Asioita joita et ole huomannut

Itelle se legendaarinen on Wolfenstein vuonna -85 Apple IIe hakattuna sormet ruvella ja näppäimet kovilla
90 luvun alkupuolella naapurilta löytyi vanhoja kotimikroja nurkista, joille oli asennettuna myös alkuperäinen Wulfenstein isometrisestä kuvakulmasta. Digitoitua puhetta ei valitettavasti ollut tarjolla tässä muinaisversiossa, joten joutui tyytymään PC piipperiin.
 
Näin pääsiäisen jälkeen olen pohtinut Kristuksen syntymäkaupungin merkitystä. Beetlehem voidaan jakaa kahteen sanaan, Beetle eli korvakuoriainen, ja hem eli koti. Kristus syntyi kaupungissa, ja nykypäivänä tämän syntymäkirkko sijaitsee samalla paikalla, joka käy järkeen. Beetlen yhteyttä oli hieman haastavampi hakea, sillä legendaarista Volksvagenin automatallia (Beetle) ei ollut vielä julkaistu 2000 vuoteen. Sen sijaan muinainen Egyptin faaraovaltio oli vielä voimissaan, jonka kulttuuri oli taatusti levinnyt myös miehitetyn Länsirannan puolelle. Muinaiset Egyptin kuninkaat uskoivat pillerinpyörittäjän (Scarab, eräs kovakuoriaislaji eli Beetle) tuovan ikuisen elämän vainajalle, jolloin näitä kovakuoriaisia istutettiin vainajan sisäelimiin. Näin ollen Kristuksen nousu kuolleista ei ollut aikoinaan aivan tuulesta temmattu ajatus. Tämä legenda kovakuoriaisen ja Kristuksen ylösnousemuksen yhteydessä tunnetaan myös Egyptin koptilaisen kirkon Apokryfisenä opinkappaleena.
 
Näin pääsiäisen jälkeen olen pohtinut Kristuksen syntymäkaupungin merkitystä. Beetlehem voidaan jakaa kahteen sanaan, Beetle eli korvakuoriainen, ja hem eli koti. Kristus syntyi kaupungissa, ja nykypäivänä tämän syntymäkirkko sijaitsee samalla paikalla, joka käy järkeen. Beetlen yhteyttä oli hieman haastavampi hakea, sillä legendaarista Volksvagenin automatallia (Beetle) ei ollut vielä julkaistu 2000 vuoteen. Sen sijaan muinainen Egyptin faaraovaltio oli vielä voimissaan, jonka kulttuuri oli taatusti levinnyt myös miehitetyn Länsirannan puolelle. Muinaiset Egyptin kuninkaat uskoivat pillerinpyörittäjän (Scarab, eräs kovakuoriaislaji eli Beetle) tuovan ikuisen elämän vainajalle, jolloin näitä kovakuoriaisia istutettiin vainajan sisäelimiin. Näin ollen Kristuksen nousu kuolleista ei ollut aikoinaan aivan tuulesta temmattu ajatus. Tämä legenda kovakuoriaisen ja Kristuksen ylösnousemuksen yhteydessä tunnetaan myös Egyptin koptilaisen kirkon Apokryfisenä opinkappaleena.
Ei nyt ihan mennyt nappiin.


The current name for Bethlehem in local languages is Bayt Laḥm /Bēt laḥm/ in Arabic (Arabic: بيت لحم), literally meaning "house of meat", and Bet Leḥem in Hebrew (Hebrew: בֵּית לֶחֶם), literally "house of bread" or "house of food.
 
Näin pääsiäisen jälkeen olen pohtinut Kristuksen syntymäkaupungin merkitystä. Beetlehem voidaan jakaa kahteen sanaan, Beetle eli korvakuoriainen, ja hem eli koti. Kristus syntyi kaupungissa, ja nykypäivänä tämän syntymäkirkko sijaitsee samalla paikalla, joka käy järkeen. Beetlen yhteyttä oli hieman haastavampi hakea, sillä legendaarista Volksvagenin automatallia (Beetle) ei ollut vielä julkaistu 2000 vuoteen. Sen sijaan muinainen Egyptin faaraovaltio oli vielä voimissaan, jonka kulttuuri oli taatusti levinnyt myös miehitetyn Länsirannan puolelle. Muinaiset Egyptin kuninkaat uskoivat pillerinpyörittäjän (Scarab, eräs kovakuoriaislaji eli Beetle) tuovan ikuisen elämän vainajalle, jolloin näitä kovakuoriaisia istutettiin vainajan sisäelimiin. Näin ollen Kristuksen nousu kuolleista ei ollut aikoinaan aivan tuulesta temmattu ajatus. Tämä legenda kovakuoriaisen ja Kristuksen ylösnousemuksen yhteydessä tunnetaan myös Egyptin koptilaisen kirkon Apokryfisenä opinkappaleena.
Ei siellä englantia puhuttu. Vitseille on oma ketju.
 
Japani ei tienny antautuessaan, että USAlla ei ollu enempää ydinpommeja (vai oisko viel yks ollu? Myöhemmin tiedetään "demon corena" se ydin). Ei nyt ainut syy antautumiseen varmastikkaan ollu, mut enpä oo koskaa aiemmin hoksannu aatella, että tosiaan tuolloin ne oli maailman ainoat ydinaseet eikä uusia iha heti ollu linjalla tulossa.
 
Japani ei tienny antautuessaan, että USAlla ei ollu enempää ydinpommeja (vai oisko viel yks ollu? Myöhemmin tiedetään "demon corena" se ydin). Ei nyt ainut syy antautumiseen varmastikkaan ollu, mut enpä oo koskaa aiemmin hoksannu aatella, että tosiaan tuolloin ne oli maailman ainoat ydinaseet eikä uusia iha heti ollu linjalla tulossa.
Olen käsittänyt, että ensimmäisten pommien jälkeen käyttövalmiit tosiaan kerran loppuivat maailmasta, hyvin hetkellisesti. Seuraava pommi olisi ilmeisesti ollut käyttövalmis muutamia päiviä tai viimeistään pari viikkoa toisen pommin käytön jälkeen. Tavallaan niitä siis potentiaalisesti oli melko heti tulossa.
 
Vapun sää on kylmennyt abaut 40 vuotta vaikka ilmasto on kait lämmennyt. . Viime vuosi oli poikkeus mutta itsellä on myös fiilis että moni Vappu on ollut suht viileä. Niin kuin nyt.

 
Vapun sää on kylmennyt abaut 40 vuotta vaikka ilmasto on kait lämmennyt. . Viime vuosi oli poikkeus mutta itsellä on myös fiilis että moni Vappu on ollut suht viileä. Niin kuin nyt.

Sää ja ilmasto on kaksi eri asiaa.
 
Vapun sää on kylmennyt abaut 40 vuotta vaikka ilmasto on kait lämmennyt. . Viime vuosi oli poikkeus mutta itsellä on myös fiilis että moni Vappu on ollut suht viileä. Niin kuin nyt.

Jooh...
earth_temperature_timeline.png
 
Sitä että mikä tässä on asia mitä et ole huomannut?
Olen huomannut että sää on Vappuna yleensä viileä. Yleisesti ihmisen muisti on lyhyt eikä muista millainen sää on ollut jonain tiettyinä ajankohtana.
Mikä tässä sääaiheessa nyt on se ongelma?
 
Sitä että mikä tässä on asia mitä et ole huomannut?
Veikkaan että tää:
Se että sää on vappuna vuosien mittaan kylmennyt.

Minä en ainakaan voi väittää moista huomanneeni. Muistan, että "aina" on manailtu että vappuna kuitenkin sataa ja joinakin vappuina on todella ollut koiranilma. Sen sijaan en ilman edellä mainittua tietoa olisi päätellyt että vaput ovat kylmentyneet.
 
Veikkaan että tää:


Minä en ainakaan voi väittää moista huomanneeni. Muistan, että "aina" on manailtu että vappuna kuitenkin sataa ja joinakin vappuina on todella ollut koiranilma. Sen sijaan en ilman edellä mainittua tietoa olisi päätellyt että vaput ovat kylmentyneet.
No en itsekään muista mitään erityisen kylmiä vappuja. Viileähköjä kylläkin.
Viime vuonna Helsingissä taisi olla lähemmäs 20 lämmintä.
 
Ja tulevaisuudessa sitten vasta kylmeneekin 365/7=52vk+1pv. Tämän päivän torstain kun on näin laskettuna ensi vuoden perjantai (siis vappu) ja 2024 on ollut karkausvuosi, niin eikös sitä 2028 vietetä vappua tiistaina, kun ilman karkausvuotta oltaisi vasta maanantaissa?

Oho: Se karkauspäivähän ottaa yhden päivän pois normilaskuista, joten ei tuo enää niin kolealta näytä...
 
Viimeksi muokattu:
Ilmaston lämpenemisestä on tullut ilmaston muutos, koska se kuvaa ilmiötä paremmin paikallisesti.
 
Nyt kun kaivoin SÄÄhistoriaa viimeisen 20 vuoden ajalta vappuaaton säästä Helsingissä niin melko vaihtelevaa mutta ei nyt erityisen kylmää kuitenkaan.
ed: korjattu typot

Vappu.png
 
Viimeksi muokattu:
Olen kuvitellut että eurolavan ja FIN-lavan erona on mittojen lisäksi myös rakenne, joka on FIN-lavoissa huterampi.
Asia ei olekaan niin, vaan tavallisina FIN-lavoina pitämäni lavat ovatkin olleet FIN-kertalavoja. Tavallinen FIN-lava on rakenteeltaan samanlainen kuin eurolavakin.

FIN-kertalava
3300-Kertalava-fin-1000x1200-vahva-scaled-e1608240680233.jpg


Normaali FIN-lava
3820-FIN-lava-1000x1200-1-scaled-e1608240576142.jpg


Eurolava
3800-EUR-lava-EPAL-800x1200-1-scaled-e1608240604153.jpg
 
Olen kuvitellut että eurolavan ja FIN-lavan erona on mittojen lisäksi myös rakenne, joka on FIN-lavoissa huterampi.
Asia ei olekaan niin, vaan tavallisina FIN-lavoina pitämäni lavat ovatkin olleet FIN-kertalavoja. Tavallinen FIN-lava on rakenteeltaan samanlainen kuin eurolavakin.

FIN-kertalava
3300-Kertalava-fin-1000x1200-vahva-scaled-e1608240680233.jpg


Normaali FIN-lava
3820-FIN-lava-1000x1200-1-scaled-e1608240576142.jpg


Eurolava
3800-EUR-lava-EPAL-800x1200-1-scaled-e1608240604153.jpg
Fin-lavan mitat juontavat juurensa VR:n tavaravaunukalustoon. Suomen Keski-Eurooppaa leveämpi raideleveys mahdollisti leveämmät tavaravaunut ja kaiketi vaunun lattialle on mahtunut tehokkaasti näitä alkujaan VR-lavoiksi kutsuttuja lavoja 3 kpl rinnakkain. Kun VR-lavakoko levisi laajempaan käyttöön raiteiden ulkopuolelle, se sai nimityksen FIN-lava. (lähde: Kuormalava - Logistiikan Maailma)
 
Olen kuvitellut että eurolavan ja FIN-lavan erona on mittojen lisäksi myös rakenne, joka on FIN-lavoissa huterampi.
Asia ei olekaan niin, vaan tavallisina FIN-lavoina pitämäni lavat ovatkin olleet FIN-kertalavoja. Tavallinen FIN-lava on rakenteeltaan samanlainen kuin eurolavakin.

FIN-kertalava
3300-Kertalava-fin-1000x1200-vahva-scaled-e1608240680233.jpg


Normaali FIN-lava
3820-FIN-lava-1000x1200-1-scaled-e1608240576142.jpg


Eurolava
3800-EUR-lava-EPAL-800x1200-1-scaled-e1608240604153.jpg
Enpä tienyt että FIN lava on uudempi standardi(2002). Kehitetty 1990-luvulla.
 
Kyllä jo 80-luvulla oli FIN lavoja.

Sitä en tiedä koska tuo FIN-lava on alunperin kiertoon tullut.
Joo alkuperäinen standardi on ilmeisesti vuodelta 1976

Nykyinen voimassaoleva standardi on sitten 2009 vuodelta.
 
Lätkässä suositellaan, että dominoiva käsi on mailassa ylempänä kuin ei-dominoiva käsi. Kitaransoitossa taas suositellaan, että dominoiva käsi suorittaa varsinaisen näppäilyn ja ei-dominoiva käsi on otelaudalla.

Eli voidaan sanoa, että lätkässä painotetaan hienomotoriikkaa voimantuoton kustannuksella (laukaisuvoima tulee pääosin alemman käden kautta), kun taas kitaransoitossa asia on päinvastoin: hienomotoriikka jää "soittovoimalle" kakkoseksi. Voisi kuvitella, että painotukset olisivat juuri toisinpäin näissä lajeissa.
 
Lätkässä suositellaan, että dominoiva käsi on mailassa ylempänä kuin ei-dominoiva käsi. Kitaransoitossa taas suositellaan, että dominoiva käsi suorittaa varsinaisen näppäilyn ja ei-dominoiva käsi on otelaudalla.

Eli voidaan sanoa, että lätkässä painotetaan hienomotoriikkaa voimantuoton kustannuksella (laukaisuvoima tulee pääosin alemman käden kautta), kun taas kitaransoitossa asia on päinvastoin: hienomotoriikka jää "soittovoimalle" kakkoseksi. Voisi kuvitella, että painotukset olisivat juuri toisinpäin näissä lajeissa.
Mä olen kuvitellut että lätkässä sen kovan lämyn että tarkan kiekonkäsittelyn tuottamiseksi tarvitaan oikeasti enemmän voimaa sinne yläpään tukeen kuin pitkäliikkeiseen alempaan käteen, jonka takia "oikea" tapa pitää lätkämailaa on dominoiva käsi ylhänä.

Kitarassa mun käsittääkseni alkuharjoittelun jälkeen se tarkempi soittomekaniikka tarvitaan juurikin siellä rämpytyspäässä..

Tosin kumpaakaan lajia en hallitse oikeastaan mitenkään, kunhan olen vaan toimintaa silmäilemällä näin päätellyt.
 
Lätkässä suositellaan, että dominoiva käsi on mailassa ylempänä kuin ei-dominoiva käsi. Kitaransoitossa taas suositellaan, että dominoiva käsi suorittaa varsinaisen näppäilyn ja ei-dominoiva käsi on otelaudalla.
"Suositellaan"?

Eiköhän se ole ihan jokaisen yksilöllinen ominaisuus, kummin päin se maila tai soitin käteen luontevimmin asettuu. Esimerkiksi mulle on aivan selvää, että pelimaila on kädessä oikeakätisesti eli vahvempi (oikea) käsi alhaalla. Toisin päin asia olisi täysin luonnoton minulle.

Sama kuin "suositeltaisiin olemaan heteroja"...
 
No ei itseasiassa kumpaakaan lopulta. Kanadassa ja Usassa on ero kumpaa kättä suositellaan junioireille pitämään ylhäällä ja kumpaa alhaalla. Jenkeissä dominoiva käsi alhaalla, kanadassa ylhäällä. Saahan sitä toli aina valita mutta ei se pelkästään sitäkään ole ainakaan rapakon tuolla puolen.
 
No ei itseasiassa kumpaakaan lopulta. Kanadassa ja Usassa on ero kumpaa kättä suositellaan junioireille pitämään ylhäällä ja kumpaa alhaalla. Jenkeissä dominoiva käsi alhaalla, kanadassa ylhäällä. Saahan sitä toli aina valita mutta ei se pelkästään sitäkään ole ainakaan rapakon tuolla puolen.
Hmm, jenkeillä on kyllä yleisempää ampua rightin puolelta, mutta silti jenkki-NHL-pelaajien left-right-jakauma on karkeasti 50-50. Vasenkätisten osuus väestöstä on vain 10-12 %. Eli juu, eipä kovin orjallisesti noudateta.

Data: ChatGPT :)
 
Kätisyyksiin Pohjois-Amerikassa saattaa vaikuttaa se, annetaanko lapselle baseball-maila ennen jääkiekkomailaa vai päinvastoin. Baseballissa dominoiva käsi on tyypillisesti kauempana (eli oikeakätinen lyö oikealta). USA:ssa baseball on paljon suositumpaa kuin jääkiekko, ja moni lapsi (vaikka olisi tuleva NHL-pelaaja) oppii baseballin ensin. Se voisi osaltaan selittää, miksi USA:ssa oikealta laukovia jääkiekkoilijoita on enemmän kuin Kanadassa. Toisaalta Kanadassa taas vasemmalta lyöviä baseball-pelaajia on enemmän kuin USA:ssa, ja selitykseksi nimenomaan tarjotaan sitä, että jääkiekko on opittu ensin:
 
Onko joku uusikin juttu että keksi ilmoituksen yhteydessä yritetään rahastaa? Ei ole ennen tullut vastaan. Joku näitä firmoja kusettava firma? Googlen kautta sinne meinasin päätyä.


Screenshot_2025-05-11-22-00-50-22_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
Mikä ihmeen huijaussivusto tuo oikein on? Itselläni ei mitään tuollaista evästepopuppia tullut mutta haiskahtaa kyllä nuo sivut melkoisesti. Ei oikein sivun ylläpitäjän tietoja, en ainakaan itse löytänyt. Sivut on täynnä kijotusvihreitä ja muutenkin teksti vaikuttaa jollakin tekoälyllä "kirjoitetulta".
 
Näyttää puppusivustolta ja huijaus voisi olla uusi versio puhelinmyynnin keinoin mainostetuista turhista yrityshakemistokusetuksista.
 
En ole aikaisemmin huomannut. Tai ehkä välittänyt/kiinnostunut. Kuinka paljon itse asiassa pyykinpesukone vie vettä yhdessä pesussa.

Linjasaneerauksen jäliltä etäluettavat vesimittarit asennettu. Niin aikani kuluksi seurannut silloin tällöin omaa veden kulutusta (meillä ollut taloyhtiössä ~130l/henkilö, nyt seurannut omaa niin ~70l/vrk). Siitä kun joutuu ensi kuun alusta asti maksamaan kulutuksen mukaan :eek:
Ihmettelin kun kaksi viikkoa sitten sunnuntaina mennyt 200l kylmää vettä. Ennen kuin muistin pesseeni kolme koneellista pyykkiä. Eilen sama juttu. Kolme koneellista pyykkiä, ja kylmää vettä meni päivän aikana 197l. Tehnyt tietysti muutakin siivoa + astianpesukone ollut päällä. Mutta n. 45l 15v Gigantin halvin päältä täytettävä romu vie vettä pesukerralla.
 
En ole aikaisemmin huomannut. Tai ehkä välittänyt/kiinnostunut. Kuinka paljon itse asiassa pyykinpesukone vie vettä yhdessä pesussa.

Linjasaneerauksen jäliltä etäluettavat vesimittarit asennettu. Niin aikani kuluksi seurannut silloin tällöin omaa veden kulutusta (meillä ollut taloyhtiössä ~130l/henkilö, nyt seurannut omaa niin ~70l/vrk). Siitä kun joutuu ensi kuun alusta asti maksamaan kulutuksen mukaan :eek:
Ihmettelin kun kaksi viikkoa sitten sunnuntaina mennyt 200l kylmää vettä. Ennen kuin muistin pesseeni kolme koneellista pyykkiä. Eilen sama juttu. Kolme koneellista pyykkiä, ja kylmää vettä meni päivän aikana 197l. Tehnyt tietysti muutakin siivoa + astianpesukone ollut päällä. Mutta n. 45l 15v Gigantin halvin päältä täytettävä romu vie vettä pesukerralla.
Taisi olla omassa koneessa viimeisimpänä menneen lakanapyykin vedenkulutus noin 110 litraa. Vesi on halpaa, joten pesun aikainen lisävesi + -huuhtelu on automaattisesti päällä :p
 
Taisi olla omassa koneessa viimeisimpänä menneen lakanapyykin vedenkulutus noin 110 litraa. Vesi on halpaa, joten pesun aikainen lisävesi + -huuhtelu on automaattisesti päällä :p

Ei olla vielä (tai isännöitsijä) päätetty hintoja. Mutta paikallinen vesilaitos veloittaa 4,30€/m3 (vesi+jätevesi+ALV, lisäksi tietysti perusmaksut ym. päälle). Huhtikuussa näytti menneen kylmää 1500l, ja kuumaa 428l. Ei mene konkkaan noilla lukemilla.
 
Tulipa kyllä itsellenikin yllätyksenä että pyykinpesukone käyttää noin paljon vettä. Pikaisella googletuksella normaali pyykkikone veisi noin 35-75 litraa per pesu, joillakin erikoisohjelmilla tai lisähuuhteluilla jopa yli 100 litraa per pesu. Meillä ei (ainakaan vielä) laskuteta vettä kulutuksen mukaan mutta hyvä tietää että sitä kuluu noinkin reippaasti.
 
Tulipa kyllä itsellenikin yllätyksenä että pyykinpesukone käyttää noin paljon vettä. Pikaisella googletuksella normaali pyykkikone veisi noin 35-75 litraa per pesu, joillakin erikoisohjelmilla tai lisähuuhteluilla jopa yli 100 litraa per pesu. Meillä ei (ainakaan vielä) laskuteta vettä kulutuksen mukaan mutta hyvä tietää että sitä kuluu noinkin reippaasti.

Nojoo, tuommoisella 100 litralla käy kerran nopeassa suihkussa, ja pesukone käyttää kuitenkin kylmää vettä.. Että melko suhteellista, onko tuo paljon vai ei.
 
Nojoo, tuommoisella 100 litralla käy kerran nopeassa suihkussa, ja pesukone käyttää kuitenkin kylmää vettä.. Että melko suhteellista, onko tuo paljon vai ei.
Suhteellista on myös nopean suihkun määritelmä. Oraksen sivujen mukaan perinteiset suihkuratkaisut kuluttavat 15–18 litraa vettä minuutissa, eli keskimäärin noin 6min suihku kuluttaa sen 100 litraa vettä. Mielestäni tuo on suhteellisen pitkä aika, itsellä menee ehkä joitain kymmeniä sekunteja alkukasteluun, sitten hana kiinni ja pesu, lopuksi huuhtelu. Kokonaisaika siis suihkuhanan auki olemiselle on noin minuutin luokkaa. Toki ymmärrän jos on pitkää tukkaa, niin sen pesemiseen menee aikaa, mutta tämmöinen keskiverto suomalaismies ei tuon pitempää aikaa tarvitse.
 
Tulipa kyllä itsellenikin yllätyksenä että pyykinpesukone käyttää noin paljon vettä. Pikaisella googletuksella normaali pyykkikone veisi noin 35-75 litraa per pesu, joillakin erikoisohjelmilla tai lisähuuhteluilla jopa yli 100 litraa per pesu. Meillä ei (ainakaan vielä) laskuteta vettä kulutuksen mukaan mutta hyvä tietää että sitä kuluu noinkin reippaasti.
Vesihän on oikeastaan aika halpaa tässä hommassa. Jos koneelliseen menee vettä 100 litraa, tuolla aiemmin mainitulla 4,30 €/m3 maksaa vesi 43 senttiä. En ihan tarkkaan tiedä, millaista vettä pesukoneet yleensä käyttävät huuhteluun, mutta jos oletetaan, että myös huuhtelu menee saman lämpöisellä vedellä kuin varsinainen pesu, kuluu 60 asteiseen pesukertaan laskukaavan mukaan energiaa 5,8 kWh (oletetaan, että vesi lämmitetään 10 asteesta 60 asteeseen). Osa energiasta häviää toki huoneilmaan, eli todellinen tarve on enemmän. Jos sähkö maksaa siirtoineen 15 snt/kWh, on sähkön hinta 87 senttiä eli tuplat veteen nähden. Toki, jos sähköstä ei tarvitse maksaa erikseen, ei tällä ole väliä, mutta useasti pesukoneiden kohdalla unohdetaan se energia ja mietitään vain pelkkää veden kulutusta.
 
Pasilassa taas tunnettu tv torni ollut maamerkkinä vuosikymmenet ja sitten kun Nokia rakensi viereen keilaniemeen uuden pääkonttorinsa, niin paikalliset alkoivat kutsua sitä Ollilan Jormaksi.
Keilaniemessä oli ennestään Nesteen pääkonttoriksi valmistunut talo, jota kansa alkoi kutsua nimellä Raaden hammas. Nimi tuli siitä, kun Nesteen pääjohtaja oli silloin Uolevi Raade. Siitä luontevasti vääntyi sitten se Ollilan Jorma, kun Nokia rakensi oman pääkonttorinsa Keilaniemeen.
 
Vesihän on oikeastaan aika halpaa tässä hommassa. Jos koneelliseen menee vettä 100 litraa, tuolla aiemmin mainitulla 4,30 €/m3 maksaa vesi 43 senttiä. En ihan tarkkaan tiedä, millaista vettä pesukoneet yleensä käyttävät huuhteluun, mutta jos oletetaan, että myös huuhtelu menee saman lämpöisellä vedellä kuin varsinainen pesu, kuluu 60 asteiseen pesukertaan laskukaavan mukaan energiaa 5,8 kWh (oletetaan, että vesi lämmitetään 10 asteesta 60 asteeseen). Osa energiasta häviää toki huoneilmaan, eli todellinen tarve on enemmän. Jos sähkö maksaa siirtoineen 15 snt/kWh, on sähkön hinta 87 senttiä eli tuplat veteen nähden. Toki, jos sähköstä ei tarvitse maksaa erikseen, ei tällä ole väliä, mutta useasti pesukoneiden kohdalla unohdetaan se energia ja mietitään vain pelkkää veden kulutusta.

Joo pyykinpesukoneissa ja astianpesukoneissa on suomen olosuhteissa vähän turhia nuo vedensäästö-ohjelmat, jotka kuluttaa sähköä ja vähintään tuplaa pesuajan.
Jossain muualla vesi on paljon arvokkaampaa, itelle kelpaisi kyllä performance-moodi.
 
Joo pyykinpesukoneissa ja astianpesukoneissa on suomen olosuhteissa vähän turhia nuo vedensäästö-ohjelmat, jotka kuluttaa sähköä ja vähintään tuplaa pesuajan.
Jossain muualla vesi on paljon arvokkaampaa, itelle kelpaisi kyllä performance-moodi.
Paitsi että säästöohjelma myös säästää sähköä.
 
Joo pyykinpesukoneissa ja astianpesukoneissa on suomen olosuhteissa vähän turhia nuo vedensäästö-ohjelmat, jotka kuluttaa sähköä ja vähintään tuplaa pesuajan.
Jossain muualla vesi on paljon arvokkaampaa, itelle kelpaisi kyllä performance-moodi.

Olisiko ollut jossain HSY:n uutisissa. Kun veden käyttö vähenee. Niin putkistossa ongelmat lisääntyy. Suurimpina ongelman aiheuttajina ne jotka sitä vettä säästää. Ts. paskat koitetaan huuhdella sillä "pissapuolella".

Jossain Marttojen lehdessä oli juttu. Jos ei vaatteet kestä 60C pesua. Älä osta.
 
Paitsi että säästöohjelma myös säästää sähköä.

Ootko pessyt kädenlämpöisellä vedellä astiat, tai edes "kuumalla"? Hyi v**tu mikä rasvapaska niihin jää :poop::sick::sick::sick:

Kyllä mä pesen kalsarit ym. >60C. Petivaatteet ja pyyhkeet 90C. Astiat menee aina 65C.

Sähkönkulutuksessa puhutaan senteistä. Vaikka olisi kiinteä soppari.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
276 986
Viestejä
4 765 869
Jäsenet
77 565
Uusin jäsen
kallitus

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom