Aurinkoenergiaa - paneelit ja keräimet

[helppo92]

Sähkönsiirosta saa 7.05% tuoton sitoutuneelle pääomalle. Eli mitä enemmän saat investoitua rahaa verkkoon sen isomman euromääräisen tuoton saat. Tämän takia sähköyhtiöt ovat vetämässä uusia kalliita kaapeleita jokaiseen mummon mökkiin innokkaana. Kaikki maksaa nämä maalaisten kalliit kaapelit tasapuolisesti koska Carunaa ei kiinosta mistä raha tulee kunhan sitä tulee enemmän.

Kuka tollo tuota energiavirastoa johtaa? Pitäisi jonkinlainen tehokkuus vaatimus saada näille monopoli firmoille. Nythän mitä tehottomampi on sitä paremmat tuotot saa. Ja tämä näkyy sähkölaskussa.

Sähkönsiirto

Kannattaa tuo aloituspostausta lukea, niin saa ehkä käsityksen syistä tuohon kaapelointiin. Valvontamallista myös hieman tuossa kerrottu, mutta energiaviraston linkin takaa löytyy siitä kattavasti, jos vain jaksaa asiaan perehtyä.

 

[tag]

- 2007 sähkövero alle 1 snt/kWh
- 2017 sähkövero 2,79 snt/kWh

Eli, siirto on hintasäädeltyä, byrokraatti nosti kattoa +179%

Sähkönsiirosta saa 7.05% tuoton sitoutuneelle pääomalle. Eli mitä enemmän saat investoitua rahaa verkkoon sen isomman euromääräisen tuoton saat.

Päästiin loogiseen päätelmään että 'maaseutu loisii kaupunkien kustannuksella' ja 'maaseutua subventoidaan'.

Tällä feedback järjestelmällä, vaikka maaseutua ei olisi, siirtoyhtiöt vetäisivät vaikka ylimääräisiä kieppejä kuparia kaupunkien ympäri lataustolppien/redundanssin/voimansiirtokapasiteetin/ym nimissä.

Loisijoita on valtio verottamalla ja tuulisubventiolla. Siirtoyhtiöt takuuvarmalla tuotolla, kun pääomaa saa negatiivisella korolla. Veronkierrosta puhumattakaan, Carunan liikevoittovero 1.6%.

 

[helppo92]

Eli, siirto on hintasäädeltyä, byrokraatti nosti kattoa +179%, ja päästiin loogiseen päätelmään että 'maaseutu loisii kaupunkien kustannuksella' ja 'maaseutua subventoidaan'.

Tällä feedback järjestelmällä, vaikka maaseutua ei olisi, siirtoyhtiöt vetäisivät vaikka ylimääräisiä kieppejä kuparia kaupunkien ympäri lataustolppien/redundanssin/voimansiirtokapasiteetin/ym nimissä.

Sähkövero kannattaa eriyttää täysin sähkön siirrosta. Tarkemmin en tiedä mitä sähkövero sisältää, mutta ei siihen ainakaan sähkönsiirtomaksuja kuulu yhtään. Ennemmin tuossa sähköverossa voi olla esimerkiksi tuulivoiman tukien kustannuksia. Muutenkin kannattaisi sähkönjakeluliiketoimintaan perehtyä tarkemmin, ennenkuin alkaa tekemään kaikenlaisia päätelmiä.

 

[tag]

Sähkövero kannattaa eriyttää täysin sähkön siirrosta. Tarkemmin en tiedä mitä sähkövero sisältää, mutta ei siihen ainakaan sähkönsiirtomaksuja kuulu yhtään. Ennemmin tuossa sähköverossa voi olla esimerkiksi tuulivoiman tukien kustannuksia.

Hupsista, luin viestin aiemin, sitten myöhemmin omaa viestiä kirjoittaessa lainasin väärästä kohtaa, vero kohdasta kun piti lainata JaniKarin viestistä.

Muutenkin kannattaisi sähkönjakeluliiketoimintaan perehtyä tarkemmin, ennenkuin alkaa tekemään kaikenlaisia päätelmiä.

Jep, no koskee muitakin kirjoittajia. Ketjuun tuli tolkkua vasta tuon sinun ja janikarin täsmennyksen jälkeen.

 

[JaniKari]

Sähkönsiirto

Kannattaa tuo aloituspostausta lukea, niin saa ehkä käsityksen syistä tuohon kaapelointiin. Valvontamallista myös hieman tuossa kerrottu, mutta energiaviraston linkin takaa löytyy siitä kattavasti, jos vain jaksaa asiaan perehtyä.

Oliko yksinkertaisutksessani mielestäsi jotain oleellisia virheitä?

 

[helppo92]

Oliko yksinkertaisutksessani mielestäsi jotain oleellisia virheitä?

Kaapelointia ei tehdä tällä hetkellä maksimaalisen tuoton tavoittelussa nykyisessä mittakaavassa, vaan syynä on sähkömarkkinalain toimitusvarmuusvaatimukset. Toki samalla tuossa verkon arvo kasvaa ja euromääräistä tuottoa saadaan lisättyä, mutta tuo ei ole syy nykyiselle kaapelointitahdille. Verkkoyhtiöillähän on tehokkuuskannustimia monenkin asian suhteen ja niitä myös vertaillaan toisiinsa esimerkiksi operatiivisten kustannusten mukaan. Tuo vertailu ei vaan muistaakseni ollut aivan tasapuolista kaikkein pienimille (häviävät) ja isoimmille (voittavat) yhtiöille. Valvontamalli ei itsellenikään ole riittävän tuttu, jotta siitä voisin tarkempaa analyysiä tehdä. Sen menetelmät on kuitenkin kerrottu energiaviraston sivuilla pitässä pdf-tiedostossa.

 

[zepi]

Monopolien regulointi on kaikkea muuta kuin helppoa. Varsinkin kun regulaattorin elämää vaikeuttaa vielä populistipoliitikko joka säätelee kaikenlaisia kivoja asetuksia maakaapeloinneista jne.

 

[JaniKari]

Kaapelointia ei tehdä tällä hetkellä maksimaalisen tuoton tavoittelussa nykyisessä mittakaavassa, vaan syynä on sähkömarkkinalain toimitusvarmuusvaatimukset. Toki samalla tuossa verkon arvo kasvaa ja euromääräistä tuottoa saadaan lisättyä, mutta tuo ei ole syy nykyiselle kaapelointitahdille. Verkkoyhtiöillähän on tehokkuuskannustimia monenkin asian suhteen ja niitä myös vertaillaan toisiinsa esimerkiksi operatiivisten kustannusten mukaan. Tuo vertailu ei vaan muistaakseni ollut aivan tasapuolista kaikkein pienimille (häviävät) ja isoimmille (voittavat) yhtiöille. Valvontamalli ei itsellenikään ole riittävän tuttu, jotta siitä voisin tarkempaa analyysiä tehdä. Sen menetelmät on kuitenkin kerrottu energiaviraston sivuilla pitässä pdf-tiedostossa.

Investointi maaverkkoihin nostaa tulosta kahdella tavalla: investoitu pääoma kasvaa ja emo yhtiölle maksettu lainan (iso)korko kasvaa. Eli omistaja saa huomattavasti paremman tuoton maaverkosta verrattuna puiden karsimiseen hyvän sään aikaan. Ei tarvi olla kummoinen ennustaja kumaan siirtoyhtiöt valitsevat. Maakapelit valitaan juurikin maksimaalisen tuoton nimissä, mutta virallinen syy on tietysti toimitusvarmuus.
Väitätkö että eri sähkönsiirtoyhtiöillä olisi eri maksimi sijoitetun pääoman tuotto riippuen tehokkuudesta? Mitä muita "tehokkuuskannustimia" on olemassa ja miten ne yhtiöiden toimintaan vaikuttaisivat?

 

[helppo92]

Investointi maaverkkoihin nostaa tulosta kahdella tavalla: investoitu pääoma kasvaa ja emo yhtiölle maksettu lainan (iso)korko kasvaa. Eli omistaja saa huomattavasti paremman tuoton maaverkosta verrattuna puiden karsimiseen hyvän sään aikaan. Ei tarvi olla kummoinen ennustaja kumaan siirtoyhtiöt valitsevat. Maakapelit valitaan juurikin maksimaalisen tuoton nimissä, mutta virallinen syy on tietysti toimitusvarmuus.
Väitätkö että eri sähkönsiirtoyhtiöillä olisi eri maksimi sijoitetun pääoman tuotto riippuen tehokkuudesta? Mitä muita "tehokkuuskannustimia" on olemassa ja miten ne yhtiöiden toimintaan vaikuttaisivat?

Puiden karsiminen ei valitettavasti riitä mitenkään noiden toimitusvarmuuskriteerien täyttämiseen. Leveä johtokatu on myös yksi vaihtoehto (kaataa metsää linjan molemmin puolin), mutta lopulta sekään ei ole monessa paikkaa edes mahdollista eikä välttämättä pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Elenian ratkaisuhan on käyttää pelkästään maakaapelointia ja se ei kyllä sähkön käyttäjän siirtomaksun kannalta varmasti ola paras ratkaisu, kun muiden keinojen avuilla voisi sopivissa kohteissa päästä pitkällä aikavälillä pienempiin kustannuksiin.

Tuottoprosentti on sama, mutta sallittu liikevaihto vaihtelee eli euromääräiseen tuottoon on vaikutusta noilla kannustmimilla/sanktioilla. Kannustimia on: laatukannustin (keskeytyskustannukset vaikuttaa), tehostamiskannustin (vertaillaan muihin yhtiöihin esim operatiivisia kustannuksia), investointikannustin (tämä on se investointien vaikutus sallittuun liikevaihtoon), toimitusvarmuuskannustin (verkon nykykäyttöarvo vaikuttaa) ja innovaatiokannustin (max 1% liikevaihdosta).


Näistä tosin voisi jatkaa mielummin tuolla sähkönsiirtoketjussa, kun sinnehän nämä kuuluisivat.

 

[varvasrauta]

Takaisin paneeleihin sähköverkosta. Onko okt-asujat saaneet enemmän kuin tarpeeksi aurinkopaneelimyyjien soittoja? Taas eilen soitti joku Pohjolan energia ja olisi ollut kovasti myymässä.

Omaan torppaan olen kaavaillut paneeleja ja hyvin pientä akustoa (lyhyisiin sähkökatkoihin). Vielä työn alla on automatiikka, joka ohjaa maalämpöä kun taivaalta tulee energiaa. Tällöin saisi päivisin käytettyä mahdollisimman paljon omaa sähköä. Helpointa olisi ajaa ylimääräinen sähkö varaajaan lämpöpumpun kautta.

 

[tag]

Vielä työn alla on automatiikka, joka ohjaa maalämpöä kun taivaalta tulee energiaa. Tällöin saisi päivisin käytettyä mahdollisimman paljon omaa sähköä. Helpointa olisi ajaa ylimääräinen sähkö varaajaan lämpöpumpun kautta.

Oman järjestelmän voi configuroida niin, että AC-out:sta tulee virtaa ainoastaan kun paistaa aurinko. Tätä voi käyttää tuohon tarkoitukseen, tai esim. auton lataamiseen. Sitten jos haluaa virtaa muuhin käyttöön, niin samaan tasavirtajärjestelmään pitäisi sitten asentaa toinen invertteri.

 

[varvasrauta]

Saako siitä samalla tiedon lämpöpumpulle että nyt käyntiin?

Meillä toinen projekti kesken, mutta sen jälkeen peryhdytään tähän. Ajatus olisi, että taloautomaatio huomaa, että nytpäs tuolta tulee paljon energiaa taivaalta. Sitten se ajaisi tarvittavan määrän tätä energiaa varastoon. Jos varaaja täyttyy niin vuoden ajasta riippuen varaajaa tyhjennettäisiin esim. lattialämmitykseen. Hieman on vielä vaiheessa miten asioita ohjataan. Mutta yksi simppeli vaihtoehto olisi pumppuyksikön huijaaminen kertomalle sille, että nyt varaajan lämmöt on alhaalla. Tällöin se lähtee tekemään lisää lämpöä.

Pitää varmaan piirtää kuva järjestelmästä, kun selittämällä hieman hukkuu ajatus.

 

[tag]

Vaihtoehdot on: dataväylä (RS232 + USB) + proprietary softa (URL), tai pistorasia joka kytkeytyy päälle ja pois.

 

[varvasrauta]

Vaihtoehdot on: dataväylä (RS232 + USB) + proprietary softa (URL), tai pistorasia joka kytkeytyy päälle ja pois.

Kiitos ja kumarrus tästä. Tutustun softaa illasta.

 

[Osku]

Jaetaan nyt tännekin:


Toivottavasti tuo 6000 tulee täyteen, niin setti arvotaan. Itselle ainakin kelpais.

PS. En liity tuohon yritykseen millään tasolla.

 

[Resetor]

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...ee-halvemmaksi-kuin-tavallinen-katto/tk8ETWcL

Teslan kehittämä aurinkokennokatto on tullut juuri myyntiin. Asiaa verhoaa kuitenkin melkoinen salaperäisyys, sillä esimerkiksi yhtiön pääomistaja Elon Musk lupaa katoista lisätietoja tulevaisuudessa.

Tiettävästi kattoja on alettu kaupata keskiviikkona 10. toukokuuta.

Muutaman asian Musk kuitenkin esimerkiksi Twitterissäkertoo. Katoilla on muun muassa ikuinen takuu ja niiden luvataan olevan niin edullisia, että sellaisen asentaminen tulee halvemmaksi kuin perinteisen katon.

Ikuista takuulupausta ryyditetään videolla, joka todistaa, ettei Teslan kattotiili mene rikki.

 

[Resetor]

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...ee-halvemmaksi-kuin-tavallinen-katto/tk8ETWcL

Heheh.... 215€/neliö katon hinnaksi, eli sellainen 80 000€ normikoisen omakotitalon katto.

 

[Tilipitappitippitappi]

Heheh.... 215€/neliö katon hinnaksi, eli sellainen 80 000€ normikoisen omakotitalon katto.

Melkoisesti on katolla neliöitä noin niinku normikokoiseksi omakotitaloksi?

 

[Resetor]

Melkoisesti on katolla neliöitä noin niinku normikokoiseksi omakotitaloksi?

Jeps... Tuossa laskelmassa nyt kaikki kattopinta-ala isoineen autokatoksineen kaikkineen, no ei ole normaalin kokoinen. Joku 150 neliöö lienee jotakuinkin keskimääräisen kokoinen... Törkeän hintainen tuo on jokatapauksessa.

 

[Tilipitappitippitappi]

Jeps... Tuossa laskelmassa nyt kaikki kattopinta-ala isoineen autokatoksineen kaikkineen, no ei ole normaalin kokoinen. Joku 150 neliöö lienee jotakuinkin keskimääräisen kokoinen... Törkeän hintainen tuo on jokatapauksessa.

No tuskin sitä aurinkopaneelikattoa nyt joka lapelle kannattaisi laitella. Itsellä olisi ehkä puolet katoista mihin aurinko paistaa. Talolla kokoa 130m2 ja talli 70m2 (kattopinta-ala toki x kertaa enemmän), eli noihin molempiin vain puolikkaalle Elopin paneeleita voisi harkita sitten kun kattoremppa tulee eteen, eli joskus 10-15 vuoden päästä.

 

[akse]

Jos tuo on oikeasti edullisempi kuin esim. joku peltikatto, niin kannattaahan tuollainen varmaan laittaa siinä vaiheessa, jos kattoa pitäisi muutenkin uusia.

 

[Resetor]

Jos tuo on oikeasti edullisempi kuin esim. joku peltikatto, niin kannattaahan tuollainen varmaan laittaa siinä vaiheessa, jos kattoa pitäisi muutenkin uusia.

Ei ole mitään viitettä siitä että olisi edullisempi läheskään. Tai että olisi edes aurinkopaneeleina kilpailukykyisen hintainen.

 

[akse]

Ei ole mitään viitettä siitä että olisi edullisempi läheskään. Tai että olisi edes aurinkopaneeleina kilpailukykyisen hintainen.

Joo siis jotenkin skeptinen miten tuo voi olla edullisempi.

 

[Käyttäjätunnus:]

Fanipoikia viedään taas kuin pässiä narussa. Samaa paskaa nämä väitteet edullisuudesta kuin se hemmetin hyperlooppi.

 

[samiv]

Edullisuutta tai kalliutta pitäisi verrata muihin kattomataeriaaleihin siten, että mukaan laskee vastaavan tehoiset normaalit aurinkopaneelit.

Edullisuusvertailu, jossa mukaan lasketaan oletuksia sähköntuotosta on turha jos sitä ei vertaa sellaiseen kattoon jossa on normaalin katteen lisäksi normaalit paneelit.

Teoriassahan katteeseen integroitu aurinkopaneeli voisi olla fiksu ja halpa ratkaisu, mutta silloin pitäisi tuotantomäärissä päästä samoihin kuin nykyiset valmistajat ja lisäksi pitäisi olla kilpailua. Eli siihen voi mennä vielä vuosikymmen tai toinenkin. Ja haasteenahan ei ole pelkästään se itse katemateriaali ja aurinkokennon integroiminen siihen, vaan myös sähkön siirtäminen kennoilta lataussäätimeen ja invertterille (tosin esim. tiilikatoissa ruoteet alkaa nyyään muutenkin olemaan jo muuta kuin puuta, joten kehitys menee niidenkin osalta teknisempään suuntaan ja ruoteet olisi looginen väylä siirtää se tehty sähkö katolta lataussäätimille.

 

[zepi]

Ei tuolla ole mitään tarvetta olla halpa. Se on ylivoimaisesti parhaan näköinen premium-tuote. Jos et arvosta ulkonäköä ja brändiä sen vertaa, että olisit valmis maksamaan joitakin tonneja / kymppitonnia extraa siitä, niin tuote ei ole sinua varten. Varsinkin kun jenkeissä on erilaisia rakennussäädöksiä jotka voivat ihan hyvin kieltää normaaleiden paneeleiden asentamisen. Ylemmän keskiluokan suburbeissa on vaikka mitä rajoituksia sille, että mitä siellä tontilla saa olla.

Jos vaikka mietitään jotain normaalia okt-rakennusprojektia kaliforniassa, niin tontti maksaa satoja tonneja, talo vähän koosta ja sisustuksen laadusta riippuen pari sataa tonnia kaikkine krumeluureineen -> se nyt on aika se ja sama maksaako kattopanelointi kymppitonnin extraa vaiko ei, jos ostajana on joku jenkkiläinen it-inssi joka tienaa $200k vuodessa. Niillehän tuo on tarkoitettu.

Valuu sitten alaspäin hinnassa kun kiinalaiset kopioivat tuon. Jos oltaisiin speden speleissä, niin voitaisiin sanoa, että silmät kiinni nyt, jalasta kiinni nyt. Ja kun kilpailija meinaa kaatua maahan, on kiinalainen jo markkinoilla.

 

[glhf]

Mökillä olisi tarvetta USB-C laturille kannettavaa varten aurinkosähköjärjestelmään. Olisiko esim. seuraava vekotin hyvä tätä varten? https://www.amazon.com/Charger-4X20M26268-Replacement-IdeaPad-Chromebook/dp/B004H28GW6/ref=sr_1_11?keywords=usb-c&qid=1578924546&refinements=p_n_feature_keywords_two_browse-bin:8079802011&rnid=8079800011&s=pc&sr=1-11#customerReviews

tulisi halvemmaksi kuin invertteri, ja varmaankin hyötysuhde lienee huomattavasti parempi?

Millaisia systeemejä olette käyttäneet mökkisähköillä läppärin ja kännyköiden lataamista varten?

 

[stumpu]

Mökillä olisi tarvetta USB-C laturille kannettavaa varten aurinkosähköjärjestelmään. Olisiko esim. seuraava vekotin hyvä tätä varten? https://www.amazon.com/Charger-4X20M26268-Replacement-IdeaPad-Chromebook/dp/B004H28GW6/ref=sr_1_11?keywords=usb-c&qid=1578924546&refinements=p_n_feature_keywords_two_browse-bin:8079802011&rnid=8079800011&s=pc&sr=1-11#customerReviews

tulisi halvemmaksi kuin invertteri, ja varmaankin hyötysuhde lienee huomattavasti parempi?

Millaisia systeemejä olette käyttäneet mökkisähköillä läppärin ja kännyköiden lataamista varten?

Ei ole tuosta systeemistä tietoa tai kokemusta, mutta invertteristä on. Ja ne syö virtaa aika reilusti.

Asuntoautossa oli invertteri, jolla läppäriä latasin aluksi. Sitten ostin niitä tupakansytytin-liittimiä kiinasta 4 kpl ja levitin pitkin autoa, siihen päälle 12v kannettavan yleislaturin. Sen jälkeen möinkin invertterin pois ja homma toimii paremmin näin.

Joten pienellä varauksella sanoisin, että tuo on parempi vaihtoehto. Jos et vaihtosähköä muuhun tarvitse, kuten mikro, kahvinkeitin jne.

 

[SiB77]

Eilen kotiutui EaSunin 2.4kw invertteri/aurinkopaneelilaturi. Ilokseni sain huomata että kohtuulliseen huokeaan hintaan saa siniaaltoa ulos (en väitä että täysin puhdasta mutta tarpeeksi). Linkki: -- aliexpress --

Aikaisemmin onkin ollut pari aurinkopaneelia, bilteman MPPT laturi, Tokmannin 600W (300W jatkuva) modified invertteri ja woima 100A 12V vapaa-ajan akku. Tuolla ihan mukavasti latailee vuoden ympäri sähköpolkupyörää, kännykkää ja akkupankkeja.

Nyt kun talouteen tuli sähköauto ei invertterissä riitä potku. Päivitin sen siis. Pikkuhiljaa pitänee lisäillä akkuja ja paneeleita, sitä myötä mitä rahatilanne antaa periksi. Pohjatyö on hyvä auton lataamiseen paneeleista. Toki jossain kohtaa alkaa takapihalta tila loppumaan paneeleilta, mutta siihen on vielä matkaa.

Tuli tuossa jo kokeiltua vanhoilla 4x12V AGM skootterin akuilla miten UPS toiminto pelaa (2 sarjaan 2 rinnan koska 24V). Laitoin tietokoneen pyörittämään 3Dmarkkia ja nyppäsin boksin pois sähköverkosta. Kaikki toimi hienosti, kone ei sammunut ja sähkönsyöttö akuista alkoi hienosti niin kuin pitää. No vedenkeitintä vanhat akut ei jaksanut kyykkäämättä. Ja se 100A akku on kytkemättä kun se vaatii sen toisen samanlaisen rinnalle. Lisäksi skootterista jäi akkubalanseri mikä tasaa jännitteen sarjaan kytketyissä akuissa. Ihan simppeli idea ja toimii. Voi laittaa mitä vaan akkuja sarjaan ja homma rokkaa.

Jahka tämä Ukrainan sota yms. häiriöt on ohi niin nämä lähtee mökkikäyttöön jossa tällä hetkellä paneelit ja 12V järjestelmä.

Viestin pointti oli se että ei sinäänsä vaadita mahdottomia kustannuksia sähköauton lataamiseen jos se perus matkalaturi riittää auton lataamiseen. Reilu invertteri, akkuja ja paneeleita sen verran mitä on kohtuudella varaa. Jahka saan loput systeemit kuntoon niin kaikki energia mitä aurinkopaneeleista tulee menee autoon ja loput ladataan sähköverkosta. Kun järjestelmä kasvaa sitä suurempi osa latauksesta tulee omasta tuotannosta.

Ja tämä on ihan harrastus eikä mikään taloudellisesti järkevä ratkaisu. Mutta kovin mielenkiintoista hommaa.