Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[mopnex]

Mitenkä paljon olette saaneet tingittuä hintapyynnöistä? Kannattaako edes kokeilla tarjota -10% hp:stä?

Tarjosimme alkuun -6% pyynnistä ja -3% pyynnistä tehtiin kaupat. Kohde oli juuri tullut myyntiin ja oltiin ensimmäisenä yksityisnäytöllä. Siitä aika nopeasti saatiin kaupat aikaan.

PK-Seutu ja ~300ke asunto.

 

[Taneli-]

Mitenkä paljon olette saaneet tingittuä hintapyynnöistä? Kannattaako edes kokeilla tarjota -10% hp:stä?

Riippuu miten pitkään kämppä on ollut tarjolla.
Itse tingin jonkun 6-7 prosenttia varmaankin, Pirkanmaan alueella ja kämppää oli myyty muutama kuukausi, tehtiin kaupat joulukuussa, saivat asua joulun siellä ja tammikuussa muistaakseni muutto. Eli myös hieman huono aika myydä asuntoa heillä. Mitä tutkin asiaa niin perinteinen "kossu pakkasessa, tuore pari, lapsi ja nyt haetaan eroa", kun nimet laitettiin alle nainen jo eri kaupungissa lapsen kanssa, mies jäi asuntoon joulun ylitse.

Itse pyynnössä ei ollut mitään vikaa (samalla hinnalla myyty ympäriltä ja myös myöhemminkin) ja olihan tuolla laitettu parkettia, hienoa tiskipöydän päällistä, uutta induktioliettä jne. mutta muutamat perusasiat (esim. seinä maalattu valkoiseksi, epätasainen koska alta varmaan käsin yritetty repiä tapettia pois ja maali päälle, parissa seinässä "ärsyttäviä" mietelausetarroja liimattuna jne) hakusessa. Ei ollut iso homma hioa ja maalata ennenkuin kuskasi tavarat sisälle mutta sai laskettua hintaa.

 

[Laissez-Faire]

Esimerkiksi S-Pankin asuntolainan ehdoissa lukee selkeästi, että pankki voi vaatia lainan ottanutta maksamaan 1kk sisällä se lainan erotus mikä ylittää asunnon markkinahinnan tai pankki voi määrittää minkä suuruisen osan siitä joutuu maksamaan. Mikäli jättää maksamatta niin pankki saa eräännyttää koko asuntolainan.

Yllättävää jos näin on. Omien lainojeni, ja käsittäkseni yleensäkin 90-luvun laman jälkeen yksityishenkilöiden asuntolainojen, ehdoissa on lisävakuuksien vaatimisen yms ehtona ollut velallisen oma myötävaikutus pantin arvon alenemiseen. Iso miinus s-pankille jos tuo pitää paikkansa, itsehän en noilla ehdoilla lainaa ottaisi jos muilla merkittävästi vähäriskisemmät ehdot.

 

[psxgamer]

Yle uutisoi ASP säästämisen suosiosta:
Valtion tukemat asp-lainat ovat nousseet jälleen hurjaan suosioon – pitäisikö ne sallia muillekin kuin nuorille asuntosäästäjille?

Radiossa mainittiin, että ASP säästäjän on säästettävä tilille itse. Tuossa uutisessakin asia mainitaan lyhyesti. Onko kokemuksia siitä seuraako pankki tuota oikeasti? Itse olen laittanut varmaan kerran tai kahdesti puolison ASP tilille suoraan rahaa. Viimeksi onneksi laitoin hänen tililleen jota kautta hän laittaa ASP:lle. Voiko pankki ASP lainaa sopiessa käydä noita läpi ja pahimmillaan mitätöidä vaikka jonkin kvartaalin säästön kokonaan "ulkopuolisen" talletuksen vuoksi?

Itse en tähän oman rahan vaatimukseen kyllä törmännyt Valtiokonttorin sivuilla kun ASP:stä luin.

 

[perato]

Aikanaan siinä taisi olla joku klausuuli, että pitäs olla nuoren itse ansaittuja rahoja, tiedä sit miten sitä valvottiin. Ideana lienee ollut silloin se, ettei vanhemmat laita lapselle niitä rahoja sinne ja siten mahdollisteta rikkaiden rikastumista yhteiskunnan kustannuksella.

 

[pelitys]

Höpö höpö. Pankki voi toki kiinnostua sen takia että epäillään vaikkapa rahanpesua, tai lahjaveron kiertoa. Mutta muuten seuraavat vain että ASP-tilille tallennetaan korkeintaan tonni kuukaudessa. Jos raha on säästettynä tilille lainaa hakiessa niin ei kukaan noita ala perkaamaan tarkemmin, mistä raha on peräisin. Se kyllä selvitetään tarvittaessa jo heti tallettaessa.

 

[perato]

Iteasiassa onhan tuo edelleen voimassa, kyseessä siis alaikäisen säästäminen:
ASP-säästäminen ja ASP-laina - Valtiokonttori

Vähän hassu kyl tuo kuukausiraha "mut ei lahjoja!". Kuka se sit määrittää onko oman peiton suoristaminen 1000€/kk arvonen työsuorite. Tuskimpa tarvii eritellä.

 

[psxgamer]

Kiitos! Ilmankos en ole tuota kohtaa huomannut jos se oli alaikäisten kohdalla mainittu... Jotenkin epäilinkin, että pankkia kiinnostaisi tarkemmin katsella onko avopuoliso laittanut pari satkua toisen ASP tilille vai ei.

 

[J45U]

Minkälaisia näkemyksiä täältä löytyy ehdollisen ostotarjouksen suhteen ostajan näkökulmasta?
Entä miten yleisesti ottaen ehtoja tulkitaan vaikkapa lainehdon osalta: purkuun riittää, että saa edes jostain pankista kieltävän tarjouksen?
Meinaan jos joku pankki "tarjoaa" jotain ihan absurdia lainaa, niin tuskin siihen tarvitsee tarttua vain ostotarjouksen takia. Silloinhan se vasta pitäisi tulla lusikallinen housuuun, jos lainaehtoa ei olisi...

 

[kjns]

Yleensähän tarjouksia jätetään vasta jos ollaan ihan aikuisten oikeasti ostamassa sitä kohdetta, ja jos joku pankki lainan myöntää niin se otetaan jotta haluttu kohde saadaan ostettua. Hupihuutelijat voi sitten mennä muualle tuhlaamaan kaikkien aikaa tai kertoa ihan rehdisti olevansa vasta tutustumassa tarjontaan ja palaavansa asiaan jos on aihetta.

Nykyään kun kaikilta pankeilta saa lainalupauksen niin se kannattaa hakea ennen kuin lähtee asuntokaupoille, tietääpähän vähän osviittaa millaista lainaa sieltä pankista saa, vaikka tarkka laina ehtoineen toki määrittyy vasta lainaneuvotteluissa. Kukaan pankki nyt tuskin mitään ihan älytöntä lainaa tarjoaa kuitenkaan, hyvät asiakkaat saa hyvät marginaalit ja perusasiakkaat saa perusmarginaalit. Jos pankki katsoo sut riskiasiakkaaksi niin et saa lainaa ollenkaan.

Asunto-osakkeen ostotarjous on tosiaan sitova, mutta etenkin lainaehdon tapauksessa valvonta on tietysti himpun hankalaa kun pankilla ei mitään tiedonantovelvollisuutta välittäjälle/myyjälle ole. Jos itse ilmoitat, että ei saatu lainaa niin homma on aikalailla taputeltu sen osalta...

 

[J45U]

Yleensähän tarjouksia jätetään vasta jos ollaan ihan aikuisten oikeasti ostamassa sitä kohdetta, ja jos joku pankki lainan myöntää niin se otetaan jotta haluttu kohde saadaan ostettua. Hupihuutelijat voi sitten mennä muualle tuhlaamaan kaikkien aikaa tai kertoa ihan rehdisti olevansa vasta tutustumassa tarjontaan ja palaavansa asiaan jos on aihetta.

Nykyään kun kaikilta pankeilta saa lainalupauksen niin se kannattaa hakea ennen kuin lähtee asuntokaupoille, tietääpähän vähän osviittaa millaista lainaa sieltä pankista saa, vaikka tarkka laina ehtoineen toki määrittyy vasta lainaneuvotteluissa. Kukaan pankki nyt tuskin mitään ihan älytöntä lainaa tarjoaa kuitenkaan, hyvät asiakkaat saa hyvät marginaalit ja perusasiakkaat saa perusmarginaalit. Jos pankki katsoo sut riskiasiakkaaksi niin et saa lainaa ollenkaan.

Asunto-osakkeen ostotarjous on tosiaan sitova, mutta etenkin lainaehdon tapauksessa valvonta on tietysti himpun hankalaa kun pankilla ei mitään tiedonantovelvollisuutta välittäjälle/myyjälle ole. Jos itse ilmoitat, että ei saatu lainaa niin homma on aikalailla taputeltu sen osalta...

Kyllähän kaikilta pankeilta saa lainalupauksen, mutta eri asia, että kenelle ne niitä myöntää.
Danske oli ainakin viimeksi todella nihkeä ja kehotti suoraan vuokralle menemistä, vaikka oltiin juuri kuitattu niille 250k takaisin...

Tuskin kukaan huvikseen ostotarjousta tekee? Varmaan enemmän on niitä hupihuutelijoita, joilla on rahaa, mutta tekevät polkuhintaisia tarjouksia.
Tilanteita on monia ja tässäkin ollaan toimimassa ennen ensinäyttöä eli kyllä se kämppä kiinnostaa ihan aikuisten oikeasti, vaikka rahaa ei vielä olekaan.

Eikä pankkikaan siis ollut valmiudessa kuin vasta ensinäytön jälkeen.

 

[Zigh]

Tilanteita on monia ja tässäkin ollaan toimimassa ennen ensinäyttöä eli kyllä se kämppä kiinnostaa ihan aikuisten oikeasti, vaikka rahaa ei vielä olekaan.

Voihan sitä yrittää, mutta myyjä tuskin hyväksyy ehdollista tarjousta ennen ensinäyttöä.

 

[J45U]

Voihan sitä yrittää, mutta myyjä tuskin hyväksyy ehdollista tarjousta ennen ensinäyttöä.

No voisin veikata, että täyteen rahaan luultavasti hyväksyisi. Tuskin se pyyntihinta mikään hupihinta on, vaikka lainaehtoon nyt näennäisesti pieni riski liittyykin.
Ja harvemmin taidetaan olettaa, että tarjotaan enemmän ellei kyse ole sitten varsinaisesta tarjouskaupasta.
Mutta täyttä hintaahan tässä ei toki olla maksamassa...

Lainaehto on vain yksi muiden joukossa ja kosteusmittaus tulee varmaan hyvänä kakkosena, jota voisin kuvitella "tosiostajienkin" käyttävän.
Etenkin näissä vanhemmissa kohteissa...

 

[Juha_H]

Morjensta,

Ostin vuosi sitten Tapiolasta 40m2 kaksion 227 KEUR hintaan, josta minulla on asuntolainaa vielä 157 KEUR. Nettotuloja minulla on tällä hetkellä noin 3 KEUR kuukaudessa, ikää on jo yli 40-vuotta ja asuntolainan takaisinmaksuaika on 25 vuotta.

Mietin, että kannattaako minun keskittyä pelkästään asuntolainan lyhentämiseen, vai säästää osa myös osakerahastoihin? Tällä hetkellä lyhennän asuntovelkaa 700 €/kk ja säästän automaattisesti passiivisiin osakerahastoihin 300 €/kk.

Pohdin, että kannattaako minun varautua jollain tavoin tulevaan taantumaan ja talouden alamäkiin esimerkiksi kysymällä pankistani korkokattoa asuntolainaan?

Kiitoksia vinkeistä

 

[sylvixx]

Morjensta,

Ostin vuosi sitten Tapiolasta 40m2 kaksion 227 KEUR hintaan, josta minulla on asuntolainaa vielä 157 KEUR. Nettotuloja minulla on tällä hetkellä noin 3 KEUR kuukaudessa, ikää on jo yli 40-vuotta ja asuntolainan takaisinmaksuaika on 25 vuotta.

Mietin, että kannattaako minun keskittyä pelkästään asuntolainan lyhentämiseen, vai säästää osa myös osakerahastoihin? Tällä hetkellä lyhennän asuntovelkaa 700 €/kk ja säästän automaattisesti passiivisiin osakerahastoihin 300 €/kk.

Pohdin, että kannattaako minun varautua jollain tavoin tulevaan taantumaan ja talouden alamäkiin esimerkiksi kysymällä pankistani korkokattoa asuntolainaan?

Kiitoksia vinkeistä

Ns. ylimääräinen asuntolainan lyhentäminen ei ole näillä koroilla järkevää, eli mahdollisuuksien mukaan asuntolainalyhennyksen jälkeen ylimääräinen käteenjäävä raha kannattaa toki sijoittaa paremmin tuottaviin omaisuusluokkiin, esimerkiksi juurikin osakerahastoon.

Mutulla uskallan heittää, että useimmiten pankin tarjoamat korkokatot eivät ole velalliselle järkevä vaihtoehto, eli mielummin säästää korkokaton hinnan vaikkapa 1% korkoa tuottavalle Svean säästötilille mahdollisesti joskus nousevia korkoja varten.

 

[Juha_H]

Morjensta,

Ostin vuosi sitten Tapiolasta 40m2 kaksion 227 KEUR hintaan, josta minulla on asuntolainaa vielä 157 KEUR. Nettotuloja minulla on tällä hetkellä noin 3 KEUR kuukaudessa, ikää on jo yli 40-vuotta ja asuntolainan takaisinmaksuaika on 25 vuotta.

Mietin, että kannattaako minun keskittyä pelkästään asuntolainan lyhentämiseen, vai säästää osa myös osakerahastoihin? Tällä hetkellä lyhennän asuntovelkaa 700 €/kk ja säästän automaattisesti passiivisiin osakerahastoihin 300 €/kk.

Pohdin, että kannattaako minun varautua jollain tavoin tulevaan taantumaan ja talouden alamäkiin esimerkiksi kysymällä pankistani korkokattoa asuntolainaan?

Kiitoksia vinkeistä

Ns. ylimääräinen asuntolainan lyhentäminen ei ole näillä koroilla järkevää, eli mahdollisuuksien mukaan asuntolainalyhennyksen jälkeen ylimääräinen käteenjäävä raha kannattaa toki sijoittaa paremmin tuottaviin omaisuusluokkiin, esimerkiksi juurikin osakerahastoon.

Mutulla uskallan heittää, että useimmiten pankin tarjoamat korkokatot eivät ole velalliselle järkevä vaihtoehto, eli mielummin säästää korkokaton hinnan vaikkapa 1% korkoa tuottavalle Svean säästötilille mahdollisesti joskus nousevia korkoja varten.

Samaa mieltä, että useimpien kansalaisten kannattaa säästää myös osakkeisiin esimerkiksi omaa eläkettä kerryttääkseen. Toisaalta pitäisikö minun kiihdyttää lainanmaksua, koska takaseinä häämöttää ja ikää on jo 44-vuotta?

Entä onko mielestänne tuo 700€/400€ jako hyvä asuntolainan ja rahastojen välillä?

Lainalaskurin mukaan velkaa on jäljellä aika posketon määrä. Huh

 

[zepi]

Samaa mieltä, että useimpien kansalaisten kannattaa säästää myös osakkeisiin esimerkiksi omaa eläkettä kerryttääkseen. Toisaalta pitäisikö minun kiihdyttää lainanmaksua, koska takaseinä häämöttää ja ikää on jo 44-vuotta?

Entä onko mielestänne tuo 700€/400€ jako hyvä asuntolainan ja rahastojen välillä?

Lainalaskurin mukaan velkaa on jäljellä aika posketon määrä. Huh

Aiotko asua nykyisessä kämpässä hautaan saakka?

Mikä on eläkekertymän tilanne? Onko muuta varallisuutta?

Aiotko nostaa käänteisen asuntolainan 75-80v:nä ja parantaa sillä elinolojasi vanhainkodissa? Mitä muita tavoitteita säästämisellä on, jos on?

Itse en usko korkojen nousemiseen euro-alueella pitkiin aikoihin. Maanosan talouspolitiikka on halvauksessa kun korporatismi ja vasemmistolaisuus jyräävät, eikä kasvua lisäävää libertarismia aja kukaan, työmarkkinoiden jäykkyydet ovat hirveitä ja väestörakenne valuu jatkuvasti huonompaan suuntaan. Pitkät markkinakorot (siis eivät ne ekp:n ohjauskorot, vaan ne odotukset millä markkinahintaista lainaa saa vakuuksia vastaan) povaavat nollakasvua pari vuosikymmentä eteenpäin.

Jos markkinakorot ovat nollassa, niin mitä merkitystä lainan määrällä oikein on?

 

[Laissez-Faire]

Morjensta,


Pohdin, että kannattaako minun varautua jollain tavoin tulevaan taantumaan ja talouden alamäkiin esimerkiksi kysymällä pankistani korkokattoa asuntolainaan?

Omia näkemyksiäni, en tiedä soveltuvatko muiden tilanteisiin / temperamentteihin
- Lainojen maksuohjelmat mahdollisimman pitkiksi ja löysiksi. Enemmän saa aina lyhentää, mutta oikeasti pahassa paikassa ei maksuohjelmaan mitään helpotuksia saa, varsinkaan ilmaiseksi. Itse saatan taas käydä resetoimassa maksuohjelmat 35-vuotisiksi, kuolinpesästä ne sitten kuitataan joskus.
- Merkittävä osa kassavirrasta pitkäaikaisiin sijoituksiin, mielellään enemmän kuin lyhennyksiin
- Joku puolen vuoden tms hätäkassa likvidiä.

Edellytyksiä näiden toimivuudelle on kykenevyys taloudelliseen kurinalaisuuteen. Löysemmästä maksuohjelmasta koituvaa vapaata kassavirtaa ei käytetä ser-jätteeseen yms. Sijoituksia ei pistetä lihoiksi kun ollaan market timingin mestareita tai halutaan uusi auto jne...

 

[Juha_H]

Samaa mieltä, että useimpien kansalaisten kannattaa säästää myös osakkeisiin esimerkiksi omaa eläkettä kerryttääkseen. Toisaalta pitäisikö minun kiihdyttää lainanmaksua, koska takaseinä häämöttää ja ikää on jo 44-vuotta?

Entä onko mielestänne tuo 700€/400€ jako hyvä asuntolainan ja rahastojen välillä?

Lainalaskurin mukaan velkaa on jäljellä aika posketon määrä. Huh

Aiotko asua nykyisessä kämpässä hautaan saakka?

Mikä on eläkekertymän tilanne? Onko muuta varallisuutta?

Aiotko nostaa käänteisen asuntolainan 75-80v:nä ja parantaa sillä elinolojasi vanhainkodissa? Mitä muita tavoitteita säästämisellä on, jos on?

Itse en usko korkojen nousemiseen euro-alueella pitkiin aikoihin. Maanosan talouspolitiikka on halvauksessa kun korporatismi ja vasemmistolaisuus jyräävät, eikä kasvua lisäävää libertarismia aja kukaan, työmarkkinoiden jäykkyydet ovat hirveitä ja väestörakenne valuu jatkuvasti huonompaan suuntaan. Pitkät markkinakorot (siis eivät ne ekp:n ohjauskorot, vaan ne odotukset millä markkinahintaista lainaa saa vakuuksia vastaan) povaavat nollakasvua pari vuosikymmentä eteenpäin.

Jos markkinakorot ovat nollassa, niin mitä merkitystä lainan määrällä oikein on?

Loistavia kysymyksiä, joita en totta puhuen ole aiemmin pureskellut. Mietin aiheita ajatuksella myöhemmin ja palaan.

Eläkekertymää en muista, mutta toisaalta en laske paljoa eläkkeen varaan, koska veikkaan, että meidän ikäryhmä ei juuri tule eläkkeestä nauttimaan ;-)

Muuta varallisuutta minulla on noin 40 KEUR osakerahastoissa. Mitään muuta omaisuutta ei valitettavasti ole kertynyt.

En ollut miettinyt käänteistä asuntolainaa, mutta meinaan tehdä tuollaisen, jos olen vielä hengissä 80-vuotiaana.

Pohdiskelin mitä koroille tapahtuu Euroopassa, kun kuuntelin alla olevan haastattelun. Mitä olette mieltä Euroopan tulevaisuudesta sekä vaikutuksista korkoihin ja makrotalouteen?

Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malisen mukaan euroalueen nykyinen tie johtaa liiton hajoamiseen. Malinen painottaa, että historiassa on ollut kolmenlaisia valuuttaliittoja: hajonneita, liittovaltioita tai sellaisia, joista pystyy eroamaan. Eurokin tulee päätymään yhdeksi näistä. Malisen mukaan nykyinen keskitien tilanne johtaa hajoamiseen. Kuuntele haastattelu: http://bit.ly/2Zw2fCV

Poliklinikassa puidaan globaalia markkinataloutta ja kauppasodan vaikutuksia kotimaan talouteen. Kuuntelusuositus: http://bit.ly/2Lb20nM

 

[mustajoki]

Morjensta,

Ostin vuosi sitten Tapiolasta 40m2 kaksion 227 KEUR hintaan, josta minulla on asuntolainaa vielä 157 KEUR. Nettotuloja minulla on tällä hetkellä noin 3 KEUR kuukaudessa, ikää on jo yli 40-vuotta ja asuntolainan takaisinmaksuaika on 25 vuotta.

Mietin, että kannattaako minun keskittyä pelkästään asuntolainan lyhentämiseen, vai säästää osa myös osakerahastoihin? Tällä hetkellä lyhennän asuntovelkaa 700 €/kk ja säästän automaattisesti passiivisiin osakerahastoihin 300 €/kk.

Pohdin, että kannattaako minun varautua jollain tavoin tulevaan taantumaan ja talouden alamäkiin esimerkiksi kysymällä pankistani korkokattoa asuntolainaan?

Kiitoksia vinkeistä

En oikein usko että lisälyhennykset kannattavat, hintojen pitää lasketella jo aika lailla ennen kuin olisi riskiä että olisi velkaa enemmän kuin mitä asunnolla on arvoa.

Korkokaton kysyminenhän ei maksa mitään, viimeinen tieto tässä ketjussa taisi olla että joku olisi saanut tarjouksen 7v korkoputkesta, jossa minimiviitekorko 0.26% (maksimiviitekorko sitten jotain 1% paikkeilla). En tiedä, mikä on päivän tilanne, mutta tuosta menisi siis aluksi noin 400€/vuodessa "vakuutusmaksua", seitsemäntenä vuonna huomattavasti vähemmän.

Joka tapauksessa lainan kilpailuttaminen kannattaa, marginaalit ovat olleet 0.3-0.5% tienoilla - selvästi alhaisemmat kuin viime vuonna. Lainannostokulut pitäisi pystyä neuvottelemaan pois.

Jos korkoturvan saa riittävän halvalla, harkitsisin vaikkapa vaihtoehtoa, saisiko asuntolainan takaisinmaksuaikaa pidennettyä (esim. 35 vuoteen), yllätysten välttämiseksi halpa korkokatto 7 tai 10 vuodeksi, ja vastaava määrä enemmän niihin osakerahastoihin/kk.

YMMV, en ota mitään vastuuta mistään tappioista, jne

 

[jarhu]

Korkokatot ovat perinteisesti olleet huomattavan kalliita ja varsinkin lähivuosien näkymien mukaan korot eivät tule liikkumaan paljoa. Oliko tältä viikolta S-Pankin ennuste, että nykyisellä tasolla mennään vielä 2025 vuoteen?

Joka tapauksessa suosittelen laskemaan paljon korkokatto tulee maksamaan sen 5, 7, tai 10 vuotta tai mikä onkaan pankin kattoaika ja verrata kulutettua rahaa niihin omiin 300€/kk sijoituksiin ja sijoituksien ennustettuun tuottoon.

Itse valitsin säästämisen rahastoihin ennemmin ja jokainen tekee kuten parhaaksi näkee. Korkokatto on tietysti pieni pala mielenrauhaa.

 

[J45U]

Mikähän noilla myyjillä on, kun moni käyttää niitä hajustetikkuja?
Yleensä ne pistää epäilemään, että peitellään jotain, mutta toisaalta jossain WCssä ehkä ihan järkevääkin.
Usein kuitenkin melko voimakkaita eli ei niin miellyttäviä...

...vai onko se vain joku trendi?

 

[Räbätäti]

Mikähän noilla myyjillä on, kun moni käyttää niitä hajustetikkuja?
Yleensä ne pistää epäilemään, että peitellään jotain, mutta toisaalta jossain WCssä ehkä ihan järkevääkin.
Usein kuitenkin melko voimakkaita eli ei niin miellyttäviä...

...vai onko se vain joku trendi?

Trendi. Mutta toki hiukan epäilyttävää myös. Eikä kauhean fiksua noita ole muutenkaan käyttää, ovat etenkin astmaatikoille ja hajusteallergikoille aika ikäviä.

 

[munse]

Mikähän noilla myyjillä on, kun moni käyttää niitä hajustetikkuja?
Yleensä ne pistää epäilemään, että peitellään jotain, mutta toisaalta jossain WCssä ehkä ihan järkevääkin.
Usein kuitenkin melko voimakkaita eli ei niin miellyttäviä...

...vai onko se vain joku trendi?

Jos olisin myymässä, niin en ikinä käyttäisi moisia. Hyöty mitätön ja herättää epäilystä.

 

[mopnex]

Mikähän noilla myyjillä on, kun moni käyttää niitä hajustetikkuja?
Yleensä ne pistää epäilemään, että peitellään jotain, mutta toisaalta jossain WCssä ehkä ihan järkevääkin.
Usein kuitenkin melko voimakkaita eli ei niin miellyttäviä...

...vai onko se vain joku trendi?

Ei ole kyllä tullut tuommoista vastaan. Sitä enemmän sitten sitä, että on kesällä kaikki ikkunat, räppänät ja ovet täysin auki.

 

[jefreitteri]

On tämä hankalaa.. Muutama tarjous tullut kysyttyä noin 150k€ lainalle. Tässä nyt kaksi esimerkkiä.

OP todellinen vuosikorko 0,7 (marginaali 0,6). Tähän vielä pankin takaus 0,9%/vuosi vakuudetonta osaa varten.

ja danske todellinen vuosikorko 0,43 (marginaali 0,4). Tähän vielä pankin takaus 1500€ vakuudetonta osaa varten.

Kummassakaan ei lainannostokuluja.

Op totta kai paasaa poonuksista(!!!) mutta ei ne nyt millään voi kattaa tuota erotusta. Vai voiko? Ja tokihan pitää ottaa vielä huomioon tällä hetkellä op:ssa olevat vakuutukset jotka ovat halpoja ainakin nettilaskurien perusteella sekä tietysti päivittäisten pankkipalveluiden hinnat.

Mitä muita "piilokuluja" pitää vielä huomioida?

 

[RouVix]

Tulipa tässä tajuttua, että en selvästikkään ihan ymmärtänyt ASP-tilin kaikkien ehtojen merkitystä tiliä vuoden 2010 loppupuolella avatessani. Muistan edelleen, kuinka pankkivirkailija oikein suositteli, että kannattaa se tili laittaa pystyyn ja aloittaa säästäminen heti, "että ehtii vielä tässäkin vuosineljänneksessä säästämään". No, lisäkorkohan maksetaan tilin aloitusvuodelta ja viideltä sitä seuraavalta kalenterivuodelta.

Eli tilin aloittaminen lokakuussa sen sijaan, että olisin odottanut tammikuuhun, maksaa mulle potentiaalisesti todella paljon. Muutenkin lisäkoron kannalta tärkein talletus on se ensimmäinen. Suorastaan kusettamista pankeilta suositella tilin avaamista jollekin keskenkasvuiselle, joka säästää sinne sitten jotain roposia sen pari ensimmäistä vuotta. Parempi säästää ne jonnekin muualle ja sitten siirrellä myöhemmin suurempina köntteinä (esim. sen maksimi 3k€/vuosineljännes) aspitilille. Ja aloittaa ehdottomasti tammikuussa.

 

[jee]

Eli tilin aloittaminen lokakuussa sen sijaan, että olisin odottanut tammikuuhun, maksaa mulle potentiaalisesti todella paljon. Muutenkin lisäkoron kannalta tärkein talletus on se ensimmäinen. Suorastaan kusettamista pankeilta suositella tilin avaamista jollekin keskenkasvuiselle, joka säästää sinne sitten jotain roposia sen pari ensimmäistä vuotta. Parempi säästää ne jonnekin muualle ja sitten siirrellä myöhemmin suurempina köntteinä (esim. sen maksimi 3k€/vuosineljännes) aspitilille. Ja aloittaa ehdottomasti tammikuussa.

Riippuu paljon tilanteesta. Sanomasi on totta, jos tietää 100 % varmuudella, että ei tule ostamaan asuntoa seuraavien kahden vuoden aikana. Jos kuitenkin alkaa kikkailemaan ASP:n aloituksen kanssa ja sopiva asunto löytyykin "etuajassa" niin nuo ASP-tilin korot ovat aika pieniä verrattuna esim. mahdollisiin vuokrakustannuksiin, joita pitää maksella ASP-ehtojen täyttymiseen asti (tai ASP:n lopettamiseen ja pankin vakuuksien ostamiseen).

 

[RouVix]

Riippuu paljon tilanteesta. Sanomasi on totta, jos tietää 100 % varmuudella, että ei tule ostamaan asuntoa seuraavien kahden vuoden aikana. Jos kuitenkin alkaa kikkailemaan ASP:n aloituksen kanssa ja sopiva asunto löytyykin "etuajassa" niin nuo ASP-tilin korot ovat aika pieniä verrattuna esim. mahdollisiin vuokrakustannuksiin, joita pitää maksella ASP-ehtojen täyttymiseen asti (tai ASP:n lopettamiseen ja pankin vakuuksien ostamiseen).

Tietysti tilanteita on erilaisia, mutta esimerkiksi harva opiskelija sitä ensiasuntoa nykyään taitaa varsinkaan pääkaupunkiseudulla esim. 19-20 vuotiaana hankkia jolloin kannattaa tosissaan harkita onko ASP-tilin aloittaminen 18-vuotiaana tai aiemmin järkevää, koska roposilla aloittaminen tuhoaa sen lisäkoron.

Ensiasunnon ostajien keski-ikä on jo yli 28 vuotta joten sen ASP-säästämisen voi hyvin aloittaa vasta 21, 22 vuotiaana tjms. Säästämisen muuten voi toki aloittaa vaikkak 0-vuotiaana

 

[svk]

Ensiasunnon ostajien keski-ikä on jo yli 28 vuotta

"Ensiasunnonostajien keski-iän lievää nousua selittänee se, että aloilleen asetutaan ja perhe perustetaan myöhemmin kuin joskus aikaisemmin." Voisi kuvitella, että myös epävarma työtilanne, eli jatkuuko hommat, vai tuleeko pitempi työttömyysjakso vaikuttaisi kanssa. Ite en olisi missään tapauksessa osakettani ostanut ilman vakituista työpaikkaa...

 

[J45U]

Noh, saatiin parempaa tietoa myyjän aikeista eli tarpeista.
Tehtiin niiden pohjalta pelivaran sisältävä tarjous, joka sai vastatarjouksen.
Sanoisin, että tarpeiden kartoitus osui oikeaan.

Nyt sitten pitäisi keksiä, että millä tuota vastatarjousta saisi vielä parannettua.
Lisäisikö käsiraha myyjän intoa?

 

[pelitys]

Noh, saatiin parempaa tietoa myyjän aikeista eli tarpeista.
Tehtiin niiden pohjalta pelivaran sisältävä tarjous, joka sai vastatarjouksen.
Sanoisin, että tarpeiden kartoitus osui oikeaan.

Nyt sitten pitäisi keksiä, että millä tuota vastatarjousta saisi vielä parannettua.
Lisäisikö käsiraha myyjän intoa?

Mikä käsiraha? Myyjä saa joka tapauksessa koko kauppasumman heti käteen.

 

[J45U]

Mikä käsiraha? Myyjä saa joka tapauksessa koko kauppasumman heti käteen.

Vasta kaupantekotilaisuudessa. Sitä ennen ostaja voi omalla riskillä maksaa käsirahan, joka jää myyjälle kävi kaupanteossa lopulta miten tahansa.
Myyjä ei voi myöskään myydä ja markkinoida kohdetta enää, vaikka olisi hyväksynyt ehdollisen tarjouksen.

 

[yberkurko]

Vasta kaupantekotilaisuudessa. Sitä ennen ostaja voi omalla riskillä maksaa käsirahan, joka jää myyjälle kävi kaupanteossa lopulta miten tahansa.
Myyjä ei voi myöskään myydä ja markkinoida kohdetta enää, vaikka olisi hyväksynyt ehdollisen tarjouksen.

Käsiraha ei "jää myyjälle kävi kaupanteossa miten tahansa". Se on tae ostajan ostohalukkuudesta ja myyjä saa pitää sen, mikäli ostaja vetäytyy kaupasta. Yleensä ainakin myyjä joutuu hyväksyessään tarjouksen sitoutumaan maksamaan vastaavan suuruisen korvauksen, mikäli hän peruu kaupan (siis palautettavan käsirahan lisäksi).

 

[J45U]

Käsiraha ei "jää myyjälle kävi kaupanteossa miten tahansa". Se on tae ostajan ostohalukkuudesta ja myyjä saa pitää sen, mikäli ostaja vetäytyy kaupasta. Yleensä ainakin myyjä joutuu hyväksyessään tarjouksen sitoutumaan maksamaan vastaavan suuruisen korvauksen, mikäli hän peruu kaupan (siis palautettavan käsirahan lisäksi).

Ymmärrät kuitenkin pointin ja ostaja ottaa riskiä.

 

[J45U]

Ymmärrät kuitenkin pointin ja ostaja ottaa riskiä.

Ja tarkoitin tässä yleisehtoja suurempaa käsirahaa eli 10 %.

 

[Taneli-]

Ja tarkoitin tässä yleisehtoja suurempaa käsirahaa eli 10 %.

Nyt sitten pitäisi keksiä, että millä tuota vastatarjousta saisi vielä parannettua.
Lisäisikö käsiraha myyjän intoa?

Riipuu myyjästä. Jos nyt puhutaan vaikka miljoonan kämpästä niin tietysti esim. 50% etukäteen käteisellä (tai tilisiirtona) kummasti motivoi siirtämään ne omat romunsa ja ostamaan sen uuden asunnon että pääsee luovuttamaan em. kämpän teille...

 

[miloytyn]

Ja tarkoitin tässä yleisehtoja suurempaa käsirahaa eli 10 %.

Onkohan tuo mahdollista, minusta laki rajoittaa tuon siihen 4%. Toki etukäteen voi maksaa tilille, mutta saako ostaja tuon ylittävän osuuden jokatapauksessa takaisin.

 

[J45U]

Onkohan tuo mahdollista, minusta laki rajoittaa tuon siihen 4%. Toki etukäteen voi maksaa tilille, mutta saako ostaja tuon ylittävän osuuden jokatapauksessa takaisin.

Kai sopimusvapaus pätee tähänkin. Eri asia sitten sopimussakko/vakiokorvaus.
Etukäteen maksettaisiin tuo 10 % osuus hinnasta, joka sitten vähennetään loppusummasta.

 

[valvoline]

On tämä hankalaa.. Muutama tarjous tullut kysyttyä noin 150k€ lainalle. Tässä nyt kaksi esimerkkiä.

OP todellinen vuosikorko 0,7 (marginaali 0,6). Tähän vielä pankin takaus 0,9%/vuosi vakuudetonta osaa varten.

ja danske todellinen vuosikorko 0,43 (marginaali 0,4). Tähän vielä pankin takaus 1500€ vakuudetonta osaa varten.

Kummassakaan ei lainannostokuluja.

Op totta kai paasaa poonuksista(!!!) mutta ei ne nyt millään voi kattaa tuota erotusta. Vai voiko? Ja tokihan pitää ottaa vielä huomioon tällä hetkellä op:ssa olevat vakuutukset jotka ovat halpoja ainakin nettilaskurien perusteella sekä tietysti päivittäisten pankkipalveluiden hinnat.

Mitä muita "piilokuluja" pitää vielä huomioida?

Kyllä tuossa ne tärkeimmät sinulla on huomioituna. Dansken tarjous on selvästi halpa ja helppo ymmärtää. OP voi parhaimmillaan juuri ja juuri päästä samalle hehtaarille jos tähdet ovat oikeassa asennossa, mutta heti jos esim vakuutuksissa alkaisi näyttää että muualla olisi halvempaa niin asetelma kääntyy op:n kantilta selvästi kalliiksi. Ihmettelen jos todella on niin että op:n vakuutukset olisivat halvimmat, itselläni se on toistuvasti ollut aina kalleimmasta päästä erityisesti auton ja lasten vakuutusten osalta.

 

[Sprout]

Kyllä tuossa ne tärkeimmät sinulla on huomioituna. Dansken tarjous on selvästi halpa ja helppo ymmärtää. OP voi parhaimmillaan juuri ja juuri päästä samalle hehtaarille jos tähdet ovat oikeassa asennossa, mutta heti jos esim vakuutuksissa alkaisi näyttää että muualla olisi halvempaa niin asetelma kääntyy op:n kantilta selvästi kalliiksi. Ihmettelen jos todella on niin että op:n vakuutukset olisivat halvimmat, itselläni se on toistuvasti ollut aina kalleimmasta päästä erityisesti auton ja lasten vakuutusten osalta.

Kokemuksen perusteella muualta saa halvemmat vakuutukset kuin Pohjolasta. OP:lla myös kaikki pankkipalvelut (kortit, tilit jne.) myös maksavat ja ne kulut syövät itsessään jo osan noista bonuksista. Osassa pankeissa nuo ovat ilmaisia (En tiedä Dansken hinnoittelua).

 

[jefreitteri]

Ihmettelen jos todella on niin että op:n vakuutukset olisivat halvimmat

Ihan heittämällä halvemmat. Se oikeastaan mutkistaakin asioita eniten.

Sain ymmärtää, että bonukset ovat 0,25% asioinnista. Mikä taas on asiointia, niin sitä en tiedä. Laina kuitenkin on asiointia, eli 100k€ lainasta saa 250€ bonuksia/vuosi. Tuolla bonusten määrällä saa esimerkiksi kuitattua pankin takauksen, mutta niillä kuitataan myös pankkipalveluiden maksuja sekä vakuutusten maksuja.

Koska op:n asioinnin hintalapun laskeminen tuntuu olevan mahdotonta, niin lienee helpointa siirtyä danskeen ja katsoa mitä viivan alle jää.

 

[valvoline]

Kannattaa lisäksi käydä ihan kasvotusten kilpailuttamassa ne vakuutukset, tuntuu että hinnat on ihan eri tasoa kuin nettihinnat. Muistaakseni fennia tarjoaa lisäalennukset dansken laina-asiakkaille.

 

[pokkus]

Kokemuksen perusteella muualta saa halvemmat vakuutukset kuin Pohjolasta. OP:lla myös kaikki pankkipalvelut (kortit, tilit jne.) myös maksavat ja ne kulut syövät itsessään jo osan noista bonuksista. Osassa pankeissa nuo ovat ilmaisia (En tiedä Dansken hinnoittelua).

Turhaa yleistämistä. Itse sain OP:sta todella kilpailukykyisen tarjouksen kolmelle autolle ja vuokranantajan vakuutukselle. Vaatii vain vähän vaivaa eli soittamista tarjouksen kysymiselle eikä jää vain siihen hintaan mitä netissä tarjotaan.

Nettipankki, tilit ja yksi vapaavalintainen kortti (credit / debit) maksaa sen noin 2,7e/kk. Lainan lyhennys on 2,3e/kk. Aivan mitättömiä summia siihen verrattuna, että meidän perheessä bonuksia tulee vuodessa lähemmäs tonni ja muutkin pankit noita samoja veloituksia perivät.

 

[pokkus]

Koska op:n asioinnin hintalapun laskeminen tuntuu olevan mahdotonta, niin lienee helpointa siirtyä danskeen ja katsoa mitä viivan alle jää.

Jos yksinkertaisen prosentti-, plus- ja miinuslaskun tekeminen tuntuu mahdottomalta vertailun tekemiseksi niin ehkä kannattaa muutenkin miettiä lainan hankintaa jonkun paremmin tuntevan henkilön kanssa, ettei tule kovin pahasti höynäytettyä sopimuksen tekohetkellä.

 

[pähk1nä]

Jos yksinkertaisen prosentti-, plus- ja miinuslaskun tekeminen tuntuu mahdottomalta vertailun tekemiseksi niin ehkä kannattaa muutenkin miettiä lainan hankintaa jonkun paremmin tuntevan henkilön kanssa, ettei tule kovin pahasti höynäytettyä sopimuksen tekohetkellä.

Ehkäpä kyse ei olekaan siitä, etteikö sitä bonuksen euromäärää saisi laskettua auki. Vaikeaa siitä tekee se, että tänä vuonna ne vakuutukset saat op:lta ja muilta yhtiöiltä hintaan x ja y, mutta vuoden tarjousajan jälkeen hinnat on taas eri. Toki voihan sen lainankin kilpailuttaa aina vuosittain, mutta vuoden päästä et välttämättä saakaan kilpailijoilta enää sitä samaa marginaalia. Mielestäni marginaalin tulee olla hyvin lähellä kilpailevaa tarjousta, että itse suostun laskemaan arvoa noille bonuksilla.

 

[edup]

Ehkäpä kyse ei olekaan siitä, etteikö sitä bonuksen euromäärää saisi laskettua auki. Vaikeaa siitä tekee se, että tänä vuonna ne vakuutukset saat op:lta ja muilta yhtiöiltä hintaan x ja y, mutta vuoden tarjousajan jälkeen hinnat on taas eri. Toki voihan sen lainankin kilpailuttaa aina vuosittain, mutta vuoden päästä et välttämättä saakaan kilpailijoilta enää sitä samaa marginaalia. Mielestäni marginaalin tulee olla hyvin lähellä kilpailevaa tarjousta, että itse suostun laskemaan arvoa noille bonuksilla.

No ei se ihan hirveästi metsään mene jos ottaa vakuutuksen arvoksi sen halvimman vakuutustarjouksen ja iskee siihen 5% vuotuisen korotuksen arvioksi. Sitten kun kuitenkin 10 vuoden päästä muuttaa ja kilpailuttaa lainankin uusiksi niin sama arviointi uusiksi.

 

[jefreitteri]

Jos yksinkertaisen prosentti-, plus- ja miinuslaskun tekeminen tuntuu mahdottomalta vertailun tekemiseksi niin ehkä kannattaa muutenkin miettiä lainan hankintaa jonkun paremmin tuntevan henkilön kanssa, ettei tule kovin pahasti höynäytettyä sopimuksen tekohetkellä.

Kiitos sisältörikkaasta viestistä. Ilmeisesti op:n bonusjärjestelmä on sinulle tuttu. Voisit siinä tapauksessa kertoa meille muillekin mistä kaikesta bonusta kertyy, kuinka paljon, mihin sitä voi käyttää ja miten bonuksen vaikutus lasketaan kun lainasumma pienenee ja lasketaanko bonus päiväkohtaisesti vai vuoden välein vai miten?

 

[Namemma]

Kiitos sisältörikkaasta viestistä. Ilmeisesti op:n bonusjärjestelmä on sinulle tuttu. Voisit siinä tapauksessa kertoa meille muillekin mistä kaikesta bonusta kertyy, kuinka paljon, mihin sitä voi käyttää ja miten bonuksen vaikutus lasketaan kun lainasumma pienenee ja lasketaanko bonus päiväkohtaisesti vai vuoden välein vai miten?

OP-bonusta sinulle, omistaja-asiakas - tutustu Ei ole rakettitiedettä

 

[jefreitteri]

Laskurilla saa kyllä arviot, mutta ei mielestäni riittävän tarkasti. En myöskään saa valita miten bonukseni käytän. Jos pelkkää lainaa ajatellaan niin pääsääntöisesti pankkien tarjoukset on selkeitä lukuja. Op:n tapauksessa pitää laskea koko asioinnin vaikutus ja sen laskeminen on asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle turhaa työtä.

Rakettitiedekin on laskemista.