Ärsyttävät muotisanat, -sanonnat ja -hokemat

[Kautium]

Eikös tuo "skibidi" ole jotain 20-30 vanha? Itse muistan sen lapsuudesta.

Tämmöinen referenssi löytyy:

Skibidi way now

Aijai... Vko.loppu duunissa ja nyt kun sain maanantain(kin) vielä aherrettua sain kuin sainkin vapaa-päivän eteeni..... Huomenna saa nukkua aamulla pitkää...

irc-galleria.net

Kummelin skipidiveinau-hokema on eri asia kuin tämä nykyinen versio, vaikka toki nuorisoslangia oli sekin.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[taski]

"Ikäväkseen" kun tarkoitetaan "valitettavasti"

 

[Tonnin Seteli]

'Nauraa matkalla pankkiin' ja nyt on alkanut erityisesti puistattamaan sanonta '... kovaa ajoa'.

Ovatko nämä tulleet viime aikoina erityisesti muotiin? En osaa sanoa miten vanhoja sanontoja nuo ovat, mutta vähintään verrattain vanhoja. Muistelisin, että esimerkiksi pari vuosikymmentä sitten olivat melko vakiintuneessa käytössä.

Aina välillähän jokin vanha fraasi tai variaatio siitä saattaa tarttua suuren yleisön päivittäiskäyttöön jostain viiden pennin viihdeohjelmasta. En tiedä kun en ole juurikaan katsonut moisia, mutta siinä voisi olla yksi selitys.

"Ikäväkseen" kun tarkoitetaan "valitettavasti"

"Johtua" kun pitäisi olla "riippua".

 

[munse]

"Johtua" kun pitäisi olla "riippua".

Minä en ole kuullut käytettävän näin. Siis harhaanjohtavasti annetaan ymmärtää, että syy-seuraussuhteen seuraus on jo tapahtunut, vaikkei näin välttämättä ole?

"Kisamenestys riippuu pääasiassa valmistautumisesta."

"Kisamenestys johtuu pääasiassa valmistautumisesta."

 

[Tonnin Seteli]

Minä en ole kuullut käytettävän näin. Siis harhaanjohtavasti annetaan ymmärtää, että syy-seuraussuhteen seuraus on jo tapahtunut, vaikkei näin välttämättä ole?

Sinnepäin. Tarkoitan sitä, että käytetään vain väärää verbiä ehkä ymmärtämättä eroa näiden kahden käytössä. Tämä on hieman samanlainen ilmiö kuin tunnetumpi kuka-ketä -virhe.

Esimerkkivirheesi saattaa jäädä jopa huomaamatta ja johtaa väärinkäsitykseen. Tämä virhe kuitenkin - tavallaan onnekkaasti - yleensä onnistutaan tekemään siten, että se vain ärsyttää.

Lukittuuko Abloy-lukkorunko kun ovi suljetaan? Johtuu siitä, onko valintavipu ylhäällä. Hnnnnnnggggh.

 

[lmu2002]

Kyvykkyys (kyky)
Laadullisuus (laatu)
Tuplatsekkaus (tarkistus/varmistus)

Näitä käytetään Ihan surutta missä sattuu, jotta saadaan lisää jotain kuviteltua rintakarvaa omiin puheenvuoroihin.

 

[Mika__]

Sybau kuuluu ja näkyy liian usein

 

[ttm]

Kyvykkyys (kyky)
Laadullisuus (laatu)
Tuplatsekkaus (tarkistus/varmistus)

Näitä käytetään Ihan surutta missä sattuu, jotta saadaan lisää jotain kuviteltua rintakarvaa omiin puheenvuoroihin.

En ole ihan varma asiayhteydestä, mutta minusta kyvykäs on parempi kuin kömpelö ”olla kykyä”.

Lisäys: laadullisuus kuulostaa oudolta, tuplatsekkauksen suhteen en usko käytön syynä olevan kuvitellut rintakarvat..

Mutta ehkä en tosiaan vain hahmota niitä asiayhteyksiä mistä nuo sinulle ovat epämiellyttävän tutuiksi tulleet.

 

[munse]

Kyvykkyys (kyky)
Laadullisuus (laatu)
Tuplatsekkaus (tarkistus/varmistus)

Näitä käytetään Ihan surutta missä sattuu, jotta saadaan lisää jotain kuviteltua rintakarvaa omiin puheenvuoroihin.

Kaksi viimeistä ovat "turhia" sanoja, mutta mielestäni "kyvykkyys" on ihan kelpo suomea. Oliko pointti, että käytetään väärin, vai että sana itsessään on huono?

 

[Mika__]

Kyvykkyys (kyky)
Laadullisuus (laatu)
Tuplatsekkaus (tarkistus/varmistus)

Näitä käytetään Ihan surutta missä sattuu, jotta saadaan lisää jotain kuviteltua rintakarvaa omiin puheenvuoroihin.

Kaikkihan ovat ihan normaaleja sanoja. Mitä näiden käyttäjä siis kuvittelee saavansa?

Esim ensimmäinen, kyvykkyys, henkilön x taidot ja kyvyt, ts. kyvykkyys tehdä jotain. En itse käytä, mutta en varmaan kiinnittäisi mitään huomiota jos kuulisin eikä tämä mitenkään lisää sitä käyttävän henkilön ’kyvykkyyttä’ kertoa asiasta uskottavammin tms. jos se nyt tässä harmitti.

Osaan näistä olisi mielenkiintoista saada paikkakunta mukaan, luulen, että tulkinnat ovat erilaisia eri paikkakunnilla.

Laadullisuus on vähän samansuuntainen, en käyttäisi mutta tuskin kiinnittäisi huomiota, eikä myöskään lisää taas kerran mitään ekstraa.

Tuplatsekkaus taas ihan normisana joillekin. Parempi mielestäni puhekieleen kuin tuplatarkastus.

 

[lmu2002]

Kaksi viimeistä ovat "turhia" sanoja, mutta mielestäni "kyvykkyys" on ihan kelpo suomea. Oliko pointti, että käytetään väärin, vai että sana itsessään on huono?

Sotilaallinen kyvykkyys on se mistä tuo on uinut muuhun käyttöön ja särähtää korvaan. Kyvykkyyksien metsästäjä, hehe.

Laadullisuus on jotain hienompaa ja ylevämpää kuin laatu. Hyi.

Tuplatsekkaus on ihan kauhea lainasana. Riittää että varmistaa (vielä) asian.

 

[Antw]

Tuplatsekkaus on ihan kauhea lainasana. Riittää että varmistaa (vielä) asian.

Nämä eivät ole synonyymejä, vaan tuplatsekkaus tarkoittaa tarkistamista toistamiseen varmuuden vuoksi. Toki tuo on lainasanan sisältävä verbi, mutta en ainakaan tähän hätään keksi parempaakaan lyhyttä ilmaisua, joka tarkoittaa juuri samaa. Toki jos tuota käytetään liikaa/väärin (eli synonyyminä varmistaa-sanan kanssa), sen merkitys vääristyy.

Edit: en huomannut että viestissäsi olikin jo lisäyksenä tuo "(vielä)". Se on ihan toimiva vastine.

 

[Tonnin Seteli]

Laadullisuus on vähän samansuuntainen, en käyttäisi mutta tuskin kiinnittäisi huomiota, eikä myöskään lisää taas kerran mitään ekstraa.

Tuleehan tuosta heti rasti bullshit-bingoon. Ei ole mikään normaali sana joka tarkoittaakin jotain vaan turhaa käsienheiluttelua.

 

[Ad_Astra]

Kaikkihan ovat ihan normaaleja sanoja. Mitä näiden käyttäjä siis kuvittelee saavansa?

Esim ensimmäinen, kyvykkyys, henkilön x taidot ja kyvyt, ts. kyvykkyys tehdä jotain. En itse käytä, mutta en varmaan kiinnittäisi mitään huomiota jos kuulisin eikä tämä mitenkään lisää sitä käyttävän henkilön ’kyvykkyyttä’ kertoa asiasta uskottavammin tms. jos se nyt tässä harmitti.

Osaan näistä olisi mielenkiintoista saada paikkakunta mukaan, luulen, että tulkinnat ovat erilaisia eri paikkakunnilla.

Laadullisuus on vähän samansuuntainen, en käyttäisi mutta tuskin kiinnittäisi huomiota, eikä myöskään lisää taas kerran mitään ekstraa.

Tuplatsekkaus taas ihan normisana joillekin. Parempi mielestäni puhekieleen kuin tuplatarkastus.

No laadullinen (kvalivatiivinen) tutkimus on ainakin käsite, joten tutkimuksen laadullisuudestakin voidaan puhua.

 

[Feuersturm]

Karmea apinasuomi ottaa yhä yleistyäkseen, ja uusimmista kielen puskaraiskauksista trendikkäimpiä näyttäisivät olevan nyt tällaiset:

Pitäisi sanoa: "Ette ole maksaneet minulle korvauksia."
Sanotaan: "Ette ole maksaneet minulla korvauksia."

Pitäisi sanoa: "Tämä sopii hänelle."
Sanotaan: "Tämä sopii hänellä."

Pitäisi sanoa: "Lähden kiertämään maailmaa."
Sanotaan: "Lähden kiertämän maailma."

Pitäisi sanoa: "Asia painaa mieltä."
Sanotaan: "Asia paina mieltä."

Nämä tuplavokaaliongelmat näkyvät lähinnä kirjoitetussa kielessä, vaikka ovatkin pesiytyneet ihan printtimediaan asti, mutta nuo "jollekin/jollakin" -aivokoomailut kuuluvat jo ihmisten puheessa.

 

[Vepasto]

Enpä ole tuollaiseen törmännyt kantasuomalaisten parissa. Missä tuollai puhutaan.

 

[Kautium]

Enpä ole tuollaiseen törmännyt kantasuomalaisten parissa. Missä tuollai puhutaan.

Sama. Kuulostaa joltakin paikalliselta ilmiöltä, mutta en tiedä missä suunnalla.

Joissakin murteissa puhutaan tosin tyyliin "mein pitää nyt lähtä menemään", mutta murre nyt on murretta.

Nettikeskusteluissa ja somepostauksissa ärsyttää ihan helvetisti, kun sanoista jätetään taivutukset ja usein myös kaikki välimerkit pois. Eikö porukka ymmärrä itsekään miten urpolta lukijalle vaikuttaa, kun sanotaan vaikka että "ostin PS5 on tosi hyvä"?

 

[Lionell]

Minua on alkanut ärsyttää kommentit, joissa puhelun kerrotaan olleen tuottava (productive). Todennäköisesti sen puhelun aikana ei ole kuitenkaan saatu sovittua yhtään mistään. Tämä on vähän samanlainen tyhjänpäiväinen ilmaus kuin haastava, mikä arkikielellä tarkoittaa paskamaista tai mahdotonta.

 

[Feuersturm]

Missä tuollai

Tämä vaikuttaisi taas yhdeltä opittujen virheiden käytännöltä ja siis lähinnä tulee vastaan netissä tai muualla mediassa. Joskus joku pätkä podcastia, joskus joku muu lyhytvideo tai joku pälli tiktokkaus. Ne vähän tupsahtelevat esiin, ei niitä erikseen tule etsittyä. Mutta radiojuontajat ja heidän vieraansa, etenkin nuoret Ylellä, tuntuisivat olevan melkein pahimpia. Kuvailisin ongelmaa siis valtakunnalliseksi, en mitenkään paikalliseksi. Vaihtuu kanava heti jos joku sanoo jotain siitä kuinka ananas pitsassa "ei ole mulla ongelma" ja siihen todetaan perään että "ei mullakaan" asdläösfdsdfjkl.

 

[Vepasto]

Ei se ole ongelma, sitä kutsutaan puhekieleksi.
Jota ui sitten kirjoitettuun ilmaisuun. Näin se vaan menee...

Mutta en missään ole törmännyt noihin mainitsemiisi esimerkkeihin (pitkä vokaali puuttuu) muualla kuin ei kantasuomalaisten keskuudessa.

Mites murteet ? Kääntyykö kanava niidenkin kohdalla?

 

[Feuersturm]

Toisin sanoen kieli ns. kehittyy taantumuksellisesti.

Juuri nyt tuli vastaan jonkin ohjelman tekstityksessä "ei pitäisi vaikutta ajoon." Tuplavokaalit, vaikea paikka. Joka ikinen päivä...

Murteet pääosin kestää, itsellänikin on sukua pohjoisessa, joten sieltä tulee jonkin verran sitä kuinka on näläkä. Jos aletaan kuitenkin kirjoittamaan noin, saatan repäistä pelipöksyt.

 

[Jumi]

Karmea apinasuomi ottaa yhä yleistyäkseen, ja uusimmista kielen puskaraiskauksista trendikkäimpiä näyttäisivät olevan nyt tällaiset:

Pitäisi sanoa: "Ette ole maksaneet minulle korvauksia."
Sanotaan: "Ette ole maksaneet minulla korvauksia."

Pitäisi sanoa: "Tämä sopii hänelle."
Sanotaan: "Tämä sopii hänellä."

Pitäisi sanoa: "Lähden kiertämään maailmaa."
Sanotaan: "Lähden kiertämän maailma."

Pitäisi sanoa: "Asia painaa mieltä."
Sanotaan: "Asia paina mieltä."

Nämä tuplavokaaliongelmat näkyvät lähinnä kirjoitetussa kielessä, vaikka ovatkin pesiytyneet ihan printtimediaan asti, mutta nuo "jollekin/jollakin" -aivokoomailut kuuluvat jo ihmisten puheessa.

Tämä vaikuttaisi taas yhdeltä opittujen virheiden käytännöltä ja siis lähinnä tulee vastaan netissä tai muualla mediassa. Joskus joku pätkä podcastia, joskus joku muu lyhytvideo tai joku pälli tiktokkaus. Ne vähän tupsahtelevat esiin, ei niitä erikseen tule etsittyä. Mutta radiojuontajat ja heidän vieraansa, etenkin nuoret Ylellä, tuntuisivat olevan melkein pahimpia. Kuvailisin ongelmaa siis valtakunnalliseksi, en mitenkään paikalliseksi. Vaihtuu kanava heti jos joku sanoo jotain siitä kuinka ananas pitsassa "ei ole mulla ongelma" ja siihen todetaan perään että "ei mullakaan" asdläösfdsdfjkl.

Raivostuttavan kuuloista! Tuo viimeisin esimerkki on pahin, sillä siinä vaihtuu merkitys. Tulee kyllä itsekin monesti kirjoitettua murteella, mutta voisin koettaa siirtyä kirjakieleen.

Kuuleeko tosiaan Yleltä noin huonoa suomea? Mulla tulee kuunneltua podcasteja ja siellä osataan puhua ihan oikein.

 

[Feuersturm]

Kuuleeko tosiaan Yleltä noin huonoa suomea?

Sen verran mitä lyhyiden ajomatkojen aikana aamu- ja päiväsaikaan autossa olen kanavaa välillä kuunnellut, on ongelma ollut korostuneempi kuin ehkä sitten muina aikoina kun aikuiset tulee töihin. Tulee hiljalleen mieleen takavuosien ketäpokalypsi. Jos taas tuplavokaaliongelmaan kaipaa todisteita painetuissa lehdissä, lukekaa uusia Pelit-lehtiä. Kauhu! Myös televisio-ohjelmien tekstityksissä alkaa näkymään paljon samoja muotivirheitä, ja ne sentään olivat ennen yksi tarkimpia paikkoja kirjoitetun tekstin suhteen. Kertoo ehkä siitä sukupolvenvaihdoksesta, joka tuo mukanaan uudet ongelmat. Toki eihän televisiota varsinaisesti enää pidetä päällä kuin koristeena.

 

[maid]

Kokoustaa. Siinä vaiheessa, kun se on alkanut kelvata kuvaamaan jotain NATO-herrojen kriisikokoontumista valtakunnan ykkösmedioissa, tietää että huono vitsi meni liian pitkälle. Levinnyt asiallisiin yhteyksiin siinä määrin, että kohta voisi luulla, ettei tuolle väännökselle olisi sitä mysteeristä ei-slangiversiota olemassakaan, vaan kyseessä olisi aito ja pakottava tarve.

Sellainen kuivakka slangisana palsun ja semman ym. rinnalla vielä joitakin vuosia sitten, ja siellä epämuodollisessa kielenkäytössä olisi saanut myös pysyä.