Ärsyttävät muotisanat, -sanonnat ja -hokemat

Kaikki saatanan ruuat on nykyään resepteissä rapsakoita. Siinä on ylikäytetty sana mikä raastaa korvia: Rapsakka :rage:
 
Tätä kun vielä lausutaan ”Mulla on tää äppi”
Siis ärsyttävyydenhän huipentaa joidenkin käyttämä muoto "Äppsi" jossa on siis englanninkielisen monikon S vaikka puhutaan yhdestä sovelluksesta.
 
”Hyvää huomenta/päivää/iltaa minunkin puolestani”

Lisäksi sana ”hokema” ärsyttää jo itsessään.
 
Ikinä kuullutkaan käylistä. Käli sen sijaan on yleisessä käytössä.

Mutta yksi sana jaksaa ärsyttää, vaikka se on jo varmaan 20 vuotta ollut jatkuvassa käytössä - nimittäin ihminen. Muutamia nopealla vilkaisulla eteen tulleita esimerkkejä Ylen sivuilta viimepäiväisistä uutisista:

"Kotimaisten elokuvien katsojaennätystä teattereissa pitää edelleen Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas, jonka näki valkokankailta 2,8 miljoonaa ihmistä."

"Rikolliset ovat saaneet huijattua iäkkäiltä ihmisiltä yli sata tuhatta euroa."

"Ampumisessa kuoli 17 ihmistä, heistä valtaosa oli lapsia."

"Suomessa samanlainen muutos tarkoittaisi, että meitä olisi vuonna 2023 yli 40 000 ihmistä vähemmän kuin nyt."

"Lakko koskisi 12:ta yritystä, ja lakkoon ryhtyisi noin 1 100 ihmistä."

"OP Vakuutuksessa alkoivat maanantaina yt-neuvottelut, joissa on mukana noin 240 ihmistä, kerrotaan OP Ryhmän tiedotuksesta."

"Suomessa jopa 240 ihmistä saattaa menettää työpaikkansa, kun organisaatiota uudistetaan."

Ja niin edelleen. Suuressa osassa uutisista ei ole edes tarvetta käyttää sanaa ihminen, koska se on täysin itsestäänselvä asia muutenkin. Asia on eri, jos viitataan yleensä ihmisiin lajina tai suurempana joukkona, tai jos lueteltaisiin myös kissoja, koiria ja muita eläimiä. Mutta kun kyseessä on selvästi rajattu joukko (esim. uutinen lakkovaroituksesta tai onnettomuuden uhreista), niin ihminen kuulostaa todella typerältä.

Sainpas avautua, nyt helpotti.
Muistaakseni tästä natseiltiin koulussa, että "ai 2,8 miljoonaa näki? Miten se luku näki? höhöhö" ja käskettiin kirjoittaa sinne että kuka näki. En tiedä mitä kielipoliisi nykyään sanoo.
Täytyy siellä kai jokin objekti olla. Jollain tasolla ihmiset särähtää korvaa nyt kun huomautit joten korvaisin ihmiset henkilöillä. "Ampumisessa kuoli 17 henkilöä..." jne.
 
Täytyy siellä kai jokin objekti olla. Jollain tasolla ihmiset särähtää korvaa nyt kun huomautit joten korvaisin ihmiset henkilöillä. "Ampumisessa kuoli 17 henkilöä..." jne.
Henkilö kuulostaa turhan kapulakieliseltä tässä yhteydessä. Ihmisten määrästä puhuttaessa perinteisesti käytetty sana henki olisi mielestäni luontevampi ilmaus. Henkilö vai henki, henkilöllisyys vai henkilöys? - Kielikello

Kielikello sanoi:
Toinen juttu: luullakseni tuohon (näköjään eräiden toimittajien erityisessä suosiossa olevaan) ihminen-sanan käyttöön ei ole johtanut niinkään henki-sanan välttely kuin sinänsä aivan hyväksyttävä syy, nimittäin hiukan paperiseksi tunnetun johdoksen henkilö karttaminen. ”Henkilöähän” on ruvennut harmiksi asti näkymään sellaisissakin yhteyksissä kuin ”viiden henkilön auto”, ”sata markkaa henkilöltä”. On vain menty ojasta allikkoon – kai aprikoitu, että henki tarkoittaa muun muassa henkiolentoa (Pyhä Henki, vainajien henget, olla yhteydessä henkien kanssa) eikä siksi sovellu ihmisestä käytettäväksi, ja korvattu se nyt yksioikoisesti sanalla ihminen.

Tällainen aprikointi on tietysti erheellistä. Kielen tavallisimmat sanat ovat usein monimerkityksisiä, ja jo yhteys yleensä estää väärintulkinnat. Henki-sanan käyttö ihmisistä on tähän asti ollut tavanomaista juuri lukusanojen yhteydessä; sitä tavataan jo vanhassa kirjasuomessa, samoin kaikissa suomen lähisukukielissä. Kyseessä on kantasuomesta juontuva ilmaisutapa. Pätevyytensä ja yksiselitteisyytensä se on osoittanut jo vuosituhantisella iällään.
https://www.kielikello.fi/-/henkilo-vai-henki-henkilollisyys-vai-henkiloys-
 
Henki tosiaan kuulostaisi toimivalta ainakin noissa tapauksissa, jossain ilmoitetaan esimerkiksi kuolleiden määrä.
 
Usein parempi vaihtoehto ihmiselle olisi jokin yksilöivämpi ilmaisu.

Aiemmin esitettyjä esimerkkejä korjattuna:

"Kotimaisten elokuvien katsojaennätystä teattereissa pitää edelleen Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas, jonka näki valkokankailta 2,8 miljoonaa [katsojaa]."

"Lakko koskisi 12:ta yritystä, ja lakkoon ryhtyisi noin 1 100 [työntekijää]."
 
Appi on kohtuullisen rasittava sana. Se on sovellus. Englanniksi application, ei mikään halvatun appi.

Myös se "sovellus" on ihan turha muotisana, kun on jo olemassa sana "ohjelma".

Ja "sovellus" sanana ei sano käytännössä yhtään mitään, sen sijaan "appi" kertoo että kyse on yleensä jollekin iKuralle tai androidille tehdystä lelusoftasta, jota yleensä käytetään kommunikoimaan jonkun proprietary-palvelun kanssa.

Joten "appi"-sanalla on suurempi oikeutus olla olemassa kuin "sovellus"-sanalla, koska se kertoo paljon enemmän siitä, millaisesta ohjelmasta on kyse.
 
Viimeksi muokattu:
Myös se "sovellus" on ihan turha muotisana, kun on jo olemassa sana "ohjelma".

Ja "sovellus" sanana ei sano käytännössä yhtään mitään, sen sijaan "appi" kertoo että kyse on yleensä jollekin iKuralle tai androidille tehdystä lelusoftasta, jota yleensä käytetään kommunikoimaan jonkun proprietary-palvelun kanssa.

Joten "appi"-sanalla on suurempi oikeutus olla olemassa kuin "sovellus"-sanalla, koska se kertoo paljon enemmän siitä, millaisesta ohjelmasta on kyse.
Ohjelma tuo mieleen esim tietokoneohjelman tms. Sovellusta on iät ja ajat käytetty nimen omaan kuvaamaan mobiili-ohjelmia. Appi sen sijaan on osaksi englantia ja osaksi suomea ja näin ollen pöljä ilmaisu. Olkoonkin, että eräs suomenkielen tutkija kertoi näiden "uusien sanojen" olevan hyvästä ja kertovan siitä että kieli voi hyvin.
 
Täppäri

Typerä, väkisin tehty suomennos tablettitietokoneesta jota ainakin Pelit-lehti kehuu heidän toimittajansa keksimäkseen ja yrittää sitä väkisin lukijoilleen tyrkyttää.
 
Heitetääs oma lusikka sohvaan tähän äppi/sovellus/ohjelma-keskusteluun. Muutaman kerran vanhempien ihmisten suusta kuullut käytettävän termiä sovellutus. Jos kuulee tuota käytettävän, niin ei kuule toisen selityksestä enää mitään sen jälkeen, kun omassa päässä pyörii vain "mikä helvetin sovellutus, mitä vittua sä selität"
 
Täppäri

Typerä, väkisin tehty suomennos tablettitietokoneesta jota ainakin Pelit-lehti kehuu heidän toimittajansa keksimäkseen ja yrittää sitä väkisin lukijoilleen tyrkyttää.

Mielenkiinnosta kysyn että mikä olis oikea nimitys? Koska tabletti se ei ole.
 
Mielenkiinnosta kysyn että mikä olis oikea nimitys? Koska tabletti se ei ole.

Enemmän tablettikin jo vakiintunut kieleen, niin ihmisillä kuin mediassakin. Tai jos se ei käy niin käytettäköön kokonaista tablettitietokone nimeä sitten.
 
Drooni ja nelikopteri. Molempia olen kuullut käytettävän viimeisen vuoden aikana. Kielitoimisto oli päättänyt omaksua noista ensimmäisen (lähde).

Väittäisin että "eritteiden vaihtamista" on käytetty myös suutelemisesta
Siihen minäkin tuon liitän, ennemmin kuin yhdyntään.
 
-haaste, haastava
-some
-de fakto

Siinäpä muutama korviin särähtävä epäsana :mad:
Ottaisin nämä heti pois "epäsanalistalta" ja korjaisin tuon k:n c:ksi. Haaste ja haastava ovat täysin normaalia kieltä eikä edes mitään "uusiosanoja", some on lyhenne siinä missä vaikka TV ja tietyillä latinankielisillä ilmaisuilla on paikkansa oli puhuttu kieli mikä tahansa
 
Viimeksi muokattu:
Ottaisin nämä heti pois "epäsanalistalta" ja korjaisin tuon k:n c:ksi. Haaste ja haastava ovat täysin normaalia kieltä eikä edes mitään "uusiosanoja", some on lyhenne siinä missä vaikka TV ja tietyillä latinankielisillä ilmaisuilla on paikkansa oli puhuttu kieli mikä tahansa
Listallasi oli sana "enään", joka ei edusta Suomen kieltä missään järkevässä yhteydessä.

enää vai enään? | Urbaani Sanakirja
Enää on suomea. Enään on puhekielinen muoto, jota käyttävät ihmiset joille ei ole vielä kerrottu ettei "enään" ole Suomen kielen sana.
 
Urheiluselostajat ja -toimittajat nyt yleisesti saa pään räjähtämään. "Taalajää" :facepalm:
 
Hae pois oma nn tuote. Esiintyy jo telkkarin mainoksissa, puhumattakaan intenetsin myyntipalstoista. Itselle hae=ilmainen. Tuskin elektoniikkamyymälän mainoksessa "hae" tarkoittaa ilmaista. Jonnekieltä.
 
Tätä en näe joka päivä, mutta ärsyttää sitäkin enemmän:

Kokonainen sivulause muutetaan yhdeksi substantiiviksi, koska internet.
Heräsin sunnuntaina aikaisin, koska formulat.
Enhän mä ehtinyt sinne ajoissa, koska VR.
 
Palaan tuohon haastava sanaan. Se sana on todella typerä sana, koska yleensä suomen kielessä on tilanteeseen paremmin sopiva sana, esimerkiksi asia voi olla hankala, mahdoton tai vaikea.

Toinen asia joka särähtää silmään on usein YLE:n sivuilla ingressissä oleva "kirjoittaa se ja se". Arvon toimittaja voisi allekirjoittaa juttunsa, jolloin tällaista aasinsiltaa ei tarvita.
 
Palaan tuohon haastava sanaan. Se sana on todella typerä sana, koska yleensä suomen kielessä on tilanteeseen paremmin sopiva sana, esimerkiksi asia voi olla hankala, mahdoton tai vaikea.
Ei se mahdoton voi olla jos kyse on haastavasta. Millä tapaa hankala tai vaikea sopii paremmin kuin haastava? Kaikki ovat ihan normaaleja, vanhoja ja vakiintuneita sanoja.
Toinen asia joka särähtää silmään on usein YLE:n sivuilla ingressissä oleva "kirjoittaa se ja se". Arvon toimittaja voisi allekirjoittaa juttunsa, jolloin tällaista aasinsiltaa ei tarvita.
Siis onko kyse tosiaan uutisen kirjoittajasta vai henkilöstä jota kirjoittaja siteeraa?
 
Heitetääs oma lusikka sohvaan tähän äppi/sovellus/ohjelma-keskusteluun. Muutaman kerran vanhempien ihmisten suusta kuullut käytettävän termiä sovellutus. Jos kuulee tuota käytettävän, niin ei kuule toisen selityksestä enää mitään sen jälkeen, kun omassa päässä pyörii vain "mikä helvetin sovellutus, mitä vittua sä selität"
Pitää olla tosi vanha pieru kyseessä, koska minulle peruskoulun rehtori käski viivaamaan äidinkielen kirjan sanan "sovellus" yli ja kirjoittamaan siihen "sovellutus" :D Tuosta on jo oikeasti vuosikymmeniä. Eihän me nyt moista ohjetta noudatettu.

Sitten niitä typeriä sanontoja. Kuten tuossa pari viestiä ylöspäin mainittu, urheiluselostajat saa pään punaiseksi:
- Syöttää keskeen. MINNE?!??!:facepalm:
- Ylämäen laskuasento.:dead: Mikä?!

Ja sitten tämä Iina <3 pornosta tuttu:
Voimaannuttava
Voimaannuttava!
Voimaannuttava!!
Voimaannuttava!!!!!!!!

ARGGGH! :rage:

 
Siis onko kyse tosiaan uutisen kirjoittajasta vai henkilöstä jota kirjoittaja siteeraa?
Tarkoitetaankohan esim tätä:

Marko Kilven kolumni: Suomi on mielenterveysongelmien luvattu maa

Onhan tuolla allekirjoituskin perässä.


Ihteä ketuttaa taas paljon enemmän se, kun jonkun ihmisen sanominen laitetaan otsikoksi. Esim. näin "Keskusta puolue valehdellut vuosien ajan" ja sit kun klikkaa otsikkoa nii joku katkeroitunu muupuoluelainen on tämän lausunut.
 
Viimeksi muokattu:
Usein parempi vaihtoehto ihmiselle olisi jokin yksilöivämpi ilmaisu.

Aiemmin esitettyjä esimerkkejä korjattuna:

"Kotimaisten elokuvien katsojaennätystä teattereissa pitää edelleen Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas, jonka näki valkokankailta 2,8 miljoonaa [katsojaa]."

"Lakko koskisi 12:ta yritystä, ja lakkoon ryhtyisi noin 1 100 [työntekijää]."

Yle varmaan pyrkii kirjoittamaan uutisensa selkokielisinä, jotta sisältö olisi kaikille helposti ymmärettävässä muodossa. Kymmenesosalla peruskoulun päättävistä kuitenkin on puutteellinen lukutaito ja isolla osalla koko väestöstäkin.

Sana äppi ärsyttää minua edelleen, mutta sanan vakiintumista en näe mahdottomana johtuen syistä, jotka @hkultala mainitsikin.

Yleisesti ärsyttäviksi koen lähinnä turhat anglismit ja toisaalta murteiden vähättelyn tai häpeämisen.
 
Haastava on kyllä ärsyttävä. Nykyään se korvaa vaikean tai vaativan, jos puhutaan esimerkiksi töistä, tai asioista jotka pitää hoitaa. Tosin veden keittäminen tai puiden pilkkominen voi olla joillekkin "haastava" tehtävä..
 
Niin. Et siis ymmärrä mitä tuolla ylämäen laskuasento -termillä mäkihypyssä tarkoitetaan.
Voi luoja!:rolleyes:
Ymmärrän kyllä. Mutta terminä "ylämäen laskuasento" särähtää korvaan. Eli on säikeen otsikon mukaisesti "ärsyttävä sanonta".

Haenko paksumpaa rautalankaa?
 
Voi luoja!:rolleyes:
Ymmärrän kyllä. Mutta terminä "ylämäen laskuasento" särähtää korvaan. Eli on säikeen otsikon mukaisesti "ärsyttävä sanonta".

Haenko paksumpaa rautalankaa?
Hae vaan. Tuo on jo vähän saivartelua puuttua johonkin vakiintuneeseen spesifiin lajiin kuuluvaan termiin. Onko parempia ehdotuksia tuolle ylämäen laskuasennolle?
 
^ Saivartelua on oma kirjoituksesi, tai paremminkin kykenemättömyytesi ymmärtää lukemaansa.

Sitten niitä vastauksia:
Mäen laskuasento. Yksinkertaista, toimivaa eikä vähääkään väärin ilmaistu.
Vauhtimäen laskuasento. Vähän pitkähkö, mutta menettelee.

Tai sitten kaikista yksikertaisimmillaan: Laskuasento. Kontekstista pitäisi selvitä mitä laskuasennolla tarkoitetaan, kun kerta selostetaan mäkihyppyä. Turhaa pistää mitään täysin väärää määrettä eteen.
 
No joo. Ylämäkihän tulee siitä, että se sijaitsee ylempänä kuin alasrulorinne. Englanniksi se on inrun joka sekin kyllä kuulostaisi vähän hassulta suomeksi. Itse käytän useimmiten nimitystä vauhtimäki, mutta eipä nuo muutkaan nimitykset ärsytystä aiheuta.
 
Tässä lähiaikoina alkanut kuulla sanaa "graavi", eikä he puhu graavilohesta tai ylipäätään tuoresuolatusta kalasta.
Tarkoittanevat raakaa (kalatermi) tai vakavaa (lääketietede)??
 
Tässä lähiaikoina alkanut kuulla sanaa "graavi", eikä he puhu graavilohesta tai ylipäätään tuoresuolatusta kalasta.
Tarkoittanevat raakaa (kalatermi) tai vakavaa (lääketietede)??

Kokemusteni mukaan graavi sanaa käyttävät 70-80v ihmiset. Varsinkin suomenruotsalaiset. Grava, grave (engl.) jne.
 
Kokemusteni mukaan graavi sanaa käyttävät 70-80v ihmiset. Varsinkin suomenruotsalaiset. Grava, grave (engl.) jne.
Vähän epäilen, että kyseessä on nyt kyllä uudempi ilmiö ja tarkoituskin ehkä eri?
Nyt kun sen kuulin niin oli Yle Puheen juontaja ~35-40v. Ja muistan muidenkin tätä käyttäneen olleen kyllä nuorehkoja vs. sinun mainitsemasi seniorit.
 
Vähän epäilen, että kyseessä on nyt kyllä uudempi ilmiö ja tarkoituskin ehkä eri?
Nyt kun sen kuulin niin oli Yle Puheen juontaja ~35-40v. Ja muistan muidenkin tätä käyttäneen olleen kyllä nuorehkoja vs. sinun mainitsemasi seniorit.

No nimenomaan sama tarkoitus. Puoliskon puolen suvussa vanhemmat kaksikieliset nimenomaan tuota käyttävät. Jos on vaikka joku hurja uutinen niin tokaistaan että "on se maailma niin graavi". 10v sitten kuollut isoäitinikin aina puhui graavista. Kaksikielinen ja 88v oli silloin.
 
No nimenomaan sama tarkoitus. Puoliskon puolen suvussa vanhemmat kaksikieliset nimenomaan tuota käyttävät. Jos on vaikka joku hurja uutinen niin tokaistaan että "on se maailma niin graavi". 10v sitten kuollut isoäitinikin aina puhui graavista. Kaksikielinen ja 88v oli silloin.
Eli raaka / vakava on nyt sitten lopputulema?
 

Statistiikka

Viestiketjut
253 865
Viestejä
4 412 037
Jäsenet
73 262
Uusin jäsen
Timo.P

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom