Ensimmäinen älypuhelimeni oli iPhone 3G, se oli loistava ja muut lähinnä ihmettelivät sen ominaisuuksia ja samalla totesivat, että ihan kiva, mutta ei tuollaisella arkikäytössä mitään tee, kun ei kestä käyttöä ja erilliset näppäimet pitää olla. Itse muistan hämmästelleeni erityisesti sitä, että pienellä tekstillä olevasta tekstistä kun halusi painaa linkkiä tai jotain muuta nettisivuilla olevaa valintaa nakkisormilla, että kuinka se osasi aina valita sen mitä yritinkin vaikka sormi peitti useammankin vaihtoehdon. Pari vuotta sitä käytin (ilman suojia avainten kanssa samassa taskussa), kunnes möin hyväkuntoisena kaverille, jolla oli myös pari vuotta. Seuraava puhelin oli iPhone 4S joka oli ehkä paras puhelimeni. En juuri miettinyt ominaisuuksien hyvyyttä tai mikä pitäisi olla paremmin, sillä kaikki vain toimi kuin ajatus. 1-2 vuoden jälkeen siihen tuli tosin vikaa volumepainikkeeseen ja jotain muutakin, mikä alkoi häiritä käyttöä. Sen jälkeen on ollut paljon Androideja, pääasiassa edellisen vuoden lippulaivamalleja tarjouksista, mm. Honoria, LG:tä ja Samsungia (Samsungista en koskaan ole pitänyt vaikka testeissä on parhaasta päästä) ja oli yksi Lumiakin. Kaikkien puhelimien kohdalla tuli aina tämä vertaus iPhone 4S:sään, vaikka kaikissa seuraavissa oli esimerkiksi kamera toistansa parempi, niin se ei ollut koskaan kuten iPhonella. iPhonella kuvaaminen oli sellaista, että kamera auki, suuntaa ja laukaise ja siinä se. KAIKILLA muilla sen jälkeen se on ollut muuten sama, mutta sitten huomataan, että tarkennus ei osunut kohdalle tms. Puhelin on täynnä epäonnistuneita otoksia. Onnistuessaan niistä kyllä monissa tuli hyviä. Tämä tuli töissä mieleen hiljattain vuosia myöhemmin. Oli tilanne, että eräitä mittalaitteita varten oli Bluetooth sovellus kalibrointia varten. Laitteen yhdistämiseen sovellukseen tarvittiin sarjanumero laitteen kyljestä. Näpyttelin koodia puhelimeen ja samalla yritin tihrustella pientä tekstiä. Kollega tuli selän taakse ja kurotti iPhone 14 Pro maxinsa ylitseni samalla näpäten kuvan. Sanoi "olen tavannut tehdä näin" ja näytti, kun nappasi kuvasta sarjanumeron ja liitti sovellukseen. Kokeilin heti perään samaa omalla Pixel 6:lla, jossa pitäisi olla myös aika hyvä kamera, mutta ei. Kurottamalla sinnepäin laukaistuna oli suorastaan mahdotonta saada onnistunutta kuvaa, mutta kun sain pidettyä puhelimen vakaana ja hain aikani oikeaa tarkennus pistettä, niin sain sellaisen kuvan, josta zoomattuna sai tekstin poimittua. Tuossa toki on se ero, että Pixelissä ei ole makrokameraa, mutta tämä oli vain yksi esimerkki tilanteista joissa iPhone tuntuu tietävän mitä siltä halutaan ja toimii sen mukaan. Joitakin vuosia sitten minua alkoi vaivaamaan, että onko nämä kaikki pettymykset puhelimiin kiinni vain siitä, että ne ei ole iPhoneja. Uusien mallien hinnat oli kuitenkin karanneet niin isoiksi, ettei uskaltanut kokeilla, kun Applen rajoitukset epäilytti. Ostin sitten työpuhelimeksi vanhan 5S:sän, johon petyin välittömästi. Fonecta caller ei toimi, pivo ei toimi, tiedostojen jako ei onnistunut oikeastaan kuin sähköpostin kautta ja mitä kaikkea siinä tulikaan. Nyt kovasti kiinnostaisi esim 13 Pro tai Pro Max, kun vähän hinnat tulee alemmas, mutta onko edessä sama pettymys. Fonecta ei toimi ainakaan ilmaiseksi enää muutenkaan, mutta puhelin on ollut minulla vuosia käytännössä ainoa maksuväline, enkä haluaisi, että siitä joutuisi tinkiä. Eli käsittääkseni Apple pay toimii siinä kuin Google pay, mutta miten kaikki etukortit ym, jotka on juuri saatu Androidille? Entäs kaikki töissä tarvittavat järjestelmät ja esimerkiksi selainpohjaisten "sovellusten" lisääminen aloitusnäytölle? Nykyään tiedostot on pääasiassa pilvessä, joten kuvittelisin, että USB-tikku ajan ongelmat on ohi. Usein vaan nämä, jotka sanoo, ettei ole juuri huomannut Applen rajoituksia, eivät juuri tee puhelimella muuta, kuin lue iltalehteä ja Facebookia.