Autolaturi mökille varavoimaksi Arduinon avulla

[Tupsa]

@Hyrava , joo tuskinpa valmistusteknisesti on mitään rajoituksia, nuo 90 asteen kulmat kai ehkä saattaa jotain häiriöitä joskus aiheuttaa. Muistaakseni luin ihan jotain tutkimustietoa, että vaikka linjavetojenkin kulmat olisi kylmät 90 astetta, ei havaittu mitään merkityksellisiä häiriöitä tai eroa 45 asteen kulmiin. Ehkä sitten saattaisi jotain olla, jos puhutaan vaikka avaruuslaitteista tms.. Mutta mennään nyt niillä nelivitosilla, kun niin kerran on totuttu tekemään.
Tuo 5 V linja oli tarkoitus suoristaakin, hyvä kun muistuittelit asiasta.

On se hyvä, että nykyään on nää CAD-ohjelmat niin tämmöinen totaalinen noobikin voi teidän asiantuntevien ohjeiden avulla tehdä useita versioita. Toista se olisi ollut esim. 20-40 vuotta sitten, jolloin nämä piti osata kynällä suunnitella paperille. Aika kova kumittaminen olisi jo tässäkin ollut!

@ississ , nyt olisi tommoinen, 11. versio. Mukavasti olisi tuolla oikeassa yläkulmassakin nyt tilaa, mutta tosiaan virtasensorin tulo risteää sekä 12:n, että 5 voltin tulot.




Ja kun virta-anturin valintaa vielä miettii, niin ilmeisesti tähänkin (saattaa?) tarvita kaveriksi jonkun vastuksen ja konkan?
Tamura 100A Virta-anturi

 

[ississ]

@Hyrava , joo tuskinpa valmistusteknisesti on mitään rajoituksia, nuo 90 asteen kulmat kai ehkä saattaa jotain häiriöitä joskus aiheuttaa. Muistaakseni luin ihan jotain tutkimustietoa, että vaikka linjavetojenkin kulmat olisi kylmät 90 astetta, ei havaittu mitään merkityksellisiä häiriöitä tai eroa 45 asteen kulmiin. Ehkä sitten saattaisi jotain olla, jos puhutaan vaikka avaruuslaitteista tms.. Mutta mennään nyt niillä nelivitosilla, kun niin kerran on totuttu tekemään.
Tuo 5 V linja oli tarkoitus suoristaakin, hyvä kun muistuittelit asiasta.

On se hyvä, että nykyään on nää CAD-ohjelmat niin tämmöinen totaalinen noobikin voi teidän asiantuntevien ohjeiden avulla tehdä useita versioita. Toista se olisi ollut esim. 20-40 vuotta sitten, jolloin nämä piti osata kynällä suunnitella paperille. Aika kova kumittaminen olisi jo tässäkin ollut!

@ississ , nyt olisi tommoinen, 11. versio. Mukavasti olisi tuolla oikeassa yläkulmassakin nyt tilaa, mutta tosiaan virtasensorin tulo risteää sekä 12:n, että 5 voltin tulot.




Ja kun virta-anturin valintaa vielä miettii, niin ilmeisesti tähänkin (saattaa?) tarvita kaveriksi jonkun vastuksen ja konkan?
Tamura 100A Virta-anturi

Jos anturin lähtö on virtaviesti niin vastus pitää olla. Eli laita sellaiselle paikka mahdollisimman lähelle arduinon pinniä, esim r6 korkeudelle a0sta oikealle. Ja vähän signaalista riippuen konkkakin voi olla hyvä, mahtuu varmaan vielä vastuksen alle

 

[Tupsa]

@ississ , no joo, tuossa piirikortin terminaalin otsikko voisi olla järkevämpi. Vaikka Sensor in. Tuosta anturista käsitykseni mukaan lähtö on ihan vaan voltteja.

Lisäksi silmään osui nämä kohdat:

Eli jos olen kartalla, näyttäisi siltä, että melko paljon tulisi vielä piirejä suunnitella, jotta tämän sensorin saisi oikeasti liitettyä tuohon tuloon.

Esim. tuo nollapisteen säätö olisi kohtuullisen haastava ehkä toteuttaa, kun laturin piiri vähintään ottaa aina virtaa, kun järjestelmä on käynnissä. Latausplussa kulkee silmukan läpi, niin anturi poimii aina siinä kulkevan virran. Koodillisestihan kai tuohon voisi tuollaisen joka käynnistyksessä tapahtuvan automaattisen nollakalibroinnin toteuttaa, jos ei olisi tuota virrankulutusongelmaa. Toisaalta puhutaan vain ampeerin sadasosista, mitä se laturi lataussäädin ottaa.

En osaa sanoa, millainen vaikutus käyvällä moottorilla ja laturilla on tällaisen "silmukkatyyppisen" virta-anturin tarkkuuteen. Mutta kuten sanottua, ampeerin tarkkuus olisi aivan riittävä. Se vastaa tällä anturilla 15 millivolttia. Pitääkö lähtöjännitteeseen tulla noin suuri jänniteheilahdus, jotta mittaus heittää ampeerin vai voiko sähkömagneettiset häiriöt vääristää signaalia ja Arduinon näkemää virtaa jotenkin muuten?

 

[ississ]

@ississ , no joo, tuossa piirikortin terminaalin otsikko voisi olla järkevämpi. Vaikka Sensor in. Tuosta anturista käsitykseni mukaan lähtö on ihan vaan voltteja.

Näin se näyttäisi olevan. Tosin kun vaihdat antureita melkein kuin sukkia niin eihän se varmaan haittaa laittaa levylle muutama ylimääräinen reikä ja padi niin voi sitten kalustaa tarvittaessa.
Tosin jos nyt vaihtaisi tuon jännitelähtöisen virtalähtöiseen niin sen vastuksen voi juottaa myös suoraan pinneihin levyn alapuolelle, ihan kaikkeen ei tarvitse varautua etukäteen...

Lisäksi silmään osui nämä kohdat:

Eli jos olen kartalla, näyttäisi siltä, että melko paljon tulisi vielä piirejä suunnitella, jotta tämän sensorin saisi oikeasti liitettyä tuohon tuloon.

Esim. tuo nollapisteen säätö olisi kohtuullisen haastava ehkä toteuttaa, kun laturin piiri vähintään ottaa aina virtaa, kun järjestelmä on käynnissä. Latausplussa kulkee silmukan läpi, niin anturi poimii aina siinä kulkevan virran. Koodillisestihan kai tuohon voisi tuollaisen joka käynnistyksessä tapahtuvan automaattisen nollakalibroinnin toteuttaa, jos ei olisi tuota virrankulutusongelmaa. Toisaalta puhutaan vain ampeerin sadasosista, mitä se laturi lataussäädin ottaa.

En osaa sanoa, millainen vaikutus käyvällä moottorilla ja laturilla on tällaisen "silmukkatyyppisen" virta-anturin tarkkuuteen. Mutta kuten sanottua, ampeerin tarkkuus olisi aivan riittävä. Se vastaa tällä anturilla 15 millivolttia. Pitääkö lähtöjännitteeseen tulla noin suuri jänniteheilahdus, jotta mittaus heittää ampeerin vai voiko sähkömagneettiset häiriöt vääristää signaalia ja Arduinon näkemää virtaa jotenkin muuten?

Kohta 3 on oikeastaan ihan normaali melkein missä vaan. Jos anturi on kauempana niin kannattaa käyttää kierrettyä paria (maa+signaali) ja ehkä toinen pari syötölle (maa+5V). Tai sitten suojattu kaapeli.

Kohta 4 kuuluu tietysti tähän anturiin, sehän toimii induktiivisesti niin tietysti ulkoiset kentät voivat vaikuttaa. Laita mahdollisimman kauas laturista.

Kohta 10 Jos virtaa kulkee aina niin voi tehdä vaikka yhden kalibrointiajon niin että anturi on samassa paikassa kuin normaalisti mutta se johdin ei kuljekaan anturion kautta vaan pienen matkan päästä.
Arduinolla mittaa muutaman kerran mitä näyttää ja käyttää sitä offset- arvona. Parempi sekin kuin ei mitään.
Kytkennällisesti olisi parempi jos käynnistyshetkellä mitattavan johtimen saisi katkottua (rele/tms) niin käynnistettäessä voisi aina mitata offsetin.

Kohta 11 Jos datalehti sanoo max 15mA niin tuon eteen voisi laittaa joko n. 20mA sulakkeen (en ole koskaan käyttänyt noin pientä), se on helpoin tapa suojata muu kytkentä anturin rikkoutumiselta. Varmaan 100mA sulakekin kelpaa, kyllä sekin palaa jos anturi on oikosulussa ja poweri on isompi (on, sullahan on se TSR 5V reguna).
Lisää kytkentää tarvittaisiin jos haluaa tunnistaa onko anturi yleensäkään olemassa (poikki- tilanne), silloin pitäisi mitata sen ottamaa virtaa (liian pieni tai suuri -> anturi rikki).
Jos haluaa varmistaa niin laita anturille menevään johtoon sulake ja koodiin tarkastus jos mitattu arvo on liian pieni niin sitten anturissa on vika.
Datalehdessä oli mainittu RL=10k eli sellaisen voisi laittaa A0-maa välille niin tulee ainakin 0- mittaustulos jos anturi kärähtää poikki.

 

[Tupsa]

@ississ , näin arvelin, että tuollaisen ei-modulaarisen anturin kaverina tulisi olla ainakin jonkin verran komponentteja.

Alun perinhän haluttiin käyttää shunttia, joka olisikin toiminut, mutta piirissä oli haasteena käyttöjänniteriippuvuus - korkeampi latauksen aikainen jännite nosti myös lähtöä, joten opampin vastukset olisi tosiaan pitänyt varmuuslaskea esim. 15 voltille.

Seuraavana anturiksi valikoitui Pololun 0-150 A yksisuuntainen valmismoduuli, mutta siinä katsottiin, että kuumentuminen on mahdollista. Valmistajan ohjeissa jatkuvalla yli 50-60 ampeerin virralla tulisi lämpötilaa seurata ja tarvittaessa käyttää jäähdytysratkaisua.

Sitten anturiksi valikoitui tämä Tamuran L01Z-sarjan kaksisuuntainen virta-anturi. Tässä taas puolestaan haasteeksi muodostuu tarvittava lisärakentelu.

Loppujen lopuksi saattaa valinta kuitenkin kohdistua mahdollisesta lämpöongelmasta huolimatta tuohon Polulun valmismoduuliin. Piiri on ko. moduulissa lämpenevä osa. Piiriä vasten voi vääntää pellistä jonkunlaisen häkkärän, ja pellin ja piirin väliin pläräyttää lämpötahnaa. Varmasti ei lämpene liikaa vaikka umpirasiaan tulee.

EDIT:
Tämä se Pololu moduuli: Pololu - ACS72981KLRATR-150U5 Current Sensor Large Carrier 0A to 150A, 5V
Tässä ko. moduulissa oleva sensori: https://www.allegromicro.com/-/media/files/datasheets/acs72981-datasheet.pdf

En äkkiseltään löytänyt, mitä tapahtuu, kun anturikortin läpi virtaa negatiivinen virta. Tuo on yksisuuntainen anturi, mutta "vääräsuuntainen" virta aiheuttanee vain nollan lähdön. Ennen käynnistystä, anturin läpi tulee menemään virtaa väärään suuntaan, koska vähintäänkin laturin piiri ottaa pienen pienen piiritehon. Mutta pahimmillaan, jos moottori sammuu, noin 5 "miinusampeeria" virtaa anturin läpi.

 

[ississ]

Saa sen shunttimittauksenkin jänniteriippumattomaksi. Pitää vaan käyttää jotain muuta kuin yhden operaatiovahvistimen kytkentää tai tarjota oparille riittävä käyttöjännite.
Tai käyttää erilaista kytkentää kuin perus differentiaali.

Sitten on vielä mahdollista valita shuntin rinnalle joku valmis piiri, ainakin maximilta pitäisi löytyä (olikohan yksi max4172) useampikin malli.

 

[Tupsa]

@ississ , ehdit vastata, kun just olin muokkaamassa viestiäni!

Varmasti saa toimimaan, mutta voi olla, että kuitenkin menee tuolla valmismoduulilla. Tuo vain pitäisi saada selville, mitä jos anturin läpi menee virtaa vastakkaiseen suuntaan.

 

[Tupsa]

No joo. Minulle nyt on vähän taas tämä virtasensorihomma auki, mutta kyllä kai se lopulta kiinnostaisi eniten tämä:

Pololu moduuli: Pololu - ACS72981KLRATR-150U5 Current Sensor Large Carrier 0A to 150A, 5V
Tässä ko. moduulissa oleva sensori: https://www.allegromicro.com/-/media/files/datasheets/acs72981-datasheet.pdf

Voi olla, että en osaa lukea datasheetiä / Pololun tietoja oikein, mutta onko niin, että tuo yksisuuntainen malli ei kestä vastakkaista virtaa? Kun sellainen tilanne on alussa (lataussäädin ja muu elektroniikka, korkeintaan muutamia kymmeniä tai satoja mA) tai kun laturin magneetti on syystä tai toisesta päällä eikä laturi lataa (5 A).

No jos tuo ei kestä, sitten pitää ottaa se kaksisuuntainen malli. Vähän kaventaa tarkkuutta, mutta todennäköisesti riittää silti paremmin kuin hyvin.

Virranmittaukseen olisi varmasti äärimmäisen monia tapoja, myös shunttia voisi käyttää. Näyttäisi siltä kuitenkin, että tumpelolle sujuvin olisi käyttää täydellisen valmista moduulia, jonka voi suoraan kytkeä Arduinoon.

 

[ississ]

Tietysti valmis on aina helpoin.

Ei kyllä osunut silmään muuta kuin tämä absolute max:

Sen mukaan pitäisi kestää myös väärin päin kulkevaa virtaa, missään ei ollut suoraan kieltoa.

 

[Tupsa]

@ississ , no joo, varmistin asian vielä valmistajalta/maahantuojalta, niin kestää tosiaan molempiin suuntiin. Asia on sillä selvä. Anturi tulee tuo olemaan.

Tässä ois noin 11.5 versio tuosta kortista. Tulisiko mieleen vielä jotain?

 

[ississ]

Ei nyt pikaisesti tule muutettavaa mieleen.
Jos haluat varautua niin vsin viereen voi vetää yhden analogilinjan.
Ja toiseen päähän d10 tai d12.
Ihan vaan varuiksi jos sattuu tulemaan tarve eikä varmaan vaikuta kortin hintaankaan

 

[Tupsa]

Perutellaanpas vähän!

Huomasin "kauhukseni", että tuossa nyt näyttää menevän niin, että Arduinon USB-liitin osuu noihin relemoduuleihin/moduuleiden jalkoihin. Eikä se ole ainoa haaste. Olisi hyvä päästä liittimeen käsiksi myös, kun kaikki osat ovat paikallaan. Joten taitaa vielä joutua suunnittelemaan koko kokoelman uusiksi.

Kannattaa huomioida, että Arduino on tuossa "katolleen" laittamisen mahdollistamiseksi peilikuvana, joten USB-liitin tulee Arduinon alavasempaan reunaan ja ylittää kortin reunan yli 6 millimetrillä. Ruudukko on 2,54 mm.

Oma virhe, kun en tajunnut tuota, että tuo USB-liitin ylittää kortin reunat.


P.S. Alkuperäinen ajatus mulla oli tehdä koko homma shield-tyyppisenä, mutta alkoi epäilyttää, onko järkevää pinota useita ja useita kortteja päällekkäin - kestääkö pinnit /juotokset hyvin tärinässä? Toki ne relekortit olisi voinut laittaa sinne sivuille, mutta sitten tarvittaisiin kuitenkin erillinen kortti siihen. Ja johtojen vetämistä. Tuolla tavallahan leveyssuunnassa kuitenkin menisi todella vähän tilaa.

Piikkirimoja ja juotoksia toki tulisi suuri määrä, mutta eniten mietitytti tuossa tuo kestävyys.

Periaatteessahan tuo voisi olla niin, että ylimmässä kortissa olisi terminaalien lisäksi nuo releet ja täryanturi sekä sulake ja se levy olisi isompi. Varmaan pari levyä Arduinon lisäksi riittäisi.


EDIT: Olisiko pienimmän vaivan tie juottaa irti Arduinosta USB ja tynnyriliitin ja vetää se USB piirilevyllä tai johdoilla johonkin muualle ja pystyyn? Tuossa minua huolestuttaa, miten onnistuu liittimen poisjuottaminen Arduino-kortista? UNOA olisi kuitenkin käytettävä, koska sellainen on tullut hankittua, toki tuo Nano tai Micro olisi ollut parempi pienemmän koon takia.

 

[ississ]

Perutellaanpas vähän!

Huomasin "kauhukseni", että tuossa nyt näyttää menevän niin, että Arduinon USB-liitin osuu noihin relemoduuleihin/moduuleiden jalkoihin. Eikä se ole ainoa haaste. Olisi hyvä päästä liittimeen käsiksi myös, kun kaikki osat ovat paikallaan. Joten taitaa vielä joutua suunnittelemaan koko kokoelman uusiksi.

Kannattaa huomioida, että Arduino on tuossa "katolleen" laittamisen mahdollistamiseksi peilikuvana, joten USB-liitin tulee Arduinon alavasempaan reunaan ja ylittää kortin reunan yli 6 millimetrillä. Ruudukko on 2,54 mm.

Oma virhe, kun en tajunnut tuota, että tuo USB-liitin ylittää kortin reunat.


P.S. Alkuperäinen ajatus mulla oli tehdä koko homma shield-tyyppisenä, mutta alkoi epäilyttää, onko järkevää pinota useita ja useita kortteja päällekkäin - kestääkö pinnit /juotokset hyvin tärinässä? Toki ne relekortit olisi voinut laittaa sinne sivuille, mutta sitten tarvittaisiin kuitenkin erillinen kortti siihen. Ja johtojen vetämistä. Tuolla tavallahan leveyssuunnassa kuitenkin menisi todella vähän tilaa.

Piikkirimoja ja juotoksia toki tulisi suuri määrä, mutta eniten mietitytti tuossa tuo kestävyys.

Periaatteessahan tuo voisi olla niin, että ylimmässä kortissa olisi terminaalien lisäksi nuo releet ja täryanturi sekä sulake ja se levy olisi isompi. Varmaan pari levyä Arduinon lisäksi riittäisi.


EDIT: Olisiko pienimmän vaivan tie juottaa irti Arduinosta USB ja tynnyriliitin ja vetää se USB piirilevyllä tai johdoilla johonkin muualle ja pystyyn? Tuossa minua huolestuttaa, miten onnistuu liittimen poisjuottaminen Arduino-kortista? UNOA olisi kuitenkin käytettävä, koska sellainen on tullut hankittua, toki tuo Nano tai Micro olisi ollut parempi pienemmän koon takia.

Tärinä haittaa vain jos jätät kaiken vain piikkirimojen varaan.
Kun laittaa ruuveilla niin voi pinota niin paljon kuin tarvitsee.
Tällaisia vaan korttien väliin.

Jos ottaa jotain arduino- kortista niin ainakin alkuperäisessä arduinossa avr- piiri on kannassa ja sen voisi ottaa omalle kortille. Tässä mallissa varmaan joutuu järjestämään pinnit taas uusiksi ja lisäämään muutaman konkan ja reset- piirin.
Ohjelmointia varten tarvitsee vain erillisen usb- sarjaporttiadpterin jossa on tx ja rx lisäksi muistaakseni rts joka kytketään kondensaattorin kautta avr resettiin.
Silloin menee avr syöttö 5V samasta regusta kuin muut eikä sitä 3.3V regua tarvitse ellei ole sitä vaativia antureita...

Kyllä sen usb- liittimenkin irti saa, sille taisi olla reiät eli johdotuskin on helpompi kuin pintaliitokselle.

Vaihtoehtoja siis löytyy...

 

[Tupsa]

Tosiaan väliholkkien avulla voisikin noita pinota. Eipä tullut mieleen, kun jotenkin oli fiksoitunut vaan ne piikkirimat. Alun perin oisi ehkä ollut paras lähteä tekemään shieldinä nämä kortit. Muistaakseni @ississ aikaa sitten jo ehdottikin tätä.

En ehkä ole kuitenkaan nyt suuntamassa aloittamiseen uudestaan koko korttia. Yksittäinen kortti tulee tuolta JLCPCB:stä halvemmaksi kuin useampia pikkukortteja. Mutta kauheen pieniltä ja hankalilta kuitenkin näyttää Rduinon USBIN juotokset, mutta eipä siinä auta. Edellisestä vaiheesta kun pääsee, niin uusi seinä on edessä. Harrastaminen on monesti tuskallisen kivaa.

Näyttää siltä, että USB:n irrotus ja johdotus eri paikkaan riittää. Tuo jakkiliitin tulee hyvin vähän vain yli Rduinon kortin reunan.

Tuo onnistuisi jopa niin, että Arduinosta piikkirimoilla "pohjakorttiin". Pitääpä metsästää mitoitukset tuohon USBIN reikiin ja yrittää mitoittaa ne EasyEDALLA. Tässä on vielä se, että se on peilikuva. Voi olla, että sillä ei onnistu. Sitten pitää vaan johdoilla vetää johonkin.

 

[Hyrava]

Tosiaan väliholkkien avulla voisikin noita pinota. Eipä tullut mieleen, kun jotenkin oli fiksoitunut vaan ne piikkirimat. Alun perin oisi ehkä ollut paras lähteä tekemään shieldinä nämä kortit. Muistaakseni @ississ aikaa sitten jo ehdottikin tätä.

En ehkä ole kuitenkaan nyt suuntamassa aloittamiseen uudestaan koko korttia. Yksittäinen kortti tulee tuolta JLCPCB:stä halvemmaksi kuin useampia pikkukortteja. Mutta kauheen pieniltä ja hankalilta kuitenkin näyttää Rduinon USBIN juotokset, mutta eipä siinä auta. Edellisestä vaiheesta kun pääsee, niin uusi seinä on edessä. Harrastaminen on monesti tuskallisen kivaa.

Näyttää siltä, että USB:n irrotus ja johdotus eri paikkaan riittää. Tuo jakkiliitin tulee hyvin vähän vain yli Rduinon kortin reunan.

Tuo onnistuisi jopa niin, että Arduinosta piikkirimoilla "pohjakorttiin". Pitääpä metsästää mitoitukset tuohon USBIN reikiin ja yrittää mitoittaa ne EasyEDALLA. Voi olla, että sillä ei onnistu. Sitten pitää vaan johdoilla vetää johonkin.

Tai sitten jos sitä relemodulia saisi käännettyä tai korotettua ja sen kytkentöjä vaikka pienillä johdonpätkillä tms. Tuollaisten ongelmien huomaaminen tässä vaiheessa kyllä harmittaa aina, mutta yleensä noihin keksii jonkun kohtalaisen helpon ratkaisun. Itse en ensimmäisenä tuota USB-liitintä lähtisi irroittelemaan ja siirtämään vaan koittaisin keksiä jonkun simppelimmän ratkaisun.

 

[ississ]

Mahtuuko arduinon nostamaan releiden yläpuolelle ?
Eli riittääkö kotelossa vielä korkeus.

Edit: ja kyllä tuo pohjakorttimalli on kyllä parempi kuin pikkukortteja pinossa paitsi jos asennustila vaatii toisin...

 

[Nasty76]

Mites jos löytyy pintaliitos juotokseen sopivat vehkeet siirtää sen Arduinon Chopin ja ne muutamat oheiskamat suoraan siihen piirilevylle ei tarttis miettii sitä Arduinon levyn mahtavuutta. Muistaakseni se ei ite atmel Chopin jälkeen tartte montaakaan komponentit toimiakseen

 

[Tupsa]

@Hyrava , joo, hyvähän tämä on että kuitenkin huomasi tämän ennen kuin on mitään tilattu tms..
Sekin tosiaan voisi olla yksi mahdollisuus, että siirtäisi vielä noita moduuleja, mutta tila meinaa loppua. Korotukset tietysti onnistuu aivan hyvin, ei ihan heti tuohon ajatellusta kotelosta korkeus lopu, 75 mm. Mutta kun ei noita oikein mihinkään suuntaan pysty siirtämään.

@ississ , kotelon korkeus tosiaan tuo 75 mm. Kyllä kai sen pitäisi riittää. Tuossa kotelossa kulmissa on lähtökorotus 6 mm. Kiitti vinkistä. Pitää tätä yrittää seuraavaksi suunnitella. Ainakin Arduino täytynee silloin kiinnittää ruuveilla / korokkeilla, koska tulee kortin pinnasta siis 25 - 30 millin korkeuteen ja tarvii useita uros-naaras piikkirimoja peräkkäin. Mutta tämä ei sinänsä ole iso ongelma, lisää työtä vain.

@Nasty , ei pintaliitos välineitä ole käytössä.

 

[Hyrava]

Ainakin Arduino täytynee silloin kiinnittää ruuveilla / korokkeilla, koska tulee kortin pinnasta siis 25 - 30 millin korkeuteen ja tarvii useita uros-naaras piikkirimoja peräkkäin. Mutta tämä ei sinänsä ole iso ongelma, lisää työtä vain.

Noita piikkirimoja on myös korkeita malleja (esim 30mm korkeita) olemassa, ei tarvitse laittaa useita päällekkäin. Itse olen noita pitkillä piikeillä olevia piikkirimoja käyttänyt juuri tuollaisissa korotuksissa.

 

[ississ]

@ississ , kotelon korkeus tosiaan tuo 75 mm. Kyllä kai sen pitäisi riittää. Tuossa kotelossa kulmissa on lähtökorotus 6 mm. Kiitti vinkistä. Pitää tätä yrittää seuraavaksi suunnitella. Ainakin Arduino täytynee silloin kiinnittää ruuveilla / korokkeilla, koska tulee kortin pinnasta siis 25 - 30 millin korkeuteen ja tarvii useita uros-naaras piikkirimoja peräkkäin. Mutta tämä ei sinänsä ole iso ongelma, lisää työtä vain.

Tarkoitin kyllä sitä että onko kotelossa yleensäkään tilaa nostaa arduinoa.
Jos on niin ylemmäs vaan. Pitkät piikit vaan ja tuki ruuveilla.

Ja eikö se lcd tule vielä päälimmäiseksi ?

 

[Tupsa]

@ississ , joo epäselvästi kirjoitin. Siis pohjakorttia täytyy korottaa lähtökorotusta enemmän, koska sen alapuolella on komponentteja, yht. noin 16 mm. Sitten rele moduuli pitää korottaa noin 5 mm tai mikä on pienin holkki joka löytyy. Sitten näyttö tulee ylimmäksi, tästä huolimatta päässälaskulla pitäisi mahtua. Tila on käytännössä 69 mm kun huomioidaan se minimi korotus, joka tulee itse kotelosta.

 

[Tupsa]

No niin, tässä olisi taas, nyt versio 12.0. Eli kohtuullisen pienellä vaivalla onnistui nuo Arduinon kiinnitysreikien laittaminen. Otin LibreCADIIN Rduinon mittapiirustukset, poistin niistä ylimääräisen ja flippasin. Siis ne piirustukset, en itse flipannut, ainakaan vielä.

No joo, mutta siis nyt olisi nuo Rduinon reiätkin tuossa tiedostossa. Huomatkaa, että näkyy erilaisena nuo reiät, koska EasyEDASSA (ainakaan ilmaisessa) ei voi niitä suoraan vaihtaa reikätasolle, vaan solidiksi. Lopputulos on silti sama.

Ihan kohtalaisesti sai reikien ympärille tilaakin mielestäni.

 

[J4nnu]

Mukava lueskella tällasta kunnon "tein itse ja luulin säästäväni" tyylistä lankaa. Projekti varmasti opettanut ja opettaa yhtä ja toista.

 

[ississ]

Oikoisin vähän, ei kyllä vaikuta toiminnallisuuteen mitenkään mutta tulee suoremmat vedot. Ja LCD liitin yhden reiän oikealle tai vaikka A4/A5 kohdalle, sehän tuli kuitenkin johdolla. Voisi olla vaikka reiän kauempana arduinostakin.

Samoin alarivissä D11/D13 vaakalinjat.

Ja näillä ei siis ole muuta kuin ulkonäkövaikutus, omaan silmään pitää olla suoria vetoja, toisille ei varmaan väliä

 

[Nasty76]

Mulla pisti silmään tuossa kuvassa R3 siis reijän koko mun CAD softa antaa R3 6mm rejän kun säde 3mm D3 ois 3mm reikä.omasta mielestä 6mm reikä on aika iso arduinolla vai tuleeko noihin jotain muuta

 

[ississ]

Eikös tuossa ollut ruudukko 2.54mm, sen perusteella nuo reiät näyttää aika lähelle D3 paitsi päädyt on varmaan D4

 

[Tupsa]

Nonnih, huomasin, että eihän tuo tila tule tuossa korkeussuunnassa riitämään. Kotelon vapaa sisäkorkeus on 50 mm- 6 mm (lähtökorotus) = 44 mm. Tuohon korkeuteen tulisi saada mahtumaan siis Arduino korotettuna ja LCD. Korotus tarvittiin, koska USB-liittimeen halutaan päästä käsiksi. Relekortin korkeus on 20 mm. USB-liittimen korkeus on luokkaa 10 mm, niin sen pitää tulla siis 30 mm korkeuteen, jotta siihen pääsee käsiksi. Tämän lisäksi LCD vaatii I2C-moduuleineen noin 20 mm korkeutta. Nämä tekisivät yhdessä siis noin 56 mm.

Toki tuossa kotelossa kokonaiskorkeus olisi 75 mm, ja jos mikään ei ota kanteen kiinni, kyllä nuo pitäisi mahtua. Kotelo on siis tämä.

CP-11-35T COMBIPLAST - Kotelo: seinä- | X: 105mm; Y: 165mm; Z: 75mm; ABS; IP65; ruuvattu | TME - Elektroniikka komponentit Suomi

COMBIPLAST CP-11-35T | Kotelo: seinä-; X: 105mm; Y: 165mm; Z: 75mm; ABS; IP65; ruuvattu - Tuote saatavilla Transfer Multisort Elektronikilla. Tutustu meidän laajaan tarjoukseemme.

www.tme.eu

Eli tässä uusi versio, jossa korkeutta hieman vaativat komponentit siirretty päällykerrokseen, koska siis Ard korotetaan, niin tuohon jää tilaa. Saa katsella, jos kiinnostaa.




EDIT: Aah, sorry, en tainnut kuvaa osata lukea oikein. Onhan tuo kannen mitat niin, että pitäisi tuohon koko 75 mm edestä mahtua sisälle tavaraa ilman, että kansi tulee reunoille. Lisäksi tuo minun piirikortti on mitoitettu sisintä kehää yli milliä pienemmäksi.

 

[ississ]

Nonnih, huomasin, että eihän tuo tila tule tuossa korkeussuunnassa riitämään. Kotelon vapaa sisäkorkeus on 50 mm- 6 mm (lähtökorotus) = 44 mm. Tuohon korkeuteen tulisi saada mahtumaan siis Arduino korotettuna ja LCD. Korotus tarvittiin, koska USB-liittimeen halutaan päästä käsiksi. Relekortin korkeus on 20 mm. USB-liittimen korkeus on luokkaa 10 mm, niin sen pitää tulla siis 30 mm korkeuteen, jotta siihen pääsee käsiksi. Tämän lisäksi LCD vaatii I2C-moduuleineen noin 20 mm korkeutta. Nämä tekisivät yhdessä siis noin 56 mm.

Toki tuossa kotelossa kokonaiskorkeus olisi 75 mm, ja jos mikään ei ota kanteen kiinni, kyllä nuo pitäisi mahtua. Kotelo on siis tämä.

CP-11-35T COMBIPLAST - Kotelo: seinä- | X: 105mm; Y: 165mm; Z: 75mm; ABS; IP65; ruuvattu | TME - Elektroniikka komponentit Suomi

COMBIPLAST CP-11-35T | Kotelo: seinä-; X: 105mm; Y: 165mm; Z: 75mm; ABS; IP65; ruuvattu - Tuote saatavilla Transfer Multisort Elektronikilla. Tutustu meidän laajaan tarjoukseemme.

www.tme.eu

Eli tässä uusi versio, jossa korkeutta hieman vaativat komponentit siirretty päällykerrokseen, koska siis Ard korotetaan, niin tuohon jää tilaa. Saa katsella, jos kiinnostaa.




EDIT: Aah, sorry, en tainnut kuvaa osata lukea oikein. Onhan tuo kannen mitat niin, että pitäisi tuohon koko 75 mm edestä mahtua sisälle tavaraa ilman, että kansi tulee reunoille. Lisäksi tuo minun piirikortti on mitoitettu sisintä kehää yli milliä pienemmäksi.

Tuossa kuvasa 75 näyttää kyllä olevan kotelon ulkomitta

 

[Tupsa]

@ississ, no niinhän tuo onkin. Jotenkin oli fiksoitunut päähän, että 75 sisämitta. No, eiköhän ne siihen silti saada jotenkin mahtumaan. Esim. tuossa lcd:ssä on särkymävaraa hieman korkeuden tarpeessa. Lcd mahtuu esim. relemoduulien ylle, jos muu ei auta. Pitää vaan vähän laittaa sopivaa lisäkannaketta.

 

[Tupsa]

No semmoinen kysymys tuli nyt mieleen, kun ei tuota piirilevytilausta pääse vielä Kiinaan lähettämään, niin mikä kannattaa olla piikkirimojen juotosreiän halkaisija? Eikös ne piikit ole jotain luokkaa 0,7 mm, niin olisiko ehkä 0,9 mm:n reikä hyvä? Onhan se mukavempi juottaa ne paikalleen, jos reikä on vähän tiukka eikä hölkkäse puolelta toiselle!

EDIT: Ja toinen kysymys. Aloin tuota 9 V regua vielä funtsimaan, kun on virranantokyvyltään 0,1 A. Lontookielinen pikagooglaus kertoo, että Arduino saattaa tarvita ehkä lähes 100 mA toimiakseen. Mutta se on varmastikin 5 V:n puolella. Tämän nojalla kai tuon 9 V tasolla 0,1 A tulisi riittää kohtuullisesti? Vai kannattaisikohan nyt kuitenkin olla varmuuden vuoksi ärhäkämpi regu?

 

[Hyrava]

No semmoinen kysymys tuli nyt mieleen, kun ei tuota piirilevytilausta pääse vielä Kiinaan lähettämään, niin mikä kannattaa olla piikkirimojen juotosreiän halkaisija? Eikös ne piikit ole jotain luokkaa 0,7 mm, niin olisiko ehkä 0,9 mm:n reikä hyvä? Onhan se mukavempi juottaa ne paikalleen, jos reikä on vähän tiukka eikä hölkkäse puolelta toiselle!

EDIT: Ja toinen kysymys. Aloin tuota 9 V regua vielä funtsimaan, kun on virranantokyvyltään 0,1 A. Lontookielinen pikagooglaus kertoo, että Arduino saattaa tarvita ehkä lähes 100 mA toimiakseen. Mutta se on varmastikin 5 V:n puolella. Tämän nojalla kai tuon 9 V tasolla 0,1 A tulisi riittää kohtuullisesti? Vai kannattaisikohan nyt kuitenkin olla varmuuden vuoksi ärhäkämpi regu?

Ainakin mitä yhdestä datasheetistä juuri kurkkasin, suositeltiin 0.7mm piikkirimalle 1.0mm reikiä (lähinnä piikkiriman mittatoleranssien takia, tulee muuten ongelmia jos on pitkiä piikkirimoja). Toisaalta, itse en ole pitänyt tuota ongelmana, monesti olen laittanut jonkun vastakkaisen sukupuolen piikkiriman tukemaan tms ja sitten kun juottaa piikkiriman molemmista päistä yhden piikin ja tarkistaa että on suorassa niin menee aika helposti.

Kyllä tuon pikkuisen regulaattorin pitäisi hyvin riittää. Ja etkös sä laittanut sen regulaattorin sellaisella footprintillä että jos pikkuregusta loppuu puhti niin voi vaihtaa helposti järeämpään, esim TO220-koteloiseen? Tosin, itse käytän melkein vallan noita TO220-koteloisia reguja kun niitä sattuu olemaan omassa komponenttihyllyssä reippaasti, pienempiä olen käyttänyt vain jos tilan kanssa on ollut ahdasta.

 

[ississ]

No semmoinen kysymys tuli nyt mieleen, kun ei tuota piirilevytilausta pääse vielä Kiinaan lähettämään, niin mikä kannattaa olla piikkirimojen juotosreiän halkaisija? Eikös ne piikit ole jotain luokkaa 0,7 mm, niin olisiko ehkä 0,9 mm:n reikä hyvä? Onhan se mukavempi juottaa ne paikalleen, jos reikä on vähän tiukka eikä hölkkäse puolelta toiselle!

EDIT: Ja toinen kysymys. Aloin tuota 9 V regua vielä funtsimaan, kun on virranantokyvyltään 0,1 A. Lontookielinen pikagooglaus kertoo, että Arduino saattaa tarvita ehkä lähes 100 mA toimiakseen. Mutta se on varmastikin 5 V:n puolella. Tämän nojalla kai tuon 9 V tasolla 0,1 A tulisi riittää kohtuullisesti? Vai kannattaisikohan nyt kuitenkin olla varmuuden vuoksi ärhäkämpi regu?

1.0mm reikä piikkirimalle on hyvä, muuten voi tulla ahdasta.

100mA pitäisi riittää, tosin kun lineaariregu niin pitää kuitenkin laskea virran eikä tehon mukaan

 

[Tupsa]

No niin, näyttää niin edulliselta nuo kortit, että voi olla sujuvampi tehdä myös sille anturille, optioreleelle ja virta-anturille oma pohjakortti. Jos laitan ison virran kulkemaan kortilla (johto-->sulake-->virta-anturi-->toinen johto), kuinka leveä kuparin pitää olla? Nettilaskureilla 100 A virralle mitoitettuna tulisi kymmeniä millimetrejä. Tai sitten en tajua tuota JLCPB:n "kuparin painoa".

Tässä esim. yksi laskuri: Trace Width Calculator

Eli vakioarvoilla riittäisi alle 10 millin levyinen veto.

EDIT: Ja nyt näyttää siltä, että JLCPCB:n korteissa kupari on vain joitakin sadasosamillejä paksu, joka tosiaan johtaisi tolkuttoman leveisiin vetoihin.

EDIT2: Näyttää, että tuo olisi mahdollista teettää 4 x 2 kerroksilla, joka tarkoittaisi siis noin 0,28 mm:n paksuutta yhteensä, joka taas tarkoittaisi sitä, että 100 ampeerin virralle riittäisi ehkä noin 40 mm:n leveys.

 

[ississ]

No niin, näyttää niin edulliselta nuo kortit, että voi olla sujuvampi tehdä myös sille anturille, optioreleelle ja virta-anturille oma pohjakortti. Jos laitan ison virran kulkemaan kortilla (johto-->sulake-->virta-anturi-->toinen johto), kuinka leveä kuparin pitää olla? Nettilaskureilla 100 A virralle mitoitettuna tulisi kymmeniä millimetrejä. Tai sitten en tajua tuota JLCPB:n "kuparin painoa".

Tässä esim. yksi laskuri: Trace Width Calculator

Eli vakioarvoilla riittäisi alle 10 millin levyinen veto.

EDIT: Ja nyt näyttää siltä, että JLCPCB:n korteissa kupari on vain joitakin sadasosamillejä paksu, joka tosiaan johtaisi tolkuttoman leveisiin vetoihin.

EDIT2: Näyttää, että tuo olisi mahdollista teettää 4 x 2 kerroksilla, joka tarkoittaisi siis noin 0,28 mm:n paksuutta yhteensä, joka taas tarkoittaisi sitä, että 100 ampeerin virralle riittäisi ehkä noin 40 mm:n leveys.

Ihan turha laittaa iso virta kortin kautta.
Mielummin sellainen anturi joka tulee vain johdon ympärille tai liitokset suoraan anturiin. Ja sulake jonnekin johdon matkalle

 

[Tupsa]

@ississ ,joo niin se kannattaa tehdä. Loppupeleissä mikään vaiva ole niitä laittaa muutama johdon pätkä siihen väliin.

 

[Tupsa]

No joo, tässä olisi versio apukortista tai "orjakortista". Voi katsella, jos kiinnostaa. Eli tuohon tulisi vain pääsulake, virta-anturi ja varaus starttireleelle. Tämä kortti tulee toiseen koteloon ja koteloon tulee myös pääkatkaisin. Ison virran komponentit yhdistellään johdolla ja rengasliittimillä.

Isot juotosalueet sulakkeen ja virta-anturin terminaaleissa ei tietenkään ole juotosta varten. Sulakkeella sitä varten, että 12 voltin syöttö järjestyy riviliittimelle. Periaatteessa sulakkeen toiselta navalta tuon juotosalueen voisi ottaa pois kokonaan. Virta-anturissa tuo olisi sen vuoksi, jotta sekin olisi lisänä johtamassa lämpöä pois anturin kortilta.

 

[Tupsa]

No tässä jo uusi versio, kun huomasin, että holkkitiivisteet vievät aikamoisen paljon tilaa kotelon sisältä, niin oli pakko siirtää noita komppoja keskemmälle. Lisäksi huomioitava, että johdotkaan eivät ihan 90 asteen nollamillin mutkaan taivu.

 

[Tupsa]

No niin. Nyt olisi nuo kaikki tarvikkeet saapuneet. Varmistin, että koteloiden mitat, eritoten ruuvinkohdat passasi tulostamalla kalvolle nämä korttipiirrokset. Hyvin passasi! Sitten mietin vielä tuota apukorttia, joten tässä olisi kolmas versio siitä. Seuraava vaihe olisi jo korttien tilaus JLCPCB:ltä. Hitaasti hyvä tulee...

Muutoksia v3:een: riviliittimen paikkaa vaihdettu ja navat niin, että signaali mahdollisimma kaukana muista eikä risteämisiä tule. Reititys uusittu. Tuleeko mieleen mitään muutoksia tälle?

EDIT: Pikku probleemaa ilmeni, kun mallasin vähän, niin eipä tuohon oikein järkevästi nuo ajatellut rengasliittimet mahdu. Minkälainen menestys olisi juottaa 16 neliön johdonpäät anturin terminaaleihin sekä tuohon sulakkeen jalkoihin, foliolle? Onkohan liian kova rasitus foliolle.

 

[Griffin]

Tee se itse piirikorteista aikoinaan totesin, jotta padit kannattaa olla reilun kokoiset, niin on vähemmän ongelmia ja jos vain mahdollista, niin ei johteita padien välistä..

 

[Tupsa]

Joo, tehdään nuo ison virran reitit ehkä niin, että sulakkeen ja anturin väli kuparipellillä, jonka päissä kasimillin reiät ja noihin lähtöön ja tuloon oikein lyhyet rengasliittimet niin ei ota kiinni kotelon seiniin ja saadaan nätisti taittumaan holkkitiivisteisiin.

 

[Tupsa]

Kyllä se on pojat kuulkaa niin, että kannattaa aina testata, testata ja vielä kerran testata. Eli mulla kun nyt oli pääosin kaikki komponentit paikalla, paitsi itse piirikortit, niin eihän se tuo pohjakortti (pääkortti) käynytkään. Relemoduulien kytkentärimat osoittivat suoraan pohjakortin riviliittimiä kohti. Joten jouduin tekemään 13. version pohjakortista. Tässäpä kommentoitavaksi. Vähän piti pinnien järjestystäkin muuttaa, ettei mennyt turhaan ristiin. Toisen relemoduulin joutui kortilta jättämään pois, jotta johdoille saataisiin tilaa.

BTW, jättäisin varmuuden vuoksi kuitenkin kytkennät toiselle moduulille, jonka voisi sitten joskus vaikka vetää kotelosta kokonaan muuallekin johdoilla, jos sellaiselle tulisi tarvetta. Tuskin sitä kuitenkaan tarvitaan, koska tuo kaksi relettä jo riittäisi jopa sen sähköstartillisen ohjaamiseen: sammutuksen ohjaa joka tapauksessa yksi rele ja moduulin toinen rele ohjaisi sitten varsinaista isomman virran ulkoista relettä sähköstarttia ohjaamaan.

 

[ississ]

Kyllä se on pojat kuulkaa niin, että kannattaa aina testata, testata ja vielä kerran testata. Eli mulla kun nyt oli pääosin kaikki komponentit paikalla, paitsi itse piirikortit, niin eihän se tuo pohjakortti (pääkortti) käynytkään. Relemoduulien kytkentärimat osoittivat suoraan pohjakortin riviliittimiä kohti. Joten jouduin tekemään 13. version pohjakortista. Tässäpä kommentoitavaksi. Vähän piti pinnien järjestystäkin muuttaa, ettei mennyt turhaan ristiin. Toisen relemoduulin joutui kortilta jättämään pois, jotta johdoille saataisiin tilaa.

BTW, jättäisin varmuuden vuoksi kuitenkin kytkennät toiselle moduulille, jonka voisi sitten joskus vaikka vetää kotelosta kokonaan muuallekin johdoilla, jos sellaiselle tulisi tarvetta. Tuskin sitä kuitenkaan tarvitaan, koska tuo kaksi relettä jo riittäisi jopa sen sähköstartillisen ohjaamiseen: sammutuksen ohjaa joka tapauksessa yksi rele ja moduulin toinen rele ohjaisi sitten varsinaista isomman virran ulkoista relettä sähköstarttia ohjaamaan.

Näin se on, testausta ei ole koskaan liikaa

Laittaisin ehkä tuon analogilinjan lyhyempää reittiä ja A1, A2, A3 järjestys niin että menevät siististi.
Omasta mielestä parempi kuin kiertää releiden alta ja syötön vierestä.
Menisi myös sinisellä puolella koko matkan yläreunassa.

 

[Tupsa]

No joo, nyt olisi versio 13.5. Tuo lisäanalogilinja menee minusta ihan mukavasti tuolla, eikä tarvinnut pinnien järjestystä muuttaa. Eikä mene minkään linjan vieressäkään pitkästi.