Asioita joita et ole huomannut

[King Im Jo]

Epäilen että moni postanneista taitaa puhua itsekin hernekkeitosta, luulla puhuvansa hernekeitosta ja etsii nyt jotain kummallista paksua murretta joka olisi se pidempi lausuntatapa. Ei se ole. Se tässä tarkoitettu hernekkeitto on se normaali tapa jota lähes poikkeuksetta käyttävät ilman selvää murretta tai korostusta puhuvat ihmiset(ja myös murretta puhuvat).

Vai puhutteko oikeasti kaikki kuten tuo raumanturunvirolaisesti hyperkorrektia tv-esiintymistä yrittävä tvshop-mies, siis hern ekeitosta? Tätä on laajasti eri murteita(enimmäkseen toki paikalliseksi nykypuhekieleksi laimenneina) kuunnelleen vaikea uskoa. Tuo tynkä-ääntämys ei yleensä ole vallitseva. Länsirannikolla se kuuluu murrepuhujille, etelässä ihmisille jotka yrittävät puhua sivistyneen professionaalisti. Missään se ei ole ainoa tapa, suurimmassa osassa Suomea harvinainen ja tällöin usein tahallaan väärin lausumista.

Viittaan tässä nyt ainoastaan äidinkielenä Suomea puhuviin.

Äidinkielenä Suomi. Ja ei kyllä mun suuhun toi tupla k sovi.
Pitäs varmaan äänittää omaa ääntämistä kun ei sitä tälleen normisti ainakaan huomaa.
Ihan ääneen puhuttuna se menee hernekeitto. Snadi painotus siihen rne ja siitä jatkuu toinen sana.

 

[Erkki_erikeepperi]

Jos omaa ääntämistä mietin, niin "herne" ja "keitto" tulevat ikäänkuin erillisinä sanoina, ja siinä välissä on puolitauko. Toki voi ajatella, että k pitkittyy, mutta enemmänkin minusta se tauko ennen sitä k:ta pitkittyy.

Joka tapauksessa yhteen nopeasti sanottuna toi kuulostaa hölmöltä ja sellaiselta virolaiselta.

 

[Tonnin Seteli]

Toki voi ajatella, että k pitkittyy, mutta enemmänkin minusta se tauko ennen sitä k:ta pitkittyy.

Tuo "voi ajatella" on lähellä sitä tapaa jolla asia määritellään, mistä tässä ilmiössä on kyse. "Enemmänkin minusta" taas tapahtuu siinä samalla.

Aiemmin ketjuun postatussa linkissä selitetään tämä ja myös mainitaan lyhyesti rajageminaation alkuperästä. Sekin auttaa ymmärtämään vaikka tuon artikkelin maininta aiheesta jääkin tyngäksi.

Joka tapauksessa yhteen nopeasti sanottuna toi kuulostaa hölmöltä ja sellaiselta virolaiselta.

Kyllä se aromipesämiehen lausuntatapa kuulostaa hassulta vaikka sen ääntäisi kuinka tauolla.

 

[TheMeII]

Jonkimmoinen esimerkki tuossa missä kuuluu se pitkä koo. koko video on ihan jännä näin äidinkielenään puhuvana kun asioita mitä ei tule ajatelleeksi puhuessaan

Linkki oikeaan ajankohtaan mutta jos se taas hajoaa niin 7:26 sanotaan hernekeitto esimerkissä

 

[Boulder]

Se yleisin tapa lausua lienee välimuoto, eli ei ilman kahdennusta mutta ei myöskään korostaen kahdennettu. Sanoisko, että puolitoistakertainen k siellä välissä.

Itse olen epäillyt Frangénin tyyliä puhua sen tietyn formaalin roolinsa osana. En ole ikinä miehen kanssa keskustellut, joten en tiedä, onko siviilissä sama puhetyyli kuin töissä ollessaan.

 

[emagdnim]

Se yleisin tapa lausua lienee välimuoto, eli ei ilman kahdennusta mutta ei myöskään korostaen kahdennettu. Sanoisko, että puolitoistakertainen k siellä välissä.

Itse olen epäillyt Frangénin tyyliä puhua sen tietyn formaalin roolinsa osana. En ole ikinä miehen kanssa keskustellut, joten en tiedä, onko siviilissä sama puhetyyli kuin töissä ollessaan.

Joo, itsekin tässä aloin hokeen kokkia ja hernekeittoa, nii on se k lyhyempi hernekeitossa

 

[Tonnin Seteli]

Itse olen epäillyt Frangénin tyyliä puhua sen tietyn formaalin roolinsa osana. En ole ikinä miehen kanssa keskustellut, joten en tiedä, onko siviilissä sama puhetyyli kuin töissä ollessaan.

Kyllä hänellä ainakin joskus on, kuultu livenä epämuodollisessa tilanteessa. Sitä ei silti voi tietää oliko tämäkin roolia ja onko hänellä erikseen luonnollinen ns. oma puhetapa jota käyttää esimerkiksi kotona.

Joo, itsekin tässä aloin hokeen kokkia ja hernekeittoa, nii on se k lyhyempi hernekeitossa

Niinhän se yleensä on, mutta tästä ei kannata päätellä mitään. Kuuntele myös, onko se toinen e sama herneessä ja hernekeitossa.

Se yleisin tapa lausua lienee välimuoto, eli ei ilman kahdennusta mutta ei myöskään korostaen kahdennettu. Sanoisko, että puolitoistakertainen k siellä välissä.

Tuo lienee paras lyhyt selitys tähän saakka. Normaali kahdennus on siis kevyt tai kohtuullinen. Karkea ja korostettu kahdennus kuten myös sen puuttuminen liittyvät murteeseen, puhevikaan tai hoono soomeen. Tämä sikäli kun puhutaan tilanteesta jossa säännönmukaisesti on rajageminaatio. Murrekohtaisesti se voi esiintyä myös yhteydessä jossa sitä ei normaalisti ole.

 

[Pakana]

Mä sain sanoa tuon hernekeiton pariin kertaan ennwn kuin tajusin että mäkin lausun sen hernekkeitto. Sitä ei jotenkin itse edes kuule.

Tosin kokki sanan tupla-koo on kyllä pidempi kuin hernekeitton, eli jonkinlainen 1,5 pituinen K siihen tulee.

Usein sanotaan, että Suomea lausutaan samoin kuin kirjoitetaan. Sehän ei loppukahdennusten kaltaisten asioiden takia tietysti pidä paikkaansa. Olisi oikeampaa sanoa, että jokainen kirjain lausutaan aina samalla tavalla.

Suomen kielessä kirjoitus- ja lausumisasun suhde on "kiinteä", jonka takia meillä on puhekieli ja kirjakieli. Ei puhekieli ja sen kirjoitusasu.

Jos joku vieraskielinen opettelee suomen sanaston ja kieliopin Muumilaakson tarinoista, se o iha kuses ku ekankerra* puhuu jonku kaa oikeest.

Tuo tekee lukemaan oppimisen suomenkieliselle helpoksi, mutta kielen opiskelemisen vielä kertaluokkaa hankalammaksi.

* lausutaan luonnollisesti äng äänteellä "ekang kerra"

 

[Rollerix]

Aika selvästi on tullut selväksi, että suurin osa viimeistään asiaa vähän ajateltuaan tajuaa käyttävänsä rajageminaatiota ihan luontevasti osana puhettaan. Kuuluuhan se suomen kieleen ihan oleellisena osana. Sitten joillekin on ilmeisesti vaikea ymmärtää, että eivät sitä käytä, koska puhuvat murretta. Kielen rikkautta sekin, mutta ei toki pidä väittää murteista suomea yleiskieleksi tms.

 

[jovo]

Eikös tuo hernekeitto ole yksinkertaisesti lausuttuna herne-keitto?
Miksi kukaan sanoisi hernekeitto tai hernekkeitto?
Väliviiva tekee sen tauon, joka erottaa tuon hernekeiton hernekkeitosta.

 

[TheMeII]

Eikös tuo hernekeitto ole yksinkertaisesti lausuttuna herne-keitto?
Miksi kukaan sanoisi hernekeitto tai hernekkeitto?
Väliviiva tekee sen tauon, joka erottaa tuon hernekeiton hernekkeitosta.

Koska se k on molemmilla puolin sitä viivaa mutta vain puolikkaina. ne äänteet glottaaliklusiilin ympärillä ovat ek ja ke. oikeammin tuo kai olisi hernek'keitto

 

[jovo]

Koska se k on molemmilla puolin sitä viivaa mutta vain puolikkaina. ne äänteet glottaaliklusiilin ympärillä ovat ek ja ke. oikeammin tuo kai olisi hernek'keitto

Jaah. No entäs herNE-keitto?

 

[TheMeII]

Jaah. No entäs herNE-keitto?

Tuo kuulostaa vielä vähemmän suomelta. painotus on käytännössä aina ekalla tavulla

 

[jovo]

Tuo kuulostaa vielä vähemmän suomelta. painotus on käytännössä aina ekalla tavulla

Jaa. Mutta jos ei ole. HerNE-keitto vie pois hernekeiton painottomuuden joka kuulostaa lähinnä ruotsalaiselta. Vai pitäisikö olla her-ne-keitto?

 

[Kobbi]

Vai pitäisikö olla her-ne-keitto?

Nyt meni her-ne-kei-tto ne-nuun

 

[Tonnin Seteli]

Eikös tuo hernekeitto ole yksinkertaisesti lausuttuna herne-keitto?
Miksi kukaan sanoisi hernekeitto tai hernekkeitto?
Väliviiva tekee sen tauon, joka erottaa tuon hernekeiton hernekkeitosta.

Tuo viiva ei ilmaise ääntämyksellisesti yhtään mitään. Jos sanot Velipekkaa Veli-Pekaksi, päässäsi kuulemasi ero on vain omassa päässä eikä välity kuulijalle.

 

[jovo]

Tuo viiva ei ilmaise ääntämyksellisesti yhtään mitään. Jos sanot Velipekkaa Veli-Pekaksi, päässäsi kuulemasi ero on vain omassa päässä eikä välity kuulijalle.

Niinkö. Jokainen varmaan sanoo Velipekkaa Velipekaksi, koska se vain on niin. Hernekeitto ei vaan ole hernekeitto, vaan herNE-keitto tai herne-keitto? Kukaan tuskin painottaa VeliPEkaksi?
Kysehän nyt on siis juuri siitä herNEkeitosta. Ei hernekeitosta.

 

[Tonnin Seteli]

Kyllä, juuri niin. Itse vedit tuon viivan mukaan.

Ei tässä millään painotuksilla mennä kuin omissa mielikuvissa, jos suomea puhutaan. Paino sanan alussa. Jokainen voi tietysti kehitellä omia mikromurteitaan jos tykkää. Hernekeittoa ei tarvitse ääntää väkinäisesti takeltaen ja mongertaen vaan voi sanoa ihan normaalisti. Eikä se edelleenkään ole hern ekeitto eikä lappeen Ranta.

Edelleen hernekeitto lausutaan rajakahdennuksella ellei haluta puhua kuin sisustusarkkitehti tai satunnainen porilainen. Ja yleensä niin tehdään kaikesta päätellen usein aivan alitajuisesti eikä sitä uskota kymmenillä toistoillakaan.

Eikä sitä veepeetäkään lausuta lähtökohtaisesti yhtään eri tavalla, oli hän välimerkkioletettu tahi ei.

 

[Pizzan ystävä]

Puhuuko kukaan edes hernekeitosta hernekeittona? Minulle se on aina hernari, samoin kuin lasagne on lasse ja makkaraperunat makkispekkikset...

 

[TheMeII]

Niinkö. Jokainen varmaan sanoo Velipekkaa Velipekaksi, koska se vain on niin. Hernekeitto ei vaan ole hernekeitto, vaan herNE-keitto tai herne-keitto? Kukaan tuskin painottaa VeliPEkaksi?
Kysehän nyt on siis juuri siitä herNEkeitosta. Ei hernekeitosta.

se "kaksoiskoon" pysähdys ei ole painotus vaikka se saattaa siltä tuntua kun sitä alkaa ajattelemaan

Glottaaliklusiili – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[ttm]

Puhuuko kukaan edes hernekeitosta hernekeittona? Minulle se on aina hernari, samoin kuin lasagne on lasse ja makkaraperunat makkispekkikset...

Juu, eiköhän useimmilla magepeget sun muut unohu sinne yläasteelle.

 

[Antw]

Puhuuko kukaan edes hernekeitosta hernekeittona? Minulle se on aina hernari, samoin kuin lasagne on lasse ja makkaraperunat makkispekkikset...

Nuo ja muut vastaavat keksimällä keksityt lyhenteet ovat vastenmielisiä, eivätkä sikäöi edes liity tähän keskusteluun

 

[TommiZeliard]

Minulle oli uutta, että edes Google ei tunnista sanaa "haparöpö" (hapan ja röpelöinen), mitä vaimon kanssa olemme hapankorpusta käyttäneet kotona puhuessa ja kauppalapuissa yli 20 vuotta.

Tuli mieleen tuosta @ttm kertomasta, että ruokalyhenteet unohtuisivat yläasteelle. Meillä eivät ole unohtuneet, vaan käytössä ovat haparöpön lisäksi mm:

-hernari (hernekeitto)
-nakkiranet (nakit ja ranskanperunat)
-lasse (lasagne)
-hodari (hot dog)
-lihis (lihapiirakka)
-bansku (banaani)
-broisku (broileri/kananpoika)
-jäde (jäätelö)
-hemapa (herne-maissi-paprika)

Makkispekkis sen sijaan ei ole koskaan ollut omassa käytössä, vaan ovat ihan makkaraperunat.

Syynä on varmaankin se, että noita käyttämällä kuluu vähän vähemmän energiaa arkipuhumiseen. Oma jaksaminen ei meinaan ole ainakaan lisääntynyt sen 30 vuoden aikana, mitä yläasteen päättymisestä on kulunut aikaa.

Yllä olevista lyhenteistä yli puolia käytetään yleisesti kaveri- ja lähipiirissä noin 45-75 -vuotiaiden keskuudessa@PKS. Ollaanko outoja, kun lyhenteet eivät ole jääneet pois yläasteen jälkeen? Vai onko muualla Suomessa tavallista luopua lyhenteiden käytöstä?

 

[kjns]

Ollaanko outoja, kun lyhenteet eivät ole jääneet pois yläasteen jälkeen? Vai onko muualla Suomessa tavallista luopua lyhenteiden käytöstä?

Itse tulee käytettyä lähinnä sellaisten ihmisten kanssa joiden tietää tuntevan kyseisen lyhenteen, jos en ole varma niin sitten virallisella muodolla.

Pakko myös sanoa etten ole koskaan kuullut lasagnesta käytettävän lyhennettä lasse…

 

[Antw]

Minulle oli uutta, että edes Google ei tunnista sanaa "haparöpö" (hapan ja röpelöinen), mitä vaimon kanssa olemme hapankorpusta käyttäneet kotona puhuessa ja kauppalapuissa yli 20 vuotta.

Tuli mieleen tuosta @ttm kertomasta, että ruokalyhenteet unohtuisivat yläasteelle. Meillä eivät ole unohtuneet, vaan käytössä ovat haparöpön lisäksi mm:

-hernari (hernekeitto)
-nakkiranet (nakit ja ranskanperunat)
-lasse (lasagne)
-hodari (hot dog)
-lihis (lihapiirakka)
-bansku (banaani)
-broisku (broileri/kananpoika)
-jäde (jäätelö)
-hemapa (herne-maissi-paprika)

Makkispekkis sen sijaan ei ole koskaan ollut omassa käytössä, vaan ovat ihan makkaraperunat.

Syynä on varmaankin se, että noita käyttämällä kuluu vähän vähemmän energiaa arkipuhumiseen. Oma jaksaminen ei meinaan ole ainakaan lisääntynyt sen 30 vuoden aikana, mitä yläasteen päättymisestä on kulunut aikaa.

Yllä olevista lyhenteistä yli puolia käytetään yleisesti kaveri- ja lähipiirissä noin 45-75 -vuotiaiden keskuudessa@PKS. Ollaanko outoja, kun lyhenteet eivät ole jääneet pois yläasteen jälkeen? Vai onko muualla Suomessa tavallista luopua lyhenteiden käytöstä?

Varsinkin tuo 'broisku" on aivan kauhea sana. Miksei voi puhua sitä hienoa suomen kieltä, joka meillä on, vaan pitää näitä yrjöihkuvääntöjä vääntää? Alla lisää samaa sarjaa:

 

[Tonnin Seteli]

käytössä ovat haparöpön lisäksi mm:

-hernari (hernekeitto)
-nakkiranet (nakit ja ranskanperunat)
-lasse (lasagne)
-hodari (hot dog)
-lihis (lihapiirakka)
-bansku (banaani)
-broisku (broileri/kananpoika)
-jäde (jäätelö)
-hemapa (herne-maissi-paprika)

Makkispekkis sen sijaan ei ole koskaan ollut omassa käytössä, vaan ovat ihan makkaraperunat.

Enimmäkseen nuo ovat niin kamalia sanoja että käytän vain tahallani jos haluan puhua epänormaalisti. Joku lihis saattaa päästä välillä epäironisestikin ja sehän on varsin vakiintunut sana moneen muuhun mainittuun verrattuna.

Hernarista en oikeastaan koskaan puhu jo siksikin että vihaan hernekeittoa intohimoisesti enkä syö tai tuo kotiin sellaista paskaa.

Elämä on liian lyhyt yhdellekään hernekeittoaterialle.

Haparöpö lienee joku ihan kodin tai porukan oma sana. Ehkä kyseessä on jopa ns. mikromurre. Sana on kyllä ihan järjellisen ymmärrettävä ja moni varmaankin ymmärtää vaikka ei olisi koskaan kuullut - ja ei tosiaan ole kuullut. Enemmistö sanalle altistuneista lienee tällä hetkellä tätä ketjua lukeneita.

Itse tulee käytettyä lähinnä sellaisten ihmisten kanssa joiden tietää tuntevan kyseisen lyhenteen, jos en ole varma niin sitten virallisella muodolla.

Pakko myös sanoa etten ole koskaan kuullut lasagnesta käytettävän lyhennettä lasse…

Lassesta puhuvat varmaan ne, jotka käy nopee hakee siihen tarvikkeet Alepasta.

Varsinkin tuo 'broisku" on aivan kauhea sana. Miksei voi puhua sitä hienoa suomen kieltä, joka meillä on, vaan pitää näitä yrjöihkuvääntöjä vääntää? Alla lisää samaa sarjaa:

Tuossa sarjassa on kuusi niin vammaista teinisanaa, etten kykene sanomaan niitä edes vitsillä. Sipsusta ja pitsusta puhun joskus kun tiedän ettei kuulija luule minua aivan nuijaksi sen takia.

Ruikkari on niin härski sana että sitä viljelen julkisestikin. Oma mielleyhtymäni siitä ei liity edes ruikuliin vaan tuhmiin tyttöihin. Ja sitten on vielä erikseen munaruikkari.

 

[Pizzan ystävä]

Yllä olevista lyhenteistä yli puolia käytetään yleisesti kaveri- ja lähipiirissä noin 45-75 -vuotiaiden keskuudessa@PKS.

Ja samoin meillä täällä maamme lounaisosissa syödään banskua, hemapaa, hemapoa, ..., ym. Ikähaarukka puhujilla jotain 34 - 67 kai.

Asia, jota en ollut huomannut: miten vahvaa vihaa nämä lyhenteet tai murresanat osassa herättävätkään.

 

[Tonnin Seteli]

Asia, jota en ollut huomannut: miten vahvaa vihaa nämä lyhenteet tai murresanat osassa herättävätkään.

Olen aistivinani enemmänkin ärsyyntymistä. Varsinaisestihan kyseessä ei ole murre vaan valtakunnan laajuinen puhujien vähemmistön teinix-kieli. Hemapa on lähinnä sotilasslangin inspiroima aito lyhenne.

Viha on eri juttu. Banskutukset sun muu kielen raiskaaminen ärsyttää, ja myönnän annostelevani itsekin näitä sanoja joskus myös nimenomaan ärsyttääkseni muita. Mutta viha, se on jotain vahvempaa. Hernekeittoa vihaan.

 

[ttm]

Syynä on varmaankin se, että noita käyttämällä kuluu vähän vähemmän energiaa arkipuhumiseen. Oma jaksaminen ei meinaan ole ainakaan lisääntynyt sen 30 vuoden aikana, mitä yläasteen päättymisestä on kulunut aikaa.

Tämä tuskin on syynä, mihinkään energia-asioihin noilla on täysin merkityksetön vaikutus. Noiden aiheeseen liittyvien viestien kirjoittamiseen meni enemmän energiaa kuin mitä olet eläessäsi säästänyt puhumalla lassesta, kun olet tarkoittanut lasagnea. Oletettavasti myös riskinä tuollaisessa, että heti kun joutuu lauseellakaan selittämään ensimmäiselle "Kuka helvetin Lasse?" -kysyjälle mistä on kyse, on saavutettu energiahyöty nollattu. Syynä lienee enemmänkin sen, että puhetavasta on rakentanut osan identiteettiään. Tuo arvelemasi "energiansäästö" kuulostaa enemmän itselle keksityltä perustelulta identiteetin suojelemiseksi, jos on joskus alkanut nousta kriittisiä ajatuksia omia sanavalintoja kohtaan.

Yllä olevista lyhenteistä yli puolia käytetään yleisesti kaveri- ja lähipiirissä noin 45-75 -vuotiaiden keskuudessa@PKS. Ollaanko outoja, kun lyhenteet eivät ole jääneet pois yläasteen jälkeen? Vai onko muualla Suomessa tavallista luopua lyhenteiden käytöstä?

Eihän se välttämättä ole niinkään paikkakuntakohtaista, kuin esimerkiksi tuttavapiiriin ja koulutukseen liittyvää. Joilla toki osallaan lienee tekemistä paikkakunnan kanssa. Voisi arvata, että esimerkiksi mitä enemmän itse ja tuttavapiiriin kuuluvat tekevät työkseen tai harrastukseen äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyviä asioita, sitä epätodennäköisempää on, että suusta ne magepeget lähtis ilmoille.

Mutta täytyy myöntää, että ei minulla näistä mitään tutkittua tietoa ole, omasta erittäin rajallisesta elämänkokemuksesta vedettyjä hätäisiä johtopäätöksiä kaikki. Voin olla pahasti kuplautunut ja pahasti väärässä asiaan liittyvistä trendeistä. Mutta en pidä sitä niin todennäköisenä, ettenkö uskaltaisi ääneen arvella.

 

[Erkki_erikeepperi]

Nyt kävi Youtube tyrkyttämään kaikenlaisia hernekeitto-aiheisia videoita kun katsoin sen Aromipesä-videon, ja olisiko Google muutenkin vakoillut mikä on ollut ajankohtainen teema...

 

[perato]

Tää on taas sarjassamme, ehkä oon huomannut, mutta ehkä nyt meni vasta jotenkin aivoihin asti.

Kosmonautti ei ole mikään "kommunistinen astronautti" vaan ihan vain kosmosmatkailija, niinku astronautti on tähtimatkailija. Kiinalaisilla on oma termi, josta kosmonautti olisi parempi käännös kuin astronautti tai taikonautti(avaruusmatkailija).

"In Chinese, the term Yǔ háng yuán (宇航员, "cosmos navigating personnel") is used for astronauts and cosmonauts in general,[29][30] while hángtiān yuán (航天员, "navigating celestial-heaven personnel") is used for Chinese astronauts. Here, hángtiān (航天, literally "heaven-navigating", or spaceflight) is strictly[31] defined as the navigation of outer space within the local star system, i.e. Solar System. The phrase tàikōng rén (太空人, "spaceman") is often used in Hong Kong and Taiwan.[32]"

 

[Antw]

Käsite Veto-oikeus ei tulekaan verbistä "vetää", vaan latinankielisestä sanasta Lisäksi se lausutaan ilmeisesti "veetto", ei "veto". Asia selvisi tänään, kun Orpo käytti haastattelussa termiä, ja jäin miettimään, miksi hän ihmeellisesti veenyytti tuota sanaa.

 

[Köntsä-Ana]

Käsite Veto-oikeus ei tulekaan verbistä "vetää", vaan latinankielisestä sanasta Lisäksi se lausutaan ilmeisesti "veetto", ei "veto". Asia selvisi tänään, kun Orpo käytti haastattelussa termiä, ja jäin miettimään, miksi hän ihmeellisesti veenyytti tuota sanaa.

Not sure if serious… vai miten se meni?

 

[Antw]

Not sure if serious… vai miten se meni?

Mihin viittaat?

 

[Trans-Late]

Käsite Veto-oikeus ei tulekaan verbistä "vetää", vaan latinankielisestä sanasta Lisäksi se lausutaan ilmeisesti "veetto", ei "veto". Asia selvisi tänään, kun Orpo käytti haastattelussa termiä, ja jäin miettimään, miksi hän ihmeellisesti veenyytti tuota sanaa.

Vähän sama, kuin jotkut luulee, etttä sana "lapsus" on johdettu jotenkin sanasta "lapsi", että lapsus olisi jokin "lapsen omainen virhe" tai "virhe jonka vain lapsi voi tehdä" tms. Mutta latinaahan se on ja tarkoittaa lipsahdusta tai putoamista, eikä liity lapsi-sanaan mitenkään.

 

[Awelonian]

Toki ihminen jota ei kiinnosta sanojen etymologia helposti vetää yhteen pari viivaa ja "muistuttaa suomalaista sanaa X, on johdettu tästä". Varsinkin kun veto ja lapsus nyt... "viittaa" samaan asiaan latinassa ja suomen kielessä. Ei tuossa mielestäni outo ole, koska yleissivistykseen harvemmin peruspulliaisella kuuluu filologian opiskelu.

 

[Pizzan ystävä]

"lapsus" [...] latinaa

Jeskamandeera, tätä mä en tiennyt, vaikka veto sentään oli tuttu

 

[Muumi]

Vähän sama, kuin jotkut luulee, etttä sana "lapsus" on johdettu jotenkin sanasta "lapsi", että lapsus olisi jokin "lapsen omainen virhe" tai "virhe jonka vain lapsi voi tehdä" tms. Mutta latinaahan se on ja tarkoittaa lipsahdusta tai putoamista, eikä liity lapsi-sanaan mitenkään.

Olisiko sana lapsi johdettu tuosta lipsahdusta tarkoittavasta sanasta.

 

[Antw]

Toki ihminen jota ei kiinnosta sanojen etymologia helposti vetää yhteen pari viivaa ja "muistuttaa suomalaista sanaa X, on johdettu tästä". Varsinkin kun veto ja lapsus nyt... "viittaa" samaan asiaan latinassa ja suomen kielessä. Ei tuossa mielestäni outo ole, koska yleissivistykseen harvemmin peruspulliaisella kuuluu filologian opiskelu.

Tässä taas itse vedät viivoja yhteen sen suhteen, että etymologian syvempi pohdiskelu olisi yleisesti jonkinlaista "yleissivistystä". Oletan, että aika harvoja tällainen itse asiassa kiinnostaa, ja vielä harvempia millään lailla hyödyttää.

 

[Kaaaapo]

Veto-oikeuttahan käytetään ihan muillakin kielillä puhuttaessa, ei ainoastaan suomeksi, niin sen jo pitäisi olla vinkki siitä, että se ei tule "vetää" verbistä.

 

[Antw]

Veto-oikeuttahan käytetään ihan muillakin kielillä puhuttaessa, ei ainoastaan suomeksi, niin sen jo pitäisi olla vinkki siitä, että se ei tule "vetää" verbistä.

Pitäisi ja pitäisi. No eipä ole tullut itsellä vastaan.
Eikö tämän tredin idea ole juuri tuoda esiin sellaisia asioita, joita ei ole huomannut?
Löytyy täältä vastaavasti lukemattomia sellaisia esiin nostettuja asioita, jotka itselle ovat olleet täysin vesiselviä, joten sinänsä aika turhaa tällainen viisastelu.

 

[emagdnim]

Not sure if serious… vai miten se meni?

Vähän sama, kuin jotkut luulee, etttä sana "lapsus" on johdettu jotenkin sanasta "lapsi", että lapsus olisi jokin "lapsen omainen virhe" tai "virhe jonka vain lapsi voi tehdä" tms. Mutta latinaahan se on ja tarkoittaa lipsahdusta tai putoamista, eikä liity lapsi-sanaan mitenkään.

Ihan ystävällinen vinkki, että tämä ei ole vittuiluketju

 

[Trans-Late]

Ihan ystävällinen vinkki, että tämä ei ole vittuiluketju

Niin? Jotkut ei ole tajunneet, eli on asia, jota jotkut eivät ole huomanneet. Ei mitään vittuilua siinä, vaan ketjuun kuuluvaa asiaa.

 

[pertsavk]

Veto-oikeuttahan käytetään ihan muillakin kielillä puhuttaessa, ei ainoastaan suomeksi, niin sen jo pitäisi olla vinkki siitä, että se ei tule "vetää" verbistä.

Käytetäänhän muissakin kielissä "poikaa" muistuttavia sanoja merkitsemään poikaa, mutta ne tulevat kuin tulevatkin suomesta eivätkä muista kielistä..

 

[munse]

Moottorikelkkamerkit Lynx ja Arctic Cat kuvaavat kovin samankaltaista eläintä. "Taiga Cat" olisi vieläkin lähempänä.

"Boreal Cat" olisi vieläkin parempi, koska AC on amerikkalainen valmistaja.

 

[tjkoo]

Asioita joita en ole huomannut, elin pitkään siinä uskomuksessa että Polaris olisi kotimainen mönkijämerkki. Lynx kelkkana varmaan oikeasti on.

 

[No Future]

Asioita joita en ole huomannut, elin pitkään siinä uskomuksessa että Polaris olisi kotimainen mönkijämerkki. Lynx kelkkana varmaan oikeasti on.

Nää on näitä. Valtran traktorit myytiin amerikkalaiselle lafkalle jo 20 vuotta sitten, vaikka iso osa valmistuksesta toki edelleen Suomessa onkin

 

[Pakana]

Nää on näitä. Valtran traktorit myytiin amerikkalaiselle lafkalle jo 20 vuotta sitten, vaikka iso osa valmistuksesta toki edelleen Suomessa onkin

Tuossa polaris sanassa on jotenkin niin tutunoloinen poljento että mäkin kuvittelin sen joskus suomalaiseksi merkiksi, mutta tietysti jos se tosiaan on alunperin suomalainen merkki, niin se kyllä selittää.

E: ja paskanmarjat, Minnesotassa perustettu firma, eli mitä tuolla Valtralla on asian kanssa yhteistä?

 

[emagdnim]

Tuossa polaris sanassa on jotenkin niin tutunoloinen poljento että mäkin kuvittelin sen joskus suomalaiseksi merkiksi, mutta tietysti jos se tosiaan on alunperin suomalainen merkki, niin se kyllä selittää.

E: ja paskanmarjat, Minnesotassa perustettu firma, eli mitä tuolla Valtralla on asian kanssa yhteistä?

No varmaan tohon lynxiin viitattiin. Toki niitä on Rovaniemellä kohta 40 vuotta tehty ja edelleen tehdään suomalaisella firmalla, mut emoyhtiö on Kanadalainen yritys. Valtra on samallalailla suomalainen traktori, vaikka emoyhtiö ei suomalainen olekkaan.

jos jatketaan ketjun aiheella, nii itse en oo tajunnu että lynxin kelkat ei oo USA:n ja Kanadan markkinoilla ollu ku iha vähän aikaa:

Lynx-moottorikelkat esitellään maailman suurimmille markkinoille Pohjois-Amerikkaan, uutuuksia talvelle 2021–2022 – ”Harrastajien kiinnostus on lisääntynyt koko ajan”

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

 

[Muumi]

Asioita joita en ole huomannut, elin pitkään siinä uskomuksessa että Polaris olisi kotimainen mönkijämerkki. Lynx kelkkana varmaan oikeasti on.

Mä en tiennyt että Suomessa tehdään moottorikelkkoja tai että Lynx on suomalainen brändi.