Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Näin melko edullisesti asuvana koen tämän ilmiön lähinnä positiivisena, paljon mielummin olen maksamatta jostain asunnosta helvetisti sen takia että sen odotetaan kasvattavan arvoaan jatkuvasti. Vähemmän rahaa kiinni asuntoon ja enemmän johonkin arvoaan kasvattavaan.
 
Näin melko edullisesti asuvana koen tämän ilmiön lähinnä positiivisena, paljon mielummin olen maksamatta jostain asunnosta helvetisti sen takia että sen odotetaan kasvattavan arvoaan jatkuvasti. Vähemmän rahaa kiinni asuntoon ja enemmän johonkin arvoaan kasvattavaan.
Elämä on valintojen maailma. Joitakin lämmittää enemmän mukavat, tilavat ja hyvällä sijainnilla olevat asumispuitteet kuin osakesalkun numerot. Niistä rahoista pääsee nauttimaan joskus kymmenien vuosien päästä jos elää sinne asti kun taas jossain on koko ajan asuttava. Käärinliinoissa ei ole taskuja ja tietyn rajan jälkeen varallisuus ei enää lisää onnellisuutta. Jossain lähiön rähjäisesssä yksiössä asuminen voi jossain vaiheessa alkaa ottamaan päähän ja asunnon vaihtamisessakin on kuluja. Varsinkin jos on jälkikasvua niin asumisneliöille ja sijainnille alkaa kummasti laittamaan painoarvoa, mitkä nostavat asunnon hintaa.
 
Näin melko edullisesti asuvana koen tämän ilmiön lähinnä positiivisena, paljon mielummin olen maksamatta jostain asunnosta helvetisti sen takia että sen odotetaan kasvattavan arvoaan jatkuvasti. Vähemmän rahaa kiinni asuntoon ja enemmän johonkin arvoaan kasvattavaan.
Ja lopun tehden ihan sama minkä hintaluokan koti on kyseessä, on melko huono lähestymistapa ostaa jokin paikka puhtaasti arvonnousun perässä. Koti on koti, ja siinä pitäisi olla kyllä aivan muut kriteerit mielessä päällimmäisenä. Syrjäkylillä voi laskea arvonaleneman vertailumielessä kuluksi mutta silläkään ei ole mitään merkitystä, jos aikomus ei ole enää muuttaa ko. kodista muualle kuin vanhainkotiin loppuelämänsä aikana.

Eikä tuo nyt edes kauhean kaukana asuinkeskuksista ole tänä päivänä realismia, ettei talo mene kaupaksi. Katselin kolmatta vuotta perättäin Ikaalisissa (n. 50km Tampereelta) myynnissä olevaa alle 20 vuotta vanhaa taloa joka ei vain meinannut mennä muistaakseni 209ke hintapyynnillä kaupaksi. Kahden auton todella tilava talli, siisti hyvän kokoinen tontti, lähellä palveluja ja rauhallisella alueella. Nyt on näkynyt kadonneen myyntipalveluista eli toivottavaksi on mennyt kaupaksi. Samanlaisesta talosta olisi saanut maksaa Tampereen naapurikunnissakin jotain 400-500ke haarukassa ihan helposti.
 
Elämä on valintojen maailma. Joitakin lämmittää enemmän mukavat, tilavat ja hyvällä sijainnilla olevat asumispuitteet kuin osakesalkun numerot. Niistä rahoista pääsee nauttimaan joskus kymmenien vuosien päästä jos elää sinne asti kun taas jossain on koko ajan asuttava. Käärinliinoissa ei ole taskuja ja tietyn rajan jälkeen varallisuus ei enää lisää onnellisuutta. Jossain lähiön rähjäisesssä yksiössä asuminen voi jossain vaiheessa alkaa ottamaan päähän ja asunnon vaihtamisessakin on kuluja. Varsinkin jos on jälkikasvua niin asumisneliöille ja sijainnille alkaa kummasti laittamaan painoarvoa, mitkä nostavat asunnon hintaa.
Mutta mitä hyötyä siitä on, että se sama asunto maksaa enemmän sen sijaan että se maksaisi vähemmän? Tästä tässä mun pointissa on enemmän kyse kuin omista elämänvalinnoista. Jos voin ostaa sen saman rivitalokolmion 200k eurolla sen sijaan että se on 300k 10 vuoden päästä, niin en näe että tuon isomman summan maksaminen kontribuoisi omaan elämään mitään positiivista.
 
Tämä on mielestäni tärkeä yhteiskunnallinen aihe, vaikka tuohon uutiseen on nyt otettu esimerkkitapaus, joka varmaan herättää lukijoissaan tunteita ja varsinkin niissä, jotka voivat taputtaa itseään selkään, koska ei koske heitä...

Esim. iso osa Pirkanmaasta on aluetta, jossa asuntoaan voi olla vaikea saada kaupaksi ja näitä alueita löytyy reippaasti myös ns. kasvukolmion sisältä.

Piti ihan tarkistaa ja kyllähän esim. Mänttä-Vilppula kuuluu tuohon Pirkanmaahan. Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä kun Mänttä-Vilppulan alueella puhuttiin siitä (ennen koronaa jne) miten sinne tulee uutta kansainvälistä lentokenttää, alueen hinta raketoi ja jos vaan on yhtään rahaa kannattaa ostaa. Tai sitten ne jotka ovat muuttaneet "maalta kaupunkiin" saaneet esim. töitä tuolta ja miettineet että Pirkanmaa = aivan varmasti arvo kasvaa ja vielä ehkä "keskustan alueella" tms. lähellä palveluita joten joku 250-500k kannattaa maksaa omakotitalosta kun niiden arvo vaan kasvaa kuten aina (TM) on tehnyt.

+

(Ja ei, en itse asu tuolla mutta pystyn kyllä helposti uskomaan että moni on tehnyt tuon virheen luokkaa 2010 tai varsinkin aiemmin ja maksaa siitä vieläkin)

Näin melko edullisesti asuvana koen tämän ilmiön lähinnä positiivisena, paljon mielummin olen maksamatta jostain asunnosta helvetisti sen takia että sen odotetaan kasvattavan arvoaan jatkuvasti. Vähemmän rahaa kiinni asuntoon ja enemmän johonkin arvoaan kasvattavaan.

Hieman samaa mieltä, tosin asun kasvukolmion sisällä ja kämpän hinta on nousussa. Kuitenkin vastike JA asuntolainan lyhennys ovat yhteensä edullisemmat kuin vastaavassa vuokra olisi. Vielä edullisempaa luonnollisesti kun kaikki on maksettu pois ja tietää että myydessä saa ihan mukavasti rahaa jos sellaiseen tilanteeseen joutuu iän karttuessa.

Mutta mitä hyötyä siitä on, että se sama asunto maksaa enemmän sen sijaan että se maksaisi vähemmän?


Jos tarkoitat tällä sitä että asuisi muuttotappiokunnassa missä palvelut vähenevät, lainojen saaminen vaikeutuu, asunnot vanhentuvat ja kunto huononee sekä asuntojen hinnat laskevat eikä niitä tahdo saada kaupaksi niin no.. itse tykkään asua paikassa missä palvelut ovat lähellä ja niitä varmasti saa (jos yksi lopettaa on monta muuta mihin mennä).
Julkinen liikenne pelaa (myös ne taksit) ja työpaikkoja (sekä veronmaksajia) on paljon, lakeja noudatetaan eikä olla tilanteessa missä lähimmän poliisin saapumiseen voi mennä useita tunteja ja se kylän ainoa lähibaari säännöllisesti "avataan" paikallisen sankarin (mikä toki vaihtuu kun se sankari välillä menee tiilenpäitä lukemaan) toimesta joka tulee aineissa & kännissä paikalle haulikon tms. kanssa..

Eli se "halvin mahdollinen" mutta saman kokoinen, ehkä samana vuonna tehty jne. asunto ei ehkä kuitenkaan "keskellä ei mitään ja ilman mitään palveluita" ole läheskään kaikille (kuten itselle) edes sen 10-30k arvoinen kun taas toisaalla se samankuntoinen, kokoinen ja myös omalla tontilla oleva paikka voi hyvinkin olla sen 150, 250 tai 400k arvoinen ja siihen saa jopa lainaa...
 
Jos tarkoitat tällä sitä että asuisi muuttotappiokunnassa missä palvelut vähenevät, lainojen saaminen vaikeutuu, asunnot vanhentuvat ja kunto huononee sekä asuntojen hinnat laskevat eikä niitä tahdo saada kaupaksi niin no.. itse tykkään asua paikassa missä palvelut ovat lähellä ja niitä varmasti saa (jos yksi lopettaa on monta muuta mihin mennä).
Meinasin tällä siis lähinnä sitä, että asunnon ostajan näkökulmasta on vaikea kuvitella tilannetta jossa jatkuvasti nousevat asuntojen hinnat olisivat positiivinen asia. Alkuperäisessä lausessa "sama" viittasi siis täsmälleen samaan asuntoon, ei johonkin "vastaavaan" asuntoon syrjemmässä.

Myytäessä toki asian voi nähdä toisin, mutta kyllä ne asuntoa myyvätkin ovat ne joskus ne kämppänsä joutuneet ostamaan ja jatkuva asuntojen hintojen nousun aiheuttama inflaatio on minusta keskimäärin enemmän negatiivinen kuin positiivinen ilmiö yhteiskunnallisesti.
 
Piti ihan tarkistaa ja kyllähän esim. Mänttä-Vilppula kuuluu tuohon Pirkanmaahan. Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä kun Mänttä-Vilppulan alueella puhuttiin siitä (ennen koronaa jne) miten sinne tulee uutta kansainvälistä lentokenttää, alueen hinta raketoi ja jos vaan on yhtään rahaa kannattaa ostaa. Tai sitten ne jotka ovat muuttaneet "maalta kaupunkiin" saaneet esim. töitä tuolta ja miettineet että Pirkanmaa = aivan varmasti arvo kasvaa ja vielä ehkä "keskustan alueella" tms. lähellä palveluita joten joku 250-500k kannattaa maksaa omakotitalosta kun niiden arvo vaan kasvaa kuten aina (TM) on tehnyt.
Vähän off-topic, mutta täytyy sanoa, että jos on noita lentokenttä ym. haihatteluja uskonut Mänttä-Vilppulan suhteen, niin ehkä jonkinlainen kalibrointi todellisuudentajun suhteen olisi paikallaan. Paikka ei ole näppärän etäisyyden päässä isommista kaupungeista (n. 1 h Tampereelle ja Jyväskylään), eikä siellä taida olla juuri (kuolevaa?) paperitehdasta lukuun ottamatta suuremmin teollisuutta. Vaikea nähdä minkä vuoksi joku ajattelisi alueen hinnan raketoivan.
 
Myytäessä toki asian voi nähdä toisin, mutta kyllä ne asuntoa myyvätkin ovat ne joskus ne kämppänsä joutuneet ostamaan ja jatkuva asuntojen hintojen nousun aiheuttama inflaatio on minusta keskimäärin enemmän negatiivinen kuin positiivinen ilmiö yhteiskunnallisesti.

Toisaalta hinnat nyt valitettavasti vaan pitkällä tähtäimellä yleensä nousevat. Muistan miten 80-luvulla yksi henkilö myi sen asuntonsa Pispalanharjulta 100 000mk hintaan ja ostaja sitten jyräsi koko "paskan" rakentaen uuden tilalle koska hänelle tärkein oli se tontti.

Olisi se tietysti oikeasti ihan järkyttävän hienoa jos olisin voinut ostaa kyseisen asunnon tontteinaan vuonna 2013/2014 kun oman kämppäni hankin maksaen siitä saman hinnan eli alle 17 000€. Valitettavasti ne hinnat ovat luokkaa miljoona euroa joten päätin sitten ostaa rivarin pätkän lähellä olevasta kaupungista.. valintoja...

Samaten muistan miten Anttilasta sai ostaa tarjouksesta 10mk hintaan 5 litraa (täys)tuoremehua. Sai ihan itse valita haluaako esim. appelsiini, mandariini, omena, ananas vai mitä merkkiä.. ..nyt jos menet ostamaan litran tuoremehua se on helposti päälle 2€ litra etkä voi edes unelmoida saavasi 5 litraa alle 2 euroon...

Toki myös palkat olivat eri. Se että joku unelmoi kesätyöstä paperitehtaalla mistä sai 10 000mk kesältä (eli 2½kk) ja normaalit palkat olivat luokkaa 6000-8000mk/kk niin moniko nykyisin kertoisi tyytyväisenä että esim. 20v työuran jälkeen se kuukausipalkka on jopa 1000 tai peräti 1350€/kk.
 
Meinasin tällä siis lähinnä sitä, että asunnon ostajan näkökulmasta on vaikea kuvitella tilannetta jossa jatkuvasti nousevat asuntojen hinnat olisivat positiivinen asia. Alkuperäisessä lausessa "sama" viittasi siis täsmälleen samaan asuntoon, ei johonkin "vastaavaan" asuntoon syrjemmässä.

Myytäessä toki asian voi nähdä toisin, mutta kyllä ne asuntoa myyvätkin ovat ne joskus ne kämppänsä joutuneet ostamaan ja jatkuva asuntojen hintojen nousun aiheuttama inflaatio on minusta keskimäärin enemmän negatiivinen kuin positiivinen ilmiö yhteiskunnallisesti.

Merkittävä arvonlasku taappaa markkinat täysin, koska pankit ei anna lainaa kun ei takuuta saako asunntoa edes myytyä tai onko osakkeen tapauksessa siellä rasitteena arvoa isompia saneerauksia. Vaikka kiinnostaisi ostaa niin asunnot ei vaihda omistajaa. Toki jotkut voi sitten muutamilla kymppitonneilla ostaa käteisellä niitä pois, mutta en mä tota mitenkään hyvänä asiana näkisi edes niidenkään puolesta.

Vaikka as oy kuolee siihen paikkaan jos ei ole vakuuksia tehdä remppoja. Kiinteistössä taasen en myöskään näkisi mitään mieltä tehdä mitään saneerauksia kun mikään niistä ei siirry mitenkään arvoon. Siinä mentäisiin tyyliin varmaan ihan paikkausmenetelmänä. Ainut jos on 99% varma, että siinä majailee hyvin pitkään voisi sillä perusteella tehdä omaa asumismukavuutta nostavat asiat.
 
Ihan normaalia pankin toimintaa. Me myös rakennettiin ja olisi varmaan pitänyt olla tiukempana aikanaan OP:n suuntaan, kun haettiin 315t€ rakennuslainaa, niin sitä lopulta saatiin sitten 311t€, kun pankkivirkailija halusi jostain syystä tuon pikkusumman tuosta tinkiä pois, vaikka mikään meidän maksukyky tms. ei olisi sitä estänyt saamasta. Kyllä sille extra neljälle tonnille olisi ollut oikeaa käyttöä. Nyt jos haluaisin vaikka tuon summan tai enemmänkin rakentamisen viimeistelyyn tai vaikka piharakennuksen rakentamiseen, joutuisin käytännössä ottamaan sen lisälainan jonkinlaisena kulutusluottona, jonka kustannukset ovat ihan eri luokkaa kuin asuntolainan.

Itse olen omassa projektissa kallistunut siihen, että kaikki ylimääräinen rahoitetaan takataskusta ja pankin puheille menen lisälainan toiveissa vaan jos on pakko. Ei kiinnosta maksaa niitä kulutusluottojen korkoja.
Meillä oli samantapainen tilanne, että 10k tarvittiin lisää rakentamiseen. Oli käytetty 190k ja enempää ei haettukkaan. Pankkitäti tarjoili sitä lisälainana ja mä sit laitoin samana iltana toiseen pankkiin kokonaan uuden lainahakemuksen ja siirrettiin koko paska sinne. 😂
 
Rakentamislainat eivät nykypäivänä ole sellaisia, joita haetaan takki auki ja ilmoitetaan pankille paljonko rahaa otetaan. Pankki kyllä vertaa pyydettyä lainan määrää rakentamiskustannusten realistisuuteen sekä valmiin talon markkina-arvoon ja sitä kautta vakuusarvoon. Hakemalla "maksimit" ilman mitään realistisuutta voi keskustelut päättyä siihen heti alkuun. Periaate on joka tapauksessa, että jos lainamäärä ei riitä kustannusylitysten takia niin omasta taskusta sitten lisää. Osa pankeistahan ei käytännössä rahoita ollenkaan talonrakentajia niin vähemmän uskottavuutta neuvotteluissa huudella menevänsä kilpailijaille.
Tarkennan, että tarkoitin "maksimilla" lähinnä sitä omaa realistista maksimia mitä se maksukyky ja lainan määrä nyt voisi olla suhteessa rakennettavaan kohteeseen. Sen jälkeen, jos mahdollista, niin kannattaa yrittää sinne lainahakemukseen se muutama ekstratonni ujuttaa. Esim. omassa tapauksessa olisihan se paljon kivempi ollut saada pidettyä puskurit koskemattomana ja lainan kuukausierään joku 15 euroa.
 
Mutta mitä hyötyä siitä on, että se sama asunto maksaa enemmän sen sijaan että se maksaisi vähemmän? Tästä tässä mun pointissa on enemmän kyse kuin omista elämänvalinnoista. Jos voin ostaa sen saman rivitalokolmion 200k eurolla sen sijaan että se on 300k 10 vuoden päästä, niin en näe että tuon isomman summan maksaminen kontribuoisi omaan elämään mitään positiivista.
On yhteiskunnallisesti aika ongelmallista, jos uudehkojen asuntojen arvot ovat reippaasti rakennuskustannusten alapuolella. Se kyllä johtaa pitkän päälle siihen, että juuri kukaan ei enää rakenna mitään, koska vain rikkailla on varaa heittää rahaa omien tarkkojen mielihalujen täyttämiseksi, muut ostavat vähän käytetyn alennuksesta. Ja maa jossa ei rakenneta ei kyllä voi loputtoman pitkää säilyä elinvoimaisena. Kämpät vaan rapistuvat alta pois vähitellen ja elämänlaatu heikkenee pitkän päälle jos rakennuskanta ei uudistu.
 
On yhteiskunnallisesti aika ongelmallista, jos uudehkojen asuntojen arvot ovat reippaasti rakennuskustannusten alapuolella.
Ei tuossa minusta ollut kyse uusista asunnoista. Minusta on ihan luonnollista, että uudesta asunnosta joutuu maksamaan ylimääräistä ja sitten sen arvo yleensä pienempi 10 tai 20 vuoden päästä. Eli sinänsä vastaava tilanne kuin autokaupoilla, joskin ymmärrettävästi arvonlasku on hitaampaa asunnoissa kuin autoissa. Eli minustakin on parempi jos käytetty ja pian kaikenlaisia remppoja vaativa asunto maksaa 200 000 euroa eikä 300 000 euroa ihan vaan sen takia, että se on uutena maksanut 300 000 euroa.

Se jos asunnoista "saa aina omansa pois" on aika sairas tilanne. Toki jos vähentää ostohinnasta saadun asumishyödyn, niin sitten useammin saakin "omansa pois" (ellei maksa ostaessa ylihintaa tai satu käymään huono tuuri).
 
Vaikka rakennuksia valmistetaan lisää niin maata ei valmisteta. Siksi kasvukeskuksissa on väistämätöntä maan arvon kasvu ja siten myös sen läntin päällä olevan rakennuksen.

Rakennuksen arvo lähtökohtaisesti laskee aina pl. hetkelliset markkinahäiriöt ja uusi rakennus, jossa maksetaan rakennusprojektin välttämisestä. Maan arvo voi käyttäytyä toisin, joka sitten heijastuu kiinteistön hintaan.
 
Vaikka rakennuksia valmistetaan lisää niin maata ei valmisteta. Siksi kasvukeskuksissa on väistämätöntä maan arvon kasvu ja siten myös sen läntin päällä olevan rakennuksen.
Tuo on sinänsä totta, mutta hullunkurista on se että ilmeisesti jotkut ajattelevat vuokratontilla olevan asunnonkin arvon säilyvän. Ja näinhän on jossain määrin käynytkin ensimmäiset 28 vuotta, jos on ollut vaikka 30 vuoden vuokrasopimus kiinteällä hinnalla. Sitten kun vuokra 30 vuoden kohdalla on moninkertaistunut markkinatasolle on alkanut hirveä itku ja poru, vaikka kysymys on ollut vaan siitä että asunnosta on maksettu ylihintaa kun kustannukset on olleet epärealistisen alhaiset.

Ja tämä keskusteluhan alkoi talosta, joka ei ollut missään kasvukeskuksessa. Silti ostaja oli kuvitellut että tulisi saamaan "omansa pois".
 
Nyt alkaa näkyä jo laskeva asukasmäärä ja ihmisten persaukisuustrendi täällä 20 000 asukkaan seutukaupungissakin. Huonoimmat kerrostalot kauempana torista menevät 300e/neliö. Keskustan ytimen vanhat kerrostalot menevät hintaan 1000e/neliö. Lähialueilta maaseudulta saa 2000 luvun omakotitalon 150 000 eurolla. Oma omakotitalokin taajamassa on laskenut arvoa sitä vauhtia kun lyhennykset rullaavat :) Vaikea kuitenkaan keksiä elämänlaadullisesti parempaa asuntoa ja sijaintia. Rauhallinen ja turvallinen sijainti, uusi koulu 1,2km. Kaikki liikuntapalvelut, koulut ja kaupat 3km säteellä. Hyvästä joutuu maksamaan.
 
Se jos asunnoista "saa aina omansa pois" on aika sairas tilanne. Toki jos vähentää ostohinnasta saadun asumishyödyn, niin sitten useammin saakin "omansa pois" (ellei maksa ostaessa ylihintaa tai satu käymään huono tuuri).

Ja tämä "asunnosta saa omansa pois" tulkitaan aika luovasti.. Jos on esimerkiksi ostanut asunnon 200 k€:lla 20 vuotta sitten ja nyt myydessä saa saman hinnan, niin ei siitä oikeastaan "saa omiaan pois". 20 vuodessa rahan arvo on muuttunut ja inflaatio juossut 50% korkeammalle.

Lähialueilta maaseudulta saa 2000 luvun omakotitalon 150 000 eurolla.

Tällä hetkellä aika harvoissa paikoissa omakotitalo maksaa enemmän kuin vastaavan talon rakennuskustannukset.
 
Ja tämä "asunnosta saa omansa pois" tulkitaan aika luovasti.. Jos on esimerkiksi ostanut asunnon 200 k€:lla 20 vuotta sitten ja nyt myydessä saa saman hinnan, niin ei siitä oikeastaan "saa omiaan pois". 20 vuodessa rahan arvo on muuttunut ja inflaatio juossut 50% korkeammalle.
Verottajahan jossain määrin luovutusvoittoa laskiessa käyttää myös tätä luovaa tulkintaa. Toki verot ei koske omaa asuntoa (jossa asuttu väh 2 vuotta), mutta noin muuten sanoisin että vaikka suomessa ei ole ole varsinaista omaisuusveroa, niin silti suomessa käytännössä on "omaisuusvero" noin 30% inflaatiosta. Eli siis jos ostat jotain 200 k€ ja myyt sen samaan 10 vuotta myöhemmin inflaatiokorjattuun hintaan 300k€ niin verottaja haluaisi 30k€ veroa "myyntivoitosta". Toki soveltuviin omaisuuseriin hankintameno-olettama voi riittävän pitkällä omistusjaksolla leikata tätä vähän, mutta silti verottaja lähtökohtaisesti haluaa verottaa, vaikka "myyntivoitto" ei olekaan todellista voittoa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 693
Viestejä
4 886 192
Jäsenet
78 868
Uusin jäsen
Sakkemi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom