Asioita joita et ole huomannut
- Keskustelun aloittaja Sampsa
- Aloitettu
Sen sijaan samainen ämpäri täyteen mansikoita viljelyspellolta ottaa sen 20min ja painaa 4,5kg, mutta kappalemäärää en laskeskellut. Tuossa ajassa ei monta metriä tarvitse siirtyä kun on sopiva satoaika jolloin niitä mansikoita on ihan älyttömästi.10 litran ämpärillisessä mustikoita on karkeasti ainakin 10 000 marjaa punnitustestin mukaan. Yllättävän paljon.
Melkoinen urakka saada ämpäri täyteen, jos poimii marja kerrallaan.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 554
Sattumalta tai muuten kysyin tätä samaa asiaa tekoälyltä viime viikolla. Se antoi vastaukseksi 20000kpl.10 litran ämpärillisessä mustikoita on karkeasti ainakin 10 000 marjaa punnitustestin mukaan. Yllättävän paljon.
Melkoinen urakka saada ämpäri täyteen, jos poimii marja kerrallaan.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 13 107
Kyllähä ne koot vaihtelee.. pitäis keräämiään mustikoita punnita ja laskee keskiarvo.. 
Kun 10 litraa mustikoita painaa noin 7kg.. 23 000 mustikkaa.
tai sit tän mukaan se ois 2000-7000kpl. e: tässä voi olla tosin kyseessä "väärä" mustikka. Bilbery/wild blueberry ois oikee?
Kun 10 litraa mustikoita painaa noin 7kg.. 23 000 mustikkaa.
tai sit tän mukaan se ois 2000-7000kpl. e: tässä voi olla tosin kyseessä "väärä" mustikka. Bilbery/wild blueberry ois oikee?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 075
Kysyin myös "montako mustikkaa mahtuu 10 litran ämpäriin". Glorifioitu puppulausegeneraattori vastasi että 10 litran ämpäriin mahtuu noin 10-12 litraa mustikoita.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 075
Lähteet kertovat väärästä marjasta. Suomalaisten tuntema metsämustikka(bilberry) on eri tavaraa kuin pelkkä "blueberry" ilman lisämääritteitä.Kyllähä ne koot vaihtelee.. pitäis keräämiään mustikoita punnita ja laskee keskiarvo..
Kun 10 litraa mustikoita painaa noin 7kg.. 23 000 mustikkaa.
tai sit tän mukaan se ois 2000-7000kpl
E: Kuten huomasitkin. Lisättäköön myös, että pienimarjaiset pensasmustikkalajikkeet saattavat toki tuottaa metsämustikkaakin pienempiä marjoja. Näiden sadonkorjuu onkin hyvin ikävää, melkein vaivalloisempaa kuin metsämustikan poiminta.
Viimeksi muokattu:
Tuo, että se jenkkien blueberry painaisi 0.3g on ainakin väärin. Olisikohan tullut pilkkuvirhe?Kyllähä ne koot vaihtelee.. pitäis keräämiään mustikoita punnita ja laskee keskiarvo..
Kun 10 litraa mustikoita painaa noin 7kg.. 23 000 mustikkaa.
Wild (lowbush) blueberries have an average mature weight of 0.3 grams Blueberry - Wikipedia
tai sit tän mukaan se ois 2000-7000kpl. e: tässä voi olla tosin kyseessä "väärä" mustikka. Bilbery/wild blueberry ois oikee?
The average weight of a blueberry is between a gram and 3.5 grams. Ping pong ball-sized blueberry emerges from bumper NSW yield to take world title
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 075
Ehei. Kuten tuossa edellä jo mainitsin, pienet blueberryt voivat olla ihan tosi pieniä, toisin sanoen marjojen koko vaihtelee paljon.
Onneksi asia tuli puheeksi tähän aikaan vuodesta, joten emme joudu pelkästään arvailemaan. Kipaisin takapihalta kourallisen amerikan herkkua ja pienimarjaisen lajikkeen keskipainoksi määritin 0,24 grammaa(kymmenen marjan punnituserä painaa 2,37 grammaa ja vaa'an resoluutio 0,01 grammaa). Joku voisi tietysti väittää näin pieniä marjoja kylmän pohjolan syyksi, mutta siitä ei nyt ole kysymys. Minun ei tarvinnut kävellä ensimmäiseltä näytteenottopaikalta kuin kolmisen kymmentä jalkaa eri lajikkeen pensasriville ottamaan toinen hyppysellinen marjoja. Tämän tuhdimman lajikkeen marja painaa keskimäärin 2,1 grammaa(viiden marjan punnituserä samalla mittavälineellä 10,38 grammaa).
Ja tämä siis jo vertailemalla eri v. corymbosum-lajikkeita, viljeltyinä toki Suomessa. Pohjois-Amerikassa kasvaa muitakin lähisukuisia lajeja joita haukkuvat "blueberryksi".
E: Anteeksi, pyöristin päässäni vahingossa väärin. Oikea keskimääräinen ison marjan massa kahdella merkitsevällä numerolla on tietenkin 2,1 eikä 2,0 grammaa. Korjattu.
Viimeksi muokattu:
Kesti hyvin pitkälle omaan aikuisikään ennen kuin ymmärsin mitä tuo Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria tarkoittaa käytännössä. GPS-satelliitit kulkevat tietyllä radalla, mutta niiden aika kulkee eri tahtia kuin meillä maanpinnalla.. Ja niiden ylläpito vaatii jatkuvia korjauksia, jotta ei synny vääristymiä. Kun gravitaatio vaikuttaa aikaan noin konkreettisella tasolla, siitä puhkeaakin sitten paljon jatkokysymyksiä. On tullut kiusattua noita tekoälyjä aika paljon tällä aiheella.
Ihmisen näkökulmasta universumi on paljon, paljon suurempi kuin mitä se on vanha. Voisi jopa sanoa, että universumi on äärimmäisen nuori, "vain" parisataa miljoonaa ihmiselämää vanha. Universumin halkaisija sen sijaan on äärimmäisen suuri luku missä tahansa ihmiseen suhteessa olevassa mittayksikössä ilmaistuna.
Universumi on niin nuori, että maapallon asukkailla on elämänkokemusta enemmän kuin universumilla itsellään.
Edit: Siis miljoonaa, ei tuhatta
Universumi on niin nuori, että maapallon asukkailla on elämänkokemusta enemmän kuin universumilla itsellään.
Edit: Siis miljoonaa, ei tuhatta
Viimeksi muokattu:
Kiinnostava ajatus, varsinkin kun tiedetään tyhmistymisen vauhti...
Eikös se satelliitin nopeus ole se joka sitä aikaa suhteessa ulkopuoliseen tarkkailijaan vääristää, eikä painovoima?
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 13 107
Molemmat?
Avaa hieman? Ymmärrän, että painovoiman takia se pyörii ympäri mutta kyllä se nopeus on se joka sen eron tuottaa. Sama ilmiö havaitaan jos aluksella lentelet, etkä pyöri palloa ympäri. En ole fyysikko joten otan vastaan tietoasi asiasta.
Painovoima ja nopeus aiheuttavat satelliittien tapauksessa vastakkaisen efektin meidän perspektiivistä katsottuna.
Se, että satelliitti on kauempana maan massakeskipisteestä kuin me täällä maan pinnalla, aiheuttaa sen, että satelliitin aika kulkee nopeammin. Painovoima hidastaa aikaa, joten vähemmän painovoimaa tarkoittaa sitä, että aika kulkee nopeammin.
Satelliittien (meihin nähden suhteellisen) nopeuden aiheuttama ajan hidastuminen on kuitenkin niin paljon suurempi, että nettovaikutus on se, että satelliittien aika kulkee hitaammin kuin meidän, jotka pönötömme täällä kiven päällä. Kärjistetysti, kun meillä tulee minuutti täyteen, niin satelliitilla aikaa on kulunut vain 59 sekuntia.
Satelliittien aikaa joudutaan säännöllisesti edistämään (ns. kääntää viisareita eteenpäin), jotta ne antavat tarkkoja lukemia.
e: tästä tulikin mieleen kysymys, että onko satelliiteissa erilaiset kellot kuin meillä täällä? Tarkoitan siis sitä, että onko satelliittien kellot konfiguroitu valmiiksi niin, että esim yksi satelliitin sekunti vastaa 0,99(?) meidän sekuntia? Vai käytetäänkö niissä samaa ajan määrettä kuin maan pinnalla, mutta sitä sitten korjaillaan jatkuvasti, kerta minuuttiin, tuntiin, päivään?
En ole koskaan törmännyt artikkeliin tai videoon jossa olisi tähän vastaus. Aina vain sanotaan, että satelliittien aikaa täytyy (säännöllisesti) edistää, jotta se pysyisi ajassa meidän kellojemme kanssa.
Se, että satelliitti on kauempana maan massakeskipisteestä kuin me täällä maan pinnalla, aiheuttaa sen, että satelliitin aika kulkee nopeammin. Painovoima hidastaa aikaa, joten vähemmän painovoimaa tarkoittaa sitä, että aika kulkee nopeammin.
Satelliittien (meihin nähden suhteellisen) nopeuden aiheuttama ajan hidastuminen on kuitenkin niin paljon suurempi, että nettovaikutus on se, että satelliittien aika kulkee hitaammin kuin meidän, jotka pönötömme täällä kiven päällä. Kärjistetysti, kun meillä tulee minuutti täyteen, niin satelliitilla aikaa on kulunut vain 59 sekuntia.
Satelliittien aikaa joudutaan säännöllisesti edistämään (ns. kääntää viisareita eteenpäin), jotta ne antavat tarkkoja lukemia.
e: tästä tulikin mieleen kysymys, että onko satelliiteissa erilaiset kellot kuin meillä täällä? Tarkoitan siis sitä, että onko satelliittien kellot konfiguroitu valmiiksi niin, että esim yksi satelliitin sekunti vastaa 0,99(?) meidän sekuntia? Vai käytetäänkö niissä samaa ajan määrettä kuin maan pinnalla, mutta sitä sitten korjaillaan jatkuvasti, kerta minuuttiin, tuntiin, päivään?
En ole koskaan törmännyt artikkeliin tai videoon jossa olisi tähän vastaus. Aina vain sanotaan, että satelliittien aikaa täytyy (säännöllisesti) edistää, jotta se pysyisi ajassa meidän kellojemme kanssa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 13 107
Noku se massaki on siinä yhtälössä?
Tämä onkin itselleni uutta! Ostat auton, mutta saat siitä vain osan, saat lisää kun maksat x euroja/kk
Mahtaako ne pistää autosi ovet lukkoon jos haukut sitä netissä? ;-)
ps, tuon äijän videot pitää katsoa 0,75x nopeudella, se nopeuttaa niitä jostain syystä ;-)
Mahtaako ne pistää autosi ovet lukkoon jos haukut sitä netissä? ;-)
ps, tuon äijän videot pitää katsoa 0,75x nopeudella, se nopeuttaa niitä jostain syystä ;-)
- Liittynyt
- 26.06.2017
- Viestejä
- 2 185
Tämä on uusi trendi. Kuukausimaksuilla saa lisää ominaisuuksia.
Tosin olihan siinä kertaoston mahdollisuuskin (18€/kk tai 600€ jatkuva). Täytyy varmaan joku vanha Civic Type R ostaa ihan vaan sen takia että joskus maailmassa saa ajaa vehkeellä jossa ei ole kaikenlaisia apulaitteita ja piipityksiä. Ajelee sitten tietokonesähköautoilla ne huonot kelit talvella
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 075
Tällaistahan on vuosia ajettu kuin käärmettä pyssyyn ja alkaa olla normaalia arkea. Elämme jo nyt cyberpunk-dystopiassa.
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 72
Tämähän se varmaan suurin ongelma näissä vielä tulee olemaankin. Auto muutetaan kasaksi paskaa valmistajan toimesta, kun sinulla on joku "väärä" mielipide. Jos pystyy ominaisuuksia laittamaan päälle ja pois etäyhteydellä, niin varmasti voi sitten estää ajamisenkin.
Ja sitten kun huomioidaan että noissa autojen järjestelmissä tietoturva on vähän mitä sattuu niin hakkeritkin kytkevät ominaisuuksia päälle ja pois sekä ottavat koko auton haltuunsa. Ilmeisesti tällaisia ei vielä ole juurikaan tapahtunut mutta mitä olen seurannut asiaa niin tietoturvatutkijat ovat löytäneet noista autojen järjestelmistä melkoisesti kaikenlaisia aukkoja.
Ja onhan se kyllä älytöntä että penkinlämmittimet sun muut vastaavat ovat kyllä olemassa mutta saa käyttöön vain kuukausimaksulla. Toki ainakin osan noista featureista ilmeisesti pystyy itsekin helposti hakkeroimaan käyttöön mutta silti...
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 075
Tuo on vain pahin kauhukuva vaikka aiheellinen sekin. Se normaali jo siellä täällä toteutunut ongelma on, että tuotetta yritetään hämärtää siten että se voidaan näppärästi käkkärästi muuttaa muka tilatuksi palveluksi ja se kokonaan maksettu tuote lakkaa de facto haitakkeen avulla toimimasta, koska joku maksuansan rakentanut paskahousufirma päättää ottaa vähän tippiä tai menee konkurssiin ja pilvi lakkaa toimimasta tms.
Louis Rossmanilla on ihan oikea relevantti missio. Näitä kyrvän syyliä kuuluu haastaa jos voi, ja hän kehtaa.
Juupa, muttaolenaisempaa minusta on, ettei näistä kyllä mitään näe missäään normimediassa.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 082
Toisaalta suurin osa perinteisestä mediasta toimii periaatteessa tuolla samalla ansaintamallilla, jossa tulot muodostuvat tilausmallilla.
Totta, toki et ole ensin maksanut lehteä ja siten maksat lehdestä, vaan maksat vain lehdestä. Silä erolla että vaikka maksatkin lehdestä, joudut silti katsomaan lehdessäolevia mainoksia ;-)
-Etäoiskos siinä seuraava, vaikka ostit auton, joudut siitä maksamaan myös kk, ja lisäksi sen stereoista ja näytöllä alkaa tuupata jatkuvasti deodoranttimainoksia ;-D
Eikös joku autovalmistaja jo tainnut kokeillakin näyttää mainoksia auton infonäytöllä? Muistelisin että jossain tuollaistakin oli jo kokeiltu.
Mielenkiintoinen tilanne myös uuden auton verotuksessa. Olen ollut siinä uskossa että verotuksen määräytymishetkellä autossa oleva varuste verotetaan. Eli vaikka ostaja ei koskaan tilaisi varustetta kuukausimaksulla ja siten varuste ei todellisuudessa olisi asiakkaalle "olemassa" lainkaan, autoveron ostaja siitä kuitenkin maksaa.
edit: sitten tajusin että tuskin autoa edes saa ostettua ilman näitä varusteita, jolloin ne verotetaan joka tapauksessa hinnassa.
Kartta yllätys:
Muutama vuosi takaperin oli joku vinyylilevymessu liki Amsterdamia.
Sinne oli muutamia äänilevykerääjiä lähdössä. Itse ajattelin että olisihan se hauska pikkureissu, käydä tuolla, vaikei nyt vrsinaisesti levyt niin valtavasti kiinnosta. Ei olisi kaukana, vaikka Vespan kanssa pärryyttäisi. Sen verran usein tuosta ajellut, että ehkä vaihteluksi ei Ruotsin kautta vaan tuosta yli Tallinnaan ja sieltä...hmm.
Katsoin sitten karttaa ja googlella kilometrit.
Jumakauta, sitä ajatteli taas Euroopan karttaa mielessään vähän oudosti. Vaikka onkin kuvitelut että se oisi aika "elävänä mielessä"
Oikein nauratti. Nimitäin, jos menisi laivalla Turusta, niin Tukholmasta Amsterdamiin olisi: 1435km
ja Tallinasta: 2171km !!!
Onhan tuo nyt ihan selvä asia kun kartan näkee, mutta se mitä päässään oli ajatellut...
Nimittäin, Tukholma-Milano:
2079km ;-D
Muutama vuosi takaperin oli joku vinyylilevymessu liki Amsterdamia.
Sinne oli muutamia äänilevykerääjiä lähdössä. Itse ajattelin että olisihan se hauska pikkureissu, käydä tuolla, vaikei nyt vrsinaisesti levyt niin valtavasti kiinnosta. Ei olisi kaukana, vaikka Vespan kanssa pärryyttäisi. Sen verran usein tuosta ajellut, että ehkä vaihteluksi ei Ruotsin kautta vaan tuosta yli Tallinnaan ja sieltä...hmm.
Katsoin sitten karttaa ja googlella kilometrit.
Jumakauta, sitä ajatteli taas Euroopan karttaa mielessään vähän oudosti. Vaikka onkin kuvitelut että se oisi aika "elävänä mielessä"
Oikein nauratti. Nimitäin, jos menisi laivalla Turusta, niin Tukholmasta Amsterdamiin olisi: 1435km
ja Tallinasta: 2171km !!!
Onhan tuo nyt ihan selvä asia kun kartan näkee, mutta se mitä päässään oli ajatellut...
Nimittäin, Tukholma-Milano:
2079km ;-D
Jos yli 700km on jokusen sataa, niin kyllä.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 075
Joo, sen olisin tajunnut että Tallinnasta on toki Amsterdamiin selvästi pidempi ajomatka kuin Tukholmasta.
Olisin kuitenkin vastannut itsevarmasti väärin, jos olisi kysytty onko Tallinnasta Amsterdamiin maanteitse pidempi matka kuin Tukholmasta Milanoon. Kun taas avaa kartan eteensä, tajuaa jo ennen reittien pituuden laskentaa että aika lähelle sama.
Uutiset
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (34/2025)
22.8.2025 14:18
-
AMD lipsautti FSR 4:n hetkellisesti julki avoimena lähdekoodina
22.8.2025 01:02
-
MSI julkaisi käsikonsoliluokan Claw A8 BZ2EM -pelitietokoneen Euroopan markkinoille
21.8.2025 18:59
-
Asetek julkaisi uudet Initium-ajosimulaattorituotteet edullisempaan hintaluokkaan
21.8.2025 17:16
-
Asus esitteli uudet Tandem OLED -paneeleilla varustetut ROG-pelinäytöt
21.8.2025 15:16
