Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Grez]

Onko tässä luvut suunnilleen oikein: asunto 300k, Nordean omarahoitusosuus 30k, Garantian takaus 3k?

Tuskin on Nordean omarahoitusosuutta OP:n lainassa Ja ei taida edes Nordea ja Garantia tehdä yhteistyötä, kun Nordealla on oma kilpaileva tuote.

 

[Warwick]

Tuskin on Nordean omarahoitusosuutta OP:n lainassa Ja ei taida edes Nordea ja Garantia tehdä yhteistyötä, kun Nordealla on oma kilpaileva tuote.

Itselleni oli ainakin selvää, että Nordealta oli saatu myös tarjous, jossa oli takauksen sijaan vaadittu omarahoitusosuutta.

 

[Grez]

Itselleni oli ainakin selvää, että Nordealta oli saatu myös tarjous, jossa oli takauksen sijaan vaadittu omarahoitusosuutta.

Sori, joo siis kommentoit tietenkin tuota hylättyä Nordean tarjousta. Mutta siis Nordealla ei tosiaan heidän omalla tuotteella (ainakaan heidän sivujen mukaan) ole mahdollista saada 100% lainaa ilman muita vakuuksia kun taas Garantian kanssa olisi.

 

[Grazer]

Ehkä tässä kommentissa kirkastuu se asia, mikä ei tunnu ihmisille valkenevan.

Asunnon arvo on se, mitä siitä ollaan valmiita maksamaan. (niin se on kaikissa sijoituksissa)

Mitään taetta "normaalitasosta" ei ole. Ehkä tämä on se oikea normaali taso? Ja voihan se arvo vielä tuostakin pudota, vaikka toiset 27 pinnaa? Jotain perähikiää kerrostalossa myynnissä ja kaikki haistaa veren vedessä.

Ja ihan lopuksi vaan, että ei kyllä ketkään asunto sijoittajat pitkään pärjää, jos ottavat jokaisesta asunnosta "pataan" -250€. Ymmärtääkseni tarkoitus on ottaa fikkaan 250€ per asunto(tai ainakin olla lähellä nollaa) jos sitten tuo varallisuus tulevaisuudessa on se sijoittamisen tarkoitus.
En ole ainakaan kuullut, että kukaan ostaisi sijoitusasuntoa niin, että ottaa 250€ pataan kuukaudessa. Tosin saatan pyöriä köyhissä piireissä, joissa rahalla on suuri merkitys.

Näinpä. Ei ylipäänsä ole olemassa erikseen mitään maagista normaalitasoa joka eroaisi markkinahinnoista. Jos vaikka 2020 osti asunnon ja maksoi siitä yksi rahaa niin se oli sen hetkinen nollakorkojen paisuttama normaalitaso. Kun euriborit lähtivät nousuun, uudeksi normaalitasoksi tuli alempi hinta, sanotaan vaikka 0,85 rahaa, jossa on huomioitu se, että raha maksaa taas jotain. Tai jos sitä normaalitasoa väkisin haetaan, niin itse näen että nykytaso on se normaalitaso, kun rahallakin on taas joku hinta. Nollakorkoaika oli vain normaalia pidempään kestänyt markkinahäiriö, jonka fiksut huomasivat ja ne vähemmän fiksut eivät huomanneet. Itse kuulun molempiin. Yhtäältä en ostanut nollakorkohuumassa "halvalla" ylisuurta asuntoa (kaksiota tai kolmiota) vaan tyydyin yksiöön, mutta toisaalta hairahduin sijoittamaan kiinteistörahastoon, joka on tällä hetkellä noin 15 % pakkasella eikä rahoja saa edes lunastettua. Onneksi ei ole tuolle rahastossa jumissa olevalle rahalle tarvetta.

 

[antti-x]

Joo niin väljässä maassa kuin Suomi sanoisin, että tosi pieni osa asuinkiinteistöistä on sellaisia että niiden arvon voi odottaa nousevan edes saman verran tai ainakaan enemmän kuin tulee kuluja peruskorjauksista yms. Tietty se voisi muuttua sitten jos uudisrakentaminen tulee tosi kalliiksi, mutta kuvittelisin että siinä on huippu jo saavutettu suhteessa muuhun hintatasoon. Päinvastoin teknolginen kehitys (robotit, uudet ratkaisut talotehtaissa jne) voi vähän pidemmällä aikavälillä laskea uudisrakentamisen hintaa suhteessa yleiseen hintatasoon, mikä sitten laskee vanhojenkin asuntojen hintoja.

 

[Tiutau]

Itsellä Danske ei hyväksynyt pk-seudulla olevaa kiinteistöä lainan vakuudeksi. Tai siis olisivat hyväksyneet kohteen pienellä 60% omarahoituksella. Sanoivat suoraan että kiinteistökaupassa tulisi kohteen olla "uuden karhea". No mitäpä kun en halua uuden karheaa vaan vähän vanhemman paremmalla sijainnilla ja budjettiin sopivalla hinnalla?

Kyseessä oli 50v vanha ok-talo 900m2 omalla tontilla, uusitulla katolla ja vesijohdoilla.

Ammattini puolesta luulin tietäväni aavistuksen enemmän rakentamisesta ja rakennuksiin liittyvistä mahdollisista riskeistä, kuin rahoitusalan ammattilaiset, mutta ilmeisesti näin ei ole. Sain pitkän viestin, jossa osattiin kertoa kaikki mahdolliset ja mahdottomat ongelmat joihin tulen törmäämään.

 

[Mikkos]

Itsellä Danske ei hyväksynyt pk-seudulla olevaa kiinteistöä lainan vakuudeksi. Tai siis olisivat hyväksyneet kohteen pienellä 60% omarahoituksella. Sanoivat suoraan että kiinteistökaupassa tulisi kohteen olla "uuden karhea". No mitäpä kun en halua uuden karheaa vaan vähän vanhemman paremmalla sijainnilla ja budjettiin sopivalla hinnalla?

Kyseessä oli 50v vanha ok-talo 900m2 omalla tontilla, uusitulla katolla ja vesijohdoilla.

Ammattini puolesta luulin tietäväni aavistuksen enemmän rakentamisesta ja rakennuksiin liittyvistä mahdollisista riskeistä, kuin rahoitusalan ammattilaiset, mutta ilmeisesti näin ei ole. Sain pitkän viestin, jossa osattiin kertoa kaikki mahdolliset ja mahdottomat ongelmat joihin tulen törmäämään.

Ne on ne numerot mitkä näitä ratkaisee..

 

[hsalonen]

En tiedä onko tuo nyt niin itsestään selvä, että takaus kannattaa ottaa. Siinä menee 3k etupeltoon hukkaan, kun omarahoituksen vaihtoehtoistuotto on aina epävarma. Lisäksi 100% lainalla ostetusta asunnosta vakuusarvoa johonkin muuhun ei tule riittämään pitkiin aikoihin.

Minulla on työkaveri jo maksanut kämppänsä, otti 100% lainan ja maksoi takauksista jotain. Itse säästelin sen omarahoituksen loppuun (oli ASP-tili) ja vieläkin makselen omaani.
Hänellä toki halvempi asunto ja lyhyempi laina-aika, mutta myös parin vuoden etumatka tästä johtuen.

Kyllä itse näin vanhempana näen asian niin, että asuntoon kiinni heti, kun pääsee ja sitten nelikymppisenä tai viisikymppisenä on vapaa kuluista ja maksuista - jos ei perhe-elämä monimutkaista tätä. Silloinkin on jo kuitenkin osittain maksettu kämppä pohjalla ja sen voi vaikka panna vuokralle.

 

[chrisekh]

Kyllä itse näin vanhempana näen asian niin, että asuntoon kiinni heti, kun pääsee

Oma lisays on etta heti kiinni asuntoon mutta sellaiseen asuntoon jonka saa maksettua 10 vuodessa pois ja on helppo myyda. Sen jalkeen vasta alkaa miettimaan sita paremman ostamista.

 

[Tiutau]

Ne on ne numerot mitkä näitä ratkaisee..

Erikoisesti OP:lle kyseinen torppa kelpasi. Danskelta vain oli parempi lainatarjous.
Ehkä niitä numeroita katsotaan erilailla eri pankeissa.

 

[kilroy1]

Itsellä Danske ei hyväksynyt pk-seudulla olevaa kiinteistöä lainan vakuudeksi. Tai siis olisivat hyväksyneet kohteen pienellä 60% omarahoituksella. Sanoivat suoraan että kiinteistökaupassa tulisi kohteen olla "uuden karhea". No mitäpä kun en halua uuden karheaa vaan vähän vanhemman paremmalla sijainnilla ja budjettiin sopivalla hinnalla?

Kyseessä oli 50v vanha ok-talo 900m2 omalla tontilla, uusitulla katolla ja vesijohdoilla.

Ammattini puolesta luulin tietäväni aavistuksen enemmän rakentamisesta ja rakennuksiin liittyvistä mahdollisista riskeistä, kuin rahoitusalan ammattilaiset, mutta ilmeisesti näin ei ole. Sain pitkän viestin, jossa osattiin kertoa kaikki mahdolliset ja mahdottomat ongelmat joihin tulen törmäämään.

Kävin yhtä kohdetta katsomassa niin juteltiin samalla n. 30v alalla toimineen välittäjän kanssa. Kertoi että vanhempien kiinteistöjen kanssa on todella huono tilanne myydä mitään. Vaikka kohde olisi kuntotarkastettu, ok kunnossa oleva, hintaa alle 120t€, sijainti Uudellamaalla ja ostaja rakennusalan ammattilainen pankki ei rahoita koska vanha kiinteistö on niin iso riski. Sama ostaja saisi kyllä isomman lainan 70- 80luvun asunto-osakkeen ostoon, niissä ei kait mitään riskejä sitten olekaan.

 

[Mikkos]

Erikoisesti OP:lle kyseinen torppa kelpasi. Danskelta vain oli parempi lainatarjous.
Ehkä niitä numeroita katsotaan erilailla eri pankeissa.

Sepä se. Toisten pankkien mielestä ei ole kannattavaa ostaa omaa asuntoa jonka lainanlyhennys on 100e kuussa ja yhtiövastike 250e kuussa, eli 350e kuussa, kun vuokra sen hetkisestä asunnosta on 650e/kk..

 

[Taneli-]

Joo niin väljässä maassa kuin Suomi sanoisin, että tosi pieni osa asuinkiinteistöistä on sellaisia että niiden arvon voi odottaa nousevan edes saman verran tai ainakaan enemmän kuin tulee kuluja peruskorjauksista yms. Tietty se voisi muuttua sitten jos uudisrakentaminen tulee tosi kalliiksi, mutta kuvittelisin että siinä on huippu jo saavutettu suhteessa muuhun hintatasoon. Päinvastoin teknolginen kehitys (robotit, uudet ratkaisut talotehtaissa jne) voi vähän pidemmällä aikavälillä laskea uudisrakentamisen hintaa suhteessa yleiseen hintatasoon, mikä sitten laskee vanhojenkin asuntojen hintoja.

Niin yleensähän se on se tontti minkä arvo nousee ja sen mukana sitten kyseisen asuntokokonaisuuden mikä sillä sattuu sijaisemaan. Mitä lähempänä se tontti on kasvukolmiota sen paremmin se säilyttää arvonsa tai jopa nostaa sitä.

Eihän oikeasti rakenteellisesti ne esim. Helsingin, Tampereen, Turun tms. asunnot ole välttämättä Suomen kalleimpia mutta se tontti siinä eniten maksaa. Varsinkin jos se on omistustontti eikä vuokralla.

 

[JPKainulainen]

Sepä se. Toisten pankkien mielestä ei ole kannattavaa ostaa omaa asuntoa jonka lainanlyhennys on 100e kuussa ja yhtiövastike 250e kuussa, eli 350e kuussa, kun vuokra sen hetkisestä asunnosta on 650e/kk..

Eikai se pankki sitä laske, mikä on kannattavaa sinulle, vaan mikä on kannattavaa pankille. Jos pankki ei koe saavansa sinusta riittävästi tuottoa suhteessa pankin ottamaan riskiin, ei pankki lähde lainoittamaan. Lisäksi pankeissa ohjataan lainaportfolioiden koostumusta. Jossain pankissa on voitu esimerkiksi tehdä päätös, ettei tällä hetkellä lainoiteta kuin tietynlaisia kohteita tai tietynlaisilta alueilta.

 

[Mikkos]

Eikai se pankki sitä laske, mikä on kannattavaa sinulle, vaan mikä on kannattavaa pankille. Jos pankki ei koe saavansa sinusta riittävästi tuottoa suhteessa pankin ottamaan riskiin, ei pankki lähde lainoittamaan. Lisäksi pankeissa ohjataan lainaportfolioiden koostumusta. Jossain pankissa on voitu esimerkiksi tehdä päätös, ettei tällä hetkellä lainoiteta kuin tietynlaisia kohteita tai tietynlaisilta alueilta.

Kyllä. Eli ne numerot. Ne numerot..

 

[JRan]

Kyllä. Eli ne numerot. Ne numerot..

Todellakin, jokainen pankki on voittoa tavoitteleva "yritys" (osa toki osuuskuntia), siinä missä mikä muu tahansa yritys. Eli he voi valita asiakkaat ja sen mitä ne heille tarjoavat.

Jokainen pankki yrittää päästä eroon niistä asiakkaista, jotka tuo sitä kuraa lattialle (yleisesti asiakas, jolla on tili ja joku Debit kortti) ja hankkia niitä, jotka kantaa sitä rahaa pankille (asiakkaat joilla on rahaa, joille voi myöntää ja myydä lainoja, luottokortteja, pankin omia rahastoja, jotain ihan järjettömiä tuotteita, kuten eläkevakuutus, säästövakuutus, "vakuutuksenvakuutus" jne.).

Edit: toki siis jos riski/tuotto ei miellytä, niin silloin myös myydään eioota.

 

[Grazer]

Asuntokauppa | Miljoonakotien kauppa Westendissä, Eirassa ja Ullanlinnassa pyörii omilla säännöillään

Miljoonien eurojen luksusasunnot käyvät kaupaksi, vaikka muu asuntokauppa yskii. Välittäjät paljastavat, miten ja kenelle niitä myydään.

www.hs.fi

Maksumuurin takana oleva artikkeli miljoonalukaaleista, mutta mikäli artikkeliin on uskominen, rikkaat ovat ymmärtäneet sen tosiasian, mitä rahvas ja tuulipukusijoittaja ei vielä ole ymmärtänyt:

Pitkään oli tilanne, jossa kalliiden asuntojen omistajat eivät halunneet myydä uusilla hinnoilla eivätkä ostajat ostaa vanhoilla hinnoilla, Satuli sanoo.

”Nyt on ymmärretty, että vanhat hinnat ovat mennyttä aikaa.”

Asuntokauppa | Helsingin asuntojen reaalihinnoista on sulanut yli neljännes

Helsingin asuntojen hinnat laahaavat, vaikka väkiluku kasvaa reippaasti.

www.hs.fi

Helsingin väkiluku kasvaa noin 10 000 ihmisellä vuodessa ja Osmo Soininvaara kyselee, joko se asuntotuotanto kohta alkaisi taas. Ei ilmeisesti ole vielä saatu vanhoja myytyä niin eipä se oikein vielä voi alkaa.

Asuntojen hinnoissa ripeä väestönkasvu ei kuitenkaan vielä näy. Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kertoo vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishintojen tulleen alas kesäkuun 2022 huipuista 15,7 prosenttia. Jos inflaation vaikutus otetaan huomioon, niin asuntojen huippuhinnat koettiin toukokuussa 2021. Siitä lähtien asuntojen reaalihinnat ovat tulleet alas Helsingissä jo 26 prosenttia, Kostiainen laskee. ”Yli neljännes on lähtenyt.”

Hinnat laskivat koko maassa elokuussa 1,9 prosenttia vuodentakaisesta. Helsingissä hinnat nousivat vuodessa 0,4 prosenttia vuodentakaisesta.

Aika kauan saavat nykyiset omistajat odotella, jos mielivät paluuta menneeseen hintatasoon. Ja nykyinen maailmantilanne ja varsinkin Suomen valtion tilanne huomioiden mitään pikaista nousua ei todellakaan ole tulossa.

Minkäänlaista rajua hintojen nousupiikkiä ei Kostiaisen mukaan kuitenkaan ole näköpiirissä, koska rakennusyhtiöillä ja rahoittajilla on hyvät valmiudet rakentaa lisää, jos kysyntää riittää.

 

[Pete88]

Oma lisays on etta heti kiinni asuntoon mutta sellaiseen asuntoon jonka saa maksettua 10 vuodessa pois ja on helppo myyda. Sen jalkeen vasta alkaa miettimaan sita paremman ostamista.

Voi sitä säästääkin, mutta vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Aloitettiin vaimon kanssa ASP-säästäminen 2017 ja nyt 2025 asutaan omassa kodissa, joka uusi okt. Omarahoitusosuus tuostakin nousi n. 30 %:iin siinä vaiheessa kun muutettiin sisään. En nyt ole vielä pitänyt kiirettä lyhennyksien kanssa, mutta ihan mukavaa, että on jo omaakin enemmän.

Erikoisesti OP:lle kyseinen torppa kelpasi. Danskelta vain oli parempi lainatarjous.
Ehkä niitä numeroita katsotaan erilailla eri pankeissa.

Meille ei Danske halunnut järkevillä ehdoilla myöntää rakennuslainaa, vaikka rakennettiin suht hyvälle sijainnille, omarahoitusosuus oli yli 20 % ja maksukyky kunnossa. Varmaan vaan oltiin tosiaan liian kitupiikkejä pankille, niin passasivat.

 

[Taneli-]

Voi sitä säästääkin, mutta vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Aloitettiin vaimon kanssa ASP-säästäminen 2017 ja nyt 2025 asutaan omassa kodissa, joka uusi okt. Omarahoitusosuus tuostakin nousi n. 30 %:iin siinä vaiheessa kun muutettiin sisään. En nyt ole vielä pitänyt kiirettä lyhennyksien kanssa, mutta ihan mukavaa, että on jo omaakin enemmän.

Tuo kuulostaa järkevämmältä ja varmaan pankkikin mieluummin antaa lainaa kun näkee suoraan että on sitouduttu, säästetty pidempään, pystytään elämään kurinalaisesti ja maksamaan sitä lainaa sekä oikeasti halutaan se kämppä eikä vaan "noo, elämäntilanne muuttui joten tahdon ekan kämpän just nyt mitään ei oo säästössä mutta vähintään kolmio mieluusti omakotitalo ja uusi..."

 

[wertiy]

Tuo kuulostaa järkevämmältä ja varmaan pankkikin mieluummin antaa lainaa kun näkee suoraan että on sitouduttu, säästetty pidempään, pystytään elämään kurinalaisesti ja maksamaan sitä lainaa sekä oikeasti halutaan se kämppä eikä vaan "noo, elämäntilanne muuttui joten tahdon ekan kämpän just nyt mitään ei oo säästössä mutta vähintään kolmio mieluusti omakotitalo ja uusi..."

Ei ole sisäpiiritietoa, mutta vahvasti epäilen pankkien karsivan lainakantaa sen perusteella kuka on pitkään sitoutunut tai kuka on kitupiikki muihin pankin palveluihin. Mistä nämä edes pitäisi tulla pankin tietoon? Ainakaan meiltä ei tällaisia asioita ole tiedusteltu ja pankin muitakin palveluita myyty aktiivisesti siinä kohtaa, kun lainatarjous on jo saatu.

Itse uskon pankkien tekevän laskelmat puhtaasti numeroiden ja sijainnin varassa. Ehkä jos tuntee henkilökohtaisesti pankinjohtajan niin siitä voi jotakin extraa saada ainakin pienemmissä pankeissa... Jos näistä joku tuottaa vähänkään riskiä pankille niin se näkyy tarjouksessa. Pete88 tapauksessa tulee puhtaasti mieleen voisiko okt rakentaminen olla pankin silmissä riski ottaen huomioon inflaatiohuipun ja alan konkurssiaallon.

Sijainnin suhteen pankit tuntuivat olevan hyvin tietoisia. Meidän hakiessa lainalupausta pk-seudulle Kirkkonummi oli jo vähän kintaalla antavatko samoilla marginaaleilla kuin Espooseen tai Helsinkiin (hieman alle 0,4 %). Ainakin jos oltaisiin katsottu yhtään kauempaa Espoon rajan tuntumasta.

 

[Taneli-]

Mistä nämä edes pitäisi tulla pankin tietoon?

Aika kädetön ja aivoton täytyy pankin henkilöstön olla jos ei oikeasti tajua lukuja mitä näytetään suoraan nenän eteen.. ..eli jos kuten yllä kirjoitettiin on ASP tili ollut ja ollaan säästetty vuodesta 2017 puolison kanssa ja nyt 2025 on sitten se omakämppä mihin on noin 30% omaa rahaa laitettu en oikeasti tiedä miten pankki ei tuosta näkisi että henkilöt ovat sitoutuneet, säästäneet jne...

Eli onhan tuossa huomattavasti pienempi riski pankin "menettää rahaa" vaikka pariskunta menisi konkurssiin ja paikka otettaisiin haltuun kun siitä on päälle 30% itse maksettu jo eli siitä on alle 70% sitä lainaa... lisäksi pankin henkilökunta näkee että ovat lähes 10 vuotta jaksaneet pitkäjänteisesti säästää ja laittaa sitä rahaa syrjään ihan tarkoituksena hankkia se asunto = he todennäköisemmin pystyvät jatkamaan tuota eli maksamaan ne lyhennykset kuin vaikka sellainen jonka tili on jokainen kuukausi vingutettu miinukselle ennenkuin se palkka maksetaan...

 

[Kernomas]

Ei nyt osu ihan suoraan otsikkoon, mutta millaisia marginaaleja olette saaneet mökkilainaan? Tai muotoillaan kysymystä vielä siten, että kuinka paljon korkeampaa marginaalia on odotettavissa mökkilainaan vs. asuntolaina?

 

[dale.jr]

Ei nyt osu ihan suoraan otsikkoon, mutta millaisia marginaaleja olette saaneet mökkilainaan? Tai muotoillaan kysymystä vielä siten, että kuinka paljon korkeampaa marginaalia on odotettavissa mökkilainaan vs. asuntolaina?

Annetaanko mökeille vielä lainaa

 

[wertiy]

Aika kädetön ja aivoton täytyy pankin henkilöstön olla jos ei oikeasti tajua lukuja mitä näytetään suoraan nenän eteen.. ..eli jos kuten yllä kirjoitettiin on ASP tili ollut ja ollaan säästetty vuodesta 2017 puolison kanssa ja nyt 2025 on sitten se omakämppä mihin on noin 30% omaa rahaa laitettu en oikeasti tiedä miten pankki ei tuosta näkisi että henkilöt ovat sitoutuneet, säästäneet jne...

Eli onhan tuossa huomattavasti pienempi riski pankin "menettää rahaa" vaikka pariskunta menisi konkurssiin ja paikka otettaisiin haltuun kun siitä on päälle 30% itse maksettu jo eli siitä on alle 70% sitä lainaa... lisäksi pankin henkilökunta näkee että ovat lähes 10 vuotta jaksaneet pitkäjänteisesti säästää ja laittaa sitä rahaa syrjään ihan tarkoituksena hankkia se asunto = he todennäköisemmin pystyvät jatkamaan tuota eli maksamaan ne lyhennykset kuin vaikka sellainen jonka tili on jokainen kuukausi vingutettu miinukselle ennenkuin se palkka maksetaan...

Eli tiivistettynä pankki katsoo numeroita (ja sijaintia). Ja jos joku tässä yhdistelmässä on pankin mielestä heikompaa niin pisteet laskee. Voihan se Pohjois-Karjalassa asuva henkilökin olla vakkarityössä riittävän hyvällä palkalla, pitkäjänteinen säästäjä 50% omarahoitusosuudella, mutta pankki silti näkee sijainnin niin huonona ettei suostu antamaan loppuosaan lainaa.

Kannattaa muistaa millä pankki tekee parasta rahaa eli pitkät lainat ja suuret lainasummat sekä tietysti lisämyynti, mitkä harvemmin ehtona. Vakuudet ja tulot pitää kuitenkin pitää olla kunnossa. Suuri omarahoitusosuus tai halu maksaa laina mahdollisimman nopeasti pois on pankille huonompi diili. Itse tarjouduin tarvittaessa nostamaan omarahoitusosuutta sijoitussäästöillä, mutta pankkihenkilö torppasi tämän heti tarpeettomana ja varmaan myös näkyy pankin silmissä suurempana riskinä takaisinmaksun suhteen. Parempi oli pitää sijoitukset ennallaan tuottamassa ja puskurina pahan päivän varalle kuin alkaa omarahoitusosuutta kasvattamaan. Sekä tietysti kosiskelivat siirtämään sijoitukset OP:lle (ei kuitenkaan ehtona lainalle). Sijoituksissa oleva summa kuitenkin reilusti alle 6 numeroinen.

 

[BigBen]

Ei nyt osu ihan suoraan otsikkoon, mutta millaisia marginaaleja olette saaneet mökkilainaan? Tai muotoillaan kysymystä vielä siten, että kuinka paljon korkeampaa marginaalia on odotettavissa mökkilainaan vs. asuntolaina?

0,77 % - 1,1 % välillä on tainnut olla omat tarjoukset. Lainan nostamisesta piakkoin kolme vuotta.

 

[Angus_McGyver]

Kyselin isännöintitoimistolta miten remonttilainan ylimääräinen lyhennys käytännössä toimii (oma osuus alle 10t€ ikkunat, iloqit tjsp eli ei mitään isoa). Alla vastaus:

Handelsbankenin palkkiot ylimääräisistä lyhennyksistä ovat muuttuneet keväällä, pankki peri aina ylimääräisestä lyhennyksestä 300,00 €. Isännöintitoimisto veloittaa lainaosuuslaskusta 50,60 €. Ylimääräisiä lyhennyksiä voi tehdä milloin vain.

Onko moiset ehdot normaaleja? Tuntuu hurjalta että jos haluan heittää vaikka tonnin tai pari oman osuuden lyhennykseen joudun maksamaan pankille 300€ ja bonarima isännöinnille 50€ "kuluja". Ymmärrän toki pankin näkökulman eli että yritetään pyrkiä siihen että velkaa lyhennetään pienissä erissä mahdollisimman kauan jotta korkokulut saadaan maksimiin mutta tuntuu joka tapauksessa härskiltä toiminnalta.

 

[Angus_McGyver]

e: tuplat

 

[JRan]

Kyselin isännöintitoimistolta miten remonttilainan ylimääräinen lyhennys käytännössä toimii (oma osuus alle 10t€ ikkunat, iloqit tjsp eli ei mitään isoa). Alla vastaus:

Handelsbankenin palkkiot ylimääräisistä lyhennyksistä ovat muuttuneet keväällä, pankki peri aina ylimääräisestä lyhennyksestä 300,00 €. Isännöintitoimisto veloittaa lainaosuuslaskusta 50,60 €. Ylimääräisiä lyhennyksiä voi tehdä milloin vain.

Onko moiset ehdot normaaleja? Tuntuu hurjalta että jos haluan heittää vaikka tonnin tai pari oman osuuden lyhennykseen joudun maksamaan pankille 300€ ja bonarima isännöinnille 50€ "kuluja". Ymmärrän toki pankin näkökulman eli että yritetään pyrkiä siihen että velkaa lyhennetään pienissä erissä mahdollisimman kauan jotta korkokulut saadaan maksimiin mutta tuntuu joka tapauksessa härskiltä toiminnalta.

Kyllä nää ihan normaaleja on, joissain yhtiöissä on eri käytäntöjä, esimerkiksi ylimääräiset lyhennykset on mahdollisia ilmeiseksi, kerran vuodessa, kun yhtiö lyhentää lainaa tai esimerkiksi asuntokaupan yhteydessä lainan voi maksaa pois kuluitta. Toki kuulostaa siltä, että tämä tuskin olisi mahdollista tossa yhtiössä, missä olet osakkaana.

 

[Taneli-]

Onko moiset ehdot normaaleja?

Se vaihtelee.

- Monesti (ei tietysti aina) on esim. kerran vuodessa aika kun voi maksaa ilmaiseksi lopun lainan pois.

- Yleensä (en tiedä onko edes poikkeuksia?) koko lainan voi päättää maksavansa kerralla pois tai "kerran kuussa X vuoden ajan" kun se laina ensimmäistä kertaa tulee maksettavaksi.

Tuollainen että "aina kun siltä tuntuu lyhentelee vähän enemmän" yhtiölainaa maksaa kyllä lähes poikkeuksetta extraa. Eikä ole ns. järkevää.

 

[Grez]

Handelsbankenin palkkiot ylimääräisistä lyhennyksistä ovat muuttuneet keväällä, pankki peri aina ylimääräisestä lyhennyksestä 300,00 €. Isännöintitoimisto veloittaa lainaosuuslaskusta 50,60 €. Ylimääräisiä lyhennyksiä voi tehdä milloin vain.

Tuossa on kenties keskeisin pointti Handelsbanken. He on lopettaneet pankkitoiminnan Suomessa ja koska olisi kohtuutonta (tai jopa mahdotonta) irtisanoa suorilta lainat, niin ovat nostaneet palkkiot ja marginaalit älyttömän suuriksi sillä ajatuksella, että asiakkaat vetävät johtopäätökset ja vaihtavat pankkia.

Toki muillakin pankeilla voi olla kuluja, mutta yleensä olen itse törmännyt sen tyyliseen, että kaksi kertaa vuodessa (esim. kesäkuu ja joulukuu) on osakkaalla mahdollisuus maksaa oma osuutensa pois. Ja tuokin pari kertaa vuodessa on johtuen siitä että taloyhtiö maksaa silloin lyhennyksen pankille, niin isännöitsijälle ei tule lisävaivaa laskea lainaosuus. Katsoin juuri yhdestä Hypon remonttilainatarjouksesta niin "Ylimääräisistä lyhennyksistä, jotka perustuvat velallisen osakkailtaan saamiin maksusuorituksiin, ei peritä kulua."

Tuollainen että "aina kun siltä tuntuu lyhentelee vähän enemmän" yhtiölainaa maksaa kyllä lähes poikkeuksetta extraa. Eikä ole ns. järkevää.

Niin mä jotenkin ymmärsin, että McGyver olisi halunnut maksaa oman osuutensa kokonaan pois. Summa vaan oli pieni.

 

[SuperKilppari]

Kyselin isännöintitoimistolta miten remonttilainan ylimääräinen lyhennys käytännössä toimii (oma osuus alle 10t€ ikkunat, iloqit tjsp eli ei mitään isoa). Alla vastaus:

Handelsbankenin palkkiot ylimääräisistä lyhennyksistä ovat muuttuneet keväällä, pankki peri aina ylimääräisestä lyhennyksestä 300,00 €. Isännöintitoimisto veloittaa lainaosuuslaskusta 50,60 €. Ylimääräisiä lyhennyksiä voi tehdä milloin vain.

Onko moiset ehdot normaaleja? Tuntuu hurjalta että jos haluan heittää vaikka tonnin tai pari oman osuuden lyhennykseen joudun maksamaan pankille 300€ ja bonarima isännöinnille 50€ "kuluja". Ymmärrän toki pankin näkökulman eli että yritetään pyrkiä siihen että velkaa lyhennetään pienissä erissä mahdollisimman kauan jotta korkokulut saadaan maksimiin mutta tuntuu joka tapauksessa härskiltä toiminnalta.

Sattumalta juuri kysynyt omalta isännöitsijältä samaa. Tällaista vastausta sain:

HB
Veloituksetta voi lyhentää X.2026 ja Y.2026
Ylimääräisen lainan lyhennyksen kulu 300,00, mikäli maksetaan muulloin kuin sopimukseen merkittynä lyhennyspäivänä

OP
Velkaosuuden voi lyhentää joka kuukauden viimeinen päivä kuluitta

Eli en tiedä onko Handelsbankenilla erilaisia sopimuksia, mutta ainakin minun taloyhtiön HB-lainaa pitäisi pystyä lyhentämään veloituksetta kaksi kertaa vuodessa. Kysyin koko lainaosuuden maksamista pois kerralla, en tiedä voisiko se vaikuttaa myös asiaan. Ylläolevaan spekulaatioon voisi sopia, että jos maksaa kokonaan pois niin siitä ei veloiteta ylimääräistä kulua.

Lainaosuuslaskut taitavat nykyään maksaa useimmilla isännöitsijöillä. Omalla maksaa 65,00 euroa/kpl (eli hyvä automaatti tosiaan). Kulujen takia varmaan ainoat järkevät vaihtoehdot on maksaa heti alussa ennen kuin tulee vastikkeeksi, tai sitten maksaa kerralla pois. Tonnin lyhennyksellä varmaan tuo lainaosuuslasku jo syö kaiken (taloudellisen) hyödyn, saati sitten jos pankille pitää maksaa kuluja.

Edit 4.12.2025: Jos joku tätä selaa tulevaisuudessa, niin pikamuokkaus: Handelsbanken peri sen 300 euroa lainan lyhennyksestä, isännöitsijä oli kirjannut asian itselleen väärin aluksi ja joutui selvittämään pari kertaa, mutta 300 euroa tuli lopputulokseksi ja joutui maksamaan.

 

[vemkki]

Kyselin isännöintitoimistolta miten remonttilainan ylimääräinen lyhennys käytännössä toimii (oma osuus alle 10t€ ikkunat, iloqit tjsp eli ei mitään isoa). Alla vastaus:

Handelsbankenin palkkiot ylimääräisistä lyhennyksistä ovat muuttuneet keväällä, pankki peri aina ylimääräisestä lyhennyksestä 300,00 €. Isännöintitoimisto veloittaa lainaosuuslaskusta 50,60 €. Ylimääräisiä lyhennyksiä voi tehdä milloin vain.

Onko moiset ehdot normaaleja? Tuntuu hurjalta että jos haluan heittää vaikka tonnin tai pari oman osuuden lyhennykseen joudun maksamaan pankille 300€ ja bonarima isännöinnille 50€ "kuluja". Ymmärrän toki pankin näkökulman eli että yritetään pyrkiä siihen että velkaa lyhennetään pienissä erissä mahdollisimman kauan jotta korkokulut saadaan maksimiin mutta tuntuu joka tapauksessa härskiltä toiminnalta.

Mulla tuli vastaan viime vuosikymmenellä aiemmassa taloyhtiössä tuollainen, kun halusin maksaa pois juuri ostamani asunnon yhden remonttilainan. Pankki peri siitä muutaman satasen ylimääräistä. Taisi olla Nordean laina. Toisen remonttilainan kohdalla olisi ollut sama tilanne, joten jätin sen menemään normaaleina lyhennyksinä vastikkeessa.

 

[chrisekh]

Mulla tuli vastaan viime vuosikymmenellä aiemmassa taloyhtiössä tuollainen, kun halusin maksaa pois juuri ostamani asunnon yhden remonttilainan. Pankki peri siitä muutaman satasen ylimääräistä.

Olet varma että pankki ei tarjonnut mitään tiettyä päivämäärää koska olisi saanut maksaa ylimääräisen lyhennyksen ilmaiseksi?

 

[Grez]

Ei kannata luottaa siihen että jos yhdessä taloyhtiössä toimii yhdellä tavalla, niin toimii kaikissa muissakin. Pankkien taloyhtiöille antamat luotot ei ole kuluttajaluottoja, joten niiden ehdot on aika vapaasti sovittavissa.

Eli en tiedä onko Handelsbankenilla erilaisia sopimuksia, mutta ainakin minun taloyhtiön HB-lainaa pitäisi pystyä lyhentämään veloituksetta kaksi kertaa vuodessa. Kysyin koko lainaosuuden maksamista pois kerralla, en tiedä voisiko se vaikuttaa myös asiaan. Ylläolevaan spekulaatioon voisi sopia, että jos maksaa kokonaan pois niin siitä ei veloiteta ylimääräistä kulua.

Sinänsä niillä selvästikin on erilaisia sopimuksia, kun tässäkin artikkelissa sanotaan: "Marginaalin nostaminen kaksinkertaiseksi ei koske kaikkia taloyhtiöasiakkaita Liljan mukaan.
– Meillä on suurimmassa osassa näissä lainoissa marginaalin tarkastusoikeus ja tässä yhteydessä viimeistään me käydään aina asiakkaan kanssa keskustelua, että onko nyt hyvä hetki jo vaihtaa se rahoitus toiseen pankkiin."

 

[Ferriz]

Kyselin isännöintitoimistolta miten remonttilainan ylimääräinen lyhennys käytännössä toimii (oma osuus alle 10t€ ikkunat, iloqit tjsp eli ei mitään isoa). Alla vastaus:

Handelsbankenin palkkiot ylimääräisistä lyhennyksistä ovat muuttuneet keväällä, pankki peri aina ylimääräisestä lyhennyksestä 300,00 €. Isännöintitoimisto veloittaa lainaosuuslaskusta 50,60 €. Ylimääräisiä lyhennyksiä voi tehdä milloin vain.

Onko moiset ehdot normaaleja? Tuntuu hurjalta että jos haluan heittää vaikka tonnin tai pari oman osuuden lyhennykseen joudun maksamaan pankille 300€ ja bonarima isännöinnille 50€ "kuluja". Ymmärrän toki pankin näkökulman eli että yritetään pyrkiä siihen että velkaa lyhennetään pienissä erissä mahdollisimman kauan jotta korkokulut saadaan maksimiin mutta tuntuu joka tapauksessa härskiltä toiminnalta.

Ehdot on ihan normaalit. Mutta enemmän epäilisin onnistuuko tuollainen tonnin tai kahden lisälyhennysten maksaminen. Yleensä vaihtoehtona on että maksat joko puolet tai koko jäljellä oleva summan kerralla pois.

 

[vemkki]

Olet varma että pankki ei tarjonnut mitään tiettyä päivämäärää koska olisi saanut maksaa ylimääräisen lyhennyksen ilmaiseksi?

Kyllä. Asuntoon kohdistui muistaakseni neljä remonttilainaa, ja kahden kohdalla lainan poismaksu onnistui kuluitta korontarkistuspäivänä (tai olisiko mennyt jokin pienehkö maksu siitä, että lasketaan jäljelläolevan lainan suuruus), mutta kahden kohdalla ei.

 

[renee]

Pankkien taloyhtiöille antamat luotot ei ole kuluttajaluottoja, joten niiden ehdot on aika vapaasti sovittavissa.

Tämä. Kaikki osakkaille annetut ehdot ovat usein puhtaasti osakkaan ja taloyhtiön välisiä, esim. meillä voi lyhentää yhtenä, kaikille samana päivänä vuodessa ja silloinkin onnistuu vain niin, että koko oma tietyn pääomalainan lainaosuus pitää maksaa pois, ei osittain. Kaikista muista virityksistä pitää sopia erikseen ja osakas vastaa kustannuksista. Taloyhtiö pyrkii näin välttämään omia hallinnollisia kuluja (lainaosuuksien uudelleenjyvitys jne.) ja pankille maksettavia kuluja (ylimääräisestä lyhennyksestä).

 

[demo69]

Ei nyt osu ihan suoraan otsikkoon, mutta millaisia marginaaleja olette saaneet mökkilainaan? Tai muotoillaan kysymystä vielä siten, että kuinka paljon korkeampaa marginaalia on odotettavissa mökkilainaan vs. asuntolaina?

Samalla alueella olevan mökkilainan marginaali on 0,1 %-yks. isompi kuin asunto-osakkeessa OP:ssa. Mökkilainan ottamisestakin on jo 4 vuotta ja lähdin kilpailuttamaan kaikkia lainoja. Nordea tarjoaakin yllättäen samaa marginaalia kumpaankin ja samalla marginaalit tippuvat 0,5 %:iin aiemmasta 0,7-0,8 %:n marginaaleista.

 

[Mittubisi]

Asuntolainaa kilpailuttamassa pääkaupunkiseudulle keskustaan. Sain danskebankilta lainatarjouksen 3kk euriborilla + 0.36% marginaalilla. Vaikuttaa erittäin pätevältä sekä kilpailukykyiseltä tarjoukselta. Tuskin nykyinen OP pystyy vastamaan tarjoukseen. Pieni twisti tietysti, että pitää palkkatili siirtyä Danskeen.

Mitä käytännön merkitystä tällä on ja miten lähelle pääsee OP pooonuksineen, jos on esim. 0.4% korko? Itsellä ollut koko elämän OP:ssa (omista-asiakkuus) pankkitili, vakuutukset, nykyinen laina (tämä jää) ja osittaisesti säästöt.

Mulla jäisi nuo kaikki paitsi luonnollisesti uusi laina ja palkkatili Osuuspankkiin. Säästöt ajattelin myydä asuntoa varten OP:n puolelta pois.

 

[Mikkos]

Asuntolainaa kilpailuttamassa pääkaupunkiseudulle keskustaan. Sain danskebankilta lainatarjouksen 3kk euriborilla + 0.36% marginaalilla. Vaikuttaa erittäin pätevältä sekä kilpailukykyiseltä tarjoukselta. Tuskin nykyinen OP pystyy vastamaan tarjoukseen. Pieni twisti tietysti, että pitää palkkatili siirtyä Danskeen.

Mitä käytännön merkitystä tällä on ja miten lähelle pääsee OP pooonuksineen, jos on esim. 0.4% korko? Itsellä ollut koko elämän OP:ssa (omista-asiakkuus) pankkitili, vakuutukset, nykyinen laina (tämä jää) ja osittaisesti säästöt.

Mulla jäisi nuo kaikki paitsi luonnollisesti uusi laina ja palkkatili Osuuspankkiin. Säästöt ajattelin myydä asuntoa varten OP:n puolelta pois.

Palkka Danskeen ja muutaman kuukauden päästä takaisin OPhen. Tuota ei käsittääkseni voi kieltää eikä laittaa sopimukseen että vaaditaan myös palkkatili ko. pankissa.

Korjatkaa jos olen väärässä.

 

[Mittubisi]

Palkka Danskeen ja muutaman kuukauden päästä takaisin OPhen. Tuota ei käsittääkseni voi kieltää eikä laittaa sopimukseen että vaaditaan myös palkkatili ko. pankissa.

Korjatkaa jos olen väärässä.

No tätä mietin kanssa. Jos jollakin varmaa tietoa, niin voisihan tätäkin miettiä.

 

[sorjonen]

Ei nyt osu ihan suoraan otsikkoon, mutta millaisia marginaaleja olette saaneet mökkilainaan? Tai muotoillaan kysymystä vielä siten, että kuinka paljon korkeampaa marginaalia on odotettavissa mökkilainaan vs. asuntolaina?

1,5% mutta sama oli omaankin asuntoon eli ei eroa.

 

[wertiy]

Asuntolainaa kilpailuttamassa pääkaupunkiseudulle keskustaan. Sain danskebankilta lainatarjouksen 3kk euriborilla + 0.36% marginaalilla. Vaikuttaa erittäin pätevältä sekä kilpailukykyiseltä tarjoukselta. Tuskin nykyinen OP pystyy vastamaan tarjoukseen. Pieni twisti tietysti, että pitää palkkatili siirtyä Danskeen.

Kannattaa kysästä ja sanoa mikä tarjous jo Danskesta pohjalla. Kerro miten kävi.

 

[Boulder]

Itsellä oli viime syksynä eron jälkeisissä neuvotteluissa OP:lla todella huono eka tarjous, mutta kun saivat Dansken luvut eteensä niin menivät niistä vielä vähän alle. Ekan tarjouksen remppalainan marginaalista lähti 0,8 %-yksikköä kerralla ja olemassaolevista sijoitusasuntolainoista 0,1% pyytämättä. Asuntolainassa taisi olla noin 0,3 %-yksikön korjaus alaspäin.

 

[Taneli-]

Nyt kun on laissa jo määrätty paljonko sitä yhtiölainaa voi ja saa uusissa rakennuksissa olla niin alkaa tulla muita ongelmia pinnalle:

Uuden kerrostalon seinissä voi olla remonttipommi: ”Se on ihan surkea rakenne käytännössä”

Uusissa rakennuksissa on useita vakavia ongelmia. Syinä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos sekä valvonnan puute ja tekniset virheet jo rakentamisen aikana.

www.is.fi

"
Uusissa rakennuksissa on vakavia ongelmia, kuten ulkoseinien eristerappauksien vaurioita ja tiiliseinien kosteusongelmia.

Ilmastonmuutos ja kireämmät lämmöneristysvaatimukset tuovat haasteita rakentamiseen ja rakenteiden toimintaan.

Asiantuntija Kasper Käyhkö Tayka Oy:stä moittii erityisesti asuntorakentamisen valvonnan puutteita.
"

Eli jo 5 tai 10 vuoden kuluttua rakentamisesta voi joutua tekemään julkisivuremonttia tai viemäriremonttia joudutaan tekemään uudestaan jo 10 vuoden jälkeen edellisestä kun teoriassa noiden putkien pitäisi kestää (on ennen kestänyt) sen 50-60+ vuotta... Samaten jo ensimmäinen asukas voi alkaa valittelemaan ja kun tarkistellaan asioita niin hometta eristeet, karmit listat jne. täynnä kun rakennusvaiheessa kaikki saa "uida" vedessä ja kiireessä tehdään sekundaa...

"
Pientalojen rakentamisessa valvonta ja rakennustekniikat ovat vielä kauempana julkisen rakentamisen tasosta.
"

 

[Warwick]

Konsultti 88 tuhannen euron liikevaihdolla tulee kertomaan miten kaikki uudisrakentaminen on paskaa. Monessakohan kohteessa on tuolla rahalla pyydetty käymään? Käytetään ohutrappausta esimerkkinä, vaikka se on jo käytännössä kiellettyjen rakenneratkaisujen listalla...

 

[_pete_]

Sain danskebankilta lainatarjouksen 3kk euriborilla + 0.36% marginaalilla.
...
Tuskin nykyinen OP pystyy vastamaan tarjoukseen. Pieni twisti tietysti, että pitää palkkatili siirtyä Danskeen.

Kysy kuitenkin myös se OP. Omien kokemusten perusteella eniten marginaaliin ja ehtoihin vaikuttaa sattuma, eli kenen henkilön palvelemaksi joudut! Itsellä viimeksi OP:ssä kävi huono tuuri. Danske palveli nopeasti ja miellyttävästi, marginaali ja ehdot olivat paremmat.

QUOTE="Mittubisi, post: 17620210, member: 9615"]
Mitä käytännön merkitystä tällä on ja miten lähelle pääsee OP pooonuksineen, jos on esim. 0.4% korko?
[/QUOTE]

Bonukset kuitenkin putoo ja menee verolle. Itse en niiden varaan laskisi, mutta huomioi kuitenkin, että OP:n hyvän mobiilisovelluksen jälkeen Dansken sovellus on melko kökkö. Itse sain pari vuotta sitten Danskelta sen verran hyvän lainatarjouksen, että vaihdoin. En oppinut käyttämään heidän sovellustaan, niin käytän edelleen OP:ta. Ei tullut sitä palkkaakaan sinne vaihdettua, eikä kukaan ole kysellyt perään.

Ainakin pari vuotta sitten järjestelypalkkion sai Danskelta nollaan, kun liittyi Osakesäästäjiin. Loppuvuoden jäsenmaksu ~pari kymppiä.

 

[Mittubisi]

Kysy kuitenkin myös se OP. Omien kokemusten perusteella eniten marginaaliin ja ehtoihin vaikuttaa sattuma, eli kenen henkilön palvelemaksi joudut! Itsellä viimeksi OP:ssä kävi huono tuuri. Danske palveli nopeasti ja miellyttävästi, marginaali ja ehdot olivat paremmat.

QUOTE="Mittubisi, post: 17620210, member: 9615"]
Mitä käytännön merkitystä tällä on ja miten lähelle pääsee OP pooonuksineen, jos on esim. 0.4% korko?

Bonukset kuitenkin putoo ja menee verolle. Itse en niiden varaan laskisi, mutta huomioi kuitenkin, että OP:n hyvän mobiilisovelluksen jälkeen Dansken sovellus on melko kökkö. Itse sain pari vuotta sitten Danskelta sen verran hyvän lainatarjouksen, että vaihdoin. En oppinut käyttämään heidän sovellustaan, niin käytän edelleen OP:ta. Ei tullut sitä palkkaakaan sinne vaihdettua, eikä kukaan ole kysellyt perään.

Ainakin pari vuotta sitten järjestelypalkkion sai Danskelta nollaan, kun liittyi Osakesäästäjiin. Loppuvuoden jäsenmaksu ~pari kymppiä.
[/QUOTE]
Joo mulla TEKin kautta tuo järjestelypalkkio nollassa niin ei sekään kustannuksia tuo. Pitää varmaan vaihdella Danskeen jos OP ei mätsää. Ainakin nykyinen neuvottelija totesi, että "ei varmaan tuohon päästä".

 

[kestlerify]

Seuraava kommentti tulee sisältämään jonkin verran turhautumista ja uusavuttomuutta, joten koittakaa kestää. En nyt ole varma onko tämä keskustelu tarkoitettu vain lainoista keskusteluun, mutta olihan tuolla ainakin jotain muuta?

Oman asunnon hakinta oli jo listalla ja olin varaamassa pankkiin neuvottelua alkuvuodesta. Ajattelin pitkään, että rivitalo tai paritalo olisi se rauhallinen unelma. Oma pieni piha, mutta kuitenkin taloyhtiön tuomat edut esimerkiksi huoltoyhtiön suhteen. No, muutin tässä vuokralle rivariin, joka on rakennettu 2017 ja ihan laadukkaaksi mainostettu. Melkoinen pettymys, kun naapurista alkoi kuulua puhetta, laulua ja askelia ihan selvästi. Vuokrakaan ei ole edullinen, mutta tässä nyt ollaan jumissa ainakin tovin, kun asunnosta voi aikaisintaan luopua ilman sakkoa tammikuun lopulla.

Naapurissa ei siis mitään bileitä tai häiriökäyttäytymistä, vaan ihan tavallista elämää. Seinät ei kuitenkaan pidä ääntä, ja varmaan itsellä joku diagnosoimaton häiriö, kun huomaa noiden aiheuttavan itselle kauheeta kuormitusta. Siinä tuli konkreettisesti esiin, että hiljaisuus ei ole itsestäänselvyys, vaikka asunnon ulkoasu ja ikä antaisi niin ymmärtää. Ja kun oma koti on kuitenkin iso päätös, niin tuli stoppi: en halua tehdä hätiköityä ratkaisua ja huomata myöhemmin, että seinänaapurin karaoke kuuluu makuuhuoneeseen.

Omakotitalo siis olis periaatteessa hankinnassa, mutta meidän molempien työnkuva on sellainen, että syrjäseudulle muuttaminen ei houkuttele, koska työmatkat venyisivät ihan liian pitkiksi. Kasvaa omakotitalojen hinnat aika poskettomiksi, jos haluaa pitää yhtään kohtuullista työmatkaa. Eli ei voi lähteä etsimään sitä täydellistä hiljaisuutta keskeltä metsääkään. Lisäksi olen valitettavasti aika uusavuton eli mitään remonttikohdetta ei voi oikein edes harkita. Kyllä mä nyt kitata osaan ja seiniä maalata, mutta listojen kiinnittäminen vaatii jo itseltä enemmän.

Vähän nyt varmasti turhaa nillitystä ja ymmärrän, ettei moni varmasti samaistu. Kaikkea voi toki oppia, mutta oppimiskäyrä on aika jyrkkä ihmisellä, jolle ei oo ikinä opetettu oikeastaan edes perusasioita. Toki myös omaa syytä, etten ole opetellut. Tavallaan vituttaa, mutta nyt pitäs koittaa lyödä jäitä hattuun. Muuttaa vaikka tammikuussa heti johkun pieneen luukkuun, jossa ei sitoumusta, kunnes keksii mitä tekee. Kerää vaikka lisää pääomaa.

 

[taski]

Työmatkan ja sijannin kannalta itse kantapään kautta oppineena, kannattaa miettiä se mahdollisuus josko sitten kuitenkin pidempi työmatka = laadukkaampi asuminen.

Asuin itse pitkään Tampereella ja Pirkkalassa kun ajattelin etten halua pidempää työmatkaa, kun työpaikka oli silloin Tampereella.
Muutin 15km työmatkan päästä noin 40km päähän ja voi veljet, olin 1000x onnellisempi kun on 2ha metsää talon ympärillä ja kotona on niin paljon tilaa ja tekemistä että pakko ei ole lähteä yhtään mihinkään.

Kaiken lisäksi, ajallisesti työmatka ei kasvanut juurikaan, kun se keskustan ja lähiöiden liikennevaloissa jonottelu vaihtui motarin ajamiseksi 130km/h lasissa. Aika paljon mukavampaa matkantekoa.
Vielä added bonus on, että mukava kuunnella jotain podcasteja tai soitella puheluita aamusta autosta omassa rauhassa.

Eri asia sitten jos joka päivä pitää päästä kerrostalon alakertaan pubiin tai käyttämään näitä muita paljon puhuttuja "palveluita" joiden äärellä kaikki haluavat asua. Itselle se ravintoloissa käynti silloin harvoin kun sitä harrastan, onnistuu ihan yhtä hyvin täältäkin.