahalta kuin olettais, jos ei tuule, ku ilma on pirun kuivaa. ja eikös astronauteilla ole iha vesijäähdytyski puvuissa, ku heille tulis iha pirun kuuma muuten.

 

[Puhelinkoppi]

Onko aurinko siis keskimääräistä tähteä paljon pienempi?

Elite Pamperousia pelatessa jäi mieleen, että aurinko tuntui paljon suuremmalta kuin suurin osa tähdistä. Mutta kyseessä ei toki ole tarkka linnunratasimulaattori, joten sieltä ei faktoja kannata kahmia

Olen ymmärtänyt, että Auringon koko/massaluokka on vähän harvinaisemmasta päästä. Yleisin tähtityyppi on punainen kääpiö ja harvinaisempia ovat siniset Wolf- Rayet tähdet. Tältä pohjalta Aurinko on keskimääräistä massiivisempi. Tietysti kun tähtiä on niin paljon, on Auringonkin kaltaisia tähtiä hurjat määrät. Se todennäköisesti johtuu siitä, että punaiset kääpiöt ovat todella pitkäikäisiä. Esim Proxima Centaurin elinkaareksi on arvioitu käsittämättömät 4 biljoonaa vuotta, kun taas massiiviset tähdet palavat loppuun usein alle 10:ssä miljoonassa vuodessa. Kääpiöt jäävät loistamaan, kun muut ovat tuhoutuneet kauan sitten

 

[Joku_242]

Olen ymmärtänyt, että Auringon koko/massaluokka on vähän harvinaisemmasta päästä. Yleisin tähtityyppi on punainen kääpiö ja harvinaisempia ovat siniset Wolf- Rayet tähdet. Tältä pohjalta Aurinko on keskimääräistä massiivisempi. Tietysti kun tähtiä on niin paljon, on Auringonkin kaltaisia tähtiä hurjat määrät. Se todennäköisesti johtuu siitä, että punaiset kääpiöt ovat todella pitkäikäisiä. Esim Proxima Centaurin elinkaareksi on arvioitu käsittämättömät 4 biljoonaa vuotta, kun taas massiiviset tähdet palavat loppuun usein alle 10:ssä miljoonassa vuodessa. Kääpiöt jäävät loistamaan, kun muut ovat tuhoutuneet kauan sitten

Ei Auringon kaltaiset keltaiset tähdet varsinaisesti ole harvinaisiakaan, vaikkeivät tosiaan yleisimpiäkään ole. Punaisten kääpiöiden, joita on noin 3/4 tähdistä, ja keltaisten tähtien välissä on hieman yleisempiä oransseja tähtiä.

 

[Puhelinkoppi]

Näistä kuvista voi etsiä, minkälainen kärpäsenpieru aurinko (Sun) on suurimpiin tähtiin verrattuna.

Tähdissä fyysinen koko ja massa ovat kaksi aivan eri asiaa. Massiivisimmat tähdet eivät ole kooltaan lähelläkään näennäisesti suurimpia tähtiä, eikä ne välttämättä koskaan edes pääse jättiläisvaiheeseen, vaan tuhoutuvat ennen sitä. Ainakin parissa tapauksessa koko on arvioitu väärin liian suureksi, koska etäisyys on alun perin mitattu väärin. Betelgeuse on hyvä esimerkki, kuinka vaikeaa etäisyys on arvioida kun parallaksia ei voida käyttää mittaamiseen. Lisäksi punaisten superjättiläisten uloin kerros on hyvin häilyvä, koska se on niin harvaa kaasua, harvempaa kuin Maan ilmakehä. Aiemmin jättiläistähtien massakin arvioitiin väärin. Suuressa Magellanin pilvessä on Tarantulan sumussa tähtijoukko R136. Sen kaikki tähdet ovat sinisiä hyperjättiläisiä, ja kirkkaimman tähden R136a1 lähtömassaksi arvioitiin 215 Aurinkoa, nykyinen massa noin 197 aurinkoa. Silti läpimitta on "vain" noin 30 miljoonaa km. Siis kääpiö verrattuna YU Scutiin, mutta monta kertaa massiivisempi. Nämä kaverit ovat niin kuumia, että Eddigtonin raja alkaa tulla vastaa. Ne alkavat olla niin massiivisia kun tähdet voi olla hajoamatta omaan säteilypaineeseensa.

R136a1 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Betegeusekin muistuttaa todellisuudessa pumpulipalloa ja varmasti se pätee lähes kaikkiin Aurinkoa paljon massivisempiin punaisiin jättiläisiin. Ydin käy superkuumana, ja sen seuraksena konvektiopluumit ovat miljoonien kilometrien kokosia. Joten tähti ei ole pyöreä, vaan rajusti kiehuva möykky, joka hädin tuskin pysyy kasassa. Ja yleensä ei pysykään, kun alempana kuoressa tapahtuu hiili-happi detonaatioita joka räjäyttää osan kuoresta pois. Materian poispuhallusta näkyy myös Betelgeusessa, ja taanoinen himmentyminen johtui tämän tyyppisestä tapahtumasta. Sellaisen naapurissa ei kannata telttailla, siinä vaiheessa kun ydin romahtaa.

 

[Puhelinkoppi]

Pimeää energiaa ei ehkä olekkaan olemassa. Timescape-teoria voisi selittää havainnot siten, että pimeää energiaa ei tarvittaisi. Lyhyesti ja yksinkertaistettuna miten asian ymmärsin on, että nykyinen teoria olettaa että universumi on homogeeninen (tai ainakin niin homogeeninen ettei sitä tarvitse huomioida), mutta timescape-teoriassa otetaan huomioon, että universumissa on tyhjiöitä ja tiheämpiä kohtia.

Katselin tuon pätkän eilen. Kuullostaa aivan järkevältä. Galaksijoukot tuottavat valtavan gravitaatiokentän, joten miksi se ei aiheuttaisi aikadilatataatiota suuressa mittakaavassa. Onhan aikadilataatio havaittu mustien aukkojen suihkuissakin. Ne pysyvät kasassa koska niiden aika etenee hitaammin, koska tavara liikkuu lähellä valonnopeutta.

 

[ExtraEvil6666]

Tähdissä fyysinen koko ja massa ovat kaksi aivan eri asiaa. Massiivisimmat tähdet eivät ole kooltaan lähelläkään näennäisesti suurimpia tähtiä, eikä ne välttämättä koskaan edes pääse jättiläisvaiheeseen, vaan tuhoutuvat ennen sitä. Ainakin parissa tapauksessa koko on arvioitu väärin liian suureksi, koska etäisyys on alun perin mitattu väärin. Betelgeuse on hyvä esimerkki, kuinka vaikeaa etäisyys on arvioida kun parallaksia ei voida käyttää mittaamiseen. Lisäksi punaisten superjättiläisten uloin kerros on hyvin häilyvä, koska se on niin harvaa kaasua, harvempaa kuin Maan ilmakehä. Aiemmin jättiläistähtien massakin arvioitiin väärin. Suuressa Magellanin pilvessä on Tarantulan sumussa tähtijoukko R136. Sen kaikki tähdet ovat sinisiä hyperjättiläisiä, ja kirkkaimman tähden R136a1 lähtömassaksi arvioitiin 215 Aurinkoa, nykyinen massa noin 197 aurinkoa. Silti läpimitta on "vain" noin 30 miljoonaa km. Siis kääpiö verrattuna YU Scutiin, mutta monta kertaa massiivisempi. Nämä kaverit ovat niin kuumia, että Eddigtonin raja alkaa tulla vastaa. Ne alkavat olla niin massiivisia kun tähdet voi olla hajoamatta omaan säteilypaineeseensa.

R136a1 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Betegeusekin muistuttaa todellisuudessa pumpulipalloa ja varmasti se pätee lähes kaikkiin Aurinkoa paljon massivisempiin punaisiin jättiläisiin. Ydin käy superkuumana, ja sen seuraksena konvektiopluumit ovat miljoonien kilometrien kokosia. Joten tähti ei ole pyöreä, vaan rajusti kiehuva möykky, joka hädin tuskin pysyy kasassa. Ja yleensä ei pysykään, kun alempana kuoressa tapahtuu hiili-happi detonaatioita joka räjäyttää osan kuoresta pois. Materian poispuhallusta näkyy myös Betelgeusessa, ja taanoinen himmentyminen johtui tämän tyyppisestä tapahtumasta. Sellaisen naapurissa ei kannata telttailla, siinä vaiheessa kun ydin romahtaa.

Jaa, Tähdet ja Avaruus -lehdessä meinattiin, että kyseessä saattaa olla kaksoistähti, jonka vuoksi tähti himmenee ja kirkastuu jaksollisesto. Toki muitakin syitä voi olla.

Tähdet ja avaruus: Räjähdysherkkä Betelgeuse saattaa olla kaksoistähti

www.avaruus.fi

 

[Puhelinkoppi]

Jaa, Tähdet ja Avaruus -lehdessä meinattiin, että kyseessä saattaa olla kaksoistähti, jonka vuoksi tähti himmenee ja kirkastuu jaksollisesto. Toki muitakin syitä voi olla.

Tähdet ja avaruus: Räjähdysherkkä Betelgeuse saattaa olla kaksoistähti

www.avaruus.fi

Jos Betelgeusella on pari, niin se on todella lähellä sitä. Sykkiminen on massiivisille tähdille ominaista tietyssä kehitysvaiheessa. Betelgeuse on ainoita tähtiä, jonka pinta on saatu kuvattua suoraan. Luulisi, että silloin voitaisiin jo havaita toinen tähti. On myös arvoita, että Betelgeuse on ollut alussa kaksoitähti, joka sulautunut yhdeksi. Siinä tapauksessa niiden pitäisi koskettaa toisiaan, jotta nopeus laskee niin paljon, että ne pääsevat sulautumaan.