Asioita joita et ole huomannut

Mutta joo, hyvä huomio tosiaan että renööllä takatuuppari. Ah vittu kun tuollaisen löytäisi talvella koejoon liukailla :x3: ja varmasti lähtisi lapasesta mokoma.


Luulisin että siitä on kaikki takavedon ilo poistettu turvallisuuden nimissä luistonestolla.
 
Luulisin että siitä on kaikki takavedon ilo poistettu turvallisuuden nimissä luistonestolla.

No se varmasti. Jos ei saa pois päältä estoja, mietin vaan että kuinkahan kurja tuo mahtaisi olla omassa käytössä, jos ja kun pitää vetää vauhdilla talvella pihan eteen auratun vallin läpi. Ennakointi ei nyt auta kun pihantukkija tulee milloin sattuu. Toivottavasti ei tule talvea ja nyt lähtee laukalle eli ot...
 
Muinoin (silloin 70 luvulla) kun noita sokerittomia pastilleja alettiin tuoda markkinoille, niiden kohdeyleisö ei suinkana olleet laihduttajat ymv. vaan diabetestä sairastavat. Harva tietää että ennen insuliinin keksimistä ja tulemista laajaan käyttöön toimivin konsti pidentää ykköstyypin diabeetikon elämää oli nälkiinnyttävä dieetti. Ja silti meni usein henki (parikymppisenä?).

Insuliini tuli käyttöön laajalti noin 30-luvulla, joten ei ksylitoli todellakaan ollut diabetikkojen nälkiinnitys dietin osa 70-luvulla.
 
Mutta joo, hyvä huomio tosiaan että renööllä takatuuppari. Ah vittu kun tuollaisen löytäisi talvella koejoon liukailla :x3: ja varmasti lähtisi lapasesta mokoma.

Kuten tossa aiemmin arveltu niin pitää paikkaansa; luistonestoa ei saa takaveto Twingosta pois ilman modauksia.
 
Mitä ihmettä, piti ihan nettiauto kattoa mutta noin se on. Mistähän moinen idea syntynyt. Toisaalta romurallin uusi tulevaisuus kunhan halpenee ajan kanssa.
Siitä on haluttu tehdä ketterä kaupunkiauto ja takavetoisissa autoissa on pienempi kääntösäde.
 
Insuliini tuli käyttöön laajalti noin 30-luvulla, joten ei ksylitoli todellakaan ollut diabetikkojen nälkiinnitys dietin osa 70-luvulla.
En mä niin tarkoittanut sanoakaan, vaan että nuo pastillit tuotiin pääosin markkinoille että myös diabeetikot voi niitä syödä. Ei siinä vaiheessa vielä ajateltu kuin hampaita tai diabeetikkoja. Iso diet-xxx buumi tuli vasta joskus 80-90 luvulla
 
Empä tiennyt, että uutisten lukija matti rönkä on kirjailija. Ja vielä kirjoittanut kirjan mihin tappajan näköinen mies perustuu.
 
Mun mielestä toi on ihan loogista. Oon aina ajatellut niin että rengasfirma alkoi pisteyttää ravintoloita jotta roadtripillä tietää minne mennä syömään. Tiedä sitten mikä on totuus taustalla.
 
Mun mielestä toi on ihan loogista. Oon aina ajatellut niin että rengasfirma alkoi pisteyttää ravintoloita jotta roadtripillä tietää minne mennä syömään. Tiedä sitten mikä on totuus taustalla.
No aika kaukana toisistaan ovat. Ei Triumph-moottoripyörilläkään ole tekemistä Triumph-alusvaatteiden kanssa.
 
No aika kaukana toisistaan ovat. Ei Triumph-moottoripyörilläkään ole tekemistä Triumph-alusvaatteiden kanssa.
Autoilun alkuaikoina tähtien tarkoitus oli kannustaa ihmisiä matkustamaan joten on sillä aika vahva linkki rengasvalmistajaan joka aloitti koko homman.
 
Matkustamiseenhan nuo tähdet liittyvätkin. Yksi tähti tarkoittaa, että kyseessä on kategoriassaan poikkeuksellisen hyvä ravintola. Kaksi tähteä tarkoittaa, että reissun päällä ollessa kannattaa tehdä sen takia mutka. Kolmen tähden ravintola on niin hyvä että ihan sitä varten kannattaa vaikka tehdä ulkomaanmatka.
 
thumb


Tämän tyyppiset takavalot kuorma-autoissa eivät ole paskana, vaan joku perverssi on suunnitellut ne tuollaisiksi. Kerran jos toisenkin joutunut katsomaan että jaahas on se toinenkin näköjään tuollainen.
 
New York osavaltio ulottuu melkein Torontoon.
Buffalon(Sabres NHL:ssä, takavuotinen nuorten MM-kisat) kaupunki sijaitsee New Yorkin osavaltiossa, juurikin siellä 'melkein Torontossa'. Asia josta sen itse aikanaan tajusin.
Siksikin sillä on merkitystä kun NY:läiset sanoo asuvansa up-state.
 
Buffalon(Sabres NHL:ssä, takavuotinen nuorten MM-kisat) kaupunki sijaitsee New Yorkin osavaltiossa, juurikin siellä 'melkein Torontossa'. Asia josta sen itse aikanaan tajusin.
Siksikin sillä on merkitystä kun NY:läiset sanoo asuvansa up-state.
Vaikka olen sinänsä tiedostanut, että Buffalo sijaitsee pohjoisessa, niin silti jollain tapaa ajattelen sen sijaitsevan etelässä. Varmaan tuosta Buffalo sanasta tulee joku karjapaimen tms. mieleen.
 
Jotenkin aatellut, että ruoka ois hienompaa noissa tähti paikoissa. Nyttemmib tajunnut että samoja heinän korsia ne on joka paikassa. En ole kyllä käynyt michelin ravintolassa syömässä ja nyt vielä vähempi hinku kun tietää mistä tulee. Teslan ravintoleita ootellessa. Edit. Ehkä se on hyvä joskus itseään sivistää ja pyörähtää hesan reissulla menut maistelemassa.
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin aatellut, että ruoka ois hienompaa noissa tähti paikoissa. Nyttemmib tajunnut että samoja heinän korsia ne on joka paikassa. En ole kyllä käynyt michelin ravintolassa syömässä ja nyt vielä vähempi hinku kun tietää mistä tulee. Teslan ravintoleita ootellessa.

Ei nyt ihan näinkään eli kyllä ne tähdet kertovat ihan oikeasti kulinaristisesta laadusta ja nimenomaan poikkeavuudesta massassa. Arvostelu on myös ihan toisella lailla uskottava kuin vaikkapa jotkin Tripadvisorin pallukat. Samalla on myös huomioitava, että arvoisteluissa keskitytään varsin kapea-alaisesti tiettyyn ravintolatyyppin, mistä on tarkoitus seuloa ne helmet esiin. Itse tähdistön historia ja tarkoitus on toki tällainen markkinoinnillinen, mutta sittemmin on aika kauaksi ajauduttu siitä - mistä nyt kertoo osittain sekin, että ylipäätään keskustellaan asiasta tässä säikeessä.

Ja ihan aiheellinen havainto sekin että tällaiseen on turha hinkua syömään, josko ei arvosta ruokaa siinä mielessä, miten se on näissä esitetty ja tarjottu. Tarkoituksena on siis tarjoilla erilaisia makuelämyksiä jonkin kantavan teeman mukaisesti kokonaisuutena, ja visuaalinen estetiikka liittyy tähän kokemukseen hyvin vahvasti samoin kuin ruokalajien mukaan valikoidut juomat.

Jos tykkään Popedasta niin menen Popedan konserttiin enkä oopperaan kuuntelemaan aarioita. Hieman sama analogia näiden ravintoloiden kanssa eli miksi kiusata itseään tavoittelemalla jotain "korkeakulttuuria", jos siitä ei oikeasti nauti. Mielummin sitten se hyvä pippuripihvi ja viereen mieleinen olut, tai mistä nyt sitten ikinä tykkääkään, murto-osalla siitä hinnasta mitä upottaa Michelin-tähden ravintolaan.

Itse olen hipstermichelisti ja käyn vain paikoissa, joilla ei vielä ole Michelin-tähteä. :smoke:
 
Se ei ole pelkkä ruoka. Palvelun taso ja muu ymäristö luo sellaisen kokemuksen esim Manhattanilla, että ei niissä perus pikaruoka yms mestoissa pääse samoihin tunnelmiin.
Esimerkiksi hovimestari voi saada tunnelman kotoisaksi ja miellyttäväksi omalla tekemisellään. Baarimikot on maailman luokkaa ja sen kyllä huomaa. Hienoja muistoja.
 
Miksi etelän ihmiset puhuu lakasta, vaikka se on hilla? Siitä huolimatta, että se on Lapin marja, joka tunnetaan hillana? edit: lisäksi vielä, että lakkahan tarkoittaa jotain ihan muuta kuin syötävää? Mistä on lähtöisin, että ei käytetä oikeaa sanaa? Joka ei liity mihinkään muuhun, kuin itse marjaan.

edit2: no ei ihan tän ketjun aihetta ole, mut seku hokasin vaan taas sanan käytön...
 
Viimeksi muokattu:
Miksi etelän ihmiset puhuu lakasta, vaikka se on hilla? Siitä huolimatta, että se on Lapin marja, joka tunnetaan hillana? edit: lisäksi vielä, että lakkahan tarkoittaa jotain ihan muuta kuin syötävää? Mistä on lähtöisin, että ei käytetä oikeaa sanaa? Joka ei liity mihinkään muuhun, kuin itse marjaan.

edit2: no ei ihan tän ketjun aihetta ole, mut seku hokasin vaan taas sanan käytön...
Joo, hillana olisi selkeämpi, koska lakalla tarkoitetaan muitakin asioita, mutta koska erot.

Menee samaa kategoriaan vihta/vasta-debaatin kanssa.

Se taas mielestäni ratkeaa sanomalla: "ensin mennään saunaan, sitten syödään vasta".
 
Joo, hillana olisi selkeämpi, koska lakalla tarkoitetaan muitakin asioita, mutta koska erot.

Menee samaa kategoriaan vihta/vasta-debaatin kanssa.

Se taas mielestäni ratkeaa sanomalla: "ensin mennään saunaan, sitten syödään vasta".
Ei mee! :D Hilla on marja, lakka on kemikaali :D haha. edit:siis iha läpällä, mut pirun tosissaan.
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin aatellut, että ruoka ois hienompaa noissa tähti paikoissa. Nyttemmib tajunnut että samoja heinän korsia ne on joka paikassa. En ole kyllä käynyt michelin ravintolassa syömässä ja nyt vielä vähempi hinku kun tietää mistä tulee. Teslan ravintoleita ootellessa. Edit. Ehkä se on hyvä joskus itseään sivistää ja pyörähtää hesan reissulla menut maistelemassa.
Kyllähän nimenomaan se ruoka on näyttävämpää ja erityisesti maukkaampaa tähtipaikoissa. En normaalisti ihmeemmin tykkää punajuuresta, mutta tuollaisessa paikassa se maistuu parhaimmillaan taivaalliselta. Kaikki muutkin maut ovat paljon normaalia voimakkaampia ja herkullisempia. Sylki erittyy kuin nälkäisellä sudella. Jäätelöissä näkyy vähän samaa, jos vertaa halvinta vadelmajätskiä Kolmen Kaverin Vadelma-valkosuklaaseen.

Tuli aikoinaan 2004-2012 rampattua yli 20 kertaa Misukkapaikoissa (George, G.W. Sundmans, Demo, Chez Dominique, Postres, Olo...). Chezillä oli peräti kaksi tähteä. Salissa oli niin säihkyvän valkoista ja henkilökunta liian vimpan päälle, joten meinasi alkaa naurattaa moinen. Toinen hymyilyä aiheuttava kokemus oli keltanokkana, kun Sundmansissa tultiin pyyhkimään ikkunanpesuliikkeillä minun leivänmuruja pöydältä. Olin juuri ja juuri selvinnyt pokkana tuolin auttamisesta ja valkoisista hansikkaista.

Olikohan 2010 vai 2011 kun tarjottiin vaimon kanssa UIT:n T. Mäkelälle puolisoineen Postresin pitkä menu. Aikaa kului nelisen tuntia ja siinä samalla tuli keksittyä nimeä tulevalle revyylle (Ilon Kautta!). Oltiin iloisissa tunnelmissa. :)

Viimeisin reissu oli 2018 jouluna, kun kävin vaimon ja kaverin kanssa Olon uudessa osoitteessa. Taso oli säilynyt ennallaan. Eteen tuotiin noin 15 toinen toistaan upeampaa annosta. Annosten ulkonäkö ei kuitenkaan ole se hämmästyttävin asia tähtiravintoloissa, vaan makujen intensiivisyys. Kävyn näköinen annos on se punajuuri, joka sai aikaan melkoisen mielihyvämyrskyn aivoissa. Raaka leipäkin kävi kohoamassa pöydässä ennen uunia. Kotiin sai viemisiksi käsintehtyjä pikkuherkkuja. Ruokailu kesti 4,5 h, ja melkein koko ajan tuntui tulevan uutta kippoa pöytään. Henkilökuntaa oli noin 20 ja asiakaspaikkoja muistaakseni 26 kpl. Tuo selittää osaltaan, miksi tähtipaikkojen talousluvut ovat niin surkeita verrattuna tähdettömään paikkaan. Sitten vielä se, että etsitään parhaita raaka-aineita, vältetään pakasteita ja valmistetaan jotain lientä/lihaa 20-45 tuntia.

Käy ihmeessä testaamassa ja ota kunnon menu, eli alkaen 120-140 € ruoan osuus (muuten pitää mennä mäkkärin kautta kotiin).
 

Liitteet

  • Screenshot_20210918-224152.png
    Screenshot_20210918-224152.png
    1,6 MB · Luettu: 245
  • Screenshot_20210918-224121.png
    Screenshot_20210918-224121.png
    2,2 MB · Luettu: 258
  • Screenshot_20210918-224106.png
    Screenshot_20210918-224106.png
    2,6 MB · Luettu: 251
  • Screenshot_20210918-224043.png
    Screenshot_20210918-224043.png
    2,6 MB · Luettu: 232
  • Screenshot_20210918-224023.png
    Screenshot_20210918-224023.png
    1,8 MB · Luettu: 205
Ei mee! :D Hilla on marja, lakka on kemikaali :D haha. edit:siis iha läpällä, mut pirun tosissaan.
Lakka, hilla, valokki (Pohjanmaalla) ja suomuurain, kaikki toimii. Nyt kun noista "vääristä" sanoista puhutaan, niin tälläkin foorumilla moni väittää että normaalin henkilöauton takakonttiin mahtu LAVA olutta. Joo... ei lähdetä tähän väittelyyn :rofl:
 
Lakka, hilla, valokki (Pohjanmaalla) ja suomuurain, kaikki toimii. Nyt kun noista "vääristä" sanoista puhutaan, niin tälläkin foorumilla moni väittää että normaalin henkilöauton takakonttiin mahtu LAVA olutta. Joo... ei lähdetä tähän väittelyyn :rofl:

Se on PALLETTI eikä LAVA :) jne.. Kaikki kuitenkin tietää mistä puhutaan, oli sitten hilla, lakka tai suomuurain, *krhm* paitsi tuo valokki tuli itselle aivan uutena.
 
Olen aina luullut että vasta ja vihta ovat murresanoja. Eivät ole.

Suomalaisia kahtia repivään kysymykseen vihdasta ja vastasta Hakalalla on selvä vastaus. Ne ovat kaksi täysin eri tuotetta. Kyseessä ei ole murteen erot idän ja lännen välillä.

Vasta on vihtaa pidempi, noin 75 senttiä ja muodoltaan pyöreä. Vihta on puolestaan 50–55 senttiä pitkä ja muodoltaan litteämpi. Lisäksi sidonta on erilainen. Vihta sidotaan sidontavitsalla pujottamalla kädensijan läpi ja vastassa on erillinen rinkula kädensijan juuressa.
 
Ne ovat kaksi täysin eri tuotetta. Kyseessä ei ole murteen erot idän ja lännen välillä.

Vai onko kyse sittenkin siitä että samaa asiaa tehdään vähän poikkeavilla tavoilla eri alueilla? Molemmissa kyseessä on saunassa itsensä piiskamiseen käytettävä kimppu koivunoksia jota toisaalla kutsutaan vihdaksi ja toisaalla vastaksi.

Tietty nämä voi joillekin perimätietoautisteille olla suuriakin kysymyksiä, mutta itse olen ainakin tehnyt vihdat aina ihan sen pohjalta minkä kokoisia koivunoksia sattuu käsillä olemaan, eikä ole kukaan koskaan kertonut etten saisi tehdä yli 55 tai alle 50 sentin mittaiseksi.

Auto on auto riippumatta siitä onko vetävät pyörät tai moottori edessä vai takana…
 
Olen aina luullut että vasta ja vihta ovat murresanoja. Eivät ole.

Suomalaisia kahtia repivään kysymykseen vihdasta ja vastasta Hakalalla on selvä vastaus. Ne ovat kaksi täysin eri tuotetta. Kyseessä ei ole murteen erot idän ja lännen välillä.

Vasta on vihtaa pidempi, noin 75 senttiä ja muodoltaan pyöreä. Vihta on puolestaan 50–55 senttiä pitkä ja muodoltaan litteämpi. Lisäksi sidonta on erilainen. Vihta sidotaan sidontavitsalla pujottamalla kädensijan läpi ja vastassa on erillinen rinkula kädensijan juuressa.
Väitän vihtaan. Kyseessä on tästä teknisestä selityksestä huolimatta myös murresanaero. Nimitys ja kimpun valmistusperinne menevät aivan varmasti ristiin jo perinteisesti, ja/tai tunnetaan jonkinlaisia välimuotoja. Aivan erityisesti nykyään kyseessä on vain sanaston ero ja Prisman pakastealtaasta ostetusta vihdasta/vastasta ei edes osata sanoa, minkä paikkakunnan perinteen mukaisesti se on tai ei ole valmistettu. Tai jos itse tehdään jollain sudenpentujen käsikirjan tai me naisten ohjeella, tai hataralla muistikuvalla siitä kuinka isosetä jotain oksia keräsi ja puukon kanssa härväsi, ei varmasti tiedetä, onko kyseessä minkä aikakauden ja alaheimon tyyliä edustava läjä. Silti siitä käytetään sitä nimitystä, joka omaan suuhun on juurtunut omasta tai syntyperän mukaisesta murteesta.
 
Itse on tullut näemmä sitten tehtyä joskus vihtaa, joskus vastaa ja joskus hybridiä. Aina on työnsä tehnyt. :D
 
Sopii hyvin kyllä tähän ketjuun jatkoksi; Luulin tuota touhua jotenkin paljon arvokkaammaksi, alkaen 500e tyylillä.
Korreloi tähtien määrään. Esim Noma Kööpenhaminassa näyttää pyytävän nyt viinien kanssa menustaan 620 euroa. Kolmen tähden paikoissa tuo hinta siis pompsahtaa vs 2 tähteä ja 1 tähti voi olla jo edullinen. Halvalla pääsee, jos esim lomalla käy lounaalla näissä paikoissa.
 
Sopii hyvin kyllä tähän ketjuun jatkoksi; Luulin tuota touhua jotenkin paljon arvokkaammaksi, alkaen 500e tyylillä.
Niinpä, ei se kallista ole siihen nähden miten paljon huippuammattilaiset tekevät ruokasi eteen.

Hinnat olivat hieman nousseet. Laajempi Menu Olo 2021 maksaa seuraavasti:
Ruoka 159 €
Valinnainen juustolautanen 29 €
Parempi juomapaketti 237 €
Yht. 425 €

Halvemmalla pääsee, kun valitsee tavallisen juomapaketin (147 €) tai alkoholittomat juomat (58 €).

Itse pihinä otin viimeksi juomiksi vain glögiä lämmikkeeksi, itselle vettä ja vaimolle vettä ja seljankukkamehua. Glöginkin taisin ottaa halvemman Olo Gardenin puolelta, joten meidän yhteislasku Michelin-Olossa oli vain 265 €. Osaan kyllä arvostaa hyvää punaviiniä tuhdin pihvin kanssa, mutta en millään näe viinipakettia 147-237 euron arvoiseksi. Kuudesta lasillisesta menee seuraava päiväkin pilalle. Viinien hinnat ovat pii kertaa Alko, joten noilla alkoholipaketeilla se helppo raha yritetään ottaa asiakkaalta, kun huonosti kannattavalla huippuruoalla ei niin paljon voittoa jää.


Olo on ollut suosikkini ruoan suhteen, mutta keittiöpäällikkö Jari Vesivalo otti loparit viime vuonna turhauduttuaan toisen tähden tulemattomuuteen. Toivottavasti ravintola on säilyttänyt tasonsa Tuomas Vierelän komennossa.

Jari:


Vielä niistä samoista heinistä. Michelin-ravintolalle ei riitä, että hankitaan joku sama heinä, vaan sen pitää olla päivän paras kyseisen lajikkeen heinä. Hankinnassa pitää olla suhteet kunnossa:

"
Koivunmahlaa Purmosta, kukkakaalia ja kyssäkaalia Lindrothin puutarhasta, siikaa Inarinjärvestä ja luomuemmeriä Malmgårdista, ja lista jatkuu...

Helsinkiläinen Olo-ravintola luettelee The Journey -maistelumenun esitteessä asiakkailleen, mistä päälle sadan euron illallisen ainekset ovat kotoisin.

Vain päivät parhaat raaka-aineet kelpaavat, Michelin-tähden Olo toteaa.

"Menussa on 14–16 ruokaa", kertoo keittiömestari Jari Vesivalo.

Olon raaka-aineiden kotimaisuus huitelee yli 90 prosentissa, myös kasviksissa talvella. Espanjan tomaatteja ei tässä keittiössä tavata.

"Talvella on juuriselleriä paljon, samoin maa-artisokkaa, eli juureksia."

Suomessa Vesivaloa innostavat ennen kaikkea vuodenajat, ja niitä on hänen laskuoppinsa mukaan kolme: keväästä syksyyn, alkutalvi ja talvi.
"
 
Viimeksi muokattu:
Diabeetikot (tyyppi 1) elävät keskimäärin noin 10 vuotta lyhyemmän elämän kuin keskivertoihminen. Olen luullut, että 1-tyypin diabetes on sairaus, joka ei nykypäivänä vaikuta elinajanodotteeseen juurikaan.
 
Diabeetikot (tyyppi 1) elävät keskimäärin noin 10 vuotta lyhyemmän elämän kuin keskivertoihminen. Olen luullut, että 1-tyypin diabetes on sairaus, joka ei nykypäivänä vaikuta elinajanodotteeseen juurikaan.
Kyseessä on sairaus jossa sinun haiman insuliinia tuottavat solut tuhoutuvat pikkuhiljaa. Lääkettä tätä vastaan ei ole keksitty. Kyseessä on huomattavasti vakavampi tauti kuin läskidiabetes T2D jossa läskit aiheuttavat insuliiniresistenssiä. T2D voi melkein kokonaan parantaa laihduttamalla, koska ne solut yhä tuottavat insuliinia.
 
Kyseessä on huomattavasti vakavampi tauti kuin läskidiabetes T2D jossa läskit aiheuttavat insuliiniresistenssiä. T2D voi melkein kokonaan parantaa laihduttamalla, koska ne solut yhä tuottavat insuliinia.

Joskin taitaa olla monitahoisempi juttu kuin että "läskit aiheuttavat" ja "parantuu laihduttamalla" tuo tyypin 2 diabeteskin. Tunnen langanlaihoja tyypin 2 diabeetikkoja. Hoito toki ruokavaliolla hiilihydraatteja rajoittaen.
 
Diabeetikot (tyyppi 1) elävät keskimäärin noin 10 vuotta lyhyemmän elämän kuin keskivertoihminen. Olen luullut, että 1-tyypin diabetes on sairaus, joka ei nykypäivänä vaikuta elinajanodotteeseen juurikaan.
Mistä löysit tuon 10 vuotta? Jos koko sairauden ajan pystyy ylläpitämään erittäin hyvää hoitotasapainoa, niin silloin käsittääkseni suurta eroa elinajanodotteessa ei ole. (Itse asiassa "erittäin hyvä hoitotasapaino" implikoi keskivertoa huomattavasti terveellisemmät elämäntavat, mikä pidentää elinikää.)

Toisaalta, isolla osalla maailman T1D-ihmisistä (jopa USA:ssa) ei ole mahdollisuutta ylläpitää tarvittavaa hoitotasapainoa taloudellisista tai muista syistä johtuen. Tällöin vaarana on kuolema, tai parhaassakin tapauksessa erilaiset pitkän aikavälin ongelmat, joiden voisi helposti kuvitella alentavan odotettua elinikää kymmenellä vuodella tai enemmänkin.

Eli riippu vähän siitä, miten tuota "ei nykypäivän vaikuta" tulkitsee.
 
Niin, enemmän kait se on, että "ei pitäisi vaikuttaa" mutta erinnäköset syyt sit kuitenki vaikuttaa kuten juuri mainitsemat taloudelliset seikat tai sit se, että osaa ihmisistä ei vaan vois vähempää kiinnostaa se oma diabetes tai sen hoito just hoito-ohjeiden mukaan vaan mennään vähän soveltaen.
 
Mistä löysit tuon 10 vuotta? Jos koko sairauden ajan pystyy ylläpitämään erittäin hyvää hoitotasapainoa, niin silloin käsittääkseni suurta eroa elinajanodotteessa ei ole. (Itse asiassa "erittäin hyvä hoitotasapaino" implikoi keskivertoa huomattavasti terveellisemmät elämäntavat, mikä pidentää elinikää.)

Toisaalta, isolla osalla maailman T1D-ihmisistä (jopa USA:ssa) ei ole mahdollisuutta ylläpitää tarvittavaa hoitotasapainoa taloudellisista tai muista syistä johtuen. Tällöin vaarana on kuolema, tai parhaassakin tapauksessa erilaiset pitkän aikavälin ongelmat, joiden voisi helposti kuvitella alentavan odotettua elinikää kymmenellä vuodella tai enemmänkin.

Eli riippu vähän siitä, miten tuota "ei nykypäivän vaikuta" tulkitsee.
Britanniassa 8 vuotta lyhyempi. Jossain taisi olla juurikin 10, mutta en nyt tähän hätään löydä. Samalla hehtaarilla kuitenkin.
 
Vaikka olen sinänsä tiedostanut, että Buffalo sijaitsee pohjoisessa, niin silti jollain tapaa ajattelen sen sijaitsevan etelässä. Varmaan tuosta Buffalo sanasta tulee joku karjapaimen tms. mieleen.
Kaikki on suhteellista. Tuo Buffalohan on jossain keski/eteläranskan tasolla etelä/pohjoinen akselilla
 
Mistä löysit tuon 10 vuotta? Jos koko sairauden ajan pystyy ylläpitämään erittäin hyvää hoitotasapainoa, niin silloin käsittääkseni suurta eroa elinajanodotteessa ei ole. (Itse asiassa "erittäin hyvä hoitotasapaino" implikoi keskivertoa huomattavasti terveellisemmät elämäntavat, mikä pidentää elinikää.)

Toisaalta, isolla osalla maailman T1D-ihmisistä (jopa USA:ssa) ei ole mahdollisuutta ylläpitää tarvittavaa hoitotasapainoa taloudellisista tai muista syistä johtuen. Tällöin vaarana on kuolema, tai parhaassakin tapauksessa erilaiset pitkän aikavälin ongelmat, joiden voisi helposti kuvitella alentavan odotettua elinikää kymmenellä vuodella tai enemmänkin.

Eli riippu vähän siitä, miten tuota "ei nykypäivän vaikuta" tulkitsee.

Keskimäärin 10 vuotta. Voihan joku diabeetikko elää vaikka satavuotiaaksi.
 
Optisen hiiren toiminta perustuu siihen, että se napsii tuhansia kuvia sekunnissa alustan pinnasta ja vertaa sitten näitä kuvia toisiinsa, päätellen kuvien eroavaisuuksista hiiren liikkumissuunnan ja -nopeuden. Hiiren LED-valo on siksi hieman kulmassa, että pinnan epätasaisuudet korostuisivat kuvissa.

Tuntuu ihan järjettömän monimutkaiselta systeemiltä, mutta niin se vain toimii.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 726
Viestejä
4 555 580
Jäsenet
75 048
Uusin jäsen
Lymppä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom