Tuo on niin raivostuttava ominaisuus nykyautoissa ja osassa vanhempiakin. Itse oppii kyllä tietyn järjestyksen nappeja käynnistyksen jälkeen, mutta yritäpä opettaa se jollekin joka ei ymmärrä tai välitä autoista. Onneksi nykyistä ei aja kukaan muu kuin minä ja siinä kun asetat napin johonkin asentoon, se pysyy siinä asennossa, lukuunottamatta luistonestoa ja ajonvakautusta.
Asiat tuppaavat "unohtumaan", kun auton, sen huollot ja suunnilleen kaiken muunkin maksaa tai huolehtii joku muu kuin säheltäjä itse. Muutamaan tapaukseen olen törmännyt, jotka eivät tuntuneet käsittävän, että autoilun kustannukset ovat aivan jotain muuta kuin biilin ostohinta + tankkiin kaadettu bensa.
Meinasin just kirjoittaa että pistä parempi puolisko huolehtimaan auton huolloista ja katso miten pitkään menee että oppii
. Joillekin jo konsepti polttoainekuluista on hullu koska toinen puolisko tai esim isukki tankkaa aina auton. Ei tajuta yhtään miten kallista autoilu voi olla jos perseilee.
Ihan normaalisti näkyy. Mobiililla.
Tankillisella ajettiin noin 1050km keskikulutuksella 4.4l/100km, aikamoisen eron saa perus bensaturboon pelkällä nopeuden laskulla.
Itse olen myös päätynyt samaan noin 0,2 e kustannukseen per ajettu km. Noin 14 vuotta vanhan autoni huoltoihin ja korjauksiin on muutamina viime vuosina mennyt noin 1000 euroa per vuosi ja bensaa kuluu noin 6 l/100 km. Autolla tulee vuositasolla ajettua noin 10-12 tkm jolloin bensaan menee noin 10,5 senttiä per km (riippuu toki myös bensan hinnasta, mutta keskimäärin) ja korjauksiin vähän reilu 9 senttiä per km. Yhteensä siis noin 20 senttiä per km, jolloin sadan kilometrin matkan hinnaksi tulee 20 euroa.
Ei se isompi moottori oikeastaan missään kohtaa ole sen taloudellisempi, ellei ajotavalla käännä taloudellisuutta nurin, mutta suurin tekijä tuollaisessa korkeessa mersussa on ilmanvastus. Oikestaan vain jotain nakkikioskia vedettäessä tuo sprinteri ei kärsi ilmanvastuksestaan.
Totta kai isompi moottori on taloudellisempi isoilla kuormilla. Isoa kärryä tai venetraileria tms. vetäessä, niin selvähän se on että 3.0 V6 TDi Touareg menee pienemmällä kuin 1.6 TDi.
Voihan se noinkin olla. Jotenkin se vaan tuntuisi järkevältä, että isompi kone jaksaa vetää suuria kuormia vaivattomammin kuin pieni. Kyllähän se kannattaisi isoihin autoihin alkaa laittamaan pieniä koneita, niin saisi kustannuksia alemmas jne.
Se taloudellisuus kääntyy tehokkaamman moottorin eduksi silloin kun se pienempi moottori ei enää jaksa pitää samaa matkanopeutta. Toki jossain kohdassa on raja missä sen pienen moottorin pystyy vielä piiskaamaan samaan nopeuteen kuin isommankin, mutta tuo menee oikeastaan sen ajotavan piikkiin, jos kummallakin ajettaisiin samalla tavalla se pienempi on yleensä taloudellisempi.
No kyllähän tuo näkyy kun automalleja päivitetään, uusissa malleissa ei ole enää yhtä isoja moottoreita. Edes jenkeissä.
Nelimukinen 316 Sprinter ei kyllä vedä 3,5ton kärryä millään tapaa vaivattomasti. 319 nyt jotenkin asiallisesti.
Polttoainetalouden kannalta se tulee vaivottamasti.
Kyllä sellaisella vajaatehoisella möhköllä on välillä aika runnominen esim ohitustilanteessa. Melko lailla helpottaa kun on kunnolla voimaa. En tiedä miten osaaminen tähän liittyy, mutta voit varmaan selventää näkemystäsi jos koet tarpeellisena.
Tuo kokoiselle moottorille + automaatti niin kulutuksessa ei ole mitään ihmeellistä.Renault Clio 2010 1.6L automaatti ja siellä 7-8 litran/100 km paikkeilla pyörii keskikulutus. Bensarosvo pieneksi autoksi tiedän
Paljonko tuolla sitten on liikennettä joka merkittävän hitaasti ajaa ja pitäisi ohi päästä?
Teho-painosuhde, pidon määrän maksimoiden. Kevyempi pysähtyy nopeammin ja on ketterämpi sivuttaisissa suunnanmuutoksissa, jos pidon määrä sama. Nelikko lienee pidoltaan parempi, kuin kahdella pyörällä vetävä, mutta kyllä riittävän kevyellä kaksivetoisellakin ehtii.
Kevyt kaksiveto ehtii oikein mainosti. Mutta vaatii enemmän uskallusta. Ajelin hyvän tovin MX-5 NA vuodelta 1990 pääautonani kitkat alla. Hyvin sillä pärjäsi. Mutta vaati ymmärrystä mitä auto voi ja ei voi tehdä. Poikittain mentiin enemmän ja vähemmän tilanteissa kuin tilanteessa kun luistonestoa ei ollut ja auto eli omaa elämäänsä ympärilläni.
Toisesta ketjusta lainattua.
Volvon isot 5mukiset on priima esimerkki,Toisesta ketjusta lainattua.
Muuhun en puutu, mutta milloin ihan perusauto on vienyt 10+ litraa? Yksittäisiä syöppöjä automalleja (ja ajoprofiileja) toki on ollut.
Minulla on ollut 1989-2016 -automalleja ja ympärivuotinen on niillä ollut 4,9-7,9 l/100 km. Isällä on ollut 60-luvulta lähtien ihan tavallisia insinöörin perusperheautoja ja kulutukset siellä 5,4-9,x l/100 km yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Poikkeus oli 2003 Pösö, joka vei ympärivuotista yli 10 l. Toisaalta en pidä sitä ihan perusautona, sillä siinä oli 3,0 V6, jonka janoisuuden viimeisteli 4-vaihteinen momentinmuunninautomaatti. Perusautoissa oli silloin parilitrainen tai alle, eikä automaattikaan tuolloin ollut se yleisin valinta (koska hinta, kulutus ja hitaus).
Vilkaisin TM-koeajoja eri vuosikymmeniltä. Ihan perusautoissa en onnistunut löytämään vertailua, jossa yleinen linja olisi 10+ litraa. Esimerkiksi 19/1967:ssa oli viisi myydyintä kansanautoa (Anglia, Rellu 4, Skoda 1000, Warre ja kupla), joiden koko koeajon keskikulutuksien keskikulutus oli 9,14 l/100 km. Tuostakin on lähes 60 vuotta aikaa. Huippunopeudella ajettaessa toki veivät yli kympin, paitsi Rellu vain 8,4, koska kulki vain 108 km/h.
Ei se 10+ paha ole nelivetoiselle möhkövolvolle, mutta ainakaan 59 vuoteen ei ole ollut sellaista aikaa Suomessa, että ihan perusautot laajemmin olisivat vieneet 10+ normiajoprofiililla (myös maantietä/motaria mukana).
Ihan perus Volvot 2.4-koneella mitä perheestä on löytynyt, samoin Saabit 2.3 koneella, tenavatähti 2.3 koneella ja automaattilootalla ja itse asiassa 2006 C-Vectra kulutti omassa käytössä yli 12 litraa satkulle, mutta se oli 2.8T koneella. Lasketaanko se turbollinen V6 Ooppeli sit normiautoksi on sitten tulkinnanvaraista.Toisesta ketjusta lainattua.
Muuhun en puutu, mutta milloin ihan perusauto on vienyt 10+ litraa? Yksittäisiä syöppöjä automalleja (ja ajoprofiileja) toki on ollut.
Minulla on ollut 1989-2016 -automalleja ja ympärivuotinen on niillä ollut 4,9-7,9 l/100 km. Isällä on ollut 60-luvulta lähtien ihan tavallisia insinöörin perusperheautoja ja kulutukset siellä 5,4-9,x l/100 km yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Poikkeus oli 2003 Pösö, joka vei ympärivuotista yli 10 l. Toisaalta en pidä sitä ihan perusautona, sillä siinä oli 3,0 V6, jonka janoisuuden viimeisteli 4-vaihteinen momentinmuunninautomaatti. Perusautoissa oli silloin parilitrainen tai alle, eikä automaattikaan tuolloin ollut se yleisin valinta (koska hinta, kulutus ja hitaus).
Vilkaisin TM-koeajoja eri vuosikymmeniltä. Ihan perusautoissa en onnistunut löytämään vertailua, jossa yleinen linja olisi 10+ litraa. Esimerkiksi 19/1967:ssa oli viisi myydyintä kansanautoa (Anglia, Rellu 4, Skoda 1000, Warre ja kupla), joiden koko koeajon keskikulutuksien keskikulutus oli 9,14 l/100 km. Tuostakin on lähes 60 vuotta aikaa. Huippunopeudella ajettaessa toki veivät yli kympin, paitsi Rellu vain 8,4, koska kulki vain 108 km/h.
Ei se 10+ paha ole nelivetoiselle möhkövolvolle, mutta ainakaan 59 vuoteen ei ole ollut sellaista aikaa Suomessa, että ihan perusautot laajemmin olisivat vieneet 10+ normiajoprofiililla (myös maantietä/motaria mukana).
Oma ensimmäinen auto oli vm -72 142 Volvo B20-koneella, kulutus oli sen 12,5 litraa sataselle seka-ajossa.
Kyllä ruiskumallit alle 10 meni, mutta 70-luvun puolivälissä kaikki yhtään isommat autot kuluttivat ihan tautisesti.
