Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Se taas vaatisi erillisen vastuksen varaajaan eikä taida olla sellaisia vakiona. Toinen temppu tietenkin tehdä jonkinlainen vaihtokytkin systeemi varaajaan.
 
Porukoille harkittu sellaista että vanha iso lämminvesivaraaja pelkälle auringolle ja sen perään mahdollisimman pieni toinen varaaja. Aurinko lämmittäisi veden, mutta jos vesi ei ole riittävän kuumaa niin esim 15L varaaja lämmittää loppuun. Yö/päiväsähkö samanhintaista, joten vettä voi lämmittää silloin kun tarvitsee.
 
Aurinko sähkö - varaajassa lämpö on erittäin epätaloudellinen tapa. Jos pitää vettä lämmittää, niin sitä varten kannattaa olla omat auringolla toimivat lämmittimet.
 
Sitten kun Excel-taulukko tulee jakeluun näet minkä verran menee myyntiin ja minkä verran käytän itse paneelien tuotosta.

Viime kesän myynti menevä osuus oli ~17,5%

Huono hinta on ollut 5,8snt/kWh => 6,2snt/kWh myydystä sähköstä ja siirronhinta tuotannosta on 0,09 snt/kWh
Eli sitä sähköä kuitenkin tulee käytettyä heti. Mä olen tuoita miettinyt, enkä ole keksinyt meillä päiväsaikaan muuta sähkönkulutusta kuin ilmanvaihtokoneen ja viihde-elektroniikan standby virran, tietysti jos omaa tuotantoa olisi pesutilojen lattialämmitys kannattaisi kytkeä päiväajaksi, nykyisen yösähkön sijaan.

Mikä tuo hinta nyt on ollut, mä en tajua mitä "5,8snt/kWh => 6,2snt/kWh" tarkoittaa?

Normaalin lämminvesivaraajan pystyy kyllä helposti kytkemään myös päivälämmitykselle, eikä se edellytä mitään erillistä vastusta, se rele pitää vain kytkeä kytkemään lämmitys päälle, tai jos haluaa osateholämmitystä hyödyntää, niint arvitsee yhden apureleen sinne. Sinänsä aurinkosähköllä veden lämmittäminen ei ole kovin järkevää, mutta yleensä se sähkön myyntihinta on niin surkea että se ylijäämäsähkö kannattaa ennemmin laittaa lämminvesivaraajaan kuin myydä, mutta jos tuo aiempi lause tarkoittaa että saat myytyä sähköä yli 5snt kwh hinnalla, niin ei sitä enää silloin oikein kannata alkaa kikkailemaan.
 
Aurinko sähkö - varaajassa lämpö on erittäin epätaloudellinen tapa. Jos pitää vettä lämmittää, niin sitä varten kannattaa olla omat auringolla toimivat lämmittimet.
Kyllä, mutta asennuksen kannalta sähköpaneelit paljon kätevämpiä kuin vedellä putkistoja kymmenien metrien päähän. ;)
 
Normaalin lämminvesivaraajan pystyy kyllä helposti kytkemään myös päivälämmitykselle, eikä se edellytä mitään erillistä vastusta, se rele pitää vain kytkeä kytkemään lämmitys päälle, tai jos haluaa osateholämmitystä hyödyntää, niint arvitsee yhden apureleen sinne. .

Ei niitä verkkosähkön ja aurinkosähkön syöttöjä voi rinnakkain kytkeä. Ilmeisesti tarkoitat kuitenkin mainitsemaani vaihtokontaktoria (="rele"). Mutta jos ajatellaan aurinkosähkön suoraa käyttöä varaajan normaalissa vastuksessa, tekee se kontaktori melkoista paukuttelua, kun pilviä kulkee auringon edestä. Sitäpaitsi tuo 1 kW nimellisteho ei taida riittää varaajan tarpeisiin.
 
Myydyn sähköenergian hinnan vaihteluväli oli 5,8-6,2snt/kWh.

OK.. no tuo on oikeastaan ihan hyvä hinta jos tuosta ei enää vähennetä mitään siirtomaksuja.

Ei niitä verkkosähkön ja aurinkosähkön syöttöjä voi rinnakkain kytkeä. Ilmeisesti tarkoitat kuitenkin mainitsemaani vaihtokontaktoria (="rele"). Mutta jos ajatellaan aurinkosähkön suoraa käyttöä varaajan normaalissa vastuksessa, tekee se kontaktori melkoista paukuttelua, kun pilviä kulkee auringon edestä. Sitäpaitsi tuo 1 kW nimellisteho ei taida riittää varaajan tarpeisiin.
Se aurinkosähköhän on jo nykyisellään kytketty verkkosähkön rinnalle jos kerran sitä myydään sähköyhtiölle. Sen puolesta tuo ei tarvitse mitään vaihtosysteemiä. Sen sijaan jos lämminvesivaraajan vastuksen teho on niin iso että aurinkosähkössä ei potku riitä, voi olla tarpeen tehdä kytkentä jolla varaaja saadaan toimiaan osateholla.
 
OK.. no tuo on oikeastaan ihan hyvä hinta jos tuosta ei enää vähennetä mitään siirtomaksuja.


Se aurinkosähköhän on jo nykyisellään kytketty verkkosähkön rinnalle jos kerran sitä myydään sähköyhtiölle. Sen puolesta tuo ei tarvitse mitään vaihtosysteemiä. Sen sijaan jos lämminvesivaraajan vastuksen teho on niin iso että aurinkosähkössä ei potku riitä, voi olla tarpeen tehdä kytkentä jolla varaaja saadaan toimiaan osateholla.

Enpä huomannutkaan, että se on jo valtakunnan verkossa. silloinhan se aurinkopaneeli lykkää automaattisesti ensin omaan käyttöön energiaa ja jos siitä vielä jää yli, niin vasta silloin jakeluverkkoon. Sehän toimii automaattisesti. Katsoin vain @Monologin tekstiä.
 
Se oli jo siinä edellisessä viestissä eli sähkönsiirto tuotannosta on 0,09 snt/kWh
No tuokaan ei ole paha.. Tossa jokin aika sitten kun selvittelin tuota, niin se siirtohinta oli sama kumpaankin suuntaan, käytännössä siis myytävästä sähköstä ei saanut yhtään mitään.
 
OK.. no tuo on oikeastaan ihan hyvä hinta jos tuosta ei enää vähennetä mitään siirtomaksuja.


Se aurinkosähköhän on jo nykyisellään kytketty verkkosähkön rinnalle jos kerran sitä myydään sähköyhtiölle. Sen puolesta tuo ei tarvitse mitään vaihtosysteemiä. Sen sijaan jos lämminvesivaraajan vastuksen teho on niin iso että aurinkosähkössä ei potku riitä, voi olla tarpeen tehdä kytkentä jolla varaaja saadaan toimiaan osateholla.

Varaaja kytketään s.e. se yritetään pitää aurinkosähköllä (sillä teholla, mitä siltä tulee, vähintään lämpötilassa X ja jos mennään alle, niin sitten avustetaan verkkosähköllä.)
TAI laitetaan toinen varaaja, jota kuumennetaan aurinkosähköllä ja josta menee sitten verkkosähköllä lämmitettävään varaajaan se vesi. Mitään kovinkaan erikoisia säätimiä ja muuntimia, mahdollista jännitteennostinta lukuunottamatta ei tarvita.

Silloin kun kytkeydytään sähköverkon rinnalle tarvitaan huomattavan fiksu ja kallis laite.
 
Viimeksi muokattu:
Porukoille harkittu sellaista että vanha iso lämminvesivaraaja pelkälle auringolle ja sen perään mahdollisimman pieni toinen varaaja. Aurinko lämmittäisi veden, mutta jos vesi ei ole riittävän kuumaa niin esim 15L varaaja lämmittää loppuun. Yö/päiväsähkö samanhintaista, joten vettä voi lämmittää silloin kun tarvitsee.

Vedenlämmittimiä katoille on olemassa,myynnissä ja paneeliin verraten hyöty on 100000x
 
No tuokaan ei ole paha.. Tossa jokin aika sitten kun selvittelin tuota, niin se siirtohinta oli sama kumpaankin suuntaan, käytännössä siis myytävästä sähköstä ei saanut yhtään mitään.

Sähkönsiirtoyhtiöissä on isoja eroja. Osa ei vaan halua että yksityiset laittavat aurinkovoimaloita.
 
Vedenlämmittimiä katoille on olemassa,myynnissä ja paneeliin verraten hyöty on 100000x

Jossain tuolla Kreikassa/Turkissa näyttää olevan katoilla jonkinlaisia tynnyreitä, että nämä kait sen kaltaisia lämmittimiä. Onko täällä Suomessa myynnissä olevat hieman erilaisempia?
 
Jossain tuolla Kreikassa/Turkissa näyttää olevan katoilla jonkinlaisia tynnyreitä, että nämä kait sen kaltaisia lämmittimiä. Onko täällä Suomessa myynnissä olevat hieman erilaisempia?

Ovat juu lämmittimiä. Joskus joku paikallinen sanoi, että puolessa tunnissa lämpeää tynnyri kuumaksi.

Ne on siis täynnä vettä.

Suomessa yleensä käytetään tyhjiöputkikeräimiä.

Rumia kuin mitkä, mutta ilmeisen hyviä.

Käsittääkseni pilver häiritsevät niitä, mutta aurinkopaneelit (sähkö) tuottavat jotain myös täydellä pilvipeitteellä.

Lämpökeräimissä hyötysuhde parempi, jos tarkoitus lämmittää vettä.
 
Ovat juu lämmittimiä. Joskus joku paikallinen sanoi, että puolessa tunnissa lämpeää tynnyri kuumaksi.

Ne on siis täynnä vettä.

Suomessa yleensä käytetään tyhjiöputkikeräimiä.

Rumia kuin mitkä, mutta ilmeisen hyviä.

Käsittääkseni pilver häiritsevät niitä, mutta aurinkopaneelit (sähkö) tuottavat jotain myös täydellä pilvipeitteellä.

Lämpökeräimissä hyötysuhde parempi, jos tarkoitus lämmittää vettä.

Mut siis nuo tyhjiöputkikeräimet on arvokkaita, mutta tuskin tuollainen tynnyri. Suomessa tietysti tuollainen vappuna alkanut takatalvi pakkasineen halkaisisi tuollaisen tynnyrin..
 
Naapurilla on aurinkokeräin, jossa mun käsittääkseni kiertää glygoli, katolta lämminvesivaraajan kierukankautta katolle. Kiertovesipumppu kierrättää niin kauan kun katolta tulee lämpimämpää kuin mitä varaajassa on lämpöä.

Se oli kuulemma aiemmin kytkenyt kylmästi useamman aurinkopaneelin sarjaan ja ohjasi sen sähkön sellaisenaan lämminvesivaraajan yhdelle vastukselle, mutta tuo systeemi ei toimi, koska (kuulemma) sen aurinkokemmon jännite ja tuotto romahtaa jos siihen laitetaan sellaisenaan liian suuri kuorma perään, vaatii väkisinkin säätimen.
 
Kotipuoleen on tulossa 15kw nimellisteholta paneeleita.

view

Valokuva henkilöltä Jyri Ylituomi

Tulee kaksi tuollaista telinettä maahan mihin paneelit kiinnitetään. Mielenkiinnolla kyllä odotan että kuinka paljon tuolta tulee sitten sähköä käytettäväksi.

Omakin innostus on kyllä herännyt ja miettinyt jos paneelit hommaisi oman talon katolle.
 
Toivottavasti on tehty kallistuskulman säätö, jotta voi talvella nostaa pystympään. Silloin ei myöskään lunta kerry paneelien päälle. Meinaan kun näkyy olevan traktorit ja pelit. Traktorilla kun olisi melko helppo tuo kallistuksen säätö.
 
Isäukko nyt innostui ja päätti että tilataan lähiaikoina >3kW-järjestelmä.

Mistäs näitä ootte tilailleet? Valmispaketti, kaikki erikseen vai avaimetkäteen? Asennus ei ole ongelma, itsekkin ollut tekemässä paria järjestelmää, mutta tavarat on tulleet työntilaajalta. Kuinka suuri vaikutus tehoon on kun katto on vain 22,5-asteen kulmassa. Myyjiä googlettanut ja todennut että (kallistettavat)telineet maksaa maksaa puolet paneelin hinnasta + tuulikuormat lisääntyy huomattavasti. Eli maksaako vaivan? Laittaa telineiden hinnalla enemmän paneelia.
 
Kuinka suuri vaikutus tehoon on kun katto on vain 22,5-asteen kulmassa.
Vaikutus riippuu melko suoraan aurinkoa kohden näkyvästä pinta-alasta. Jos kesäaikaan aurinkoa kohtisuoraan oleva kulma on karkeasti 45 astetta, niin 22,5 asteella kohtisuora pinta-ala on noin 92% 45 asteen pinta-alasta, eli tehoa hukkuu 8%.

Keväällä ja syksyllä aurinko on matalammalla, jolloin paneelin tulisi olla selvästi pystymmässä, esim. 75 asteen kulmassa. Tähän verrattuna 22,5 asteen kohtisuora pinta-ala on pyöreästi 60%, eli tehoa hukkuu 40%. Verrattuna 45 asteen asennukseen 22,5 asteella tehoa hukkuu noin 30%.

Todelliset lukemat energiantuotossa voivat toki olla jotain muuta, mutta ihan jo geometrian perusteella ero huipputehossa on tuota luokkaa.
 
Vaikutus riippuu melko suoraan aurinkoa kohden näkyvästä pinta-alasta. Jos kesäaikaan aurinkoa kohtisuoraan oleva kulma on karkeasti 45 astetta, niin 22,5 asteella kohtisuora pinta-ala on noin 92% 45 asteen pinta-alasta, eli tehoa hukkuu 8%.

Keväällä ja syksyllä aurinko on matalammalla, jolloin paneelin tulisi olla selvästi pystymmässä, esim. 75 asteen kulmassa. Tähän verrattuna 22,5 asteen kohtisuora pinta-ala on pyöreästi 60%, eli tehoa hukkuu 40%. Verrattuna 45 asteen asennukseen 22,5 asteella tehoa hukkuu noin 30%.

Todelliset lukemat energiantuotossa voivat toki olla jotain muuta, mutta ihan jo geometrian perusteella ero huipputehossa on tuota luokkaa.

Kiitokset tästä. Eipä taida äkkiseltään olla järkeä asentaa telineitä.

Telineet lisää kustannuksia ~350€, joka on tämän hetkisen n.3300Wp järjestelmään +10%. Samalla rahalla lisäisi paneelitehoa 25%. Tosin invertteri pitäisi vaihtaa isommaksi, joka nostaa kuluja. Tuon isompaa järjestelmää tosin ei kannata oikein rakentaa, kun joutuisi myymään suuremman osan verkkoon. Tuo n.3300Wp tuntuu aika optimilta tällä hetkellä.
 
Vaikutus riippuu melko suoraan aurinkoa kohden näkyvästä pinta-alasta. Jos kesäaikaan aurinkoa kohtisuoraan oleva kulma on karkeasti 45 astetta, niin 22,5 asteella kohtisuora pinta-ala on noin 92% 45 asteen pinta-alasta, eli tehoa hukkuu 8%.

Keväällä ja syksyllä aurinko on matalammalla, jolloin paneelin tulisi olla selvästi pystymmässä, esim. 75 asteen kulmassa. Tähän verrattuna 22,5 asteen kohtisuora pinta-ala on pyöreästi 60%, eli tehoa hukkuu 40%. Verrattuna 45 asteen asennukseen 22,5 asteella tehoa hukkuu noin 30%.

Todelliset lukemat energiantuotossa voivat toki olla jotain muuta, mutta ihan jo geometrian perusteella ero huipputehossa on tuota luokkaa.

Plus vielä kulman kasvaessa valonsäteet heijastuu pinnasta ja tuo lisää häviötä.

Kannattaisi ehkä harkita jonkinlaista kehikkoa alle. Senhän voi väkertää itse vaikka lankuista, jos eivät ole näkyvällä paikalla.

Taitaa olla joku 30 asteen kulma aika suosittu. Tai vähän yli. Tämä ulkomuistista.

Mustan värisissä paneeleissa on parempi hyötysuhde. Ne on siis eri menetelmällä valmistettu kuin siniset. Pienikin ero hyötysuhteessa on iso ero tuotossa.
 
Meillä nostettiin mökin paneelit pystysuoraan, jotta lataisivat talvellakin edes akkujen ylläpitoa. Toki jos/kun halutaan paras tuotto vuoden aikana niin pysty ei ole paras. Jos taas halutaan tasaisin tuotto ympäri vuoden niin silloin ehdottomasti pystyyn.
 
Plus vielä kulman kasvaessa valonsäteet heijastuu pinnasta ja tuo lisää häviötä.

Kannattaisi ehkä harkita jonkinlaista kehikkoa alle. Senhän voi väkertää itse vaikka lankuista, jos eivät ole näkyvällä paikalla.

Taitaa olla joku 30 asteen kulma aika suosittu. Tai vähän yli. Tämä ulkomuistista.

Mustan värisissä paneeleissa on parempi hyötysuhde. Ne on siis eri menetelmällä valmistettu kuin siniset. Pienikin ero hyötysuhteessa on iso ero tuotossa.

Velipoika on metalliseppä. Ehkä harkitaan että kannattaisko tehdä jonkinlainen teline, saataisiin se kulma yli 30-asteen. Espoossa jokusen vuosi sitten olin asentamassa paneeleita (~42kWp) siellä muistaakseni laitettiin ~32-astetta. Tosin isälle tulee Pohjanmaalle, mutta tuo 10-astettakin olisi hyvä.
Tuskin edes tuulikuorma nousee? Jos paneeleita nostaa vähän.

Edit: Jos paneelin koko on 1640*992, paljonko yläpäätä pitäisi nostaa että saadaan ~22,5 --> 33,5 astetta? Tuohan meinaan saattaisi onnistua ihan kierretangoilla, mikäli ei pituus ole ihan hirveä.
 
Velipoika on metalliseppä. Ehkä harkitaan että kannattaisko tehdä jonkinlainen teline, saataisiin se kulma yli 30-asteen. Espoossa jokusen vuosi sitten olin asentamassa paneeleita (~42kWp) siellä muistaakseni laitettiin ~32-astetta. Tosin isälle tulee Pohjanmaalle, mutta tuo 10-astettakin olisi hyvä.
Tuskin edes tuulikuorma nousee? Jos paneeleita nostaa vähän.

Edit: Jos paneelin koko on 1640*992, paljonko yläpäätä pitäisi nostaa että saadaan ~22,5 --> 33,5 astetta? Tuohan meinaan saattaisi onnistua ihan kierretangoilla, mikäli ei pituus ole ihan hirveä.

Joku varmaan muistaa cosini laskuja koulusta, mutta ite en :D

Mutta siinähän olisi 11 asteen ero ja tolla reilulla puolella toista metrillä päässäni kuvittelisin sen olevan jotain 30 cm luokkaa.

Edit. Toi 30cm on muuten aika tarkka.
Koska oikeat laskutavat eivät muistu mieleen, niin laskimpa että ympyrän piirissä matka olisi 31cm. Mutta tässä yhteydessä tarkkuus riittänee.
 
Viimeksi muokattu:
Isäukko nyt innostui ja päätti että tilataan lähiaikoina >3kW-järjestelmä.

Mistäs näitä ootte tilailleet? Valmispaketti, kaikki erikseen vai avaimetkäteen? Asennus ei ole ongelma, itsekkin ollut tekemässä paria järjestelmää, mutta tavarat on tulleet työntilaajalta. Kuinka suuri vaikutus tehoon on kun katto on vain 22,5-asteen kulmassa. Myyjiä googlettanut ja todennut että (kallistettavat)telineet maksaa maksaa puolet paneelin hinnasta + tuulikuormat lisääntyy huomattavasti. Eli maksaako vaivan? Laittaa telineiden hinnalla enemmän paneelia.

Itse olen nyt katsellut noita järjestelmiä ja tuollainen kuin nordsolar.fi löytyy mielestäni ihan sopivan hintainen paketti.

Aurinkosähköä kotiin: Solar 3,42kW Fronius - NordSolar

Tekisi mieli kyllä laittaa omaankin taloon paneelit..
 
Sinisissä paneeleissa on kaiken huonoin hyötysuhde. Älä osta.

Kunhan ovat mustat, ni sen jälkeen voi jatkaa tutkimista.
 
Sinisissä paneeleissa on kaiken huonoin hyötysuhde. Älä osta.

Kunhan ovat mustat, ni sen jälkeen voi jatkaa tutkimista.
Jos näillä "mustilla" ja "sinisillä" paneeleilla viittaat yksikiteisiin ja monikiteisiin paneeleihin, niin monikiteisissä on toki muutaman prosenttiyksikön verran heikompi hyötysuhde. Toisaalta taas monikiteiset paneelit ovat selvästi halvempia, joten samalla rahalla saa enemmän tehoa kunhan katolla riittää tilaa. Lisäksi monikidepaneelit hyödyntävät hiukan paremmin hajasäteilyä eikä niiden tuotto romahda yhtä jyrkästi jos esimerkiksi paneelin päälle pudonneet puun lehdet varjostavat osaa paneelista.
 
Jos näillä "mustilla" ja "sinisillä" paneeleilla viittaat yksikiteisiin ja monikiteisiin paneeleihin, niin monikiteisissä on toki muutaman prosenttiyksikön verran heikompi hyötysuhde. Toisaalta taas monikiteiset paneelit ovat selvästi halvempia, joten samalla rahalla saa enemmän tehoa kunhan katolla riittää tilaa. Lisäksi monikidepaneelit hyödyntävät hiukan paremmin hajasäteilyä eikä niiden tuotto romahda yhtä jyrkästi jos esimerkiksi paneelin päälle pudonneet puun lehdet varjostavat osaa paneelista.

Tuottaa paremmin aamulla, illalla ja talvella kun aurinko on alhaalla. Ja muutenkin kaikissa olosuhteissa tuottaa enemmän kuin sininen.

Aurinkopaneeleissa on se huonopuoli, että sähköä tulee vain sen aikaa kun paistaa.
Tätä aikaa saa pidennettyä eri paneeleilla.

Ennemmin vaikka vain vähän sähköä, jos sitä saa pidennän aikaa. Siis jos samalla hinnalla ostaa paneeleita ja siten sinisiä saa enemmän. Ite en ostaisi siksi sinisiä ja muutenkin pidän hyötysuhteen eroa isona.

Aatellaan vaikka 18 ja 20 hyötysuhteita.
Luvut on tahallaan valittu hyvin lähelle toisiaan.
Parempi hyötysuhde tuottaa 11% enemmän kuin huonompi.
Eli jos huonompi tuottaa 1000W jollakin hetkellä, niin parempi tuottaa 1110W.

Edit. Kilo -etuliite poistettu.

Lisäksi isompana erona tulee ne aamun ja illan tunnit, kun sininen lakkaa tuottamasta. Se lukema ei näy missään. Tai varmaan jostain löytyy sekin.

Paneelithan ei ole niinkään rahallinen (tuotto) sijoitus, niin parempi laittaa sellaiset, josta on enempi hyötyä.


Mullistava suomalaiskeksintö: Musta aurinkokenno nappaa jopa talvivalon

Miksi musta kenno on sinistä parempi?

Aurinkopaneeli koostuu aurinkokennoista, jotka tehdään piistä. Piitä on vaikkapa graniitissa ja hiekassa. Se on hapen jälkeen maapallon yleisin alkuaine.

Piihin perustuvat aurinkokennot ovat aurinkopaneelien ensimmäistä sukupolvea, joka on vallannut maailman aurinkopaneelien markkinat lähes sataprosenttisesti.

Mihin perustuu, että musta aurinkokenno on sinistä parempi? Hele Savinin vastaus vie syvälle tekniikkaan, jota koulufysiikan opinnoilla on vaikea käsittää, mutta kannattaa yrittää.

Auringonvalon aallonpituus on 300 nanometristä 2 000 nanometriin, mutta kun valon kohtaaman pinnan rakenne on tätä pienempää, valo ei ikään kuin huomaa saapuneensa uuteen materiaaliin, eikä siitä siten heijastu yhtään mitään. Musta nanorakenne toimii, koska se on niin pientä.

Perinteisissä sinisissä kennoissa erityisesti auringon siniset aallonpituudet heijastuvat voimakkaasti ja ihmissilmä näkee tämän heijastuksen sinisenä värinä. ”Heijastuksen takia sinisiä aallonpituuksia ei voida muuntaa sähköksi. Siksi musta on sinistä parempi aurinkokennossa”, Hele Savin selittää.
 
Viimeksi muokattu:
Onko muuten jollain tietoa mitä nuo suomalaiset salosolarin paneelit maksaa?

Arevasolar niitä myy ja ilmeisesti täytyy tarjouspyyntö jättää jotta saa hinnan tietoon.
 
Aatellaan vaikka 18 ja 20 hyötysuhteita.
Luvut on tahallaan valittu hyvin lähelle toisiaan.
Parempi hyötysuhde tuottaa 11% enemmän kuin huonompi.
Eli jos huonompi tuottaa 1000kW jollakin hetkellä, niin parempi tuottaa 1100kW.
Turha on vertailla megawatin(?) ja 1.1 megawatin paneeleita keskenään, koska ne ovat ihan eri hintaluokissa. Samalla rahalla saa suuremman ja siten enemmän sähköä tuottavan polykidepaneelin kuin monokiteisen. Monokiteet ovat toki parempia jos tila on rajoitettu, mikä kuitenkin harvoin on tilanne.
 
Turha on vertailla megawatin(?) ja 1.1 megawatin paneeleita keskenään, koska ne ovat ihan eri hintaluokissa. Samalla rahalla saa suuremman ja siten enemmän sähköä tuottavan polykidepaneelin kuin monokiteisen. Monokiteet ovat toki parempia jos tila on rajoitettu, mikä kuitenkin harvoin on tilanne.

Täh?

Sä puhut nyt megawateista?

EDIT! Minun virhe yksiköissä! Anteeksi. Mutta pointti on sama. Oli teho mikä tahansa.

Täällä puhutaan katolle tms. yleensä kotiin asennettavista ratkaisuista. Ainakin sellaisesta tämä keskustelu lähti.
Eli tila on suht rajattu.

Ja juuri yritin selittää, että vaikka samalla rahalla saa teoreettista huipputehoa enemmän, niin käytännössä edellä mainitut asiat saisi minun valitsemaan mustat paneelit aina ensin. Huipputeho on hyvin lyhytaikaista.

Vrt. Maratoonari ja pikajuoksija kilpailee pitkällä matkalla.
 
Viimeksi muokattu:
Täh?

Sä puhut nyt megawateista?

Täällä puhutaan katolle tms. yleensä kotiin asennettavista ratkaisuista. Ainakin sellaisesta tämä keskustelu lähti.
Eli tila on suht rajattu.

Ja juuri yritin selittää, että vaikka samalla rahalla saa teoreettista huipputehoa enemmän, niin käytännössä edellä mainitut asiat saisi minun valitsemaan mustat paneelit aina ensin. Huipputeho on hyvin lyhytaikaista.
Puhuit tuossa 1000kW paneeleista, eli megawatin.

Aurinkopaneeleiden kanssa tuotannossa merkkaa lähes vain keskimääräinen vuorokaudessa saatu energia, käytännössä mikään järjestelmä ei roiku pelkästään paneelien takana, vaan aina on joko akusto tai verkkovirta tukena. Huipputehon määrä tai himmeiden aikojen tuotto ei ole itsessään merkityksellisiä, vaan ainoastaan niiden vuorokauden kokonaistuoton kasvun kautta. Keskivertokatolle mahtuu enemmän kuin riittävän tehokas paneelisto sen hyötysuhteesta riippumatta.
 
Puhuit tuossa 1000kW paneeleista, eli megawatin.

Aurinkopaneeleiden kanssa tuotannossa merkkaa lähes vain keskimääräinen vuorokaudessa saatu energia, käytännössä mikään järjestelmä ei roiku pelkästään paneelien takana, vaan aina on joko akusto tai verkkovirta tukena. Huipputehon määrä tai himmeiden aikojen tuotto ei ole itsessään merkityksellisiä, vaan ainoastaan niiden vuorokauden kokonaistuoton kasvun kautta. Keskivertokatolle mahtuu enemmän kuin riittävän tehokas paneelisto sen hyötysuhteesta riippumatta.

Juu. Muokkasinkin viestejä. Herätessä ei pää aina toimi..

Menee jankkaamiseksi, mutta sanon silti:

Aurinkopaneelien paras hyöty saadaan, kun maksimi tuotto on sama kuin kokonaiskulutus samalla hetkellä.

Eli jos hommaa enemmän paneeleita, niin saa enemmän sähköä kuin käyttää tai sopivalla määrällä jää paljon jälkeen aamun ja illan tunteina.

Pitäisi pystyä käyttämään kaikki sähkö lyhyessä ajassa noilla sinisillä paneeleilla. Siltikin se matalan auringona tuotto jää pois.

En jatka enempää, jos ei joku keksi jotain uutta suuntaa keskusteluun. Toki voi numeroilla osoittaa väitteeni vääräksi ja mielelläni sellaisesta luen.
 
En väitä olevani asiantuntijakokki, mutta ainakin olen kuullut väittämän että juuri monikidepaneeli antaa paremman hyötysuhteen väärässä kulmassa, vaikka yksikidepaneeli antaakin enemmän tehoa. Mä en nyt tiedä onko tuolla mitään tekemistä sen värin kanssa. Käytännössä, jos se paneeli ei ole säätyvällä jalustalla tuo monikidepaneeli ei häviäkään sille yksikidepaneelille.

Jokatapauksessa, jos alusta on kiinteä, mä laittaisin paneelin melko pystyyn, esim n. 60° kulmaan (siis olettain että 90° on täysin pystyssä). Kesällä se huipputeho tietysti kärsii, mutta teho paranee muuna aikana, ja erityisesti silloin kun paneelin päälle ei jää lunta. Tuokin tietysti riippuu siitä millaisella hinnalla sähköä saa myytyä, mutta jos se myyntihinta on ihan surkea, niin kuin yleensä on, niin mielestäni on järkevempää tuottaa enemmän sähköä omaan käyttöön talvikaudella, kun myydä sitä nollahinnalla kesällä.
 
En väitä olevani asiantuntijakokki, mutta ainakin olen kuullut väittämän että juuri monikidepaneeli antaa paremman hyötysuhteen väärässä kulmassa, vaikka yksikidepaneeli antaakin enemmän tehoa. Mä en nyt tiedä onko tuolla mitään tekemistä sen värin kanssa. Käytännössä, jos se paneeli ei ole säätyvällä jalustalla tuo monikidepaneeli ei häviäkään sille yksikidepaneelille.

Jokatapauksessa, jos alusta on kiinteä, mä laittaisin paneelin melko pystyyn, esim n. 60° kulmaan (siis olettain että 90° on täysin pystyssä). Kesällä se huipputeho tietysti kärsii, mutta teho paranee muuna aikana, ja erityisesti silloin kun paneelin päälle ei jää lunta. Tuokin tietysti riippuu siitä millaisella hinnalla sähköä saa myytyä, mutta jos se myyntihinta on ihan surkea, niin kuin yleensä on, niin mielestäni on järkevempää tuottaa enemmän sähköä omaan käyttöön talvikaudella, kun myydä sitä nollahinnalla kesällä.

Löydätkö linkkiä tms rautalankaa, jolla todistaa noi kuulemasi jutut?

Tai luitko itse noita aiempia linkkejä/lainauksia, jossa sanotaan juuri toisinpäin?
 
Löydätkö linkkiä tms rautalankaa, jolla todistaa noi kuulemasi jutut?

Tai luitko itse noita aiempia linkkejä/lainauksia, jossa sanotaan juuri toisinpäin?

En nyt pysty linkkiä tuottamaan, jotain olen varmastikin youtubevideoita katselemalla keksinyt, mutta myös sähkö ja elektroniikkamessuilla viimevuonna eräs paneelikauppias puhui tuota. Tosin olen varma että kaverilla oli myynnissä nimenomaan monikidepaneeleita.

Siis onko se sininen paneeli nyt sama asia kuin monikidepaneeli?

Samalla rahallahan saa käytännössä hieman enemmän tuotantotehoa monikidepaneelilla kuin yksikidepaneelilla, monikdepaneelien ollessa fyysisestti suuremmat, eli jos lääniä on niin monikidepaneeli tuottaa enemmän? Eikö nämä ole kiistämättömiä pointteja?

Ja monikidepaneelin suuntaus ei ole yhtä tarkka, jolloin jos asennus on kiinteä, niin se monikidepaneeli toimii paremmin? Kesäiset aamut/illat menee jokatapauksessa harakoille, kun aurinko paistaa paneelin takaa. Kesällä isommat paneelit uottavat enemmän mitä normaali asunto kuluttaa, jolloin sen kesäpäivän huipputeho ei ole niin tärkeää verrattuna "ei kesäajan" tuotantoon, jonka takia se pystympi asennuskulma. Nämä ovat mun omia päätelmiä.

Menikö jossain vakavasti väärin?
 
Kiitoksia kaikille neuvoista ja infosta. Viisastui tässä ainakin jotain taas. Muutaman tarjouspyynnön jälkeen, 3,3kWp järjestelmä on tilattu hintaan 3144€ rahteineen.

@systeemi Mitens toi ylimääräisen sähkönmyynti hoituu helpoiten? Paikalliset sähkäritkin pitää vielä kartoittaa että kuka tuon "osaa" liittää verkkoon.

Edit: Jos sitä ylimääräistä sähköä joskus tulee. Nyt faija innostui että kun sitä sähköä on auringonpaisteella, niin olis varaa ostaa myös ilmalämpöpumppu ja jäähdyttääkkin kämppää kesällä :D
 
Viimeksi muokattu:
Aurinkosähkön tuotanto on niin kallista, että myynnistä saatavat summat ovat alkusijoitukseen verrattuna aika mitättömiä. Paneelien määrä kannattaakin suhteuttaa sen mukaan mitä oma kulutus on.
Mikäli tuottoa on kuitenkin enemmän kuin kulutusta, niin vaihtoehtona onkin sitten ylijäävän energian myynti ylimääräisine veroineen ja siirtomaksuineen tai vaihtoehtoisesti tällainen ainakin helsingin energian tarjoama ratkaisu:

Virtuaaliakku tallettaa aurinkosähkön | Helen
 
Kiitoksia kaikille neuvoista ja infosta. Viisastui tässä ainakin jotain taas. Muutaman tarjouspyynnön jälkeen, 3,3kWp järjestelmä on tilattu hintaan 3144€ rahteineen.

@systeemi Mitens toi ylimääräisen sähkönmyynti hoituu helpoiten? Paikalliset sähkäritkin pitää vielä kartoittaa että kuka tuon "osaa" liittää verkkoon.

Edit: Jos sitä ylimääräistä sähköä joskus tulee. Nyt faija innostui että kun sitä sähköä on auringonpaisteella, niin olis varaa ostaa myös ilmalämpöpumppu ja jäähdyttääkkin kämppää kesällä :D

Muistelisin tuossa olevan yksi tuttava kun myy Oulunenergialle extra sähköt.

"-- onko käyttöpaikassasi 2-suuntainen mittari omasta käytöstä ylijäävän aurinkosähkön myymiseen--"
Aurinkopaneelit kotiin tuolta lainasin.

Tämä tuntemani aurinkosähköstäjä on Carunan riistohintaisen siirron piirissä, Carunasta huolimatta homma toimii.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 299
Viestejä
4 551 720
Jäsenet
74 954
Uusin jäsen
Sese

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom