Aurinkoenergiaa - paneelit ja keräimet

[Resetor]

Taas kävi ovella paikallisen aurinkopaneelifirman edustajia. Ei siinä, mukavaa vaihtelua kattoremonttimiehiin ja Jehoviin (kävi muuten Mormooneja yks päivä).

Aurinkopaneelimiesten onneksi oli kiire, enkä kerenny alkaa vängätä heidän kanssaan, joten vängätään sitten täällä.

Elenian sivu tarjoaa kätevästi mahdollisuuden katsella noiden kesäkuukausien sähkönkulutusta ja päiväkohtaisesti kulutuksen näkee ihan tunneittain.

Oman sähkölämmitteisen ison omakotitaloni vuoden sähkönkulutus oli jotain 14 000kWh. Kulutus jakautuu noille aurinkoisille kuukausille kutakuinkin siten että touko-syyskuu aikana sähkönkulutus on 600-750kWh kuukaudessa, maalis ja lokakuussa 1600 kWh. Joulu-helmikuu välillä ei ole käytännön merkitystä kun aurinko ei edes paista tai paneelit on lumen alla.

Kun tarkastellaan kulutusta kesäpäivinä ihan vuorokauden sisällä, niin meillä näyttää kulutus olevan aika samanlaista koko vuorokauden ajan. Jonkinlaisia piikkejä sinne toki tulee saunasta ja pesukoneista. Jokatapauksessa vuorokauden peruskulutus touko-syyskuu ajalla on 20kWh, siitä tulee siis noin 0,8kWh tunnille.

Jos sitten mennään siihen aurinkopaneelijärjestelmän valintaan, niin yksivaihejärjestelmät voi oikeastaan unohtaa, koska ei meillä on ainakin tosi kivasti hajautettu tuota kuormaa joka vaiheelle. Sen vuoksi katsellaan 3-vaiheisia.

Pienimmästä päästä kaupiteltava setti: Aurinko E2.6 (3-vaihe), aurinkopaneeliteho 2600 Wp, vuosituotto parhaimmillaan n. 2340 kWh - 10 paneelia, maksaa noin 4000€ (ilman asennusta)

Sitten kannattavuuslaskelmat jotka ovat viitteellisiä, koska paneelijärjestelmän todellisen kannattavuuden tietäisin vasta kun se on talon katolla ja sitä on käytelty pari vuotta. Helpoin tapa laskea tuota kannattavuutta on katsoa miten aurinkopaneelit tuottavat suomessa sähköä kuukausittain. Arevan sivuilla on kätevä laskuri tuohon Aurinkolaskuri | Areva Solar

Laskuri antaa suoraan paljonko paneelit tuottavat kuukausittain ja vuoden tuottoarvio tuollaiselle paneelipaketille on jotain 2200kWh. Jos pystyn käyttämään tuosta tuottamastani sähköstä 100%, eli siitä ei mene yhtään verkkoon myyntiin, niin takaisinmaksuaika (2200x0,014€/kWh= 308€) on noin 13 vuotta. Kuulostaa vielä siis siedettävältä.

Aurinkopaneelihan on kuitenkin sikäli vinkeä härveli, että tuo nimellisteholtaan 2600Wp järjestelmä pystyy aurinkoisella kelillä työntämään oikeasti ulos sen 2000W... Sellaiselle määrälle virtaa heinäkuun aurinkoisena päivänä klo 13 minulla ei ole minkään sortin käyttöä. Kun on seurannut näitä aurinkopaneeleihin satsanneiden kokemuksia, niin valitettavasti omaan käyttöön on saatu yleensä siitä tuotetusta aurinkoenergiasta menemään noin 70-40%. Jos se sitten huomioidaan tuossa takaisinmaksuajassa, niin se olisi sitten jotain 18-32 vuoden väliltä. Käytännössä varmasti yli 20 vuotta. Hyvä tuota takaisinmaksua lyhentää pari vuotta se energiayhtiöiden energiasta maksama 3cnt/kWh.

Eli paskaa tarjoavat vaikka asian kääntäisi miten päin tahansa. Noiden järjestelmien hintojen pitäisi ainakin puolittua että olisi kannattavaa. Sitämyöten kun aurinkosähkö yleistyy, niin pörssisähkön hinta laskee aurinkoisilta tunneilta ja paneelisijoituksen kannattavuuden voi taas unohtaa.

 

[tag]

Laitoin toimistoon kokeeksi aurinkosähköjärjestelmän. Ostin 1-vaiheinvertterin, jonka voi tarvittaessa laajentaa 2 lisälaitteella 3-vaiheeksi. Järjestelmä toimii releellä, eli ei syötä painetta verkkoon päin, mutta osaa taltioida akkuihin.

Kokemuksia: Lyijyakut meni yhdessä kesässä jo huonoksi, kapasiteetti enää 33%. En ole varma mikä meni pieleen, ehkä se kun jännite pääsi käymään muutaman kerran liian alhaalla.

Lataussäätimiä kannattaa olla yhtä monta kuin kattopintoja. Panelistoissa on se ongelma, että jos yksi pinta menee varjoon tulee takaisinvirtauksia, jotka estyy toki diodeilla, mutta toisella pinnalla olevat panelistot estyvät myös jos ovat samassa lataussäätimessä.

Tehoa tulee julmetusti silloin kun aurinko paistaa (95%). Pilvisellä, sekä hajavalolla tulee about 10% nimellistehosta. Illan hämärtyessä vielä 5%

Sitten kun hinnat laskevat riittävästi aion ostaa omaan käyttöön paneleita niin paljon, että tuo 5% riittää normikäyttöön.

 

[Resetor]

Monissa euroopan maissa tuo aurinkopaneeli touhu on tehty helpommaksi. Noita mikroinvertteripaneeleita kun voi kytkeä suoraan kiinni omaan pistorasiaan, eli asennus onnistuu itse ja kulut pysyvät maltillisempina. Käsittääkseni noissa ei edes edellytetä sähkömittarin kaksisuuntaisuutta, eli ylituotanto menee verkkoon "ilmaiseksi" joka on oikeastaan aivan se ja sama kun energiasta maksetaan niin vähän.

Minijoule.com esimerkkinä:
Home

 

[tag]

Vaikka takaisinmaksuaika on nyt laskettuna pitkä, on laskelmaan tulossa monta muutosta. Carunalla on monopoliosinkokiima, joten hinnan voi ennustaa nousevan. Myös energian hinta on nousussa. Takaisinmaksu toimii jos sen tekee riittävän aikaisin. En pidä itsestään selvänä että panelien hinnat tippuvat enää pitkään, koska valmistus tarvitsee hopeaa, ja Kiinassa on tolkuton kysyntä. (Jos hopean hinta lähtisi keulimaan, kannattaa tehdä nopea kiinnitys paneleihin tai hedgettää tulevaa ostosta hopealla.)

Annan myös arvoa omavaraiselle tuotolle ja sähkön syötön luotettavuudelle. Omassa setupissa tietokoneet saivat 24h UPSin, mistä oli hyötyä jo viime syksyn myrskyissä. Pystyi hiukan lämmittämään ja kahviakin keittämään vaikka verkosta ei tullut mitään.

Ratkaisu hukkaenergialle on tulevaisuudessa sähköauton lataus. Paras olisi joku powerwall setup missä talon ja auton akustot ovat päittäin vaihdettavissa.

 

[Resetor]

Vaikka takaisinmaksuaika on nyt laskettuna pitkä, on laskelmaan tulossa monta muutosta. Carunalla on monopoliosinkokiima, joten hinnan voi ennustaa nousevan. Myös energian hinta on nousussa. Takaisinmaksu toimii jos sen tekee riittävän aikaisin. En pidä itsestään selvänä että panelien hinnat tippuvat enää pitkään, koska valmistus tarvitsee hopeaa, ja Kiinassa on tolkuton kysyntä. (Jos hopean hinta lähtisi keulimaan, kannattaa tehdä nopea kiinnitys paneleihin tai hedgettää tulevaa ostosta hopealla.)

Annan myös arvoa omavaraiselle tuotolle ja sähkön syötön luotettavuudelle. Omassa setupissa tietokoneet saivat 24h UPSin, mistä oli hyötyä jo viime syksyn myrskyissä. Pystyi hiukan lämmittämään ja kahviakin keittämään vaikka verkosta ei tullut mitään.

Ratkaisu hukkaenergialle on tulevaisuudessa sähköauton lataus. Paras olisi joku powerwall setup missä talon ja auton akustot ovat päittäin vaihdettavissa.

Siirtoyhtiöillä on halua vaihtaa hinnoittelunsa kWh perusteisesta kiinteämaksu (kuukausi tai vuosimaksu) perusteiseksi sulakekoon mukaan. Siinä vaiheessa kun tuo toteutuu, niin aurinkoenergiaan satsanneet pientuottajat voi sanoa hyvästi alle 25 vuoden takaisinmaksuajoilleen.

Sähkön hinta ei ole yleiseen tulotasoon suhteutettuna edes noussut merkittävästi, eikä tälläkään hetkellä ole mitään selvää viitettä siitä että energian hinnat olisivat nousemassa yleistä tulotasoa nopeammin. Joidenkin arvioiden mukaan sähkönhinnannousu suomessa on vasta ehkä ensi vuosikymmenen ongelma.

Mitä tulee tuohon sähkökatkoihin varautumiseen, niin yleensähän aurinkopaneelijärjestelmiä ei tehdä edes niin että ne toimivat myös irti verkosta, vaikka sekin on toki mahdollista. Esimerkiksi viimevuoden elokuun Rauli-myrskyn aikaan ei ollut järin häävi vuorokausi aurinkoenergian tuotannon kannalta, vaikka sentään oli kesäaika. Hölmö varavoimma ratkaisuksi...

Sähköautot eivät tule tarjoamaan aurinkoenergiasta yhtään sen järkevämpää investointia. Ensinnäkin mitä maksaa kaksi akustoa? Kuka hullu niitä akustoja vaihtelee? Esim jonkun pikku Nissanin lataamiseen aurinkoenergialla päivän aikana vaaditaan muistaakseni luokkaa 80 kappaletta 250W paneeleita, en muista oliko tuohon edes huomioitu hävikkiä mitenkään ja tuokin oli kai laskettu jollain 80% tuotolla paneelin nimellistehosta, jota ne paneelit eivät tietenkään tuota kuin muutamina päivinä koko valoista aikaa.

Jokatapauksessa sitä aurinkoenergiaa ei ole saatavilla käytännössä millääntavoin marraskuusta-helmikuuhun ja tuon ajan sähkö on jollain tavoin valtakuntaan kuitenkin tuotettava. Ei voimalaitosta kannata seisottaa kesäaikaa, jotta se voidaan auringon paistee vähentyessä taas polkaista käyntiin. Suomen energiankulutus on jotain 8000-9000MW kesäaikaan kun aurinkoenergiaa on saatavilla ja 11 000-14 000MW talviaikaan. Tuo valitettava suhde takaa sen, että sähköenergia on kesällä halpaa jatkossakin, silloin kun naapuri yrittää kuolettaa sitä paneeli-investointiaan.

 

[tag]

Sähkön hinta ei ole yleiseen tulotasoon suhteutettuna edes noussut merkittävästi, eikä tälläkään hetkellä ole mitään selvää viitettä siitä että energian hinnat olisivat nousemassa yleistä tulotasoa nopeammin. Joidenkin arvioiden mukaan sähkönhinnannousu suomessa on vasta ehkä ensi vuosikymmenen ongelma.

Onhan sitä monenlaista merkkiä: ilmastomuutos, CO2 rajoitteet, sähköautot, alimitoitettu sähköverkko tähän.

Mitä tulee tuohon sähkökatkoihin varautumiseen, niin yleensähän aurinkopaneelijärjestelmiä ei tehdä edes niin että ne toimivat myös irti verkosta, vaikka sekin on toki mahdollista. Esimerkiksi viimevuoden elokuun Rauli-myrskyn aikaan ei ollut järin häävi vuorokausi aurinkoenergian tuotannon kannalta, vaikka sentään oli kesäaika. Hölmö varavoimma ratkaisuksi...

Se on ihan sama mitä muut yleisesti tekevät. Se haluaako itse myös irtitoimivanjärjestelmän on tasan siitä kiinni kuinka itse päättää. Varavoimana toimii siis akut, joihin energia tulee aurinkoisista päivistä. Niitä paneleita pitää mitoittaa kuitenkin enemmän mitä keskimäärin tarvisee, ja ylimääräinen energia menee akkuihin talteen. Ja erityinen kohde on se auto.

Sähköautot eivät tule tarjoamaan aurinkoenergiasta yhtään sen järkevämpää investointia. Ensinnäkin mitä maksaa kaksi akustoa?

Giga factoryitä tulossa.

Kuka hullu niitä akustoja vaihtelee? Esim jonkun pikku Nissanin lataamiseen aurinkoenergialla päivän aikana vaaditaan muistaakseni luokkaa 80 kappaletta 250W paneeleita, en muista oliko tuohon edes huomioitu hävikkiä mitenkään ja tuokin oli kai laskettu jollain 80% tuotolla paneelin nimellistehosta, jota ne paneelit eivät tietenkään tuota kuin muutamina päivinä koko valoista aikaa.

Idea oli se, että auto laitetaan latauksen ja ylimääräinen energia kerätään talteen silloin kun aurinko sattuu paistamaan. Mutta jos akuutti tarve lähteä ajamaan ja akku on tyhjä voi nopeasti vaihtaa akuston. Jos ei autoile usein, niin voi laskea että riittää 1-2 vaihtoa vuodessa. Tämä siis vaatisi helposti vaihdettavan järjestelmän.

Omat panelit 2000W tuottavat n. 1850w aina kun on suora auringonvalo, vaikka ei ole asennettu edes optimikulmaan (optimi 44%, ovat 22.5%).

80 panelia on ylimitoitettu. Nissa Leaf, 30kWh, latautuisi tyhjästä täyteen 1h 34min suoralla valolla. 20 paneliakin riittäisi lataaman. Riippuen tietysti oman autoilun määrästä.

Jokatapauksessa sitä aurinkoenergiaa ei ole saatavilla käytännössä millääntavoin marraskuusta-helmikuuhun ja tuon ajan sähkö on jollain tavoin valtakuntaan kuitenkin tuotettava. Ei voimalaitosta kannata seisottaa kesäaikaa, jotta se voidaan auringon paistee vähentyessä taas polkaista käyntiin. Suomen energiankulutus on jotain 8000-9000MW kesäaikaan kun aurinkoenergiaa on saatavilla ja 11 000-14 000MW talviaikaan. Tuo valitettava suhde takaa sen, että sähköenergia on kesällä halpaa jatkossakin, silloin kun naapuri yrittää kuolettaa sitä paneeli-investointiaan.

Se auto ja akusto olikin se pointti millä tasoitetaan piikkejä, eli ei seisotusta.

 

[tag]

Voi suunnitella järjestelmän moneen eri tarkoitukseen.

1. Järjestelmä joka keventää energian kulutusta. Tarkoituksena säästää rahaa. Ottaa verkosta ja auringosta tilaisuuksien mukaan energiaa. Ei tarvitse akkuja eikä ylimitoitettuja paneleita.

2. Kokonaan omavarainen järjestelmä. Reilusti ylimitoitetut panelit, akkuja öitä ja piikkien tasoitusta varten, sähköauto lisäkäyttökohteena, lämmitys muulla kuin suoralla sähköllä.

3. Osittain omavarainen järjestelmä. Tässä voi säätää parametrit miten parhaiten sopii.

 

[Resetor]

Idea oli se, että auto laitetaan latauksen ja ylimääräinen energia kerätään talteen silloin kun aurinko sattuu paistamaan. Mutta jos akuutti tarve lähteä ajamaan ja akku on tyhjä voi nopeasti vaihtaa akuston. Jos ei autoile usein, niin voi laskea että riittää 1-2 vaihtoa vuodessa. Tämä siis vaatisi helposti vaihdettavan järjestelmän.

Omat panelit 2000W tuottavat n. 1850w aina kun on suora auringonvalo, vaikka ei ole asennettu edes optimikulmaan (optimi 44%, ovat 22.5%).

80 panelia on ylimitoitettu. Nissa Leaf, 30kWh, latautuisi tyhjästä täyteen 1h 34min suoralla valolla. 20 paneliakin riittäisi lataaman. Riippuen tietysti oman autoilun määrästä.

Se auto ja akusto olikin se pointti millä tasoitetaan piikkejä, eli ei seisotusta.

Nissan Leaf lataus 30kWh akulla vaatii 6,6kW virran ja 5,5h latauksen Se taas vaatii 8300Wp paneelitehoa.

Miten hemmetin järkeä on ostaa auto jos sillä autoilee niin vähän, että yksi akun lataus riittää marraskuulta maaliskuulle? Tuona aikanahan sitä autoa ei aurinkoenergialla paljon latailla.

 

[tag]

Eli leafin akun lataus 30kWh lataus vaatii siis 36,3kWh energian, onko noin huono hyötysuhde? Laskit panelin hyötysuhteeksi 80%, on se enemmän suoralla paisteella ja vähemmän keskimäärin. Mutta tuohon 8300/250W riittää siis 33 panelia, ei 80.

Miten hemmetin järkeä on ostaa auto jos sillä autoilee niin vähän, että yksi akun lataus riittää marraskuulta maaliskuulle? Tuona aikanahan sitä autoa ei aurinkoenergialla paljon latailla.

^Oletit kai että puhuin 100% omavaraisesta järjestelmästä? Tuo oma relejärjestelmä vaihtaa siis syötön verkosta kun panelit+akuston taso laskee alle säädettävän parametrin. Tuo on järkevä nykyisessä siirtohinnoittelujärjestelyssä.

Jos olisi tulossa tuo mainisemasi kiinteä hinta, täytyisi joko olla 3. kokonaan omavarainen järjetelmä, puulämmitys, ja hybridiauto, tai sitten siityä vaihtoehtoon 1. missä energian hintaa kevennetään pienemmällä mitoituksella, ja sähköauto riittää, hybridiä ei tarvitse. Mutta koska tuota hinnoittelua ei ole nyt niin 2. vaihtoehto on validi.

 

[Resetor]

Voi suunnitella järjestelmän moneen eri tarkoitukseen.

1. Järjestelmä joka keventää energian kulutusta. Tarkoituksena säästää rahaa. Ottaa verkosta ja auringosta tilaisuuksien mukaan energiaa. Ei tarvitse akkuja eikä ylimitoitettuja paneleita.

2. Kokonaan omavarainen järjestelmä. Reilusti ylimitoitetut panelit, akkuja öitä ja piikkien tasoitusta varten, sähköauto lisäkäyttökohteena, lämmitys muulla kuin suoralla sähköllä.

3. Osittain omavarainen järjestelmä. Tässä voi säätää parametrit miten parhaiten sopii.

1. Aurinkoenergialla ei pysty säästämään rahaa suomessa. Koska omakotitalojen sähköverkko on rakennettu kolmivaiheiseksi, niin yksinkertainen ja edullinen invertteri ei riitä, sen sijaan on ostettava kolmivaihe invertteri ja kustannukset karkaa käsistä. Edelleenkin pörssisähkö on edullista kesäaikaan, kun sitä aurinkoenergiaa on saatavilla.

2. Ei toimi suomessa, koska neljään kuukauteen talvella aurinkoenergiaa ei ole käytännössä ollenkaan saatavilla. Akustoissa nyt ei ole muutenkaan mitään järkeä kuin mökkikäytössä.

 

[tag]

Juu, no en missään kohtaa väittänytkään, että se olisi tämän päivän Suomessa kannattavaa. Sähkö ja siirto on yhä halpaa. Tulevaisuudessa voi toteutua erilaiset skenariot.

 

[tag]

1. Aurinkoenergialla ei pysty säästämään rahaa suomessa. Koska omakotitalojen sähköverkko on rakennettu kolmivaiheiseksi, niin yksinkertainen ja edullinen invertteri ei riitä, sen sijaan on ostettava kolmivaihe invertteri ja kustannukset karkaa käsistä. Edelleenkin pörssisähkö on edullista kesäaikaan, kun sitä aurinkoenergiaa on saatavilla.

Ei ole ongelma, talon oman sähköistyksen voi vaihtaa 1-vaiheiseksi. Hella pitää vaihtaa, tai hyväksyä että levyt toimii vähän eri tavalla. 33-panelia tosin vaatii 3-vaihe inverterin. Maksaa muutamia tuhansia.

2. Ei toimi suomessa, koska neljään kuukauteen talvella aurinkoenergiaa ei ole käytännössä ollenkaan saatavilla. Akustoissa nyt ei ole muutenkaan mitään järkeä kuin mökkikäytössä.

Kyllä se toimii. Suomesta löytyy näitä. Akustoilla pärjää. Nykyaiset laitteet eivät paljoa sähköä vie, TV (30w), jääkaappi (AAA-energialuokka), tietokone (läppäri, kaby lake, 10w), LED-valot (vähän). Lämmitys puulla. Ja nyt keskitalvellakin näyttäisi tulevan 20w:tä päiväsaikaan noilla 8:lla paneleilla. 33:lla saisi 82w, 80:lla 200w.

 

[Resetor]

Eli leafin akun lataus 30kWh lataus vaatii siis 36,3kWh energian, onko noin huono hyötysuhde? Laskit panelin hyötysuhteeksi 80%, on se enemmän suoralla paisteella ja vähemmän keskimäärin. Mutta tuohon 8300/250W riittää siis 33 panelia, ei 80.

E-Golfin tankki tyhjäksi ja täyteen – 2,09 €
"24,2 kilowattitunnin akuston lataaminen vei 26,08 kilowattia energiaa"

On aivan se ja sama laskeeko tuon 80% vai millä, kun ei tuo kosketa kuin kourallista suomen kesäpäivistä. Suurimmaksi osaksi tuon voisi laskea sillä 10-30%:lla.

 

[tag]

Jeps. No riittää 30% itselle, koska ajan noin 1 ajo/vko. Sillä voi jo ajaa sähkötankillisen. Ostelen kai 2020 tienoilla uuden auton, ja se on ehkä hybridi.

Tässä on meillä valintakriteeristöero. Haluat optimoida eurolle parhaimman tuoton, sopii optimistille. Itselle raha/työ on väline rakentaa omavaraisuus ja riippumattomuus. Minulle on enemmän arvoa, että on jotain nyt kuin optio huomenna milloin mikään ei ole varmaa. Nykyisessä taloustiltanteessa ja resurssien huventumisessa en luota rahan ostovoimaan tulevaisuudessa.

 

[Tilipitappitippitappi]

Jeps. No riittää 30% itselle, koska ajan noin 1 ajo/vko. Sillä voi jo ajaa sähkötankillisen. Ostelen kai 2020 tienoilla uuden auton, ja se on ehkä hybridi.

Ajat autolla vain kerran viikossa? Miksi omistat auton? Eikö kannattaisi ajaa taksilla/julkisilla? Ja jos tykkää sähköautoilla, tilaa Teslataksin

 

[tag]

Ajat autolla vain kerran viikossa? Miksi omistat auton? Eikö kannattaisi ajaa taksilla/julkisilla? Ja jos tykkää sähköautoilla, tilaa Teslataksin

Ei. En asu kaupungissa. En halua odottaa taksia, ja erikseen jokaisessa päätepisteessä. Haluan liikkumisen vapauden.

 

[Resetor]

Jeps. No riittää 30% itselle, koska ajan noin 1 ajo/vko. Sillä voi jo ajaa sähkötankillisen. Ostelen kai 2020 tienoilla uuden auton, ja se on ehkä hybridi.

Tässä on meillä valintakriteeristöero. Haluat optimoida eurolle parhaimman tuoton, sopii optimistille. Itselle raha/työ on väline rakentaa omavaraisuus ja riippumattomuus. Minulle on enemmän arvoa, että on jotain nyt kuin optio huomenna milloin mikään ei ole varmaa. Nykyisessä taloustiltanteessa ja resurssien huventumisessa en luota rahan ostovoimaan tulevaisuudessa.

Aurinkopaneeleita markkinoidaan nimenomaan leikkaamaan sähkölaskua. Meillä on lähiseudulla käyty myymässä useampaan taloon 2000-5000kWp järjestelmiä ja sössötetty mitenkä ne maksavat itsensä takaisin alle 10 vuodessa. Hölmöt ihmiset sitten ovat säästöjen toivossa investoineet noihin. Sitten ollaan huulipyöreinä kun ymmärretään, että 70% tuotetusta sähköstä meneekin myyntiin.... Ai ihanko totta, kuka pystyy käyttämään 5kW tuotannon aurinkoisena päivänä. No ei kukaan ja harva edes tuota 2kW, itselläni on heinäkuussa päiväaikaan tunti kulutus jotain 0,3-0,9kW välillä.

Eiköhän optimistin sijasta pitäisi puhua realistista.

 

[vilkas]

Nykyaiset laitteet eivät paljoa sähköä vie, TV (30w), jääkaappi (AAA-energialuokka), tietokone (läppäri, kaby lake, 10w), LED-valot (vähän). Lämmitys puulla. Ja nyt keskitalvellakin näyttäisi tulevan 20w:tä päiväsaikaan noilla 8:lla paneleilla. 33:lla saisi 82w, 80:lla 200w.

Jos sähkönkulutus on pientä, niin miksi puuhastella sähköpaneeleiden kanssa ylipäänsä? Potentiaalinen säästö on niin pientä.

 

[helppo92]

Itsekkään en näe aurinkoenergiaa vielä järkeväksi vaihtoehdoksi kuluttajien omien talojen katoilla. Sen sijaan julkisten rakennusten ja kauppojen katoille noita voi olla kannattavaa laittaa jo nytkin, kun kaikki tuotettu sähkö saadaan käytettyä suoraan ilman sähkön varastointia. Tällä hetkellä Suomessa kaikki tuotettu aurinkosähkö pitää pystyä hyödyntämään tuotantokohteessa, jotta säästetään myös ostosähköstä tulevat siirtomaksut. Myydystä energiasta kun ei saa kuin energian hinnan takaisin.

Jossain aavikollahan noiden todella isojen PV-voimaloiden tuottaman sähkön hinta pyörii enää 3 snt/kWh lukemissa, mutta Suomessa tilanne on tietysti aivan toinen.

 

[Resetor]

Itsekkään en näe aurinkoenergiaa vielä järkeväksi vaihtoehdoksi kuluttajien omien talojen katoilla. Sen sijaan julkisten rakennusten ja kauppojen katoille noita voi olla kannattavaa laittaa jo nytkin, kun kaikki tuotettu sähkö saadaan käytettyä suoraan ilman sähkön varastointia. Tällä hetkellä Suomessa kaikki tuotettu aurinkosähkö pitää pystyä hyödyntämään tuotantokohteessa, jotta säästetään myös ostosähköstä tulevat siirtomaksut. Myydystä energiasta kun ei saa kuin energian hinnan takaisin.

Jossain aavikollahan noiden todella isojen PV-voimaloiden tuottaman sähkön hinta pyörii enää 3 snt/kWh lukemissa, mutta Suomessa tilanne on tietysti aivan toinen.

Ongelma noissa isoissakin kohteissa on että pörssihinnoiteltu sähkö (jota siis yritykset ostavat) on noin kesäpäivinä aika edullista.

Tässä eräästä opinnäytetyöstä poimittua.

Siirtohinnat veroluokka 2 (alv 0%) 1.4.-31.10. ma-la klo 07-22 1,98 snt/kWh. Yrityksellä on Spot-hintainen energiasopimus, joten energian hinnaksi valittiin eräs yrityksen maksama Spot-hinta, joka oli 4,24 snt/kWh (alv 0 %).

Yhteensä siis 6,22 snt/kWh.

80 kWp aurinkopaneelijärjestelmän arvioidusta vuosituotannosta 63 091 kWh menee yrityksen omaan käyttöön 54 168 kWh

Tuossa tapauksessa omaankäyttöön menisi 86% tuotetusta aurinkoenergiasta. Tuo 86% selittyy helposti esimerkiksi sillä, ettei toimintaa ja siten energiankulutustakaan ole samallatavoin viikonloppuisin. Yrityksethän saavat energiatukea joka tuossa tapauksessa on 25% hankintahinnasta.

Yrityksen toiveena oli, että järjestelmän takaisinmaksuaika olisi maksimissaan 15 vuotta. Investoinnin takaisinmaksuaika on 25 % energiatuen kanssa 21,7 vuotta eli pidempi, kuin yritys toivoi

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/113590/Pesonen_Nea.pdf?sequence=1

Oikeastihan nuo yritykset laittavat noita paneeleita pystyyn lähinnä vain imagosyistä, jolloin siihen sijoituksen tuottoon vaikuttaa myös mainosarvo. Esimerkiksi jos joku Citymarketti saa paneeli-investoinnillaan puolen sivun uutisen paikallislehteen, niin sen mainosarvo on helposti tuhansia euroja.

 

[helppo92]

Sähkövero | Elenia

Tuossa työn laskelmassa on käytetty valmistavan teollisuuden sähköveroluokkaa, joka on selvästi "normaalia" sähköveroa pienempi. Sen takia parhaan hyödyn saakin noissa julkisissa rakennuksissa ja kaupoissa, kun ne joutuu maksamaan tuota 2,3 snt/kWh (alv 0%) sähköveroa.

Sähköverohan maksetaan sähkönsiirron yhteydessä ja kaikki ei sitä tunnu älyävän. Kuluttajien siirtomaksut olisi noin 3 snt/kWh pienemmät ilman tuota kiinteää sähköveroa. Tämä ihan vain yleisenä huomiona.

 

[Resetor]

Sähkövero | Elenia

Tuossa työn laskelmassa on käytetty valmistavan teollisuuden sähköveroluokkaa, joka on selvästi "normaalia" sähköveroa pienempi. Sen takia parhaan hyödyn saakin noissa julkisissa rakennuksissa ja kaupoissa, kun ne joutuu maksamaan tuota 2,3 snt/kWh (alv 0%) sähköveroa.

Sähköverohan maksetaan sähkönsiirron yhteydessä ja kaikki ei sitä tunnu älyävän. Kuluttajien siirtomaksut olisi noin 3 snt/kWh pienemmät ilman tuota kiinteää sähköveroa. Tämä ihan vain yleisenä huomiona.

Nopeastihan sen laskee paljonko takaisinmaksuaika olisi tuo sähkövero huomioiden, ei se siitä alle 15 vuoden takaisinmaksuajaksi muutu... Olisko 17-19 vuotta lähellä?

 

[helppo92]

Nopeastihan sen laskee paljonko takaisinmaksuaika olisi tuo sähkövero huomioiden, ei se siitä alle 15 vuoden takaisinmaksuajaksi muutu... Olisko 17-19 vuotta lähellä?

Vielä kun huomioidaan, että 100% saadaan käytettyä tuotetusta energiasta, niin aletaan jo olla tuota 15 vuotta lähellä varmaan. Voimalahan kannattaa mitoittaa niin, että kaikki saadaan käytettyä. Kaupoilla ei ainakaan ole hirveää eroa viikonlopun ja arkipäivien välillä.

 

[Habazon]

Keksitty Suomessa: nanopinta vangitsee aurinkoenergiaa kuin kasvin lehti – tehostaa aurinkosähkön tuotantoa ja kasvihuoneviljelyä

uutta tekniikkaa suomesta

"nanokalvon avulla aurinkopaneelien energiantuotto kasvaa jopa 17 prosenttia"

 

[tag]

@Resetor talteenottotekniikat paranevat.

Tesla Powerwall: 14kWh, 6500€, 10v takuu.
Blue Ion Continuum: 8-24kWh, 10v/15v / 8000 cycles takuu.
Acquion Energy Suola-akku: 2.2kWh, 70% @ 3000 cycles, 5V takuu

Powerwalleja kaiketi halpuutellaan kun Gigafactoryja valmistuu. Suola-akut ovat uutta tekniikka, mainostetaan merkittävästi kestävimmiksi kuin lithium, vaikka alussa menettävät kapasiteettia. Suola-akun saa vetää täysin tyhjäksi ilman vauriota.

 

[akse]

Jeps. No riittää 30% itselle, koska ajan noin 1 ajo/vko. Sillä voi jo ajaa sähkötankillisen. Ostelen kai 2020 tienoilla uuden auton, ja se on ehkä hybridi.

Aika harvalla toimii noin. Yleensä lähdetään töihin aamulla. Tullaan iltapäivällä takaisin = > on jo pimeää talvella.

Eli sen auton saa ladata ihan sähköverkosta, joka päivä kunnes alkaa aurinko paistamaan kunnolla klo 17-18 jälkeenkin.

Ostaa 2 autoa joista toinen aina laturissa!

Sitten kun aurinkoenergialle luvataan takuuhinta myydessä niin voi sellasen varmaan hankkia.. + sijoituksesta joku alv0 niinkuin saksassa taisi olla

 

[Resetor]

Sitten kun aurinkoenergialle luvataan takuuhinta myydessä niin voi sellasen varmaan hankkia.. + sijoituksesta joku alv0 niinkuin saksassa taisi olla

1. Pitäisi ratkaista energian varastoinnin ongelma, eli miten varastoida järjetön määrä energiaa kesäaikaan talvea varten. Ratkaisu ei todellakaan ole mitkään edelläesitetyt akustot, eikä ratkaisua ole tulossa lähivuosina.

2. Vaihtoehtoisesti pitäisi ratkaista energian siirto-ongelma, talviaikaan aurinkoisilta seuduilta siirettäisiin energiaa riittävästi tänne pimeään pohjolaan.

3. Kun aurinkoenergia yleistyy kesäaikana, niin jo ennestää edullinen sähköenergia halpenee entisestään. Tuosta seuraa tilanne, jossa voimalat eivät saa riittävästi tuottoa sähköstä kesäaikaan. Ääripäässä tuosta seuraa, että voimaloita ajetaan alas kesäksi. Tuosta seuraa taas se, että voimalan pitää saada koko vuoden tuottonsa niiltä talvikuukausilta, eli sähkönhinta talvikuukausilta nousee merkittävästi. Voimaloilla on kuitenkin ylläpitokuluja vaikka eivät pyörisikkään, eikä niiden käyttövuodet siitä mihinkään kasva. Sähkönhinta siis nousee myös aurinkoenergiaa tuottavilta, siitä seuraa tilanne, että kun aurinkopaneelit tuottavat, niin halpaa sähköä saa verkosta ja kun paneelit eivät tuota niin on saatavilla vain sikahintaista sähköä verkosta. Tuota skenaariota toki rauhoittaa ostosähkö muista maista.

4. Kohdan 3. mainituista syistä olisi idioottia antaa aurinkoenergian myynnistä verkkoon joku takuuhinta. Mitä se sitäpaitsi olisi se takuuhinta jos pörssisähkön hinta aurinkoiseen aikaan pyörii jossain 2,5-3,5 snt/kWh paikkeilla? Valtioko tuosta alkaa ottamaan takkiin?

5. Jonkinverran aurinkoenergian kannattavuutta voisi avustaa netotuksella, mutta käytönnössä siinä ei voi olla kyse tuntia pidemmästä aikavälistä, koska muuten kulut siirtyy taas muiden maksettavaksi.

 

[akse]

Njoo siis pörssihinta toki riittäisi. Taisi olla jossain vaiheessa vaan niin, että ei saanut edes sitä tai sitten sitä rokotti jonkulaiset yhtiön kulut mitä siitä tuli. En nyt tiedä tarkkaan mitä ne on eri yhtiöillä, omallakin luki vain "veloitetaan spot hinnan mukaan", mutta ei ollut lisäkuluista mitään. Tulee kai siihen ainakin siirtomaksu päälle..

Ehkä noita kuluja pitäisi hieman katsoa ettei niistä ainakaan överisti rokotettaisiin.

Paras kuitenkin olisi hankkia järjestelmä mistä ei tulisi hirveästi ylituotantoa. Investoinnin kuoletusaika on vaan aika pitkä.. ainakin yli 15v. Eli parhaiten motivoisi, jos hankintahinta olisi alhaisempi.

 

[Resetor]

Njoo siis pörssihinta toki riittäisi. Taisi olla jossain vaiheessa vaan niin, että ei saanut edes sitä tai sitten sitä rokotti jonkulaiset yhtiön kulut mitä siitä tuli. En nyt tiedä tarkkaan mitä ne on eri yhtiöillä, omallakin luki vain "veloitetaan spot hinnan mukaan", mutta ei ollut lisäkuluista mitään. Tulee kai siihen ainakin siirtomaksu päälle..

Ehkä noita kuluja pitäisi hieman katsoa ettei niistä ainakaan överisti rokotettaisiin.

Paras kuitenkin olisi hankkia järjestelmä mistä ei tulisi hirveästi ylituotantoa. Investoinnin kuoletusaika on vaan aika pitkä.. ainakin yli 15v. Eli parhaiten motivoisi, jos hankintahinta olisi alhaisempi.

Energiayhtiöt on maksaneet jotain 3snt/kwh tuosta myydystä sähköstä, osa ei maksa mitään. Ei energiayhtiöillä varmaankaan ole mitään intressejä ylirokottaa noista kun saavat sen myytyä sitten vihreänä sähkönä jne.

Minulla tosiaan tuon edellisen kirjoituksen pointti oli se, että vaikka aurinkopaneelit halpenisivat, niin vuoden sähkölasku saattaa pysyä paneeleiden säästöstä huolimatta pahimmillaan hyvin samana. Koska on mahdollista, että talviajan sähkönhinta nousee sitämyöten kun kesällä osa nautiskelee omien paneeleiden virtaa. Kun paneeleiden hinnat laskee, niin tottakai useampi sellaiseen investoi.

On siis aivan realistinen mahdollisuus, että edellämainituista syistä viimevuosina aurinkopaneelit ostaneiden paneeli-investointi ei maksa ikinä itseään takaisin.

 

[tag]

Aika harvalla toimii noin. Yleensä lähdetään töihin aamulla. Tullaan iltapäivällä takaisin = > on jo pimeää talvella.

Juu, tässä on paljon parametreja, ja vähän kaikilla asennoissa. Kirjoittelin ylempänä eri vaihtoehdoista. Hyväakkuinen hybridiauto sopisi useimmille; kesällä ilmaisia kilometrejä lähiasiointiin, talvella löpötsiinillä.

 

[Resetor]

Koska aurinkoenergian yksi suurin ongelma liittyy energian varastointiin, niin laitan tämän tähän ketjuun:

Onko tässä lopullinen ratkaisu sähkön taloudelliseen varastoimiseen?

Teknologian tutkimuskeskus VTT koordinoi BALANCE-hanketta, joka kokoaa yhteen johtavia eurooppalaisia tutkimuslaitoksia. Hankkeessa kehitetään sähkökemiallista ReSOC-konversioteknologiaa (Reversible Solid Oxide Cell), jonka avulla varastoidaan joustavasti suuria määriä uusiutuvaa energiaa.

ReSOC-laite hajottaa vesimolekyylit korkealämpötilaelektrolyysillä eli sähkövirran ja lämmön avulla vety- ja happikaasuiksi. Tämä on tehokkaampi tapa kuin muut käytössä olevat elektrolyysiteknologiat. ReSOC on kiinnostava teknologia myös siksi, että samaa laitetta voidaan käyttää myös käänteisesti, jolloin sen tuottama vetykaasu muunnetaan takaisin sähköksi. Laitetta voidaan käyttää joustavasti, koska samalla laitteella voidaan sekä muuntaa sähkö varastoitavaksi kaasuksi että kaasu takaisin sähköksi.

Joulukuussa 2016 alkaneelle kolmivuotiselle hankkeelle on myönnetty 2,5 miljoonan euron rahoitus EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta.

 

[Ormu]

Koska aurinkoenergian yksi suurin ongelma liittyy energian varastointiin, niin laitan tämän tähän ketjuun:

Onko tässä lopullinen ratkaisu sähkön taloudelliseen varastoimiseen?

Paljonkohan tuollaisen hyötysuhde on? Perinteinen elektrolyysi + polttokenno/kaasumoottori kun ei erityisen taloudellinen yhdistelmä ole.


Aurinkolämpölaitoksissa (aurinkokeräin + perinteinen höyryturbiini) on kokeiltu sulalla suolalla täytettyjä lämpöakkuja. Ilmeisesti ihan toimiva ratkaisu muutaman tunnin varastointiin.

Ouarzazate Solar Power Station - Wikipedia

 

[Resetor]

Paljonkohan tuollaisen hyötysuhde on? Perinteinen elektrolyysi + polttokenno/kaasumoottori kun ei erityisen taloudellinen yhdistelmä ole.


Aurinkolämpölaitoksissa (aurinkokeräin + perinteinen höyryturbiini) on kokeiltu sulalla suolalla täytettyjä lämpöakkuja. Ilmeisesti ihan toimiva ratkaisu muutaman tunnin varastointiin.

Ouarzazate Solar Power Station - Wikipedia

Validating the ReSOC concept and performance target at system level with a system prototype. Its targets are 50 % efficiency in SOFC mode and 90 % in electrolysis mode at multi-kW scale. In addition, the reversibility and flexible operation will be demonstrated in a 2500 h test.

Description

 

[jaapas]

Kyllä noilla paneeleilla voi harrastella pienemilläkin systeemeillä ja kuluttaa niihin telekkareihin ja muihin elekäyttöön. Just tilasin 40A lataussäätimen kiinasta ja yks paneeli vielä mahtus takapihalle. Seuraavaksi pitäs rakentaa kääntyvä toloppasysteemi. Kyllä noissa on kivasti puuhasteltavaa.

 

[blurris]

2. Ei toimi suomessa, koska neljään kuukauteen talvella aurinkoenergiaa ei ole käytännössä ollenkaan saatavilla. Akustoissa nyt ei ole muutenkaan mitään järkeä kuin mökkikäytössä.

No ei mikään muukaan energiamuoto pl. vesivoima ole Suomessa "ympärivuotinen".

 

[Resetor]

No ei mikään muukaan energiamuoto pl. vesivoima ole Suomessa "ympärivuotinen".

Ydinvoimaloiden kesähuollot porrastetaan, jokatapauksessa sitä energiaa on saatavilla koko vuoden. Samoten porrastetaan muidenkin voimaloiden huollot.

Sähkönkulutus suomessa on tammikuussa pahimmillaan 14 000MW, kesäaikaan se on 8000-9000MW, eli silloin kun aurinkonergiaa on hyvin saatavilla.

 

[blurris]

Ydinvoimaloiden kesähuollot porrastetaan, jokatapauksessa sitä energiaa on saatavilla koko vuoden. Samoten porrastetaan muidenkin voimaloiden huollot.

Sähkönkulutus suomessa on tammikuussa pahimmillaan 14 000MW, kesäaikaan se on 8000-9000MW, eli silloin kun aurinkonergiaa on hyvin saatavilla.

Ydinenergiaa ei ole kesäisin saatavilla.

Aurinkoenergialla voisi näppärästi tuottaa kesävuodenajan energiatarpeet eli noin 10% huipputehontarpeesta.

Jostain syystä aurinkoenergiaan sovelletaan idioottiargumenttia eli vaaditaan siltä ympärivuotisuutta vaikka mikään muukaan energiamuoto ei käytännössä ole ympärivuotinen. Ei edes vesivoima (joka on tiukkaan naulattu ns. säätövoimaksi)

 

[Resetor]

Ydinenergiaa ei ole kesäisin saatavilla.

Oliko tälle joku lähde?

 

[mikaanikko]

Ydinenergiaa ei ole kesäisin saatavilla.

Mihin tietoon tuo perustuu? Linkki, please!

 

[blurris]

Mihin tietoon tuo perustuu? Linkki, please!

Ihan 20+ vuoden kokemukseen ydinvoimalaitoksen juurella. En laita linkkiä kesäpaikkaani.

 

[Resetor]

Ihan 20+ vuoden kokemukseen ydinvoimalaitoksen juurella. En laita linkkiä kesäpaikkaani.

Jokaisella suomen ydinvoimalla on huoltoseisokki kesällä, ne on kuitenkin porrastettu ruotsin ydinvoimaloiden kanssa siten, että huollot ei ole samaan aikaan ja energiaa saadaan silti kokoajan. Kokonaisteho huoltojen aikana kyllä laskee.

 

[blurris]

Jokaisella suomen ydinvoimalla on huoltoseisokki kesällä, ne on kuitenkin porrastettu ruotsin ydinvoimaloiden kanssa siten, että huollot ei ole samaan aikaan ja energiaa saadaan silti kokoajan. Kokonaisteho huoltojen aikana kyllä laskee.

No aurinkoenergiaan löytynee samanlainen "ulkomaat" vastaus, jos halutaan. Luulin, että keskustelimme Suomen energiahuollosta.

 

[Resetor]

No aurinkoenergiaan löytynee samanlainen "ulkomaat" vastaus, jos halutaan. Luulin, että keskustelimme Suomen energiahuollosta.

Suomen energiahuolto... Käytännössä puhutaan pohjoismaiden energiahuollosta Suomi, Ruotsi, Norja.
Jokatapauksessa noiden suomen ydinvoimaloiden huoltoseisokit ovat eri aikaan.

 

[mikaanikko]

Aurinkoenergialla voisi näppärästi tuottaa kesävuodenajan energiatarpeet eli noin 10% huipputehontarpeesta.

Ei taida Suomen kesäyön aurinko kuitenkaan tuottaa tarpeeksi. Laitapa laskelmistasi tarkempaa tietoa!

 

[blurris]

Suomen energiahuolto... Käytännössä puhutaan pohjoismaiden energiahuollosta Suomi, Ruotsi, Norja.
Jokatapauksessa noiden suomen ydinvoimaloiden huoltoseisokit ovat eri aikaan.

Espanjassa on aurinkoenergiaa tammikuussa tarjolla, joten ratkaistaapa se ympärivuotisuusongelma tuossakin kohtaa ulkomaalla kun se kerta on sallittua ydinenergiallekin.

 

[Resetor]

Ihan 20+ vuoden kokemukseen ydinvoimalaitoksen juurella. En laita linkkiä kesäpaikkaani.

Nyt voit lopettaa sen paskanjauhannan...

http://www.tvo.fi/uploads/images/graafit/tuotantokaaviot/tuotanto2015_FIN.png

 

[mikaanikko]

Mihin tietoon tuo perustuu? Linkki, please!

Odotan vastaustasi.

 

[blurris]

Ei taida Suomen kesäyön aurinko kuitenkaan tuottaa tarpeeksi. Laitapa laskelmistasi tarkempaa tietoa!

Eiköhän nämä ole joku muu laskenut moneen kertaan ennen minua. Kesällä täällä meillä on jopa enemmän aurinkoenergiaa tarjolla kuin Saksassa. Jos se kerta kannattaa Saksassa niin...

Aurinkoenergia – Wikipedia

Kenes altteri sinä muuten olet? Aika outoa että kettinkiin säntää yhtä äkkiä ilman viestihistoriaa oleva nick ja alkaa yli-innokkaasti vaatimaan linkkejä täysin triviaaleista asioista.

 

[mikaanikko]

Taitaa olla kyseessä trollipeikko.
Löysiä heittoja!

 

[Resetor]

Taitaa olla kyseessä trollipeikko.
Löysiä heittoja!

Noniin... esitys on nähty ja ignoreen kyseinen henkilö. Mitään oikeaa asiaa tuolla ei ollutkaan tarjota.