Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Eli sitä sähköä kuitenkin tulee käytettyä heti. Mä olen tuoita miettinyt, enkä ole keksinyt meillä päiväsaikaan muuta sähkönkulutusta kuin ilmanvaihtokoneen ja viihde-elektroniikan standby virran, tietysti jos omaa tuotantoa olisi pesutilojen lattialämmitys kannattaisi kytkeä päiväajaksi, nykyisen yösähkön sijaan.Sitten kun Excel-taulukko tulee jakeluun näet minkä verran menee myyntiin ja minkä verran käytän itse paneelien tuotosta.
Viime kesän myynti menevä osuus oli ~17,5%
Huono hinta on ollut 5,8snt/kWh => 6,2snt/kWh myydystä sähköstä ja siirronhinta tuotannosta on 0,09 snt/kWh
Kyllä, mutta asennuksen kannalta sähköpaneelit paljon kätevämpiä kuin vedellä putkistoja kymmenien metrien päähän.Aurinko sähkö - varaajassa lämpö on erittäin epätaloudellinen tapa. Jos pitää vettä lämmittää, niin sitä varten kannattaa olla omat auringolla toimivat lämmittimet.
Mikä tuo hinta nyt on ollut, mä en tajua mitä "5,8snt/kWh => 6,2snt/kWh" tarkoittaa?
Normaalin lämminvesivaraajan pystyy kyllä helposti kytkemään myös päivälämmitykselle, eikä se edellytä mitään erillistä vastusta, se rele pitää vain kytkeä kytkemään lämmitys päälle, tai jos haluaa osateholämmitystä hyödyntää, niint arvitsee yhden apureleen sinne. .
Myydyn sähköenergian hinnan vaihteluväli oli 5,8-6,2snt/kWh.
Se aurinkosähköhän on jo nykyisellään kytketty verkkosähkön rinnalle jos kerran sitä myydään sähköyhtiölle. Sen puolesta tuo ei tarvitse mitään vaihtosysteemiä. Sen sijaan jos lämminvesivaraajan vastuksen teho on niin iso että aurinkosähkössä ei potku riitä, voi olla tarpeen tehdä kytkentä jolla varaaja saadaan toimiaan osateholla.Ei niitä verkkosähkön ja aurinkosähkön syöttöjä voi rinnakkain kytkeä. Ilmeisesti tarkoitat kuitenkin mainitsemaani vaihtokontaktoria (="rele"). Mutta jos ajatellaan aurinkosähkön suoraa käyttöä varaajan normaalissa vastuksessa, tekee se kontaktori melkoista paukuttelua, kun pilviä kulkee auringon edestä. Sitäpaitsi tuo 1 kW nimellisteho ei taida riittää varaajan tarpeisiin.
OK.. no tuo on oikeastaan ihan hyvä hinta jos tuosta ei enää vähennetä mitään siirtomaksuja.
Se aurinkosähköhän on jo nykyisellään kytketty verkkosähkön rinnalle jos kerran sitä myydään sähköyhtiölle. Sen puolesta tuo ei tarvitse mitään vaihtosysteemiä. Sen sijaan jos lämminvesivaraajan vastuksen teho on niin iso että aurinkosähkössä ei potku riitä, voi olla tarpeen tehdä kytkentä jolla varaaja saadaan toimiaan osateholla.
OK.. no tuo on oikeastaan ihan hyvä hinta jos tuosta ei enää vähennetä mitään siirtomaksuja.
No tuokaan ei ole paha.. Tossa jokin aika sitten kun selvittelin tuota, niin se siirtohinta oli sama kumpaankin suuntaan, käytännössä siis myytävästä sähköstä ei saanut yhtään mitään.Se oli jo siinä edellisessä viestissä eli sähkönsiirto tuotannosta on 0,09 snt/kWh
OK.. no tuo on oikeastaan ihan hyvä hinta jos tuosta ei enää vähennetä mitään siirtomaksuja.
Se aurinkosähköhän on jo nykyisellään kytketty verkkosähkön rinnalle jos kerran sitä myydään sähköyhtiölle. Sen puolesta tuo ei tarvitse mitään vaihtosysteemiä. Sen sijaan jos lämminvesivaraajan vastuksen teho on niin iso että aurinkosähkössä ei potku riitä, voi olla tarpeen tehdä kytkentä jolla varaaja saadaan toimiaan osateholla.
Porukoille harkittu sellaista että vanha iso lämminvesivaraaja pelkälle auringolle ja sen perään mahdollisimman pieni toinen varaaja. Aurinko lämmittäisi veden, mutta jos vesi ei ole riittävän kuumaa niin esim 15L varaaja lämmittää loppuun. Yö/päiväsähkö samanhintaista, joten vettä voi lämmittää silloin kun tarvitsee.
No tuokaan ei ole paha.. Tossa jokin aika sitten kun selvittelin tuota, niin se siirtohinta oli sama kumpaankin suuntaan, käytännössä siis myytävästä sähköstä ei saanut yhtään mitään.
Vedenlämmittimiä katoille on olemassa,myynnissä ja paneeliin verraten hyöty on 100000x
Esimerkiksi.Jossain tuolla Kreikassa/Turkissa näyttää olevan katoilla jonkinlaisia tynnyreitä, että nämä kait sen kaltaisia lämmittimiä. Onko täällä Suomessa myynnissä olevat hieman erilaisempia?
Jossain tuolla Kreikassa/Turkissa näyttää olevan katoilla jonkinlaisia tynnyreitä, että nämä kait sen kaltaisia lämmittimiä. Onko täällä Suomessa myynnissä olevat hieman erilaisempia?
Ovat juu lämmittimiä. Joskus joku paikallinen sanoi, että puolessa tunnissa lämpeää tynnyri kuumaksi.
Ne on siis täynnä vettä.
Suomessa yleensä käytetään tyhjiöputkikeräimiä.
Rumia kuin mitkä, mutta ilmeisen hyviä.
Käsittääkseni pilver häiritsevät niitä, mutta aurinkopaneelit (sähkö) tuottavat jotain myös täydellä pilvipeitteellä.
Lämpökeräimissä hyötysuhde parempi, jos tarkoitus lämmittää vettä.
Mut siis nuo tyhjiöputkikeräimet on arvokkaita, mutta tuskin tuollainen tynnyri. Suomessa tietysti tuollainen vappuna alkanut takatalvi pakkasineen halkaisisi tuollaisen tynnyrin..
Mut siis nuo tyhjiöputkikeräimet on arvokkaita, mutta tuskin tuollainen tynnyri. Suomessa tietysti tuollainen vappuna alkanut takatalvi pakkasineen halkaisisi tuollaisen tynnyrin..
Vaikutus riippuu melko suoraan aurinkoa kohden näkyvästä pinta-alasta. Jos kesäaikaan aurinkoa kohtisuoraan oleva kulma on karkeasti 45 astetta, niin 22,5 asteella kohtisuora pinta-ala on noin 92% 45 asteen pinta-alasta, eli tehoa hukkuu 8%.Kuinka suuri vaikutus tehoon on kun katto on vain 22,5-asteen kulmassa.
Vaikutus riippuu melko suoraan aurinkoa kohden näkyvästä pinta-alasta. Jos kesäaikaan aurinkoa kohtisuoraan oleva kulma on karkeasti 45 astetta, niin 22,5 asteella kohtisuora pinta-ala on noin 92% 45 asteen pinta-alasta, eli tehoa hukkuu 8%.
Keväällä ja syksyllä aurinko on matalammalla, jolloin paneelin tulisi olla selvästi pystymmässä, esim. 75 asteen kulmassa. Tähän verrattuna 22,5 asteen kohtisuora pinta-ala on pyöreästi 60%, eli tehoa hukkuu 40%. Verrattuna 45 asteen asennukseen 22,5 asteella tehoa hukkuu noin 30%.
Todelliset lukemat energiantuotossa voivat toki olla jotain muuta, mutta ihan jo geometrian perusteella ero huipputehossa on tuota luokkaa.
Vaikutus riippuu melko suoraan aurinkoa kohden näkyvästä pinta-alasta. Jos kesäaikaan aurinkoa kohtisuoraan oleva kulma on karkeasti 45 astetta, niin 22,5 asteella kohtisuora pinta-ala on noin 92% 45 asteen pinta-alasta, eli tehoa hukkuu 8%.
Keväällä ja syksyllä aurinko on matalammalla, jolloin paneelin tulisi olla selvästi pystymmässä, esim. 75 asteen kulmassa. Tähän verrattuna 22,5 asteen kohtisuora pinta-ala on pyöreästi 60%, eli tehoa hukkuu 40%. Verrattuna 45 asteen asennukseen 22,5 asteella tehoa hukkuu noin 30%.
Todelliset lukemat energiantuotossa voivat toki olla jotain muuta, mutta ihan jo geometrian perusteella ero huipputehossa on tuota luokkaa.
Plus vielä kulman kasvaessa valonsäteet heijastuu pinnasta ja tuo lisää häviötä.
Kannattaisi ehkä harkita jonkinlaista kehikkoa alle. Senhän voi väkertää itse vaikka lankuista, jos eivät ole näkyvällä paikalla.
Taitaa olla joku 30 asteen kulma aika suosittu. Tai vähän yli. Tämä ulkomuistista.
Mustan värisissä paneeleissa on parempi hyötysuhde. Ne on siis eri menetelmällä valmistettu kuin siniset. Pienikin ero hyötysuhteessa on iso ero tuotossa.
Velipoika on metalliseppä. Ehkä harkitaan että kannattaisko tehdä jonkinlainen teline, saataisiin se kulma yli 30-asteen. Espoossa jokusen vuosi sitten olin asentamassa paneeleita (~42kWp) siellä muistaakseni laitettiin ~32-astetta. Tosin isälle tulee Pohjanmaalle, mutta tuo 10-astettakin olisi hyvä.
Tuskin edes tuulikuorma nousee? Jos paneeleita nostaa vähän.
Edit: Jos paneelin koko on 1640*992, paljonko yläpäätä pitäisi nostaa että saadaan ~22,5 --> 33,5 astetta? Tuohan meinaan saattaisi onnistua ihan kierretangoilla, mikäli ei pituus ole ihan hirveä.
Glykolit sisään, ja piiri kiertämään varaajan kautta.
Isäukko nyt innostui ja päätti että tilataan lähiaikoina >3kW-järjestelmä.
Mistäs näitä ootte tilailleet? Valmispaketti, kaikki erikseen vai avaimetkäteen? Asennus ei ole ongelma, itsekkin ollut tekemässä paria järjestelmää, mutta tavarat on tulleet työntilaajalta. Kuinka suuri vaikutus tehoon on kun katto on vain 22,5-asteen kulmassa. Myyjiä googlettanut ja todennut että (kallistettavat)telineet maksaa maksaa puolet paneelin hinnasta + tuulikuormat lisääntyy huomattavasti. Eli maksaako vaivan? Laittaa telineiden hinnalla enemmän paneelia.
Jos näillä "mustilla" ja "sinisillä" paneeleilla viittaat yksikiteisiin ja monikiteisiin paneeleihin, niin monikiteisissä on toki muutaman prosenttiyksikön verran heikompi hyötysuhde. Toisaalta taas monikiteiset paneelit ovat selvästi halvempia, joten samalla rahalla saa enemmän tehoa kunhan katolla riittää tilaa. Lisäksi monikidepaneelit hyödyntävät hiukan paremmin hajasäteilyä eikä niiden tuotto romahda yhtä jyrkästi jos esimerkiksi paneelin päälle pudonneet puun lehdet varjostavat osaa paneelista.Sinisissä paneeleissa on kaiken huonoin hyötysuhde. Älä osta.
Kunhan ovat mustat, ni sen jälkeen voi jatkaa tutkimista.
Jos näillä "mustilla" ja "sinisillä" paneeleilla viittaat yksikiteisiin ja monikiteisiin paneeleihin, niin monikiteisissä on toki muutaman prosenttiyksikön verran heikompi hyötysuhde. Toisaalta taas monikiteiset paneelit ovat selvästi halvempia, joten samalla rahalla saa enemmän tehoa kunhan katolla riittää tilaa. Lisäksi monikidepaneelit hyödyntävät hiukan paremmin hajasäteilyä eikä niiden tuotto romahda yhtä jyrkästi jos esimerkiksi paneelin päälle pudonneet puun lehdet varjostavat osaa paneelista.
Turha on vertailla megawatin(?) ja 1.1 megawatin paneeleita keskenään, koska ne ovat ihan eri hintaluokissa. Samalla rahalla saa suuremman ja siten enemmän sähköä tuottavan polykidepaneelin kuin monokiteisen. Monokiteet ovat toki parempia jos tila on rajoitettu, mikä kuitenkin harvoin on tilanne.Aatellaan vaikka 18 ja 20 hyötysuhteita.
Luvut on tahallaan valittu hyvin lähelle toisiaan.
Parempi hyötysuhde tuottaa 11% enemmän kuin huonompi.
Eli jos huonompi tuottaa 1000kW jollakin hetkellä, niin parempi tuottaa 1100kW.
Turha on vertailla megawatin(?) ja 1.1 megawatin paneeleita keskenään, koska ne ovat ihan eri hintaluokissa. Samalla rahalla saa suuremman ja siten enemmän sähköä tuottavan polykidepaneelin kuin monokiteisen. Monokiteet ovat toki parempia jos tila on rajoitettu, mikä kuitenkin harvoin on tilanne.
Puhuit tuossa 1000kW paneeleista, eli megawatin.Täh?
Sä puhut nyt megawateista?
Täällä puhutaan katolle tms. yleensä kotiin asennettavista ratkaisuista. Ainakin sellaisesta tämä keskustelu lähti.
Eli tila on suht rajattu.
Ja juuri yritin selittää, että vaikka samalla rahalla saa teoreettista huipputehoa enemmän, niin käytännössä edellä mainitut asiat saisi minun valitsemaan mustat paneelit aina ensin. Huipputeho on hyvin lyhytaikaista.
Puhuit tuossa 1000kW paneeleista, eli megawatin.
Aurinkopaneeleiden kanssa tuotannossa merkkaa lähes vain keskimääräinen vuorokaudessa saatu energia, käytännössä mikään järjestelmä ei roiku pelkästään paneelien takana, vaan aina on joko akusto tai verkkovirta tukena. Huipputehon määrä tai himmeiden aikojen tuotto ei ole itsessään merkityksellisiä, vaan ainoastaan niiden vuorokauden kokonaistuoton kasvun kautta. Keskivertokatolle mahtuu enemmän kuin riittävän tehokas paneelisto sen hyötysuhteesta riippumatta.
En väitä olevani asiantuntijakokki, mutta ainakin olen kuullut väittämän että juuri monikidepaneeli antaa paremman hyötysuhteen väärässä kulmassa, vaikka yksikidepaneeli antaakin enemmän tehoa. Mä en nyt tiedä onko tuolla mitään tekemistä sen värin kanssa. Käytännössä, jos se paneeli ei ole säätyvällä jalustalla tuo monikidepaneeli ei häviäkään sille yksikidepaneelille.
Jokatapauksessa, jos alusta on kiinteä, mä laittaisin paneelin melko pystyyn, esim n. 60° kulmaan (siis olettain että 90° on täysin pystyssä). Kesällä se huipputeho tietysti kärsii, mutta teho paranee muuna aikana, ja erityisesti silloin kun paneelin päälle ei jää lunta. Tuokin tietysti riippuu siitä millaisella hinnalla sähköä saa myytyä, mutta jos se myyntihinta on ihan surkea, niin kuin yleensä on, niin mielestäni on järkevempää tuottaa enemmän sähköä omaan käyttöön talvikaudella, kun myydä sitä nollahinnalla kesällä.
Löydätkö linkkiä tms rautalankaa, jolla todistaa noi kuulemasi jutut?
Tai luitko itse noita aiempia linkkejä/lainauksia, jossa sanotaan juuri toisinpäin?
Kiitoksia kaikille neuvoista ja infosta. Viisastui tässä ainakin jotain taas. Muutaman tarjouspyynnön jälkeen, 3,3kWp järjestelmä on tilattu hintaan 3144€ rahteineen.
@systeemi Mitens toi ylimääräisen sähkönmyynti hoituu helpoiten? Paikalliset sähkäritkin pitää vielä kartoittaa että kuka tuon "osaa" liittää verkkoon.
Edit: Jos sitä ylimääräistä sähköä joskus tulee. Nyt faija innostui että kun sitä sähköä on auringonpaisteella, niin olis varaa ostaa myös ilmalämpöpumppu ja jäähdyttääkkin kämppää kesällä