Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Hommasin Gigantin BF-alesta Anker Solix F2000 jolla tarkoitus mökillä jotain ILP tai jäähdytyslaitetta pyöritellä, ladata sekä paneelilla että aggrigaatilla.

En tiedä miten hyvin tuo 2kw akku riittää ja voi loppua jos haluaa yön yli käyttää helteillä. Olen miettinyt että mikä olisi järkevin tapa kytkeä omia vara-akkuja tuohon jatkoksi? NUo Ankerin akut on kalliita ja ei oikein sovi sitten muuhun käyttöön.

Ilmeisesti 12v akun voi laittaa yöksi DC-inputtiin, mutta maximi virranotto 120w (10A) jos oikein ymmärsin. Tuplat jos hommaisin 24v akun, joka voisi olla myös nykyisen Victronin MPPT:n päässä päivät ja ladata samalla täyteen myös Ankeria.

Mites jos laitan 1000w siniaaltoinerterin tuon Ankerin AC-sisääntuloon, onko tuossa jotain riskejä? Tai onko kukaan rakennellut jotain vastaavia viritelmiä jossa "kiinteästä" aurinkopaneelisysteemistä latautuu tollanen powerbank?
Siinä ankerissahan on ihan mppt-inputti - siihen voi kytkeä jännite / virta / tehorajojen puitteissa ihan hyvin kiinteänkin paneeliston.

edit: tuon xt60 inputin speksithän ovat helpot:

XT60 Input
11-32V⎓ 10A;
32V-60V⎓ 20A (1000W Max)

Jos sulla on 12V tai 24V järjestelmä, niin siihen vaan kiinni ja tuo toimii vaan kätevänä laajennuksena, tosin itse en kyllä keksi miksi jotain lyijy-legacyitä tuollaisen ankerin kaverina jaksais pyörittää, mutta LFP:tä kyllä helposti.
 
Viimeksi muokattu:
Laitoin pieneen akkupankkiin 24V itse tehdy akun aurinkopaneelin sisääntuloon. Latautuu hienosti noinkin.

24solarin.jpg
Tämä varmaan toimii hyvin jos akun hyvin hanskaama ulostuloteho on korkeampi kuin MPPT:n sisäänottoteho. Silloin akku ei kyykähdä / sen BMS:n turvarajat eivät räpsy jne.

Eli hyvä idea kunhan jännitetaso on sopiva.
 
Tämä varmaan toimii hyvin jos akun hyvin hanskaama ulostuloteho on korkeampi kuin MPPT:n sisäänottoteho. Silloin akku ei kyykähdä / sen BMS:n turvarajat eivät räpsy jne.

Eli hyvä idea kunhan jännitetaso on sopiva.
Juu. Akku on 20-25.2V. Boksin sisääntulo 10-30V max 90W (88W maksimi mitä täydellä 24V akulla saanut). Näemmä auton tupakinsytyttimestäkin voi ladata eli joku jännitteen nostin täytyy olla sisällä.

input1030.jpg


Edit:

Jos palataan alkuperäiseen viestiin eli Ankerin boksiin niin aurinkopaneeli-sisääntuloon voi kytkeä:

11-60V akun. Nopsaa laskettuna latausteho on:

12V akku 120W
24V akku 240W
36V akku 640W
48V akku 960W

Itse laittaisin akuista piuhan aurinkopaneelin sisääntuloon. Jää DC-AC-DC muunnos pois.

Speksit: https://cdn.shopify.com/s/files/1/0...602_V02_A1780___Manual_210x145mm_20230407.pdf
 
Viimeksi muokattu:
Siinä ankerissahan on ihan mppt-inputti - siihen voi kytkeä jännite / virta / tehorajojen puitteissa ihan hyvin kiinteänkin paneeliston.

edit: tuon xt60 inputin speksithän ovat helpot:

XT60 Input
11-32V⎓ 10A;
32V-60V⎓ 20A (1000W Max)

Jos sulla on 12V tai 24V järjestelmä, niin siihen vaan kiinni ja tuo toimii vaan kätevänä laajennuksena, tosin itse en kyllä keksi miksi jotain lyijy-legacyitä tuollaisen ankerin kaverina jaksais pyörittää, mutta LFP:tä kyllä helposti.
Tuo siis tiedossa kyllä että saa suoraan paneelit kiinni, mutta silloin ainoa vaihtoehto lisäkapasiteetille on nuo viralliset akut. Siksi mielummin paneeli -> MPPT -> lisäakku -> Anker. Todenäköisesti ostan tuohon vielä 24v LFP-akun, silloin jos se syöttää tuon 240w niin riittää jo hyvin saamaan päivän auringot talteen. Jos ILP vie 500w/h niin lisäakulla jo tuplaa käyttöajan yölläkin.

Varmaan tuohon väliin voisi halutessa jonkin jännitemuuntimen laittaa, jolla saisi nopeammin virtaa sisään?
 
Mikäs olisi halvin mahdollinen diy viritys jos haluaa käyttää aurinkosähköä pelkästään ilmalämpöpumppun pyörittämiseen kesällä jäähdytykseen.

Toshiban inverter pumppu ei kovin montaa sataa wattia käytä tehoa kun se on jäähdytyksellä. Varmaan joku 1kW järjestelmä jo riittää. Mistä paneelit ja invertteri? Suosituksia?
Tarpeeksi paneeleita ja OFFLINE invertteri akulla, jos ei ole sähköverkon liitäntää.
"Normi aurinkoinvertterin vaatii sen verkon ja ne syöttää sähkön sinne sekaan. Jos verkkoa ei oe, niin ne eivät anna mitään.

Se pitää vielä huomioida, jotta invertterit on sitten tosi huonoja antamaan esim sähkömoottorin käynnistämiseen tarvittavaa virtapiikkiä, joten sen mitoituksessa on otettava kyseinen asia huomioon.. Yleensä jokin 300W:n sähkömoottori voi viedä esim 2000w:n piikin, kun virta kytketään. Toki kun ja jos on elektronisesti taajuusmuuntajalla ohjatut moottorit, niinkuin ilmalämpöpumpuissa, niin piikki tulee jokatapauksessa pienempi (Lähinnä sen taajuusmuuntimen elkojen lataaminen, kun virrat kytketään.)

Tuollaiseen käyttöön vähintään 24V:n laite. 12V:n laitteet on täysin leluja..

Jos laite vie 1000W, niin paneeleista kannattaa hahmottaa, jotta ne tuottavat sen luvatun tehon vain optimikelissä. yleensä jäädään alle puoleen tehoon (toki yöllä ei tietenkään tule auringonlaskun jälkeen mitään). Hyvä mitoitus on kesällä joku 20% teho.. Siis jos haluaa olla varma, jotta pilviselläkin kelillä on tilanne suhtkoht ok (6 aurinkoisinta kuukautta Suomessa).
 
Onko kukaan testannut muuten nyt pimeimpänä aikana ja jos on, niin missä kohti Suomea, minkä verran saa tietyntehoisella (teho?) paneelilla energiaa päivän 4:n kirkkaimman tunnin (/päivän) aikana, jos on ihan optimisuunnassa, lumi ja jää on paneelin päältä pois.
Ylittääkö saatu energia 1%:a aurinkoisen kesäpäivän energiasta?

Fingridista kun katsoo esim välin
1.12-30.12.2025, niin 3MWh/h ja maksimi 1512MWh/h ->0,2%
Nämä siis ei optimoiduilla kulmilla, keskimäärin suomessa, eikä paneeleita varmaankaan juuri ikinä putsata,,,
1.6-30.6 lukemat taas olivat 302 ja 1367->22,1%
Eli finngridin keskimääräisillä tasoilla tiputaan siis joulukuu VS kesäkuu tuotossa vähän alle 0,1% tasolle
Ihan mielenkiinnosta, finngridin datasta laskettuna (Kulunut vuosi 2025):
Eli tuossa käytännän keskimääräinen tuotto VS asennettu teho (fingrid) (ennusteet)
Aikaväli Tuotettu energia ja "maksimi" -> ?%
1.12-30.12 3 ja 1512 -> 0,2%
1.11-30.11 15 ja 1512 -> 1%
1.10-30.10 64 ja 1499 -> 4,3%
1.9 - 30.9 154 ja 1485 -> 10,4%
1.8 - 30.8 251 ja 1385 -> 16,9%
1.7 - 30.7 334 ja 1459 -> 22,9%
1.6 - 30.6 3020 ja 1367 -> 22,1% (Kesäkuu oli melko pilvinen vs 24, 23, 22 vuodet?)
1.5 - 30.5 286 ja 1338 -> 21,4%
1.4 - 30.4 206 ja 1262 -> 16,3%
1.3 - 30.3 116 ja 1256 -> 9,2%
1.2 - 28.2 37 ja 1206 -> 3,1%
1.1. -30.1 9 ja 1109 -> 0,8%


Vuonna 24
1.12 - 30.12 2024 0,4%
1.11 - 30.11 2024 1,4%
1.10 - 30.10 2024 5,6%
1.9 - 30.9 2024 13%
1.8 - 30.8 2024 21,3%
1.7 - 30.7 2024 26%
1.6 - 30.6 2024 30,2%
1.5 - 30.5 2024 28,2%
1.4 - 30.4 2024 14,9%
1.3 - 30.3 2024 8,1%
1.2- 28.2 2024 2,9%
1.1 - 30.1 2024 0,8%

Vuosi 24 oli keskimäärin vähäsen parempi.. Toki erimäärä voimaloita (eripaikoissa), mutta sama yleisnäkymä..

Mites, onko joku laskenut omasta voimalasta vastaavat, miten menee.. Itse en ole laskenut, kun en myy mitään ulos (ja on ollut vasta viime keväästä akku ym ja kennot), niin kesälle jää osa tuotosta käyttämättä.. Pitäisi lisätä toinen 18 kennoa varmaankin maatelineeseen (Invertterissä on toinen sisäänmeno vapaa) ja maaliskuun auringon optimisuuntaan.. Silloin pitää vielä lämmitellä..

Tuosta näkee hyvin, jotta marras-, joulu-, tammi ja helmikuu (helmikuussa on vielä huomattavan kylmää) on pois elämästä meillä Suomessa näin keskimäärin, jos auringon voimalla aikoisi elämää pyöritellä. Nuo muut ehkä pärjäisi tarpeeksi huimalla kennojen ja akun ylimitoituksella..

Toki tilanne varmasti väihtelee vähän mm etelä - pohjoinen sihoituksen suhteen ja vuosittain jonkinverran..
 
Viimeksi muokattu:
Etelä-Suomessa kun oli tällä viikolla pari aurinkoista päivää eikä lumesta tietoa niin tuli energiaa n. 8% vuoden maksimeista. Talvella aurinko jää mulla enimmäkseen puiden taakse.
 
Ilman suunta mulla ihan hyvä, mutta sama ongelma. Eli puiden taakse jää aurinko. Joskus helmikuun lopulla vasta alkaa olemaan niin että osuu oikeasti paneeleihin.
 
Etelä-Suomessa kun oli tällä viikolla pari aurinkoista päivää eikä lumesta tietoa niin tuli energiaa n. 8% vuoden maksimeista. Talvella aurinko jää mulla enimmäkseen puiden taakse.

Aikas hyvin, täällä alle 1% maksimeista (heinäkuu 2118kWh vs. joulukuu 16kWh) vaikka osa paneeleista pystyssä. Eipä arska juuri metsänreunan yli nouse.

Imho oli paneeleita kuinka paljon vaan niin kuut 1,2 ja 11,12 on aivan turha edes yrittää mietiä paneelien tuottoa se kun on mitättömän ja onnettoman välillä. Ihan sama kuinka paljon niitä kylvää niin ei sitä aurinkoa näy. Ehkä ainut mielenkiintoinen kokeilu voisi olla kaksipuoleiset pystypaneelit jotka keskellä peltoa ja metsä jossain kaukana horisontissa. Ei taida moneen torppaan saada tollasia ja epäilen silti, että tuotot jäisi aika pieniksi.
 
Tuttavalla on paneelit itään ja länteen loivalla katolla, maksimituotanto ollut 35500 Wh, teho 5,4 kWp.
Eli kyllä sitä alkaa jo helmikuun puolen välin jälkeen tulla jonkin verran.
Lumen heijastuskin saattaa auttaa hiukan tapauskohtaisesti (tässä esimerkissä ei).
Pystyasennus etelään on varmaan talvella paras, jos siis esteetön näkymä.

pvtuotanto.png


Otin taulukkoon kevättalven ensimmäisen ja syksyn viimeisen päivän jolloin tuli vähintään 1 kWh.
 
Aikas hyvin, täällä alle 1% maksimeista (heinäkuu 2118kWh vs. joulukuu 16kWh) vaikka osa paneeleista pystyssä. Eipä arska juuri metsänreunan yli nouse.

Imho oli paneeleita kuinka paljon vaan niin kuut 1,2 ja 11,12 on aivan turha edes yrittää mietiä paneelien tuottoa se kun on mitättömän ja onnettoman välillä. Ihan sama kuinka paljon niitä kylvää niin ei sitä aurinkoa näy. Ehkä ainut mielenkiintoinen kokeilu voisi olla kaksipuoleiset pystypaneelit jotka keskellä peltoa ja metsä jossain kaukana horisontissa. Ei taida moneen torppaan saada tollasia ja epäilen silti, että tuotot jäisi aika pieniksi.
Jos kaksipuoliset saa hangesta heijastusta niin voi kannattaakin.
 
Aikas hyvin, täällä alle 1% maksimeista (heinäkuu 2118kWh vs. joulukuu 16kWh) vaikka osa paneeleista pystyssä. Eipä arska juuri metsänreunan yli nouse.

Imho oli paneeleita kuinka paljon vaan niin kuut 1,2 ja 11,12 on aivan turha edes yrittää mietiä paneelien tuottoa se kun on mitättömän ja onnettoman välillä. Ihan sama kuinka paljon niitä kylvää niin ei sitä aurinkoa näy. Ehkä ainut mielenkiintoinen kokeilu voisi olla kaksipuoleiset pystypaneelit jotka keskellä peltoa ja metsä jossain kaukana horisontissa. Ei taida moneen torppaan saada tollasia ja epäilen silti, että tuotot jäisi aika pieniksi.
Tarkkaa paikkaa haarukoimatta, voitko kertoa suurinpiirtein, minkä kaupungin "korkeudella" suomessa paneelit sijaitsee?

Ihan vain kiinnostaa, onko kellä oikein pohjoisessa ja oikein etelässä ja millainen ero on käytännössä..

Kyllähän sitä eroa pitäisi jo Suomen pituisella alueella olla ihan kohtuudella, varsinkin syksyllä, talvella ja keväällä..

Esim tänään forecan mukaan aurinko:
Kairo 10h 14min
Rooma 9h 10min
Pariisi 8h 18min
Berliini 7h 43min
Tallinna 6h 10 min
->Helsinki 5h 56 min
Tampere 5h 29min
Parikkala 5h 28 min
Kuopio 4h 56min
Oulu 3h 48min
Rovaniemi 2h 37 min
Sodankylä 1h20 min
->Utsjoki Ei aurinkoa

Eteläeuroopassa pitäisi auringosta saada ihan kohtuudella, kun iskee tontille läjän kennoja... Muutenkin siellä on enemmän tehoa /mm2..
 
Viimeksi muokattu:
Joulukuun ainoina aurinkoisina päivinä tuotto ollut max n. 1-3% kesäpäivän max tuotosta. Paneelit n. 90° kulmassa n. itä-etelä suunnassa. Aurinko tulee tähän aikaan melkein täysin puiden välistä, eli ei optimaalinen paikka. Sijainti karkeasti Vaasa-Kuopio tasolla.

Loppuvuodesta on ollut niin paljon hyvin pilvisiä/pimeitä (lyhyitä) päiviä, ettei aurinkoenergialla pääse pitkälle. Myös auringon säteilyn voimakkuus tähän aikaan vuodesta on niin pientä, ettei ainakaan nykyisillä hyötysuhteilla normaalisysteemeillä oikein taida saada järkeviä tuottoja mitenkään, ei edes teoriassa optimiolosuhteissa. Luvut löytyy jostain, jos haluaisi laskeskella miten kaukana ollaan.

Odotan tosin mielenkiinnolla helmi-maaliskuuta, ensimmäinen kevättalvi tulossa nyt kokonaisella systeemillä.
 
Onkohan noissa nyt myynnissä olevissa paneeleissa minkäverran hyötysuhde-eroja talvi olosuhteissa?
Jossain oli juttua jotta on tulossa paneeleita, joilla on yleisesti parempi hyötysuhde, mutta empä nyt löytänyt juttua..
 
Tarkkaa paikkaa haarukoimatta, voitko kertoa suurinpiirtein, minkä kaupungin "korkeudella" suomessa paneelit sijaitsee?

Ihan vain kiinnostaa, onko kellä oikein pohjoisessa ja oikein etelässä ja millainen ero on käytännössä..

Kyllähän sitä eroa pitäisi jo Suomen pituisella alueella olla ihan kohtuudella, varsinkin syksyllä, talvella ja keväällä..

Turun ja Tampereen välissä. Lounas länsi paneelien tuotto 0, sillä suuntaa metsä jo tontin rajalta. Etelän suuntaan muut ja siitä joku 200m ennen metsää. Jos Arska paistaa niin tyyliin kävi juuri kääntymässä puolen tuntia metsän reunalla.

Microilla noi etelään olevat 24 paneelia niin saa mitättömimmätkin auringon säteet kiinni.

1000053529.jpg
 
Viime sunnuntai oli joulukuun paras:
1767284016847.png


6,5 kWh, 6,4kWp voimala jossain etelän ja lounaan välillä, lähempänä etelää. Olisiko 27,5 asteen kulmassa. Paneelit Turun seudulla.
Joulukuu kokonaisuudessaan 37,6 kWh.

Tuottoisin päivä oli kesäkuun 13. 49,4 kWh. 6,5 kWh on 13,2% tuosta huippu päivästä. Nämä on asennettu -24 kesäkuun viimeisellä viikolla, niin en tiedä miltä hyvä kesäkuu näyttää. -24 heinäkuussa tuli 931 kWh. Eli vähemmän kuin tänä vuonna touko- ja kesäkuussa.

1767285384859.png
 
Tarkkaa paikkaa haarukoimatta, voitko kertoa suurinpiirtein, minkä kaupungin "korkeudella" suomessa paneelit sijaitsee?

Ihan vain kiinnostaa, onko kellä oikein pohjoisessa ja oikein etelässä ja millainen ero on käytännössä..

Kyllähän sitä eroa pitäisi jo Suomen pituisella alueella olla ihan kohtuudella, varsinkin syksyllä, talvella ja keväällä..

Esim tänään forecan mukaan aurinko:
Kairo 10h 14min
Rooma 9h 10min
Pariisi 8h 18min
Berliini 7h 43min
Tallinna 6h 10 min
->Helsinki 5h 56 min
Tampere 5h 29min
Parikkala 5h 28 min
Kuopio 4h 56min
Oulu 3h 48min
Rovaniemi 2h 37 min
Sodankylä 1h20 min
->Utsjoki Ei aurinkoa

Eteläeuroopassa pitäisi auringosta saada ihan kohtuudella, kun iskee tontille läjän kennoja... Muutenkin siellä on enemmän tehoa /mm2..
PVGIS antoi default eteläsuuntaisella setupilla Turkuun joulukuulle 5,2% parhaimman kuukauden tuotosta ja Kuopioon vain 2%. Eli Turussa joulukuun tuotto on 2,6-kertainen Kuopioon verrattuna (kesäkuussa 1,09-kertainen). Tämä ottaa ilmeisesti huomioon myös keskimääräisen sään. Yllättävän iso laskennallinen ero keskitalvella ja puolestaan pieni ero kesällä.

Tämä PVGIS ei siis anna päivittäistä piikkitehoa eikä parhaan päivän tuottoa, vaan keskimääräisen päivittäisen tuoton/koko kk tuoton.
 
PVGIS antoi default eteläsuuntaisella setupilla Turkuun joulukuulle 5,2% parhaimman kuukauden tuotosta ja Kuopioon vain 2%. Eli Turussa joulukuun tuotto on 2,6-kertainen Kuopioon verrattuna (kesäkuussa 1,09-kertainen). Tämä ottaa ilmeisesti huomioon myös keskimääräisen sään. Yllättävän iso laskennallinen ero keskitalvella ja puolestaan pieni ero kesällä.

Tämä PVGIS ei siis anna päivittäistä piikkitehoa eikä parhaan päivän tuottoa, vaan keskimääräisen päivittäisen tuoton/koko kk tuoton.
Suomen leveysasteet ovat aika raakoja kun jokainen leveysaste laskee aurinkoa asteella ja ero 5 astetta vs 6 astetta on aika iso sekä tunneissa että eneriassa per neliömetri.
 
Onko tämä hyvä verkkoinvertteri?
 
Hei,

Olen melko aloitteleva aurinkosähkön suhteen ja kaipaisin asiantuntevaa opastusta. Olisi hienoa kuulla, mitkä ratkaisut ovat tällä hetkellä järkevimpiä ja toimivimpia, esimerkiksi paneelityypit, invertterit sekä akustoratkaisut.

Onko täällä joku, joka olisi halukas auttamaan kokonaisuuden suunnittelussa tai jopa kokoamaan minulle ostoslistan esimerkiksi Alibabaan hankintoja varten? Asennus onnistuu tuttavan kautta, joten tarvitsen ainoastaan laitteet ja tarvikkeet.

Sähkönkulutus koostuisi muun muassa pienestä lämminvesivaraajasta, uunista/liedestä, tiskikoneesta, tietokoneista, perusvalaistuksesta sekä pihavaloista. Arviolta sopiva kokonaisuus voisi olla luokkaa 10-14 kWh.

Kiitos jo etukäteen vinkeistä ja neuvoista.
 
Hei,

Olen melko aloitteleva aurinkosähkön suhteen ja kaipaisin asiantuntevaa opastusta. Olisi hienoa kuulla, mitkä ratkaisut ovat tällä hetkellä järkevimpiä ja toimivimpia, esimerkiksi paneelityypit, invertterit sekä akustoratkaisut.

Onko täällä joku, joka olisi halukas auttamaan kokonaisuuden suunnittelussa tai jopa kokoamaan minulle ostoslistan esimerkiksi Alibabaan hankintoja varten? Asennus onnistuu tuttavan kautta, joten tarvitsen ainoastaan laitteet ja tarvikkeet.

Sähkönkulutus koostuisi muun muassa pienestä lämminvesivaraajasta, uunista/liedestä, tiskikoneesta, tietokoneista, perusvalaistuksesta sekä pihavaloista. Arviolta sopiva kokonaisuus voisi olla luokkaa 10-14 kWh.

Kiitos jo etukäteen vinkeistä ja neuvoista.
Mieti tai katso sähkönsiirtofirman sivulta, mikä on laitteiden, joita haluat käyttää keskiteho (eli paljonko energiaa kuluu / vuorokausi ja jaa 24:llä.)

Osta paneeleita siten, että niiden teho on vähintään 5* tuo teho.

Asenna paneelit kiinteästi siten, että ne ovat keväällä ja syksyllä parhaiten aurinkoon. Kesällä sähkö riittää jokatapauksessa. Kääntyvä jalusta on kallis, mutkikas ja turha

Muista maadoitusten asennus paneelien ((telineen) runkoon.

Asenna paneelit siten tontille, että ne jäävät mahdollisimman harvoin varjoon. Varjostuminen tiputtaa tehoa yleensä rankasti (Vaihtelee hieman paneelityypeittäin, mutta oleta, jotta huono juttu.)

Osta akku, jonka kapasiteetti (akun jännite*akunampeerituntimäärä)=energia) on vähintään 1,2X-2X (Jos laitteet pyörivät etupäässä pimeän aikaan) tuo päivässä keskimäärin tarvitsemasi wattitunti määrä.

Osta invertteri, jonka teho on vähintään 2X tarvitsemasi keskiteho, kun kaikki laitteet ovat päällä, joita aiot käyttää..

Huomioi, kun tiedät paneelimäärän, paljonko niistä tulee jännitettä /paneeli. Tarkista, jotta invertterin aurinkopiiriin saa liitettyä tarpeeksi paneeleita (yhteis jännite ei saa ylittyä). Jos invertterissä on esim yksi paneelisyöttö, MAX 800V, niin 39V MAX antavia paneeleita voi olla silloin 20 kpl. Jätä siihen kuitenkin mieluusti 20%:n vara. Periaatteessa jännite joka kannattaisi olla voi olla mainittu invertterin datasheetissä (nominal). Invertterissä voi olla useampi sisäänmeno ja kennoja voi pistää myös rinnakkain. Mahdollisten paneelien MAX virran ylitys ei haittaa niin paljon. Lähinnä jää hyvällä säällä osa saamatta, kun invertteri ottaa vain sen maksimin..

Varaaja on paha syöppö, Siihen automatiikka, jotta on päällä vain päivällä.

Jos syötät sähkömoottoreita, tarkista invertterin datasheetistä, millaisia se jaksaa käynnistää. Niiden käynnistys virtapiikki on inverttereille ongelmallinen kuorma.

- Jos tarvitsemasi teho on siinä MAX 1000W, niin 12V:n akusto voi toimia.
- Jos tarvitet MAX 4000W, niiin 24V:n akusto voi toimia.
- Jos on suurempi tehontarve tai akun kapasiteetin tarve, niin käytä 48-52V:n akkuja käyttävää järjestelmää..
- Litium akkuja ei voi käyttää pakkasessa.

- Invertterin ja akun asennuspaikka:
--Kuiva
--Ei saa kesällä kuumeta auringonpaisteen takia kuumaksi esim yli 30C, lyhentää ikää.
--Inverttrein ja akun luona ei saa olla paloarkoja materiaaleja
--Talvella (litium akku) ei saa jäätyä olisi hyvä, jos pysyisi 0:n yläpuolella, (katso akkujen datasheetit varastoinnista /käyttölämpötiloista)

- Jos aiot pörssisähkökikkailla akkusi kanssa tms, niin katso, että invertterisi tukee haluttuja tiloja /ohjauksia
 
Mikä on mielipiteenne paneeleista, onko se Suomessa mitenkään järkeväät toimintaa hinta-laatu suhteeltaan, vai onko vaan lähinnä harrastus? Jos ollaan siis sähköverkossa, eikä jossain verkon ulkopuolella.
 
Mikä on mielipiteenne paneeleista, onko se Suomessa mitenkään järkeväät toimintaa hinta-laatu suhteeltaan, vai onko vaan lähinnä harrastus? Jos ollaan siis sähköverkossa, eikä jossain verkon ulkopuolella.
No jokainen suhteuttaa sen ite... Itse helposti 5kk menen ilman sähkölaskuja.. talvella 2-4kk niistä juurikaan mihkään oo
 
Mikä on mielipiteenne paneeleista, onko se Suomessa mitenkään järkeväät toimintaa hinta-laatu suhteeltaan, vai onko vaan lähinnä harrastus? Jos ollaan siis sähköverkossa, eikä jossain verkon ulkopuolella.
Itsellä 6,4 kWp paneelit katolla asennettu keväällä -24 ja pärjäsin lokakuuhun asti ennen kuin piti maksaa sähkölasku. Viime kesänä tuli Elisan kotiakku ja pärjäsin joulukuulle ennen kuin piti maksaa sähkölasku. Viime vuonna keväällä toukokuussa tuli maksettua lasku, joten 6 kk meni sähkölaskuitta.
 
Itsellä 6,4 kWp paneelit katolla asennettu keväällä -24 ja pärjäsin lokakuuhun asti ennen kuin piti maksaa sähkölasku. Viime kesänä tuli Elisan kotiakku ja pärjäsin joulukuulle ennen kuin piti maksaa sähkölasku. Viime vuonna keväällä toukokuussa tuli maksettua lasku, joten 6 kk meni sähkölaskuitta.

Kuinka paljon sulla oli kuukausittain kulutusta talossa ja kuinka iso toi Elisan akku on?
 
Kuinka paljon sulla oli kuukausittain kulutusta talossa ja kuinka iso toi Elisan akku on?
Vuodelta 2023 touko-loka, 860/740/695/585/637/1292 kWh. Seuraavana keväänä tuli paneelit ja sama ajanjakso 637/269/224/259/333/1087
Ja viime vuonna tuli toi akusto joka on se maksimi tällä hetkellä, eli 28 kWh ja sama ajanjakso taas: 389/108/113/172/401/1013. Alussa oli hankaluuksia toisen tornin kanssa ja kesä-heinä mentiin 14 kWh voimilla ja kesä ei ollut ihan niin aurinkoinen kuin vuonna 2024.
 
Vuodelta 2023 touko-loka, 860/740/695/585/637/1292 kWh. Seuraavana keväänä tuli paneelit ja sama ajanjakso 637/269/224/259/333/1087
Ja viime vuonna tuli toi akusto joka on se maksimi tällä hetkellä, eli 28 kWh ja sama ajanjakso taas: 389/108/113/172/401/1013. Alussa oli hankaluuksia toisen tornin kanssa ja kesä-heinä mentiin 14 kWh voimilla ja kesä ei ollut ihan niin aurinkoinen kuin vuonna 2024.

Kiitoksia! Onhan noissa nyt kohtuullista pudotusta kennojen ja varsinkin akun kanssa.
Oma kulutus tuollainen viime vuodelta ja tosiaan miettinyt paneeleita ja akkua...
Mahdollisesti myös sähköautoa tulisia jossain välissä ja tämä toisi lisää kulutusta kyllä...
Koodi:
Kuukausi    Kulutus (kWh)
2025-01        2191.57
2025-02        1909.86
2025-03        1848.67
2025-04        1464.93
2025-05        1291.45
2025-06        958.31
2025-07        988.19
2025-08        1035.66
2025-09        942.76
2025-10        1280.37
2025-11        1680.95
2025-12        1978.04
 
Joo, mulla oli kokonaiskulutus vuonna 2023 15594 kW, 2024 12540 kW ja 2025 10151 kW. Eli kulutus tippunut 1/3. Tässä on nyt se tietty että olen asunut tässä vasta kesästä -22 lähtien, niin ei ole vaihtelua, miten hyvin tuo 2023 edustaa kokonaiskulutusta.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
299 361
Viestejä
5 098 928
Jäsenet
81 625
Uusin jäsen
karvakoira

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom