Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[Tigerou]

Onko tuolle JWST:lle seuraajaa kehitteillä? Mietin vaan jos tuon nykyisen teleskoopin kehittämiseen meni tietääkseni se noin 30v ja sen käyttöikä on noin 10v. Luulisin että jatkossakin halutaan katsella taivaalle ja yhä kauemmaksi. Mietin vaan että jos seuraavanakin kehitetään sen 30v niin tulee aika pitkä aika väliin. Vai onko jatkossa sit tarkotus pärjätä vain maanpäällisillä teleskoopeilla?

Todella kauas katsomiseen vaaditaan pakosta infrapuna-alueen laite, joten maanpäälliset eivät riitä.
kts. File:Atmospheric electromagnetic opacity.svg - Wikipedia
Lisäksi maan kiertoradallakin on paljon IR-alueen säteilyä, joten laite on pakko saada kauas moisista. Siksi JWST sijoitetaankin kauas kaikesta lämpösäteilyä lähettävästä ja siinä on hillitön monikerroksinen "aurinkovarjo". Lisäksi IR-alue on sikäli aina parempi jottei se jää juurikaan "matkan varrelle" kuten näkyvän valon alueet, eli IR näkyy pölypilvien tmv läpikin aika hyvin. Helpointa olisi varmaan kehittää JWST-konseptia kunhan siitä saadaan ensin kokemuksia? Eli tehtäisiin sille seuraaja jossa kaikki olisi "vähän paremmin". Luulisi vievän reilusti vähemmän aikaakin nyt kun peruskonsepti on jo taivaalla ja toivon mukaan 5-6kk kuluttua jo käyttökunnossakin?

 

[Lucas]

Olispa ollut ihmiskunnassa älyä jo aikojen alusta ja käytetty kaikki sotimiseen käytetty rahat avaruuden tihrustamiseen. Asuttas jo nykypäivänä joka planeetalla tässä aurinkokunnassa. Wolt toimittas eväätki sinne missä ei korsi kasva ja kaasu vaivaa. Ei ollut mainos.

Epäilen vahvasti, että joka planeetalla asuttaisiin silti. En edes ymmärrä miksi ihminen olisi niin hölmö että jonnekin Jupiteriin tai Venukseen välttämättä haluaisi asumaan vaikka jollakin ihmeellä tekniikka saataisiin sinne saakka taipumaan. Esimerkiksi Venuksessa keskimäärin pintalämpötila on noin 464° C ja Jupiterin kiinteän ytimen ulkolaidalla painovoima on arvioiden mukaan noin 10 miljoonaa kertaan maan painovoima. Alkavat olla kyllä jo liian rajuja olosuhteita maan elämänmuodoille.

Tokihan esimerkiksi Maan Kuussa, Marsissa ja muutaman muun planeetan kuissa voisi olla pysyvääkin asutusta jos paukut olisi laitettu maassa sotalelujen ja armeijojen varustamisen sijasta sellaiseen.

 

[David ":DA" Imodium]

Epäilen vahvasti, että joka planeetalla asuttaisiin silti. En edes ymmärrä miksi ihminen olisi niin hölmö että jonnekin Jupiteriin tai Venukseen välttämättä haluaisi asumaan vaikka jollakin ihmeellä tekniikka saataisiin sinne saakka taipumaan. Esimerkiksi Venuksessa keskimäärin pintalämpötila on noin 464° C ja Jupiterin kiinteän ytimen ulkolaidalla painovoima on arvioiden mukaan noin 10 miljoonaa kertaan maan painovoima. Alkavat olla kyllä jo liian rajuja olosuhteita maan elämänmuodoille.

Tokihan esimerkiksi Maan Kuussa, Marsissa ja muutaman muun planeetan kuissa voisi olla pysyvääkin asutusta jos paukut olisi laitettu maassa sotalelujen ja armeijojen varustamisen sijasta sellaiseen.

Sä taidat olettaa, että meidän kämppien ainoa viilennyskeino on gigantin ilp. Mikäli hallitsisimme fuusioenergian, ei ole oikeastaan esteitä noissakaan olosuhteissa eläminen. Materiaalitekniikka joustaa noihin tarpeisiin kyllä. Kyse on vain siitä, onko ihminen niin hölmö, että elää mieluummin tuolla kuin täällä. En minäkään Korsoon muuttaisi, joten ymmärrän dilemman.

 

[Lucas]

Sä taidat olettaa, että meidän kämppien ainoa viilennyskeino on gigantin ilp. Mikäli hallitsisimme fuusioenergian, ei ole oikeastaan esteitä noissakaan olosuhteissa eläminen. Materiaalitekniikka joustaa noihin tarpeisiin kyllä. Kyse on vain siitä, onko ihminen niin hölmö, että elää mieluummin tuolla kuin täällä. En minäkään Korsoon muuttaisi, joten ymmärrän dilemman.

Kyllä siitä fuusiotekniikan hallinnastakin on vielä hyvin pitkä matka teknologiaan joka mahdollistaisi vaikka Jupiterissa ihmisen elämisen. Onhan noita paljon helpommin asuttavia planeettoja ja kuita aurinkokunnassammme paljon ihan elämästä tyhjillään. Luulisi että vasta niiden täyteen asuttamisen jälkeen kannattaisi aikaisintaan edes miettiä jotain Jupiterin asuttamista. Luultavasti naapuritähtien planeettojenkin asuttaminen olisi helpompaa kuin Jupiterin asuttaminen. Voisihan se Jupiterin asuttaminen toki onnistu jos sen kaasukehästä 99,9999 prosenttia saataisiin poistettua ensin. Sitä en tiedä miten viisasta se olisi kun sillä taas olisi oma vaikutuksensa meteoriiittien ja komeettojen ratoihin aurinkokunnassa ja "pienenä" sivuvaikutuksena maahan voisi paukahtaa muutaman Mont Everstin kokoinen kivenmurikka muutaman kymmenen tuhannen kilometrin tuntivauhdilla ja muuttaa kineettisella energiallaan koko maapallon pinnan sulaksi laavaksi.

 

[Kaaaapo]

...Jupiterin kiinteän ytimen ulkolaidalla painovoima on arvioiden mukaan noin 10 miljoonaa kertaan maan painovoima...

Ei ole painovoima lähellekään noin paljoa, vaan (ilmakehän)paine. Eikä siellä Jupiterissa, jos jostain syystä sinne asetuttaisiin asumaan, asuttaisi mahdollisesti kiinteän ytimen pinnalla, vaan leijailtaisiin jollain tietyllä korkeudella ilmakehässä.

e: Tätä ilmakehässä leijailua on myös mietitty mahdollisuutena Venuksen asuttamiseen. Venuksessa pintalämpötilaa isompi ongelma on paine, joka vastaa about samaa painetta, mikä Maassa on 900m syvyydessä veden pinnan alla. Ilmakehässä riittävän korkealla lämpötila sekä paine laskee suotuisammaksi.

 

[Lucas]

Ei ole painovoima lähellekään noin paljoa, vaan (ilmakehän)paine. Eikä siellä Jupiterissa, jos jostain syystä sinne asetuttaisiin asumaan, asuttaisi mahdollisesti kiinteän ytimen pinnalla, vaan leijailtaisiin jollain tietyllä korkeudella ilmakehässä.

e: Tätä ilmakehässä leijailua on myös mietitty mahdollisuutena Venuksen asuttamiseen. Venuksessa pintalämpötilaa isompi ongelma on paine, joka vastaa about samaa painetta, mikä Maassa on 900m syvyydessä veden pinnan alla. Ilmakehässä riittävän korkealla lämpötila sekä paine laskee suotuisammaksi.

Seison korjattuna. Ajatuskatko tuli ja kirjoitin painovoima vaikka piti kirjoittaa paine.

 

[Awelonian]

Ennemmin kuin Jupiterissa asumista, pitäisin todennäköisimpänä suurimpia Jupiterin ja Saturnuksen kuita. Ne ovat muutenkin todella jännittäviä ja viime vuosikymmeninä on ollut paljon kiinnostusta esim. Europaa ja Titania kohtaan. Mirandakin on ihan vänskä.

 

[KiLLPaTRiCK]

Ennemmin kuin Jupiterissa asumista, pitäisin todennäköisimpänä suurimpia Jupiterin ja Saturnuksen kuita. Ne ovat muutenkin todella jännittäviä ja viime vuosikymmeninä on ollut paljon kiinnostusta esim. Europaa ja Titania kohtaan. Mirandakin on ihan vänskä.

Näkisinpä omana elinaikanani edes yrityksen päästä takaisin kuuhun Marsista nyt puhumattakaan.
Avaruus on sen verran vaarallinen paikka ilman alieneitakin, että kaikenlaiset haaveet sen asuttamisesta on aika kaukaista kauraa.

 

[Joku_242]

Näkisinpä omana elinaikanani edes yrityksen päästä takaisin kuuhun Marsista nyt puhumattakaan.
Avaruus on sen verran vaarallinen paikka ilman alieneitakin, että kaikenlaiset haaveet sen asuttamisesta on aika kaukaista kauraa.

Jenkithän kovasti puuhaa paluuta Kuuhun. Ja jos ne suunnitelmat kaatuvat, kiinalaiset todennäköisesti menevät sinne viimeistään 2030-luvulla.

Lisäksi Elon Muskilla on Starship työn alla, ja onnistuessaan se melkoisesti mullistaisi avaruustutkimusta.

 

[Lucas]

Näkisinpä omana elinaikanani edes yrityksen päästä takaisin kuuhun Marsista nyt puhumattakaan.
Avaruus on sen verran vaarallinen paikka ilman alieneitakin, että kaikenlaiset haaveet sen asuttamisesta on aika kaukaista kauraa.

Voihan se olla, että meidän elinaikana kuuhun perustetaan pysyvästi miehitetty tukikohta. Se ei ihan mahdoton rasti ole kun sen verran lähellä Kuu Maata, että sen huoltolennot on kohtuullisen helposti järjestettävistä Maasta käsin.

Eihän se kuuasema poikkea paljoa Kansainvälisestä avaruusasemasta maan kiertoradalla. Ainoa että sijaintina on kiertoradan sijasta Kuun pinta.

Se lienee sitten tulevien sukupolvien asia, että josko Kuuasemasta saataisiin joskus tehtyä sellainen, että se toimisi itsenäisesti riippumatta Maasta tulevista jatkuvista huoltolennoista. Eli esimerkiksi ruuan ja hapen tuottaminen onnistuisi siellä ilman että ne lennätetään Maasta ja samoin veden. Se lienee hyvin kaukaista tulevaisuutta, että elämä kuussa selviäisi esimerkiksi sata tai vaikka tuhat vuotta ilman yhteyttä Maahan. Oiskohan vuonna 3000 tekniikka sillä tasolla edellyttäen ettei ihmiset tuhoa sitä ennen itseään ja sivilisaatiota Maassa tai joku meteoriitti tee samaa kuin dinosauruksille teki.

 

[KiLLPaTRiCK]

Jenkithän kovasti puuhaa paluuta Kuuhun. Ja jos ne suunnitelmat kaatuvat, kiinalaiset todennäköisesti menevät sinne viimeistään 2030-luvulla.

Lisäksi Elon Muskilla on Starship työn alla, ja onnistuessaan se melkoisesti mullistaisi avaruustutkimusta.

Kaikenlaisia suunnitelmia on ollut viimeisen 50 vuoden ajan aika paljon. Pieni poika on ehtinyt innostua monta kertaa matkan varrella.
Tarkennetaan nyt sen verran, että pyrähdys ja lipun heilutus kerran tai kaksi ei riitä, vaan oikea yritys olla/asua pidempään.
Onhan tuo meidän nykyinen "avaruusasemakin" vähän vitsi. Eihän se ole kunnolla edes avaruudessa.

 

[Optimist]

Jenkithän kovasti puuhaa paluuta Kuuhun. Ja jos ne suunnitelmat kaatuvat, kiinalaiset todennäköisesti menevät sinne viimeistään 2030-luvulla.

Lisäksi Elon Muskilla on Starship työn alla, ja onnistuessaan se melkoisesti mullistaisi avaruustutkimusta.

Mitä järkeä on mennä vaan kuuhun kun siellä on käyty jo ja nykyteknologialla on mahdollisuus mennä Marsiin? Jos ei USA mennä sinne ekana, niin Kiina kyllä menee.

 

[Lucas]

Mitä järkeä on mennä vaan kuuhun kun siellä on käyty jo ja nykyteknologialla on mahdollisuus mennä Marsiin? Jos ei USA mennä sinne ekana, niin Kiina kyllä menee.

Kuu on hyvä paikka harjoitella ja opetella sitä Marsiin menoa.

 

[Joku_242]

Kaikenlaisia suunnitelmia on ollut viimeisen 50 vuoden ajan aika paljon. Pieni poika on ehtinyt innostua monta kertaa matkan varrella.
Tarkennetaan nyt sen verran, että pyrähdys ja lipun heilutus kerran tai kaksi ei riitä, vaan oikea yritys olla/asua pidempään.
Onhan tuo meidän nykyinen "avaruusasemakin" vähän vitsi. Eihän se ole kunnolla edes avaruudessa.

Isoin ero taitaa olla se, että yksityisten toimijoiden myötä avaruuslentojen hintaa on saatu tiputettua reippaasti. Jos suotuisa kehitys jatkuu, jotain ehkä aletaan saada aikaankin.

 

[Kaaaapo]

Kaikenlaisia suunnitelmia on ollut viimeisen 50 vuoden ajan aika paljon. Pieni poika on ehtinyt innostua monta kertaa matkan varrella.
Tarkennetaan nyt sen verran, että pyrähdys ja lipun heilutus kerran tai kaksi ei riitä, vaan oikea yritys olla/asua pidempään.
Onhan tuo meidän nykyinen "avaruusasemakin" vähän vitsi. Eihän se ole kunnolla edes avaruudessa.

Mikä sitten on kunnolla avaruudessa? Mistä avaruus alkaa?
100km on yleisesti hyväksytty raja (Kármán line) avaruuden alkamiselle. Muitakin rajoja on, esim se korkeus, missä taivas on musta ja tähdet selkeästi näkyvillä päiväsaikaan sekä NASA:n avaruussukkulaa varten oli rajana about 122km, kun ilmakehän kitka alkoi olemaan huomattava palatessa takaisin maahan.
ISS pyyhältää 300-400km korkeudella, reilusti yli näiden rajojen.

Toki kuulostaisi helpolta ajatukselta vetää raja siihen, mihin ilmakehä loppuu, mutta kun sekin on vähän niin ja näin ja riippuu määritelmästä. Se ei lopu kuin seinään vaan ohenee mitä kauemmas mennään.
10000km on yksi raja, missä ilmakehä on niin ohut, että se käytännössä jo sekoittuu avaruuteen, mutta SOHO-luotaimella havaittin ilmakehän jatkuvan yli puolen miljoonan kilometrin päähän.

 

[Maranki]

Kuu on hyvä paikka harjoitella ja opetella sitä Marsiin menoa.

Nimenomaan näin. Kuu on lähellä ja jos jokin menee vikaan, niin apua voidaan sinne lähettää nopeasti tai sieltä voi nopeasti poistua takaisin Maahan. Eivät nämä ole mitenkään kilpailevia, vaan toisiaan tukevia projekteja.

 

[Spartacus]

Kun puhutaan, että JWST kiertää L2 pistettä niin miten isoa kehää se kiertaa ja kiertääkö se sitä ns. automaattisesti ja joutuu vain silloin tällöin tekemään korjausliikkeitä pysyäkseen siinä?

 

[Spartacus]

Kyllähän tuo avaruuden oikea "valloitus" on lähestulkoon mahdotonta lähitulevaisuudessa mutta kun ajatellaan, että jos ihmiskunta olisi olemassa vaikka milljoonan, saati sadan miljoonan vuoden kuluttua olemassa niin siinä ajassa olisi tekniikka kehitetty jo äärimmilleen sekä ajallisesti päästy vaikka mihin.

Jo omassa aurinkokunnassa liikkuminen on äärimmäisen vaikeaa valtavien etäisyyksien vuoksi kuuta lukuunottamatta.

 

[David ":DA" Imodium]

Kun puhutaan, että JWST kiertää L2 pistettä niin miten isoa kehää se kiertaa ja kiertääkö se sitä ns. automaattisesti ja joutuu vain silloin tällöin tekemään korjausliikkeitä pysyäkseen siinä?

L2 on aika paljon kauempana kuin maan ja kuun massakeskipiste, ja JWST joutunee hieman korjaamaan alikierron vuoksi, johtuen siitä että alkuvaihe ei mennyt ihan täydellisesti. Kaiken pitäisi kuitenkin olla ok ja vekottimen verrattain lyhyen käyttöajan vuoksi käyttöalue on todella laaja. Eli se L2 on avaruusteknologian mittakaavassa hyvin löyhä kiintopiste.

E: korjaus JWST itsessään kykenee korjaamaan rataa vain yhteen suuntaan. Kohti L2:sta.

 

[temexi]

L2 on aika paljon kauempana kuin maan ja kuun massakeskipiste, ja JWST joutunee hieman korjaamaan alikierron vuoksi, johtuen siitä että alkuvaihe ei mennyt ihan täydellisesti. Kaiken pitäisi kuitenkin olla ok ja vekottimen verrattain lyhyen käyttöajan vuoksi käyttöalue on todella laaja. Eli se L2 on avaruusteknologian mittakaavassa hyvin löyhä kiintopiste.

E: korjaus JWST itsessään kykenee korjaamaan rataa vain yhteen suuntaan. Kohti L2:sta.

Alkuvaihehan meni paremmin kuin odotetusti, ja siksi käyttöikä tulee olemaan pidempi mitä oletettu 10 vuotta. Nasa ei halunnut vielä antaa tarkempaa arviota ennenkuin ollaan L2-radalle asetuttu, ja tiedetään polttoainevarastot. Ja tosiaan jonkin verran joudutaan aina korjaamaan rataa, että pysytään L2:ssa. Vaikka sen pitäisi olla painovoimaltaan tasapainopiste, niin aurinkotuuli yrittää siitä pois puhaltaa, jos nyt muistan oikein.

 

[Tahko]

Näkisinpä omana elinaikanani edes yrityksen päästä takaisin kuuhun Marsista nyt puhumattakaan.
Avaruus on sen verran vaarallinen paikka ilman alieneitakin, että kaikenlaiset haaveet sen asuttamisesta on aika kaukaista kauraa.

Avaruushissin se taitaisi toistaiseksi tarvita, sen jälkeen helppoa siirtää tavaraa vaikka kaupungin verran.

 

[Maranki]

Alkuvaihehan meni paremmin kuin odotetusti, ja siksi käyttöikä tulee olemaan pidempi mitä oletettu 10 vuotta. Nasa ei halunnut vielä antaa tarkempaa arviota ennenkuin ollaan L2-radalle asetuttu, ja tiedetään polttoainevarastot. Ja tosiaan jonkin verran joudutaan aina korjaamaan rataa, että pysytään L2:ssa. Vaikka sen pitäisi olla painovoimaltaan tasapainopiste, niin aurinkotuuli yrittää siitä pois puhaltaa, jos nyt muistan oikein.

L2 on epästabiili Lagrangen piste, joten pienetkin häiriöt saavat siellä olevat kappaleet ennen pitkää karkaamaan ilman korjaavia toimenpiteitä. Aurinkokunnassahan Aurinko-planeetta -massasuhteella L4 ja L5 ovat sitten stabiileja Lagrangen pisteitä, mikä näkyy troijalaisina asteroideina Jupiterin kiertoradalla.

 

[KiLLPaTRiCK]

Avaruushissin se taitaisi toistaiseksi tarvita, sen jälkeen helppoa siirtää tavaraa vaikka kaupungin verran.

Eli ei siis minun elinaikanani. Ehkä hissi jää myös SciFiksi...

 

[Tigerou]

Eli ei siis minun elinaikanani. Ehkä hissi jää myös SciFiksi...

Vaikken itse tulekaan noita näkemään niin suhtaudun SciFiin toiveikkaasti näin;
Sci -osa eli tiede edistyy varmasti meidänkin jälkeemme.
Fi -osa eli ihmisen mielikuvitus on toivottavasti rajaton, ja ihmiskunnan mielikuvituskin toivottavasti jatkaa edistymistään meidänkin jälkeemme.
Eli SciFi saattaa hyvällä tuurilla tehdä kaiken jo kuvitellun mahdolliseksi ja paljon enemmänkin.
Fysiikan rajojahan emme vielä tiedä, juuri niitä varten JWST'kin on jo onneksi taivaalla. Vielä kun toimisi ongelmitta edes sen 10-15 vuotta...

 

[moukula]

Fiktio muuttuu faktaksi sitä mukaa kun teknologia ja materiaalit kehittyvät. Vielä kun löydettäisiin avaruudesta joku yhteinen vihollinen niin voitaisiin lopettaa tämä keskenään nahistelu ja ohjata resurssit sinne missä niistä olisi pitkässä juoksussa hyötyä.

 

[Raikku]

Tv6:lta tullut uusinta Uljas Universumi-jaksossa(kausi 6, 2018?) sanottiin että jossain tähtiryhmässä kaksi binary star tähteä "törmää" ja tuloksena uusi kuuma sininen tähti "5 vuoden sisällä". Mikä tilanne tällä hetkellä, jo tapahtunut, peruttu, hoax?

Netistä hakemalla en löytänyt mitään, ainakaan noin minuutissa.

 

[tattiwatti]

Tv6:lta tullut uusinta Uljas Universumi-jaksossa(kausi 6, 2018?) sanottiin että jossain tähtiryhmässä kaksi binary star tähteä "törmää" ja tuloksena uusi kuuma sininen tähti "5 vuoden sisällä". Mikä tilanne tällä hetkellä, jo tapahtunut, peruttu, hoax?

Netistä hakemalla en löytänyt mitään, ainakaan noin minuutissa.

Sulla on huonompi google Täällä se ehdotti ennen kuin ehdin loppuun saakka kirjoittaa että 'binary star collision 2022'
Näyttää olevan peruttu: KIC 9832227 - Wikipedia

 

[Raikku]

No, korona-aikana perutaan muutenkin kaikki showt joten ei nyt sinänsä tuo yllätä.

 

[temexi]

500km L2:sta. Where Is Webb? NASA/Webb

 

[Stephen Elop]

500km L2:sta. Where Is Webb? NASA/Webb

Ai ai. Nyt alle 400 km. Käykö tässä kylmät ja vauhti on liian kova ja Web matkaa tavoittamattomiin?

 

[aukusti]

Ai ai. Nyt alle 400 km. Käykö tässä kylmät ja vauhti on liian kova ja Web matkaa tavoittamattomiin?

Olisi kyllä hupaisaa, jos laukaisun ja käyttöönoton suurinpiirtein helpoin asia ryssittäisiin (Siis oikeanmittainen korjauspoltto (correction burn)).

 

[Samat]

Ai ai. Nyt alle 400 km. Käykö tässä kylmät ja vauhti on liian kova ja Web matkaa tavoittamattomiin?

Olisi kyllä hupaisaa, jos laukaisun ja käyttöönoton suurinpiirtein helpoin asia ryssittäisiin (Siis oikeanmittainen korjauspoltto (correction burn)).

Vauhtia 720 km/h (noin) tällä hetkellä, niin jospa ne sen viimeisellä poltolla saa kohdilleen. Tuo nopeushan on tippunut huomattavasti matkan aikana ihan suunnitellusti maan vetovoiman ansiosta, joten nyt moottorilla tarvitaan vaan mahdollisimman pieni korjaus rataan, että laite jää oikeaan paikkaan.

 

[Stephen Elop]

Vauhtia 720 km/h (noin) tällä hetkellä, niin jospa ne sen viimeisellä poltolla saa kohdilleen. Tuo nopeushan on tippunut huomattavasti matkan aikana ihan suunnitellusti maan vetovoiman ansiosta, joten nyt moottorilla tarvitaan vaan mahdollisimman pieni korjaus rataan, että laite jää oikeaan paikkaan.

Mutta webin moottori työntää vain pois päin maasta eikä siis kohti maata. Nyt asiantuntijat kertomaan, onko vaarana Webin hukkaaminen?

 

[Jopii]

Perillä ollaan L2:ssa. Seuraavaksi alkaa jännitysnäytelmä, että toimiiko kaikki laitteet suunnitellusti.

 

[temexi]

Nasan vahvistus korjauspolton onnistumisesta: Orbital Insertion Burn a Success, Webb Arrives at L2 – James Webb Space Telescope

30 minuutin päästä jotain live-lähestystä.

 

[Tigerou]

Perillä ollaan L2:ssa. Seuraavaksi alkaa jännitysnäytelmä, että toimiiko kaikki laitteet suunnitellusti.

Kaikki kynnet on jo syöty ja rauhoitusoluetkin juotu jo viimeisen kk aikana, saiskohan JWST-perusteella sellaisen 6kk reseptin rauhoittavia jostakin? Ursan jäsenyys löytyy jos se vaikka auttaisi vastaanotolla

 

[Tigerou]

Fiktio muuttuu faktaksi sitä mukaa kun teknologia ja materiaalit kehittyvät. Vielä kun löydettäisiin avaruudesta joku yhteinen vihollinen niin voitaisiin lopettaa tämä keskenään nahistelu ja ohjata resurssit sinne missä niistä olisi pitkässä juoksussa hyötyä.

Tieteisleffat antavat ilmeisen toiveikkaan kuvan ihmiskunnan suorituskyvystä moisessa tilanteessa. Sikäli kuin nykymenoa on yhtään seurannut edes keväästä 2020, niin sijoittaisin puhtaasti alien-puolen voittoon noin suhteella 99:1

 

[temexi]

“We’re going to extensively exceed our 10-year life,” Webb’s commissioning manager Keith Parrish told reporters at a NASA press conference after the L2 insertion. “You’ve heard numbers around 20 years. That’s a good ballpark.”

 

[Tigerou]

Vaikka löpöä saatiinkin onneksi säästettyä sijaintikorjauksiin, niin seuraava toivehan koskee muun laitteiston kestoikää. Hubble'akin jouduttiin korjaamaan moneen otteeseen koska jotain siitä aina petti, ja Hubble oli sentään suunniteltu korjattavaksi jota Webb ei ole. Eli toivottavasti tämä Webbin tavattoman pitkä rakennus- ja testausaika, plus Hubblesta saatu kokemus, on auttanut siinä jotta laitteen elektroniikka/mekaniikka myös kestäisi sen toivotun jopa 15-20 vuotta?

 

[JCSH]

Vaikka löpöä saatiinkin onneksi säästettyä sijaintikorjauksiin, niin seuraava toivehan koskee muun laitteiston kestoikää. Hubble'akin jouduttiin korjaamaan moneen otteeseen koska jotain siitä aina petti, ja Hubble oli sentään suunniteltu korjattavaksi jota Webb ei ole. Eli toivottavasti tämä Webbin tavattoman pitkä rakennus- ja testausaika, plus Hubblesta saatu kokemus, on auttanut siinä jotta laitteen elektroniikka/mekaniikka myös kestäisi sen toivotun jopa 15-20 vuotta?

No onneksi NASA:lla on historiaa siitä että laitteet tuppaa kestämään pikkasen kauemmin kuin mitä oli alunperin suunniteltu.

 

[kurkimies]

Mystinen kohde avaruudessa lähetti signaaleja maahan kolme kertaa tunnissa – tästä voi olla kyse

 

[Tigerou]

"Mystinen kohde" on nykytietojen mukaan ihan vaan Magnetar, siitä vaan on nyt keksitty uutinen höpölehdissä. Ainoa poikkeus lienee jotta tämä lienee läheisin löydetty eli vain 4000 valovuotta tmv? Saattaa toki olla läheisyytensä takia kiintoisa tarkkailtava tulevaisuudessa.

 

[Tigerou]

No onneksi NASA:lla on historiaa siitä että laitteet tuppaa kestämään pikkasen kauemmin kuin mitä oli alunperin suunniteltu.

On jo liian pitkään ihmetyttänyt miksi Nasa ei ole lisännyt aurinkokenno-mönkijöihinsä minkäänlaista pölyhuiskaa? Ovat kuitenkin tienneet jo ainakin 20v jotta virransyöttönsä kuolee kennojen päätyessä paikallisiin pölymyrskyihin. Yksinkertainen pyörivä hässäkkä joka rullaisi kennojen päältä tarvittaessa ei liene kovin hankala lisätä siihen 500M€ laitteeseen veikkaan?

 

[Raikku]

Ja onhan tuo surullista.

 

[Lifeless]

On jo liian pitkään ihmetyttänyt miksi Nasa ei ole lisännyt aurinkokenno-mönkijöihinsä minkäänlaista pölyhuiskaa? Ovat kuitenkin tienneet jo ainakin 20v jotta virransyöttönsä kuolee kennojen päätyessä paikallisiin pölymyrskyihin. Yksinkertainen pyörivä hässäkkä joka rullaisi kennojen päältä tarvittaessa ei liene kovin hankala lisätä siihen 500M€ laitteeseen veikkaan?

Eipä niihin ole mitään tarvetta lisätä, kuten tuokin roveri sen todisti. Mars kyllä hoitaa homman ilman lisäkustannuksia (dust devils ja muut myräkät).

Mekaaninen hässäkkä luullavasti hajois jossakin vaiheessa.

 

[Lifeless]

"Mystinen kohde" on nykytietojen mukaan ihan vaan Magnetar, siitä vaan on nyt keksitty uutinen höpölehdissä. Ainoa poikkeus lienee jotta tämä lienee läheisin löydetty eli vain 4000 valovuotta tmv? Saattaa toki olla läheisyytensä takia kiintoisa tarkkailtava tulevaisuudessa.

Ei se nyt ihan noinkaan ole.

Nature julkaisi siitä artikkelin 2 päivää sitten:

A radio transient with unusually slow periodic emission - Nature

Analysis of archival low-frequency radio data from the Murchison Widefield Array reveals a periodic transient with an unusual periodicity of 18.18 min, the source of which is localized to our Galaxy and could be an ultra-long-period magnetar.

www.nature.com

Tuossa jotain tietoa, jos Natureen ei ole tunnuksia:

Mysterious object unlike anything astronomers have seen before - ICRAR

A team mapping radio waves in the Universe has discovered something unusual that releases a giant burst of energy three times an hour, and it’s unlike anything astronomers have seen before. The team who discovered it think it could be a neutron star or a white dwarf—collapsed cores of stars—with...

www.icrar.org

Lyhyesti sanottuna siis voi olla teoreettinen "ultra-long period magnetar". 100% varmaahan tuo ei vielä ole, koska on ensimmäinen laatuaan. Myöskin outoa siinä on, että se vilkutteli 3 kuukautta ja katosi sitten kuin pieru Saharaan.

 

[Tigerou]

Lyhyesti sanottuna siis voi olla teoreettinen "ultra-long period magnetar". 100% varmaahan tuo ei vielä ole, koska on ensimmäinen laatuaan. Myöskin outoa siinä on, että se vilkutteli 3 kuukautta ja katosi sitten kuin pieru Saharaan.

Ei ole tunnuksia mihinkään maksullisiin joten seurannut vain ilmaisista.
Magnetarit itsessään näyttävät olevan niin harvinaisia jotta tarvittaisiin jokin vielä paljon läheisempi moinen josta voitaisiin oppia. Saatika jos magnetarien "kirkkaan toitottelun" elinikä tosiaan olisi vain luokkaa 10-15.000 vuotta (jossain mainittu) niin vaatii hurjasti tuuria jotta osumme edes kohdalle moisen aktiivisena aikana. Vaappuva "ultra-long-period" lienee hyvä veikkaus, saatika meillähän ei ole vielä hajuakaan miten moinen käyttäytyy elinaikanaan ja miksi? Säännöllisyyden käsitän, käännähtiköhän tämä tapaus vain jostain syystä juuri sen serran jotta keilansa kääntyi pois meistä? Onneksi paikkansa jo tiedetään joten osataan seurata palaako vielä linjoille vai mitä.
Eivät ikävä kyllä liene kirkkaita millään sellaisella alueella joihin Webb auttaisi

 

[tuoppi´]

Astronomers Report The First-Ever Wandering Black Hole in Our Galaxy

Like an ancient cardigan, the Milky Way should be absolutely riddled with black holes.

www.sciencealert.com

 

[Raikku]

Ei auta kellariinkaan kerätä säilykkeitä ja ammuksia jos osuu kohdalle.

 

[Raikku]

Kuulemma pöhinää sen suhteen piireissä että onko "planeetta 9" kuvattu jo 80-luvulla muun tekemisen yhteydessä.