Aurinkoenergiaa - paneelit ja keräimet

[blurris]

Taitaa olla kyseessä trollipeikko.
Löysiä heittoja!

Resetorin altteriko sinä olet? Kirjoitit kaikki 6 viestiäsi tähän ketjuun ja R vaikuttaa käyvän aika kuumana. Jostain syystä näissä energia-asioissa on aika kuumia ihmisiä ja missään tapauksessa Suomessa ei saisi tuottaa kilowattiakaan sähköstä ainakaan auringolla.

 

[mikaanikko]

Tiedän kyllä tarkalleen miten aurinkoenergiaa saa.
Yli 30 vuotta olen sitä käyttänyt, enkä ikinä ole kesäyönä saanut watin murto-osaakaan aurinkopaneelista.

 

[Sampsa]

Noniin, offtopic vänkääminen ydinvoimasta loppukoon, viestiketjun aihe on Aurinkoenergiaa - paneeli ja keräimet.

@blurris
@Resetor
@mikaanikko

 

[vilkas]

Eiköhän nämä ole joku muu laskenut moneen kertaan ennen minua. Kesällä täällä meillä on jopa enemmän aurinkoenergiaa tarjolla kuin Saksassa. Jos se kerta kannattaa Saksassa niin...

Aurinkoenergia – Wikipedia

Mitä ihmettä blurris oikein hourailet? Mitään energiantuotantoa ei tule suunnitella pienimmän kulutuksen mukaan. Jos ja kun aurinkoenergian tuotanto on kääntäen verrannollinen sähköntarpeeseen, se ei sovellu Suomen tarpeisiin.

Energiantuotannossa kaikkein tärkein ominaisuus on se, että energiaa voidaan tuottaa kysynnän edellyttämä määrä luotettavasti ajankohdasta ja säästä riippumatta.

 

[tag]

Muutama kuva viime kevään pihaprojektista. (Maalattu syksyllä).

Kytkimet vasemmalla, invertteri oikealla, akut takana (8* 105Ah). Osa paneleista katolla 4 * 250W, lisää toisaalla (+4*250W). Tilaan mahtuu hyvin serverikone, joille akusto tarjoaa reilun 24h UPS:n. Sähköä voi syöttää 3 eri rakennukseen. Pari ethernettiä menee ja asennusputkea jätetty valokuitua varten. Puita on kaadettu etelän puolelta.

 

[Resetor]

Muutama kuva viime kevään pihaprojektista. (Maalattu syksyllä).

Onks tää niinkun valtakunnan verkon ulkopuolella, vai miksi näin?

 

[tag]

Onks tää niinkun valtakunnan verkon ulkopuolella, vai miksi näin?

On se siinä mielessä valtakunnan verkossa, että automatiikka käynnistää verkkolaturin, jos tasajännite putoaa liian alhaiseksi. Pieni ulkorakennus monesta syystä. En halunnut akkuja enkä invertterijärjestelmää sisälle, sai lisää kattopinta-alaa paneleille, on helpompi laajentaa järjestelmää, tietokoneille serveritila - ei haittaa mölyisyys.

Noita invertterilaitteita voi laittaa 3 rinnakkain, jolloin saa 3-vaihevirtaa.

Järjestelmän voi kasata myös itse osista; lataussäädin, laturi, invertteri. Raspberryllä voi kontrolloida releitä, voi tosin olla ettei itsenäiset laatikot tarvitse.

 

[Resetor]

On se siinä mielessä valtakunnan verkossa, että automatiikka käynnistää verkkolaturin, jos tasajännite putoaa liian alhaiseksi. Pieni ulkorakennus monesta syystä. En halunnut akkuja enkä invertterijärjestelmää sisälle, sai lisää kattopinta-alaa paneleille, on helpompi laajentaa järjestelmää, tietokoneille serveritila - ei haittaa mölyisyys.

Noita invertterilaitteita voi laittaa 3 rinnakkain, jolloin saa 3-vaihevirtaa.

Järjestelmän voi kasata myös itse osista; lataussäädin, laturi, invertteri. Raspberryllä voi kontrolloida releitä, voi tosin olla ettei itsenäiset laatikot tarvitse.

Ootko kustannuksia ja takaisinmaksuaikaa edes laskeskellut vai ollaanko liikentteessä ihan puhtaasti harrastus ja tekemis asenteella?

 

[tag]

Ootko kustannuksia ja takaisinmaksuaikaa edes laskeskellut vai ollaanko liikentteessä ihan puhtaasti harrastus ja tekemis asenteella?

En laskenut, jälkimmäinen. On mieltä virkistävää välillä nikkaroida ja tehdä muutakin kuin omia IT-alan hommia.

 

[njake]

Miten tuossa kopissa pysyy lämmöt talvisaikaan ja millaisissa lukemissa?

 

[Monologi]

Muutama kuva viime kevään pihaprojektista. (Maalattu syksyllä).

Onko tarkoitus pusikkoa ja puita harventaa, että ei olisi niin paljon varjoa aurinkopaneeleille?

 

[tag]

Tosin kun on ollut vähä lumisia talvia, niin käynyt mielessä josko akustoon kytkisi akkulaturin kiinni. Mökki ollut aikaisemmin aggregaatti-sähköillä, niin gaatti ja valmius kaikkeen olisi.

Tuossa omassa invertterijärjestelmässä on aggregaatin automaattikäynnistys optio.

Miten tuossa kopissa pysyy lämmöt talvisaikaan ja millaisissa lukemissa?

Pakkaselle menee. Talvella akut on konfattu lataukseen, eli pysyy väkevässä hapossa ja käytännössä pois käytöstä.

Onko tarkoitus pusikkoa ja puita harventaa, että ei olisi niin paljon varjoa aurinkopaneeleille?

Lännessä on vielä yksi ilta-aurinkoa varjostava puu, se pitää vielä kaataa. Kuvan puut on pohjoispuolella, missä ei haittaa.

 

[stumpu]

Mistä ja millä hinnalla olette paneeleita ostanut?
Olisi tarkoitus asuntoautoon hommata ~100W paneeli, ebay:stä lähinnä katsonut.
Onko jotain muita varteenotettavia vaihtoehtoja yhdelle paneelille?

 

[tag]

Sehän olisi jo ihan liian hienoa Kaverin äitee kuitenkin jo yli 60v, niin se gaatin kantaminen/käynnistäminen ei ole helppoa.

Jep eli eri asia lähteekö käyntiin (ilman ihmisavustusta) vaikka käynnistyssignaalia tulisikin invertteriltä. Aggregaatit ei ole helppoja koneita.

Mites olet laittanut paneelit kattoon kiinni? Kaverin kanssa 0€-budjetilla laitettiin 4kpl nauloja seinään ja niiden varaan.

Ruuvit ja jalat tuli paketissa mukana, mutta onhan tuo 0€ budjetti rakentaminen on aina älyttömän palkitsevaa

Mistä ja millä hinnalla olette paneeleita ostanut?
Olisi tarkoitus asuntoautoon hommata ~100W paneeli, ebay:stä lähinnä katsonut.
Onko jotain muita varteenotettavia vaihtoehtoja yhdelle paneelille?

2015 puolella ostettu: 199€ / 250W, nythän hinnat on laskenut lisää.

Onko jotain muita varteenotettavia vaihtoehtoja yhdelle paneelille?

Resetor on markkinoinut noita mikroinvertterijärjestelmiä.

 

[zepi]

Eli mitä tuolla neljän paneelin kombolla nyt sitten säästäisi vuodessa, sen 1000kWh sähköä? Ja jos lisätään paneelikokoa, niin suurempi osa sähköstä menee myyntiin sitä mukaa kun akkukapasiteetti ei tahdo riittää sen säilömiseen. Tai vaihtoehtoisesti tosiaan pitää syklittää päivän sisällä akkujen kautta enemmän.

No, onhan sekin toki jotain, vaikkei sillä vielä kuuhun mennä.

 

[tag]

Niitä on 8, loput 4 toisaalla. Lisää on helppo asentaa, kun johdot on jo valmiina. Invertterin teho on 4kW ja hetkellisesti voi ottaa 8kW. Näitä voi laittaa lisää rinnakkain.

2kk keskitalven sähkölasku oli 300e. Siirtohinnat on nousemassa ja mahdollisesti energia myös. EU:lla on paneleille tuontitullit, jotka on poistumassa, joten hinta pitäisi laskea vielä.

Keskitalvella (2kk) tarvitsee verkkosähköä, mutta sen ulkopuolella valoisa aika on katettua. Addressoitava kohta on hämärä aika (ilta/paksu pilvipäivä) jolloin voi joko ylimitoittaa panelit ja/tai syklettää akuilla/verkolla (yö). Jos panelit halpenee vielä ihan vähän, ei hinta tunnu ostettuun sähköön verrattuna. Kirjoitin jo tuolla edellisellä sivulla erilaisista skenarioista.

Bottom line; panelit alkaa olemaan halpaa kuin saippua, ja verkkosähkö ihan tuntuvan hintaista. Panelit eivät kata koko vuorokautta, mutta aina kun kattaa on se pois laskusta.

 

[YoVissy]

Noita +100W paneeleja vertaillut, mm. Amazon.de

Kysymys herää vaan, että kenen valmistajan monikiteinen paneeli olisi se hieno ja toimiva? Onko näissä paneelien tehokkuuksissa tai toiminnassa Suomen mahdollisien talvien kanssa eroja? Tai kuinka sitten näiden elämänkaari on?

 

[tag]

Tiedän kyllä tarkalleen miten aurinkoenergiaa saa.
Yli 30 vuotta olen sitä käyttänyt, enkä ikinä ole kesäyönä saanut watin murto-osaakaan aurinkopaneelista.

Kyllä sieltä tulee. Sulla voi olla panelisto kytketty yhteen (rinnan/sarjaan) niin, että paneliston jännitealue osuu lataussäätimen jännitealueen alarajalle. Jos tähtää jännitealueen ylärajalle (enemmän sarjaan) saa hämärässäkin jotain irti.

 

[njake]

Hitaasti kehittyy paneelitkin, hyötysuhde kasvaa. Tahtoo nuo parhaat ja kalliit mennä avaruuteen vielä.
Linkki

 

[Monologi]

Tokihan nuo aurinkopaneelit toimii paremmin kylmässä avaruudessa. Kuumuus heikentää tehoja.

 

[SloBo]

Tällainenkin juttu tuli mieleen tästä bräntsistä: Hyötysuhde voi kasvaa jopa 70%:iin – TUT kehittää superaurinkokennoja. Tuohon vielä oululainen 17% parempi pinta päälle niin johan lähtee.

 

[MrB]

Tokihan nuo aurinkopaneelit toimii paremmin kylmässä avaruudessa. Kuumuus heikentää tehoja.

Eikös avaruudessa isompi ongelma ole asioiden jäähdyttäminen kun käytännössä säteily on ainoa tapa tehdä lämmön siirtoa. Vai onko mulla tässä joku ajatuskatkos?

 

[Monologi]

Eikös avaruudessa isompi ongelma ole asioiden jäähdyttäminen kun käytännössä säteily on ainoa tapa tehdä lämmön siirtoa. Vai onko mulla tässä joku ajatuskatkos?

Ainakin maassa aurinkopaneelien tehot hiipuu kuumassa, että esim. vedellä jäähdyttää aurinkopaneelia niin tehot paranee.
Aika jännä, että jäähdyttäminen on ongelma kylmässä avaruudessa.

 

[MrB]

Ainakin maassa aurinkopaneelien tehot hiipuu kuumassa, että esim. vedellä jäähdyttää aurinkopaneelia niin tehot paranee.
Aika jännä, että jäähdyttäminen on ongelma kylmässä avaruudessa.

Kun (liki) tyhjiössä ei ole mitään mikään _olisi_ kylmää, niin nämä ei ole ihan niin suoraviivaisia. Ainakin ISSn paneeleissa on jäähdytys ammoniakkikierrolla. Mutta lämmön hukkaaminen on aina vähän työlästä ilman sitä väliainetta.

 

[Monologi]

Kun (liki) tyhjiössä ei ole mitään mikään _olisi_ kylmää, niin nämä ei ole ihan niin suoraviivaisia. Ainakin ISSn paneeleissa on jäähdytys ammoniakkikierrolla. Mutta lämmön hukkaaminen on aina vähän työlästä ilman sitä väliainetta.

Onko siellä viellä erikseen "lämpöpaneelit" nimenomaan lämmitystä varten ja niillä ei niinku tuoteta sähköä?

 

[Zigh]

Onko siellä viellä erikseen "lämpöpaneelit" nimenomaan lämmitystä varten ja niillä ei niinku tuoteta sähköä?

Eihän sitä elektroniikkaa täynnä olevaa purkkia lämmittää tarvitse vaan jähdyttää. Tuolla on aika hyvää selitystä: Staying Cool on the ISS | Science Mission Directorate

Jäähdytys hoidetaan vesi->ammoniakki -kierrolla, jossa tuo ammoniakki kiertää valtavissa syylareissa aseman ulkopuolella luovuttaen lämpöä infrapunasäteilynä.

 

[Monologi]

On kyllä hurja vaihteluväli lämmöillä ISS:llä +121C-(-157C) ja 15,7 kertaa pyörähtää maapallon ympäri vuorokaudessa.
Siinä kun vuotaisi ammoniakit avaruuteen niin pojat saunoisi siellä monta kertaa päivässä tai miten nuo hurjat pakkaset vaikuttaisi, jos sähköt vaan katoaisi, että riittäisikö avaruusfoliot mihinkään?

 

[blurris]

Tällainenkin juttu tuli mieleen tästä bräntsistä: Hyötysuhde voi kasvaa jopa 70%:iin – TUT kehittää superaurinkokennoja. Tuohon vielä oululainen 17% parempi pinta päälle niin johan lähtee.

Mikäs tuo on "oululainen pinta" oikein on? Avaatko hieman.

 

[SloBo]

Mikäs tuo on "oululainen pinta" oikein on? Avaatko hieman.

Aurinkoenergiaa - paneelit ja keräimet

 

[tag]

Paljonkohan tuollasesta pystyakselimyllystä saisi tehoa?

Savinous wind turbine. Sopii offsite elektroniikan lataukseen.

an oil-barrel sized Savonius rotor with h=1 m and r=0.5 m under a wind of v=10 m/s, will generate a maximum power of 180 W

 

[MrB]

Paljonkohan tuollasesta pystyakselimyllystä saisi tehoa?

Savinous wind turbine. Sopii offsite elektroniikan lataukseen.

Kuusi tommosta vispilää katonharjalle, niin generoisi riittävästi energiaa talon perustarpeeseen. Nyt pikkupakkasella näyttää kukutusmittari noin 900W. Edellyttäen että tuulisi. Tai näin aurinkoisena päivänä nelisen aurinkopanelia, kait.
Nää olis kyllä sinänsä mukavia vehkeitä rakennella, jos sais kustannukset sille tasalle että voisi edes itselleen uskotella kohtuullisen takaisinmaksuajan.

 

[tag]

Nää olis kyllä sinänsä mukavia vehkeitä rakennella, jos sais kustannukset sille tasalle että voisi edes itselleen uskotella kohtuullisen takaisinmaksuajan.

Carunan nostot lyhentää kivasti takaisinmaksuaikaa.

 

[Monologi]

Paljonkohan tuollasesta pystyakselimyllystä saisi tehoa?

Savinous wind turbine. Sopii offsite elektroniikan lataukseen.

Ainakin noiden pitäisi lähteä pyörimään pienemmällä tuulenvoimakkuudella kuin perinteiset tuulivoimalat.

 

[zepi]

Kuusi tommosta vispilää katonharjalle, niin generoisi riittävästi energiaa talon perustarpeeseen. Nyt pikkupakkasella näyttää kukutusmittari noin 900W. Edellyttäen että tuulisi. Tai näin aurinkoisena päivänä nelisen aurinkopanelia, kait.
Nää olis kyllä sinänsä mukavia vehkeitä rakennella, jos sais kustannukset sille tasalle että voisi edes itselleen uskotella kohtuullisen takaisinmaksuajan.

10m/s tuulet ovat aika harvinaisia Suomessa kattojen harjakorkeudella.

 

[stumpu]

Paljonkohan tuollasesta pystyakselimyllystä saisi tehoa?

Savinous wind turbine. Sopii offsite elektroniikan lataukseen.

Windside
Tuolta löytyy hieman infoa yhden firman pystyturbiineista. Hyötynä tosiaan, tuottaa pienemmällä tuulella energiaa, ja saa asennettua lähemmäs toisiaan vrt. Vaaka-akseliset. Lisäksi, tuulen suunnalla ei ole väliä. Varmasti myös kestävämpiä ja huoltovapaampia koska liikkuvia osia minimit.

 

[tag]

Windside
Tuolta löytyy hieman infoa yhden firman pystyturbiineista. Hyötynä tosiaan, tuottaa pienemmällä tuulella energiaa, ja saa asennettua lähemmäs toisiaan vrt. Vaaka-akseliset. Lisäksi, tuulen suunnalla ei ole väliä. Varmasti myös kestävämpiä ja huoltovapaampia koska liikkuvia osia minimit.

Hmm, hintoja ei ole listattu. Näyttää B2B-tuotteilta; yrityksille vihreän imagon ja julkisivun kohotukseen. Ihan kiinnostavia teknisiä tietoja, lupaavat ainakin lujuutta, varmuutta ja huoltovapautta (pl. öljyäminen).

 

[Tilipitappitippitappi]

Kuusi tommosta vispilää katonharjalle, niin generoisi riittävästi energiaa talon perustarpeeseen. Nyt pikkupakkasella näyttää kukutusmittari noin 900W. Edellyttäen että tuulisi. Tai näin aurinkoisena päivänä nelisen aurinkopanelia, kait.
Nää olis kyllä sinänsä mukavia vehkeitä rakennella, jos sais kustannukset sille tasalle että voisi edes itselleen uskotella kohtuullisen takaisinmaksuajan.

Sen verran kamalannäköisiä vempeleitä, että en kyllä taloni katolle moisia ottaisi. En kyllä aurinkopaneleitakaan nykyhinnoilla laita.

 

[MrB]

Sen verran kamalannäköisiä vempeleitä, että en kyllä taloni katolle moisia ottaisi. En kyllä aurinkopaneleitakaan nykyhinnoilla laita.

Noita savoniuksia on kyllä fiksummankin näköisiä, mutta eihän noista vispilöistä nyt mikään ole kummoinen pihapiirin kaunistus. Katolle jemmattuna ne ei ainakaan olis ikkunoista kattoen aina silmissä =)

Kyllähän tässä meren rannalla aika usein tuulee, että sinänsä joku tuulivoimala vois periaatteessa toimia. Mutta joo, korkeammalla olis varmasti parempi, eikä sekään mitään takaa. Aika usein noi oikeesti isotkin myllyt on ihan paikallaan.

 

[Resetor]

Aurinkoenergian lobbaus alkaa olla jo kovassa vauhdissa:

Tuhoaako aurinkosähkö Suomessa epäoikeudenmukaisesti verkkoliiketoiminnan ja valtion talouden?

by. Professori Raimo Lovio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tiivistettynä parhaat palat:

Vuonna 2009 teimme rakennuksessa perusremontin, jonka yhteydessä toteutettiin myös joukko energiansäästöön liittyviä uudistuksia. Talon eristystä parannettiin ja osa ikkunoista uusittiin. Lamput vaihdettiin LED-lamppuihin. Hankittiin ilmalämpöpumppu säästämään sähkön käyttöä kevät- ja syyskausina sekä palautettiin taloon vähäpäästöinen kotimainen varaava tulisija pakkaskauden huipputehoa madaltamaan.

Saimme kaikilta tahoilta positiivista palautetta säästötoimenpiteiden tekemisestä.

Vuonna 2015 päätimme jatkaa valitulla säästölinjalla ja hankimme katolle kolmen kilowatin (3 kWp) aurinkosähköjärjestelmän, joka kahden vuoden kokemuksen perusteella tuottaa vuositasolla runsaat 2 400 kWh sähköä.

Mutta sitten tuli se yllätys. Jatkuvasti aloin törmätä puheeseen, että olen tehnyt jotain epäreilua.

Minulle ja monelle muulle on sanottu, että aurinkosähköä tuottamalla luotu säästö vähentää valtion verotuloja ja erityisesti, että minun sähkön siirtomaksujen vähentyessä muut tahot joutuvat maksamaan enemmän siirtomaksuja. Tuoreena esimerkkinä eräs energiateollisuuden edustaja twitteröi huhtikuun alussa seuraavasti: “Aurinkosähköjärjestelmän tuotto voi olla tuo, jos käyttää kaiken (tuotetun sähkön) itse. Eikä osallistu verkon ylläpitoon ja veroihin, kuten samanlaiset paneelittomat talot.”

Sitten seuraakin yliopistotason päättelyn huipentuma...

Jokainen LED-lampulla säästetty wattitunti vähentää valtion sähköverotuloja ja verkkoyhtiöiden siirtomaksuja. Jokainen ilmalämpöpumpulla tai paremmilla ikkunoilla säästetty kilowattitunti tekee saman.

Tiivistetysti, niille jotka eivät tiedä tarkasti mistä puhutaan...

Aurinkoenergiaa on saatavilla vain maaliskuusta-lokakuuhun, josta vain kesä-ja heinäkuut ovat hyviä tuotantokuukausia. Sähkön siirtokustannukset perustuvat siihen paljonko hetkellistä tehoa sähköverkon pitää pystyä kestämään. Aurinkoenergian pientuottajat siis luistavat sähkön siirtomaksuista suuren osan vuodesta ainakin osittain, mutta käyttävät sitten kuitenkin tammikuussa sitä toistenkustantamaan siirtokapasiteettiä.

Siis tämä kyseinen kirjoittaja vertaa asunnon lisäeristämistä ja aurinkoenergian pientuotantoa toisiinsa tässä asiayhteydessä... Ei jumaliste. Näitä kun on eduskunnan työryhmissä asiantuntijoina niin ymmärtää miksi tämä maa menee päin helvettiä.

 

[Tomak89]

Tässä maassa riittää näitä professoreja, joiden suusta pääsen välillä sellaisia sammakoita, ettei ikinä usko, että ukot ovat akateemisissa huippuviroissa. Artikkelissa on lisäksi kyllä ihan 10/10 klikkiotsikko.

Olen paljon katsellut näitä aurinkosähköjärjestelmiä youtubesta, ihan omasta mielenkiinnosta. Jenkeissä on kyllä todella kehittyvä markkina: laitteille tarjotaan 25v takuuta (paneelin hyötysuhde/teho takuu) ja järjestelmän voi vähentää verotuksessa, ainakin joissain osavaltioissa. Moni järjestelmä tulee järkeväksi tuolla, kun siihen lisätään esim. Teslan Powerwall, eli energiaavarastoiva akkujärjestelmä. Näin monenkaan käyttäjän ei tarvitse siirtää sähköä juurikaan verkkoon, kun valoisan ajan tuotantopiikit voidaan varastoida akkuihin.

Suomessa näihin järjestelmiin liittyy tietääkseni jotain byrokratiaa. Jos teet oikein ison järjestelmän, olet tällöin sähköntuottaja, ja pääset verolle. Sehän on infrastruktuurin investoinneista pois, kun kuluttaja investoi itse tällaiseen järjestelmään. Kasvaa uusia yrityksiä tälle alalle ja rahat lähtee ihmisten tileiltä liikkumaan. Parin tuhannen kotitalouden investointi vastaa jo yhtä tuulivoimalaa.

Tietysti sähköverkot on aika valtava bisnes, ja tällainen paikallisen tuotannon kehitys pelottaa tuossa bisneksessä olevia. Onneksi Suomessa usein valtio ehtii pilaamaan kaiken kehityksen niin ei tarvitse kauaa pelätä.

 

[Resetor]

Tässä maassa riittää näitä professoreja, joiden suusta pääsen välillä sellaisia sammakoita, ettei ikinä usko, että ukot ovat akateemisissa huippuviroissa. Artikkelissa on lisäksi kyllä ihan 10/10 klikkiotsikko.

Olen paljon katsellut näitä aurinkosähköjärjestelmiä youtubesta, ihan omasta mielenkiinnosta. Jenkeissä on kyllä todella kehittyvä markkina: laitteille tarjotaan 25v takuuta (paneelin hyötysuhde/teho takuu) ja järjestelmän voi vähentää verotuksessa, ainakin joissain osavaltioissa. Moni järjestelmä tulee järkeväksi tuolla, kun siihen lisätään esim. Teslan Powerwall, eli energiaavarastoiva akkujärjestelmä. Näin monenkaan käyttäjän ei tarvitse siirtää sähköä juurikaan verkkoon, kun valoisan ajan tuotantopiikit voidaan varastoida akkuihin.

Suomessa näihin järjestelmiin liittyy tietääkseni jotain byrokratiaa. Jos teet oikein ison järjestelmän, olet tällöin sähköntuottaja, ja pääset verolle. Sehän on infrastruktuurin investoinneista pois, kun kuluttaja investoi itse tällaiseen järjestelmään. Kasvaa uusia yrityksiä tälle alalle ja rahat lähtee ihmisten tileiltä liikkumaan. Parin tuhannen kotitalouden investointi vastaa jo yhtä tuulivoimalaa.

Tietysti sähköverkot on aika valtava bisnes, ja tällainen paikallisen tuotannon kehitys pelottaa tuossa bisneksessä olevia. Onneksi Suomessa usein valtio ehtii pilaamaan kaiken kehityksen niin ei tarvitse kauaa pelätä.

Aurinkoenergiaa tuetaan rajusti myös saksassa ja osittain siitä syystä siellä maksetaan sähköstä tuplahintaa suomeen nähden. Suomessa hyviä aurinkopäiviä, johtuen pohjoisesta sijainnistamme on valitettavan vähän.

Jos aurinkoenergiaa halutaan suomeen, niin ennen sitä pitäisi oikeasti miettiä, että mitä energiantuotantoa se korvaisi. Suomessa fossiiliset ja aurinkoenergiantuotanto menevät päällekkäin oikeastaan vain maaliskuussa aurinkoisina pakkaspäivinä. Ennenkuin tämä asia on käyty perusteellisesti läpi, niin en näe mitään syytä tukea aurinkoenergian tuotantoa ainakaan ympäristö perusteilla. Muuten tästä helposti seuraa, että vuoden ympäri tuottava energiantuotanto on huonosti kannattavaa ja sitä korvaamaan me ostetaan tammikuussa venäläistä kivihiili-lauhteella tuotettua sähköä.

Suomessa aurinkovoimala menee verolle vasta yli 50kW voimaloilla, eli tuo ei kosketa yksityisiä missään tapauksessa.

 

[samiv]

Siirtomaksuja ei koskaan tulla saamaan jyvitettyä kulutuksen mukaan (siis sen verkkoinfran kulutuksen ja ylläpidon) ja siitäkin pyritään kauemmaksi. Meillä on jo pitkät perinteet, että kaukana kasvukeskuksista asuvat ihmiset loisivat kokoajan muiden kustannuksella joka asiassa ja sähkönsiirto ei ole ei ole siinä mikään poikkeus.

Satunnaiset aurinkoenergian käyttäjät eivät tuota epäsuhtaa ainakaan heikennä.

 

[tag]

Sähkön siirtokustannukset perustuvat siihen paljonko hetkellistä tehoa sähköverkon pitää pystyä kestämään. Aurinkoenergian pientuottajat siis luistavat sähkön siirtomaksuista suuren osan vuodesta ainakin osittain, mutta käyttävät sitten kuitenkin tammikuussa sitä toistenkustantamaan siirtokapasiteettiä.

Eli jyvittämättömässä maailmassasi sähköä yksinkertaisesti ei olisi tarjolla kaupunkien ulkopuolella, tai se olisi ainakin omavaraista. Et välttämättä saisi kaupunkien ulkopuolella bensaa, kun pumppuun ei tule sähköä, et voi ostaa tarvikkeita jos autosta hajoaa vaikka polttimo. Teollista tuotantoa ei olisi kun ei ollut voimaakaan. jne jne jne.

Meillä on jo pitkät perinteet, että kaukana kasvukeskuksista asuvat ihmiset loisivat kokoajan muiden kustannuksella joka asiassa ja sähkönsiirto ei ole ei ole siinä mikään poikkeus.

Päin vastoin, suurin osa energiasta tuotetaan muualla kuin kaupungeissa. (poislukien helsingin hiilipasketit) Kaupunkilaiset loisivat kun riskit (ydinvoima) ja saasteet (hiili) ulkoistetaan pois kaupungista. Siirtoinfra on rakennettu tuomaan voima myös kaupunkeihin.

Sen infran rakentamisessa on hyötyyn nähden ollut mitätön hinta. Ainut syy miksi se tuntuu nyt, on sen myynti sijoittajille.

 

[zepi]

Sen infran rakentamisessa on hyötyyn nähden ollut mitätön hinta. Ainut syy miksi se tuntuu nyt, on sen myynti sijoittajille.

"Paljonko olet valmis maksamaan talosta ja tonista X joiden pakolliset ylläpitokustannukset ovat Y" vs. "Paljonko olet valmis maksamaan talosta ja tontista X joiden pakolliset ylläpitokustannukset ovat Y+600e/vuosi".

Suht. järkevänä toimijana maksaisit jälkimmäisessä tapauksessa talosta tietysti vähemmän. Jos käyttäisit pään sisäisenä diskonttauskertoimena vaikka varovaista 5%:ia, niin tuon pitäisi näkyä about 12000e hintaerona siinä kohtaa kun vertaat periaatteessa identtisiä taloja keskenään, joista toisessa on 50e/kk korkeampi sähköliittymän hinta kuin toisessa. 2% diskonttauskertoimella ero olisi jo 30 000e.

Jos sähköliittymien hinnat olisivat skutsissa nykyistä korkeammat, olisivat skutsin kämpät vastaavasti nykyistä halvempia, koska ihmiset diskonttaisivat sen asumisen kokonaiskustannuksen siihen asunnon ja tontin ostohintaan. Toki ihmiset eivät tee noita laskelmia millään todelisilla diskonttauskertoimilla, mutta pankki tekee sen ostajan puolesta. "Teidän tulot on 4000e / kk nettona, asumismenot saavat olla korkeintaan 40% tuosta ja ynnätääs sinne lämmitystä ja sähköä ja vettä jne., katsotaas... teillä on varaa korkeintaan 200 000e lainaan". Nyt kun nuo asumiskulut ovat subvention takana alempana kuin pitäisi -> myönnetäänkin 220 000e laina helposti ja kaikkihan sen tietävät, että lainaa otetaan niin paljon kuin pystytään kun persaukisia ollaan.

Ei sillä ole mitään väliä kuka sen pönden matalajännitteisen paikallissiirtoverkon omistaa. Ihan samalla tavalla sen ristisubventointi kaupunkilaisten kuukausimaksuilla on talousteorian mukaan typerää ja johtaa resurssien epäoptimaaliseen käyttöön, koska tuo tuki vääristää ihmisten valintapreferenssejä haja-asutus alue vs. tiivis kaava-alue vs. kerrostalo asumisessa ja se sitten vastaavasti näkyy noiden resurssien liikakäyttönä suhteessa siihen mitä niiden käyttö todellisuudessa yhteiskunnan tasolla maksaa.

 

[tag]

Ei sillä ole mitään väliä kuka sen pönden matalajännitteisen paikallissiirtoverkon omistaa. Ihan samalla tavalla sen ristisubventointi kaupunkilaisten kuukausimaksuilla on talousteorian mukaan typerää ja johtaa resurssien epäoptimaaliseen käyttöön, koska tuo tuki vääristää ihmisten valintapreferenssejä haja-asutus alue vs. tiivis kaava-alue vs. kerrostalo asumisessa ja se sitten vastaavasti näkyy noiden resurssien liikakäyttönä suhteessa siihen mitä niiden käyttö todellisuudessa yhteiskunnan tasolla maksaa.

Jos puhutaan pelkästään pönden paikallissiirtoverkosta, niin tällöin jyvitystä ei tapahdu, joten ei pitäisi olla ongelma kenellekkään.

Jos puhutaan valtakunnan päävoimalinjoista, niin vaihtoehdot ovat binääriset - voimalinjat ovat olemassa tai niitä ei ole. Jälkimmäinen on aika huono, koska A) ei huoltovarmuutta, ei huoltoseisakkeja, ei redundanssia B) yhteiskuntaa ei ole olemassa kuin muutamassa karttapisteessä. Tottakai tämä on tehokasta tiivistä rakentamistataloutta, mutta siinä poissuljetaan valtava määrä muuta taloutta, kuten maatalouden, metsätalouden (infraa ei voi ajattaa jatkuvasti sisään ja ulos kaupungeista).

Esimerkkisi tarkastelee aivan liian kapeaa viipaletta.

 

[zepi]

Jos puhutaan pelkästään pönden paikallissiirtoverkosta, niin tällöin jyvitystä ei tapahdu, joten ei pitäisi olla ongelma kenellekkään.

Jos puhutaan valtakunnan päävoimalinjoista, niin vaihtoehdot ovat binääriset - voimalinjat ovat olemassa tai niitä ei ole. Jälkimmäinen on aika huono, koska A) ei huoltovarmuutta, ei huoltoseisakkeja, ei redundanssia B) yhteiskuntaa ei ole olemassa kuin muutamassa karttapisteessä. Tottakai tämä on tehokasta tiivistä rakentamistataloutta, mutta siinä poissuljetaan valtava määrä muuta taloutta, kuten maatalouden, metsätalouden (infraa ei voi ajattaa jatkuvasti sisään ja ulos kaupungeista).

Esimerkkisi tarkastelee aivan liian kapeaa viipaletta.

En kyllä nyt äkkiseltään ymmärrä miten fingrid liittyy kuluttajasähköön juuri mitenkään. Sitä tarvittaisiin vaikka haja-asutusalueilla ei asuisi ketään ja fingridin olemassaolo laskee sähkön hintaa kun kuluttajat saavat ostettua sähköä halvimmalla tuottavalta taholta sen sijaan, että joutuisivat ostamaan huonoissa olosuhteissa paikallisesti tuotettua sähköä.

 

[tag]

En kyllä nyt äkkiseltään ymmärrä miten fingrid liittyy kuluttajasähköön juuri mitenkään.

Puhe oli sähkönsiirtoinfrasta maaseudulla ja kaupungissa, ja siihen sisältyy myös siirto energian tuottajilta kuluttajille. Ihan olennainen osa kokonaisuutta. Sekä argumentoit taloudellisella tehokkuudella.

Sitä tarvittaisiin vaikka haja-asutusalueilla ei asuisi ketään ja fingridin olemassaolo laskee sähkön hintaa kun kuluttajat saavat ostettua sähköä halvimmalla tuottavalta taholta sen sijaan, että joutuisivat ostamaan huonoissa olosuhteissa paikallisesti tuotettua sähköä.

Ei tarvittaisi, jos maaseutua ei olisi ja energia tuotettaisiin kaupungeissa (hiili/ydin) ja jos tuotannossa olisi riittävästi säätövaraa, ei siirtoverkkoa tarvittaisi. Ei ainakaan alentamaan hintaa, koska sen voisi tehdä virtuaalisella hedgetyksellä, vähän kuin päästökauppa. Päästäisiin talousteorian mukaiseen parempaan tehokkuuteen.

 

[tag]

Uusien öljyesiintymien EROI oli 8 (vuonna 2011, nopea googletus), nyt taitaa olla 5 (jossain podcastissa mainittiin). Siirtymä sähköautoihin tulee pakosti ja pian. Parannusta joudutaan tekemään sekä energian tuotantoon ja siirron kapasiteettiin, eikä suunta ole enää yksioikoinen.

Autojen latauksessa on se hyvä puoli, että sitä voidaan tehdä opportunistisesti, eli voitaisiin ladata esim. varausasteet 50%-100% aurinkoisina ja tuulisina hetkinä. Tällöin uusiutumatonta polttoainetta säästyisi. Pientuotantoa voi hajauttaa maaseudulle, ja tällöin paletti kääntyy ympäri.

 

[tag]

Ja jos rajoitetaan pelkästään Carunaan, niin liittymän aukaiseminen maksaa maaseudulla enemmän kuin kaupungissa. Sen jälkeen kun kupari on jo maassa ja maksettu, niin suurimmat kulut on hallinto (kiinteä), pääomakulut (EKP bondit, negatiiviset), koneisto (kiinteä). Joskus on vielä maanpäällisiä voimalinjoja joihin voi puuta kaatua, ainut ero. Hinnoittelu on asiakkaan ja myyjän välinen ongelma. Voi tilata toiselta toimittajalta jos ei miellytä. Talousteorian mukainen tehokkuus. Nyt taas on de facto monopoli, missä myyjä sanelee hinnan muun tarjonnan mukaan (ei ole), eikä pelkästään kulujen. Vaikea kuvitella että Caruna hyvyyttään myy siirtoa tappiolla subventoimalla toisilta asiakkailta. Päin vastoin, verkko on jo olemassa, ja mitä enemmän käyttöä myydään, sitä parempaa tuottoa.

 

[JaniKari]

Sähkönsiirosta saa 7.05% tuoton sitoutuneelle pääomalle. Eli mitä enemmän saat investoitua rahaa verkkoon sen isomman euromääräisen tuoton saat. Tämän takia sähköyhtiöt ovat vetämässä uusia kalliita kaapeleita jokaiseen mummon mökkiin innokkaana. Kaikki maksaa nämä maalaisten kalliit kaapelit tasapuolisesti koska Carunaa ei kiinosta mistä raha tulee kunhan sitä tulee enemmän.

Kuka tollo tuota energiavirastoa johtaa? Pitäisi jonkinlainen tehokkuus vaatimus saada näille monopoli firmoille. Nythän mitä tehottomampi on sitä paremmat tuotot saa. Ja tämä näkyy sähkölaskussa.