Ärsyttävät muotisanat, -sanonnat ja -hokemat

[Kautium]

Eikös tuo "skibidi" ole jotain 20-30 vanha? Itse muistan sen lapsuudesta.

Tämmöinen referenssi löytyy:

Skibidi way now

Aijai... Vko.loppu duunissa ja nyt kun sain maanantain(kin) vielä aherrettua sain kuin sainkin vapaa-päivän eteeni..... Huomenna saa nukkua aamulla pitkää...

irc-galleria.net

Kummelin skipidiveinau-hokema on eri asia kuin tämä nykyinen versio, vaikka toki nuorisoslangia oli sekin.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[taski]

"Ikäväkseen" kun tarkoitetaan "valitettavasti"

 

[Tonnin Seteli]

'Nauraa matkalla pankkiin' ja nyt on alkanut erityisesti puistattamaan sanonta '... kovaa ajoa'.

Ovatko nämä tulleet viime aikoina erityisesti muotiin? En osaa sanoa miten vanhoja sanontoja nuo ovat, mutta vähintään verrattain vanhoja. Muistelisin, että esimerkiksi pari vuosikymmentä sitten olivat melko vakiintuneessa käytössä.

Aina välillähän jokin vanha fraasi tai variaatio siitä saattaa tarttua suuren yleisön päivittäiskäyttöön jostain viiden pennin viihdeohjelmasta. En tiedä kun en ole juurikaan katsonut moisia, mutta siinä voisi olla yksi selitys.

"Ikäväkseen" kun tarkoitetaan "valitettavasti"

"Johtua" kun pitäisi olla "riippua".

 

[munse]

"Johtua" kun pitäisi olla "riippua".

Minä en ole kuullut käytettävän näin. Siis harhaanjohtavasti annetaan ymmärtää, että syy-seuraussuhteen seuraus on jo tapahtunut, vaikkei näin välttämättä ole?

"Kisamenestys riippuu pääasiassa valmistautumisesta."

"Kisamenestys johtuu pääasiassa valmistautumisesta."

 

[Tonnin Seteli]

Minä en ole kuullut käytettävän näin. Siis harhaanjohtavasti annetaan ymmärtää, että syy-seuraussuhteen seuraus on jo tapahtunut, vaikkei näin välttämättä ole?

Sinnepäin. Tarkoitan sitä, että käytetään vain väärää verbiä ehkä ymmärtämättä eroa näiden kahden käytössä. Tämä on hieman samanlainen ilmiö kuin tunnetumpi kuka-ketä -virhe.

Esimerkkivirheesi saattaa jäädä jopa huomaamatta ja johtaa väärinkäsitykseen. Tämä virhe kuitenkin - tavallaan onnekkaasti - yleensä onnistutaan tekemään siten, että se vain ärsyttää.

Lukittuuko Abloy-lukkorunko kun ovi suljetaan? Johtuu siitä, onko valintavipu ylhäällä. Hnnnnnnggggh.

 

[lmu2002]

Kyvykkyys (kyky)
Laadullisuus (laatu)
Tuplatsekkaus (tarkistus/varmistus)

Näitä käytetään Ihan surutta missä sattuu, jotta saadaan lisää jotain kuviteltua rintakarvaa omiin puheenvuoroihin.

 

[Mika__]

Sybau kuuluu ja näkyy liian usein

 

[ttm]

Kyvykkyys (kyky)
Laadullisuus (laatu)
Tuplatsekkaus (tarkistus/varmistus)

Näitä käytetään Ihan surutta missä sattuu, jotta saadaan lisää jotain kuviteltua rintakarvaa omiin puheenvuoroihin.

En ole ihan varma asiayhteydestä, mutta minusta kyvykäs on parempi kuin kömpelö ”olla kykyä”.

Lisäys: laadullisuus kuulostaa oudolta, tuplatsekkauksen suhteen en usko käytön syynä olevan kuvitellut rintakarvat..

Mutta ehkä en tosiaan vain hahmota niitä asiayhteyksiä mistä nuo sinulle ovat epämiellyttävän tutuiksi tulleet.

 

[munse]

Kyvykkyys (kyky)
Laadullisuus (laatu)
Tuplatsekkaus (tarkistus/varmistus)

Näitä käytetään Ihan surutta missä sattuu, jotta saadaan lisää jotain kuviteltua rintakarvaa omiin puheenvuoroihin.

Kaksi viimeistä ovat "turhia" sanoja, mutta mielestäni "kyvykkyys" on ihan kelpo suomea. Oliko pointti, että käytetään väärin, vai että sana itsessään on huono?

 

[Mika__]

Kyvykkyys (kyky)
Laadullisuus (laatu)
Tuplatsekkaus (tarkistus/varmistus)

Näitä käytetään Ihan surutta missä sattuu, jotta saadaan lisää jotain kuviteltua rintakarvaa omiin puheenvuoroihin.

Kaikkihan ovat ihan normaaleja sanoja. Mitä näiden käyttäjä siis kuvittelee saavansa?

Esim ensimmäinen, kyvykkyys, henkilön x taidot ja kyvyt, ts. kyvykkyys tehdä jotain. En itse käytä, mutta en varmaan kiinnittäisi mitään huomiota jos kuulisin eikä tämä mitenkään lisää sitä käyttävän henkilön ’kyvykkyyttä’ kertoa asiasta uskottavammin tms. jos se nyt tässä harmitti.

Osaan näistä olisi mielenkiintoista saada paikkakunta mukaan, luulen, että tulkinnat ovat erilaisia eri paikkakunnilla.

Laadullisuus on vähän samansuuntainen, en käyttäisi mutta tuskin kiinnittäisi huomiota, eikä myöskään lisää taas kerran mitään ekstraa.

Tuplatsekkaus taas ihan normisana joillekin. Parempi mielestäni puhekieleen kuin tuplatarkastus.

 

[lmu2002]

Kaksi viimeistä ovat "turhia" sanoja, mutta mielestäni "kyvykkyys" on ihan kelpo suomea. Oliko pointti, että käytetään väärin, vai että sana itsessään on huono?

Sotilaallinen kyvykkyys on se mistä tuo on uinut muuhun käyttöön ja särähtää korvaan. Kyvykkyyksien metsästäjä, hehe.

Laadullisuus on jotain hienompaa ja ylevämpää kuin laatu. Hyi.

Tuplatsekkaus on ihan kauhea lainasana. Riittää että varmistaa (vielä) asian.

 

[Antw]

Tuplatsekkaus on ihan kauhea lainasana. Riittää että varmistaa (vielä) asian.

Nämä eivät ole synonyymejä, vaan tuplatsekkaus tarkoittaa tarkistamista toistamiseen varmuuden vuoksi. Toki tuo on lainasanan sisältävä verbi, mutta en ainakaan tähän hätään keksi parempaakaan lyhyttä ilmaisua, joka tarkoittaa juuri samaa. Toki jos tuota käytetään liikaa/väärin (eli synonyyminä varmistaa-sanan kanssa), sen merkitys vääristyy.

Edit: en huomannut että viestissäsi olikin jo lisäyksenä tuo "(vielä)". Se on ihan toimiva vastine.

 

[Tonnin Seteli]

Laadullisuus on vähän samansuuntainen, en käyttäisi mutta tuskin kiinnittäisi huomiota, eikä myöskään lisää taas kerran mitään ekstraa.

Tuleehan tuosta heti rasti bullshit-bingoon. Ei ole mikään normaali sana joka tarkoittaakin jotain vaan turhaa käsienheiluttelua.

 

[Ad_Astra]

Kaikkihan ovat ihan normaaleja sanoja. Mitä näiden käyttäjä siis kuvittelee saavansa?

Esim ensimmäinen, kyvykkyys, henkilön x taidot ja kyvyt, ts. kyvykkyys tehdä jotain. En itse käytä, mutta en varmaan kiinnittäisi mitään huomiota jos kuulisin eikä tämä mitenkään lisää sitä käyttävän henkilön ’kyvykkyyttä’ kertoa asiasta uskottavammin tms. jos se nyt tässä harmitti.

Osaan näistä olisi mielenkiintoista saada paikkakunta mukaan, luulen, että tulkinnat ovat erilaisia eri paikkakunnilla.

Laadullisuus on vähän samansuuntainen, en käyttäisi mutta tuskin kiinnittäisi huomiota, eikä myöskään lisää taas kerran mitään ekstraa.

Tuplatsekkaus taas ihan normisana joillekin. Parempi mielestäni puhekieleen kuin tuplatarkastus.

No laadullinen (kvalivatiivinen) tutkimus on ainakin käsite, joten tutkimuksen laadullisuudestakin voidaan puhua.