Apple julkaisi uudet MacBook Pro -kannettavat M2 Pro- ja M2 Max -järjestelmäpiireillä ja vuoden 2023 version Mac Ministä

Erittäin monella vain valitettavasti käy niin, että tarpeet muuttuvat. Yleensä siten, että tarvitaan enemmän.
Tuo systeemi, että joutuu uusimaan koko laitteen on erittäin käyttäjäepäystävällinen. Applelle tietysti erinomainen, kun saa myydä uuden laitteen vähänväliä, sensijaan että käyttäjä päivittäisi standardiosilla sitä laitettaan ja jatkaisi sen käyttöä vielä vuosia tyytyväisenä..

Sillon applen tuote ei ole optimaalinen ja kannattaa ostaa jokin muu laite. Tämä on kovin teoreettista jossitelua. Jos olisi iso määrä käyttäjiä jotka haluavat applen mutta apple ei tarjoa heille sopivaa ratkaisua niin apple varmaankin sitten tulevaisuudessa tekisi heille sopivan tuotteen. Myöskin jos applen tuote osottautuu huonoksi käytössä niin käyttäjä tuskin ostaa applea, kun tulee päivityksen aika. Tähän mennessä näyttää siltä, että applea aikaisemmin ostaneet jatkavat applen leirissä.
 
Viimeksi muokattu:
On osattu joo, mutta et nyt näytä vieläkään ymmärtävän, että näissä Applen laitteissa on valtava suorituskykyetu siitä, että se unified memory on nopeaa, ja että se kaikki on sekä CPU:n että GPU:n käytössä.
Niin ja tarkennuksen arvoinen juttu on se, että CPU and GPU voivat käsitellä muistia suoraan, sitä ei tarvi missään vaiheessa erikseen siirtää CPU:n ja GPU:n välillä.
 
Ottaen huomioon PC komponenttien nykyiset hinnat niin ei toi Mac Mini nyt super kallis ole? Ainoa toi preemio tallennustilassa, kaippa 1-2 tyhjää m.2 slottia söis liikaa iCloud asiakkaita tms.
 
Kannattaa katsoa tämä, jotta tajuaa pysyä erossa noista halvoista mäkeistä, jotka tuhoavat SSD:nsä, koska muistia on liianvähän (tai muuten, koska suunnittelussa voi olla virheitä..)
These MacBooks DIED from SSD Failure & How To Prevent It (Not for RICH dudes!!) - YouTube
Itse pärjäsin melkein 8 vuotta Macbook Airilla, jossa oli KAKSI gigaa rammia. Tuo käytti myös virtuaalimuistina SSD:tä ja näppärästi hoitui kaikki arkiasiat myös lyhyitä lomavideoita käsitellen eikä tuntunut jäävän ikinä muistista kiinni hommat. Tonnin läppäri jatkoi elämäänsä uuteen kotiin 200 euron välirahalla.

Väittäisin, että rikki menevä SSD on enemmänkin huonoa tuuria ja poikkeus, kuin sääntö. Jos suunnittelussa olisi oleellisia virheitä, niin uskoisin jonkinlaisen korjauskampanjan iskevän. Mutta mäkkien myyntivolyymitkin ovat sitä luokkaa, että kymmenetkin vialliset laitteet menevät normaaliin vikaherkkyyteen.
 
M1 mallissa oli vissiin 2 x 128Gb piiriä mitä käytettiin rinnan ja uudessa yksi 256Gb piiri
 
Ottaen huomioon PC komponenttien nykyiset hinnat niin ei toi Mac Mini nyt super kallis ole? Ainoa toi preemio tallennustilassa, kaippa 1-2 tyhjää m.2 slottia söis liikaa iCloud asiakkaita tms.
Toisaalta taas, tuo on ihan hyvä tapa pakottaa käyttäjiä suosimaan pilveä paikallisten levyjen sijaan. Nykyisin kun yhä enemmän ja enemmän softia pyörii suoraan pilvestä, tilan tarve jää lähinnä suurelle määrälle mediaa, tai offline-tilassa työskenteleville.

Mitä itse koneisiin tulee, MacBook Pro:ssa olisi saanut jo olla OLED-näyttö.
 
Mitä itse koneisiin tulee, MacBook Pro:ssa olisi saanut jo olla OLED-näyttö.
Menisi ainakin suoraan roskakoriin koko kone jos siinä olisi joku juuri ja juuri 200nit kirkkauteen yltävä OLED-paskale josta ei näe mitään ulkona tai kirkkaassa toimistossa.

Isot oled-näytöt ovat ihan toivottomia huippukirkkauden suhteen. Tietysti himassa komerossa pimennysverhojen kanssa koneitaan käyttävät käyttäjät voivat olla eri mieltä, mutta kannettavaa kannettavana käyttävänä ahdistaisi jos näyttöä ei saisi nykyiseen ~400-500nits kirkkauteen.
 
Toisaalta taas, tuo on ihan hyvä tapa pakottaa käyttäjiä suosimaan pilveä paikallisten levyjen sijaan.
Joku nas ja/tai pilvi on joka tapauksessa se ns. ainoa tapa hoitaa homma. Varmuuskopioiden ylläpitäminen käsin on aika vaivalloista.

M.2 levyjähän noihin saa thunderboltin läpi niin paljon kun haluaa pcie gen3 x4 nopeudella. Perusmallissa kaistaa on kahden portin verran ja pro mallissa neljän.

Mitä itse koneisiin tulee, MacBook Pro:ssa olisi saanut jo olla OLED-näyttö.
Mielestäni toi miniled taustavaloinen näyttö on aika hyvä kompromissi. Kirkkaus on todella hyvä ja olediin verrattuna lähinnä liiketerävyys kärsii.

Oled optio vois olla ihan hauska, mutta jos vain yhtä mallia pitää tehdä niin on tuollakin valinnalla pointtinsa.
 
Menisi ainakin suoraan roskakoriin koko kone jos siinä olisi joku juuri ja juuri 200nit kirkkauteen yltävä OLED-paskale josta ei näe mitään ulkona tai kirkkaassa toimistossa.

Juurikin näin. Tämä ei nyt välttämättä ole se yleisin käyttötapaus, mutta teen etätöitä ja aamupäivän ajan koneen takana tohottaa kirkasvalo (parantaa minulla unirytmiä). Nykyisen MacBook Pro:n taustavalo on täysillä ja riittää juuri ja juuri siihen, että näen mm. tämän tekstin selkeästi. OLED näytöllä jäisi varmaan haaveeksi. Nuo uudet pystyy parempaan kirkkauteen, mikä on erittäin tervetullut parannus itselleni.
 
En tiedä missä tilanteissa osaisin kaivat Macbookkiin tai tietokoneeseen ylipäätään OLED-näyttöä. Tämä uuden Macbook Pro:n näyttö on kyllä helposti paras läppärinäyttö, mitä olen tuijottanut. En tosin ole OLED:ia käyttänyt läppärissä, mutta en erota päivänvalossa edes tässä näytön rajaa mustasta koko näytön -tilassa videoita tai kuvia katsoessa.
 
Menisi ainakin suoraan roskakoriin koko kone jos siinä olisi joku juuri ja juuri 200nit kirkkauteen yltävä OLED-paskale josta ei näe mitään ulkona tai kirkkaassa toimistossa.

Isot oled-näytöt ovat ihan toivottomia huippukirkkauden suhteen. Tietysti himassa komerossa pimennysverhojen kanssa koneitaan käyttävät käyttäjät voivat olla eri mieltä, mutta kannettavaa kannettavana käyttävänä ahdistaisi jos näyttöä ei saisi nykyiseen ~400-500nits kirkkauteen.
Ainakin itselle 200 nitsiäkin riittäisi tilanteeseen kuin tilanteeseen. Toimistolla harvoin tiristelisin läppärin näytöllä, kuin korkeintaan neukkarissa satunnaisesti. Ulkona läppäriä ei juurikaan tule käytettyä ja kun tuleekin, harvoin käytän sitä tuntitolkulla. Toki kaikki on tapaus- ja käyttäjäkohtaista, joten OLED olisi silti voinut olla yhtenä valintana.

Apple on tuomassa OLED näytöt myös isoihin iPad:eihin, joten epäilisin että vaihtoehto on poissuljettu. iPadeja vasta käytetäänkin milloin missäkin.
 
Ainakin itselle 200 nitsiäkin riittäisi tilanteeseen kuin tilanteeseen. Toimistolla harvoin tiristelisin läppärin näytöllä, kuin korkeintaan neukkarissa satunnaisesti. Ulkona läppäriä ei juurikaan tule käytettyä ja kun tuleekin, harvoin käytän sitä tuntitolkulla.
Et siis edes käytä koko näyttöä ja silti oled pitäisi olla. Miksi?
 
@escalibur Mutta mitä merkittävää etua se OLED toisi nykyiseen Macbookin näyttöön verrattuna. En ainakaan OLED-telkkarin ja Macbookin omistajana keksi syytä miksi tarvitsisin OLED:in myös tietokoneeseeni.
 
@escalibur Mutta mitä merkittävää etua se OLED toisi nykyiseen Macbookin näyttöön verrattuna. En ainakaan OLED-telkkarin ja Macbookin omistajana keksi syytä miksi tarvitsisin OLED:in myös tietokoneeseeni.
Olkoot syinä vaikka median editointi tien päällä, leffojen ja sarjojen katsominen yms materiaalin kuluttaminen. Toinen etu saattaa olla myös akun kesto (joskus tulevaisuudessa), kun koko paneelia ei tarvitse jatkuvasti taustavalaista. En siis tarkoita etteikö MiniLED olisi kelvollinen, vaan toivoisin OLED:n olevan vaihtoehtona heille joiden käyttö poikkeaa kirkkaassa tilassa työskenteleviltä.
 
Olkoot syinä vaikka median editointi tien päällä, leffojen ja sarjojen katsominen yms materiaalin kuluttaminen.

Tien päällä auringossa? :lol:
Leffan katselu läppärin näytöltä kuulostaa muutenkin niin vammaiselta, että ihan sama. Ja silloinkin pitäisi katsoa pilkkopimeässä, että huomaisi ehkä eron.

Toinen etu saattaa olla myös akun kesto (joskus tulevaisuudessa), kun koko paneelia ei tarvitse jatkuvasti taustavalaista.

FALD LCD:ssä ei tarvitse jatkuvasti valaista koko paneelia.
 
Olkoot syinä vaikka median editointi tien päällä, leffojen ja sarjojen katsominen yms materiaalin kuluttaminen. Toinen etu saattaa olla myös akun kesto (joskus tulevaisuudessa), kun koko paneelia ei tarvitse jatkuvasti taustavalaista. En siis tarkoita etteikö MiniLED olisi kelvollinen, vaan toivoisin OLED:n olevan vaihtoehtona heille joiden käyttö poikkeaa kirkkaassa tilassa työskenteleviltä.
En näe edellä mainituissa mitään perustetta OLED:ille. Tämä näyttö ei oikeasti häviä edes leffojen ja sarjojen katselussakaan LG:n OLED telkkarille. Tai sitten saa olla melko optimaaliset olosuhteet, jos alkaa eroavaisuuksia etsimään esimerkiksi mustan tasosta. Väittäisin, että 99% ihmisistä ei erottaisi merkittävää eroa näiden välillä missään normaaleissa olosuhteissa ja pitää muistaa, että vaakakupissa on toisella puolella ne OLED:n negatiivisetkin puolet kuten kiinnipalaminen. Tuota ainakin LG:t tekevät, mutta onneksi toistaiseksi ollut vain väliaikaista palamista. Akku kestää ainakin toistaiseksi reilusti toistakymmentä tuntia vaikka videoitakin katselisi, joten pitkälle saa mennä hakemaan OLED:in paremmuutta sen suhteen.

Itse en taas näe mitään järkeä alkaa valmistamaan montaa erilaista mallia, kuten kilpailijoilla tuntuu olevan tapana. Menee vain tuotantoketjut sekaisin ja koska katteet pitää olla kohdillaan, tarkoittaisi tuo myös todennäköisesti hintojen nousua. Kannattaa oikeasti mennä tekemään side-by-side vertailua, jos epäilee tämän Macbookin näytön riittävyyttä OLED:n rinnalla. On tullut itse peilattua näyttöä tuohon LG:n OLED:iin muutamia kertoja, tosin mielummin katson tätä läppärin näyttöä jo ihan pikselitiheyden takia, mutta väritoisto, musta ja kirkkaus ovat kaikki kyllä ihan ensiluokkaista tässä.
 
Olkoot syinä vaikka median editointi tien päällä, leffojen ja sarjojen katsominen yms materiaalin kuluttaminen. Toinen etu saattaa olla myös akun kesto (joskus tulevaisuudessa), kun koko paneelia ei tarvitse jatkuvasti taustavalaista. En siis tarkoita etteikö MiniLED olisi kelvollinen, vaan toivoisin OLED:n olevan vaihtoehtona heille joiden käyttö poikkeaa kirkkaassa tilassa työskenteleviltä.
Näissä on todella hyvä väritarkkuus, ja en ymmärrä että mitä hyötyä siitä oledista olisi mainitsemissasi käyttökohteissa.

Tosiaan koko paneelia ei nytkään taustavalaista ellei ole tarvetta sille. Median editointiin nämä ovat markkinoiden parhaimpia.

Oledin edut tulevat esiin vasta erittäin haastavalla materiaalilla (starfieldit vaikka), mutta millään käytännön sisällöllä et eroa näe.

Oletko noita applen miniledejä siis käyttänyt ja todennut huonoiksi, vai mistä tuulee?
 
Näissä on todella hyvä väritarkkuus, ja en ymmärrä että mitä hyötyä siitä oledista olisi mainitsemissasi käyttökohteissa.

Tosiaan koko paneelia ei nytkään taustavalaista ellei ole tarvetta sille. Median editointiin nämä ovat markkinoiden parhaimpia.

Oledin edut tulevat esiin vasta erittäin haastavalla materiaalilla (starfieldit vaikka), mutta millään käytännön sisällöllä et eroa näe.

Oletko noita applen miniledejä siis käyttänyt ja todennut huonoiksi, vai mistä tuulee?
Myönnän etten ihan noita muutaman vuoden vanhoja MacBook Pro:ita päässyt testaamaan kiitos etätöiden ja nyisen tavan tehdä töitä. Positiivista kuulla että kehitystä on oikeasti tapahtunut, olkoot LCD mitä se on. Se mitä Macbookkeihin tulee, olen miltei aina pitänyt ne ehdottomasti parhaimpina mitä tulee yleislaatuun ja tyyliin. Oma nykyinen työläppärikin vaihtuu Macbook:iin seuraavan päivityksen yhteydessä.
 
Vaihdettavat muistikammat läppäreissä alkaa olla menneen vuosikymmenen juttuja, myös PC-puolella. Omassa nykyisessä työkoneessa (ThinkPad T14s) on juotettuna LPDDR4X-kammat ja niiden suorituskyky esim. iGPU osalta (i7-1165G7) on selvästi parempi, kuin vaihdettavilla 3200MHz DDR4-kalikoilla suuremman muistikaistan johdosta. Jos tuo 32GB meinaisi joskus loppua kesken omissa jutuissa, niin epäilen että koneen käyttöikä on siinä vaiheessa muutenkin täynnä.
Ei se ongelma juotetuissa kammoissa kosketakaan keskimääräistä enemmän muistia ostavia. Esim. työkaveri osti Dellin 2500 euron 2-in-1 -koneen ja muistia tuli vain 16 gigaa tuon hintaluokan koneeseen. Vuosi sitten oli tarjolla 8 gigan muistilla monenlaisia koneita M1-Appleista alkaen. Jossain halvemmissa surffauskoneissa voi olla vain 4 gigaa juotettuna. Nämäkin ovat ihan riittäviä tiettyyn käyttöön, mutta ongelmia tulee, kun töihin ostetaan myös "vääränlaisia" koneita ja lisämuistin tarve käy jo vuoden tai kahden sisään ilmi koneen ostosta. Lisäksi jos koneita olisi tarkoitus kierrättää tyypillisen leasing-ajan päätteeksi, noilla on paljon vähemmän käyttöarvoa siinä kohtaa.

SSD:n vaihdettavuus olisi toki ihan suotavaa, muttei tuokaan olisi niin deal breaker itsellä jos Maccia ostaisin.
SSD:ssäkin ongelmat realisoituvat niitä halvimpia juotettuja malleja ostavilla. Esim. QLC-solut ja pieni kapasiteetti tarkoittaa hitaampaa toimintaa (esim. Applen uudet mallit pienillä levyillä) ja pienempää kirjoitusmäärää. Ehkä nykyään on herätty jo tähän, mutta joitain vuosia sitten oli parikin ohjelmaa (Spotify, selaimet), jotka kuluttivat ennätysnopeasti SSD:tä. On harmillinen tilanne, jos koko kone menee lukkoon SSD:n kirjoitussuojauksen aktivoiduttua.
 
Itse olen kyllä päivitellyt LUKUISIIN läppäreihin lisää muistia ja uuden / isomman kiintolevyn ja sitten käyttäjä on jatkanut tyytyväisenä koneen käyttöä. Tuo applen tapa, että tehdään epästandardeilla ja / tai juotetuilla komponenteillä on täysin puhdasta perseilyä, jota ei pitäisi missään nimessä katsoa pätkääkään sormienvälistä, millään tekosyyllä. Toinen käsittämätön perseily on tuo laitteiden huollon ja varaosien pihtaaminen ja perseily huoltojen kanssa (Esim näppisvikaiseen läppäriin huolto virallisessa huollossa ei onnistunut, koska kuulemma emolevyvika (ei ollut)). Luonnollisesti vaihtonäppistä ei saanut applen kautta (niinkuin ei saa mitään muutakaan). EU:n olisi syytä tehdä edes jotain fiksua ja lopettaa tämä huoltoperseily totaalisesti..

Mitä rajoittuneempi kone on alussa muistin ja kiintolevyn suhteen, niin sitä todennäköisimmin sitä halutaan päivittää jossain vaiheessa. Tämä on käytännön todistama puhdas fakta.

Kinntolevy (Myös SSD) on sitäpaitsi kuluva laite, joten sitä suuremmalla syyllä se pitäisi olla vaihdettavissa.
se että itse olet, ei tarkoita että tämä monelle normikäyttäjille olisi kynnyskysymys.
vähän harrasteneisuutta vaatii komponettipäivitykset, kovalevy ja prossupäivitykset vaikka sellaiset olisi normiläppärissä mahdolliseksi tehty.
vähän enemmän vaatii harrasteneisuutta maccipuolella, jossa komponentit on juotettuja, eikä lähtökohtaisesti tarkoitettu vaihdettavaksi. Kuumailmapuhallinta käyttämällä niitä pystyy kuitenkin vaihtamaan.
 
Ei se ongelma juotetuissa kammoissa kosketakaan keskimääräistä enemmän muistia ostavia. Esim. työkaveri osti Dellin 2500 euron 2-in-1 -koneen ja muistia tuli vain 16 gigaa tuon hintaluokan koneeseen. Vuosi sitten oli tarjolla 8 gigan muistilla monenlaisia koneita M1-Appleista alkaen. Jossain halvemmissa surffauskoneissa voi olla vain 4 gigaa juotettuna. Nämäkin ovat ihan riittäviä tiettyyn käyttöön, mutta ongelmia tulee, kun töihin ostetaan myös "vääränlaisia" koneita ja lisämuistin tarve käy jo vuoden tai kahden sisään ilmi koneen ostosta. Lisäksi jos koneita olisi tarkoitus kierrättää tyypillisen leasing-ajan päätteeksi, noilla on paljon vähemmän käyttöarvoa siinä kohtaa.


SSD:ssäkin ongelmat realisoituvat niitä halvimpia juotettuja malleja ostavilla. Esim. QLC-solut ja pieni kapasiteetti tarkoittaa hitaampaa toimintaa (esim. Applen uudet mallit pienillä levyillä) ja pienempää kirjoitusmäärää. Ehkä nykyään on herätty jo tähän, mutta joitain vuosia sitten oli parikin ohjelmaa (Spotify, selaimet), jotka kuluttivat ennätysnopeasti SSD:tä. On harmillinen tilanne, jos koko kone menee lukkoon SSD:n kirjoitussuojauksen aktivoiduttua.
Noh mutta näissä syyttävä sormi osoittaa hankintayksikköä kohtaan :smoke: Tietynlaista sumutusta tietysti se, että nuo hinnat alkaen -mallit ovat "rampautettuja" siinä mielessä. Mutta valveutuneempi kuluttaja, ammattiostaja tai edes (ammattitaitoisen) myyjän puheita kuunteleva gigantinmatonkuluttaja osaa ottaa tämän huomioon laitetta ostaessa. Jos tiedosta/varoituksista huolimatta ostetaan se 8gb/256gb malli ja sitten kirotaan kun se on käyttökelvoton/arvoton niin syy löytyy peilistä.
 
Noh mutta näissä syyttävä sormi osoittaa hankintayksikköä kohtaan :smoke: Tietynlaista sumutusta tietysti se, että nuo hinnat alkaen -mallit ovat "rampautettuja" siinä mielessä. Mutta valveutuneempi kuluttaja, ammattiostaja tai edes (ammattitaitoisen) myyjän puheita kuunteleva gigantinmatonkuluttaja osaa ottaa tämän huomioon laitetta ostaessa. Jos tiedosta/varoituksista huolimatta ostetaan se 8gb/256gb malli ja sitten kirotaan kun se on käyttökelvoton/arvoton niin syy löytyy peilistä.
Ihan samaa mieltä, mutta esim. nuo "laatukoneiden" halvimmat mallit ovat aika ongelmallisia siinä suhteessa, että niistä koitetaan muilta osin tehdä kestäviä ja laadukkaita, mutta sitten speksien puolesta voi olla SER-tavaraa yllättävän nopeasti.

Joskushan esim. opiskelijoille suositus oli ostaa jostain taitonetistä vanha yritysläppäri. Mietin, miten tällekin markkinalle käy, jos vanhoja koneita ei voi "boostata" uudemmilla osilla jälkimarkkinoita varten. No, on noita yritysläppäreitä edelleen vaihdettavilla osilla, mutta kasvava osa ei ole.

Katselin myös, että jos on noin 1900€ rahaa pistää, saa MBP M2-koneen 512 GB levyllä ja 8 GB muistilla hintaan 1889€. Vastaavasti HP EliteBook 1040 G9:n saa 64 GB:n DDR5-4800:lla (kaksi kanavaa) ja 2 TB:n M.2-levyllä Suomesta kaikki osat posteineen 1919€. Jälkimmäisestä jää vielä ylitse 16 GB:n muisti ja 512 GB:n SSD myytäväksi. Niistä nyt voi saada helposti saada vielä 40-50€ ellei enemmäkin. Applella myös 3v Applecare+ maksaa 279€ lisää kun EliteBookissa on 3v onsite-takuu vakiona. Toki Apple on Apple, mutta vain hintaa katsomalla voi harhautua. Mainitaan nyt vielä, että M2 on tietenkin täysin eri SoC kuin EliteBookin Intel, mutta voin helposti kuvitella tilanteita, joissa muisti/levy tulee pullonkaulaksi, mutta vaikkapa vanhalla käytettynä ostetulla koneella pieni odottelu on hyväksyttävää.
 
Viimeksi muokattu:
se että itse olet, ei tarkoita että tämä monelle normikäyttäjille olisi kynnyskysymys.
vähän harrasteneisuutta vaatii komponettipäivitykset, kovalevy ja prossupäivitykset vaikka sellaiset olisi normiläppärissä mahdolliseksi tehty.
vähän enemmän vaatii harrasteneisuutta maccipuolella, jossa komponentit on juotettuja, eikä lähtökohtaisesti tarkoitettu vaihdettavaksi. Kuumailmapuhallinta käyttämällä niitä pystyy kuitenkin vaihtamaan.
Jos ei itse osaa, niin koneen voi käyttää päivitettävänä, ei se maksa juuri mitään VS täysin uusi kone. Ja on myös lunnon kannalta hyvä, kun e jätettä syntyy paljon hitaammin.

Niitä applen SSD:tä ei todellakaan vaihdeta millään "kuumailmapuhaltimella" keittiön pöydällä vaan tarvitaan pintaliitostyöasema ym tarvikkeet, eikä onnistuminen ole mitenkään täyn taattu.
Applen juotettu SSD on silkkaa ja täysin puhdasta perseilyä, jolle ei ole yhtäänmitään puolustusta, muutakuin se, että apple saa maksimoitua myyntinsä, kun joudutaan uusimaan koko laite selkeästi useammin. Asiasta pitäisi nostaa iso meteli, niin tilanne korjautuisi. Valitettavasti applen ostajat sallivat perseensä kairaaminen jatkuvasti..
 
Niitä applen SSD:tä ei todellakaan vaihdeta millään "kuumailmapuhaltimella" keittiön pöydällä vaan tarvitaan pintaliitostyöasema ym tarvikkeet, eikä onnistuminen ole mitenkään täyn taattu.
SSD on periaatteessa kai vaihdettavissa kohtuullisella vaivalla, jos pintaliitoshommat sujuvat tasolla Louis Rossmann. Jos ei, niin kustannusten odotusarvoon kannattaa laskea myös koneen romuttumisen hinta. Mitenköhän noiden interposer-ratkaisujen kanssa - kotisohvalta käsin tehtävissä?

Applellahan on lisäksi esim. puhelimissa käytössä koodattuja osia, joten ei niitä voi vaihtaa ellei DRM:ää samalla ohita. Varaosakanavien puolesta voi myös olla ongelma saada osia ennen kuin korjaamoilla alkaa olla vanhoja hajonneita runkoja hyllyillä.
 
SSD on periaatteessa kai vaihdettavissa kohtuullisella vaivalla, jos pintaliitoshommat sujuvat tasolla Louis Rossmann. Jos ei, niin kustannusten odotusarvoon kannattaa laskea myös koneen romuttumisen hinta. Mitenköhän noiden interposer-ratkaisujen kanssa - kotisohvalta käsin tehtävissä?

Applellahan on lisäksi esim. puhelimissa käytössä koodattuja osia, joten ei niitä voi vaihtaa ellei DRM:ää samalla ohita. Varaosakanavien puolesta voi myös olla ongelma saada osia ennen kuin korjaamoilla alkaa olla vanhoja hajonneita runkoja hyllyillä.
Applehan on mm. tuottanut itselleen piirejä. Ja on sattunut sitten niin, että kyseinen tekele on ollut helposti hajoava ja niitä ei ole saanut mistään, joten kyseisten vikojen takia on jouduttu heittämään SERriin suuria määriä muutoin korjattavissa olevia laitteita. Apple pitäisi pakottaa osien myyntiin kohtuuhintaan kolmannen osapuolen huolloille, ilman mitään pykimisiä. Tai jos eivät toimita, niin toimittakoot uuden laitteen asiakkaalle, tuotevastuun nojalla, jos SSD sattuu hajoamaan, esim 3 tai 7 vuotta vanhassa koneessa....

Pintaliitospiirien vaihto ei nyt kyllä ikinä ole "kohtuullinen vaiva", varsinkaan kun vaihtoehtona on nyt standardi M2 SSD, jossa ei menetetä mitään. Ja jos vaihdettavuuteen panostettaisiin (eli SSD:lle pikku luukku, jonka takana teline, niin sen todellakin vois vaihtaa kukatahansa, ilman työkaluja..)

SSD: kun on vielä kuluva osa. Ja jos muistia on niukasti, niin sitä enemmän sitä SSD:tä käytetään kirjoittamiseen, joten sitä enemmän se kuluu. Ja mitä pienempi SSD, niin sitä vähemmän se kestää kirjoittamista..

Ei tuollaisessa korjauskelvottomassa paskassa tarvite olla, kuin yksi hajoava kohta ja siitä saadaan nopeasti ja helposti SER jätettä.. Tuollainen on oikeasti suunniteltua ja tahallista toimintaa, joka ei ole loppukäyttäjän etu..
 
Pintaliitospiirien vaihto ei nyt kyllä ikinä ole "kohtuullinen vaiva", varsinkaan kun vaihtoehtona on nyt standardi M2 SSD, jossa ei menetetä mitään. Ja jos vaihdettavuuteen panostettaisiin (eli SSD:lle pikku luukku, jonka takana teline, niin sen todellakin vois vaihtaa kukatahansa, ilman työkaluja..)
Pitäiskö puhelimissakin olla vaihdettavat m.2 ssd:t?
 
Pitäiskö puhelimissakin olla vaihdettavat m.2 ssd:t?
Ihan hyvä kysymys, jos ei ollut tarkoitus kettuilla. Noihin ARM SoC-alustoihin on pienempiä ratkaisuja, esim. kannattaa katsoa vaikka Odroidin eMMC-piirit. Vastaavia pystyisi ihan hyvin tekemään UFS 4.0 -muisteillekin. Joihinkin puhelimiin saa SD-korttejakin ja kortteja on nykyään ainakin teratavuun asti.

Minusta puhelimissa kysymys on enemmän siitä, että puhelin ei ole oikein soveltuva työkalu noin isojen datamäärien lokaaliin käsittelyyn. Sis. tilalla + SD-kortilla pääsee pariin teratavuun. Mutta jos miettii vaikka kuva-arkistoja, ainakin vakiona tulevista galleriaohjelmista lähtien puhelimissa on kohtalaisen paske käytettävyys isojen tietomäärien kanssa. Tämä tietty pätee vaikka olisi pilvessä se data.

Toinen ongelma tietty on, että puhelimiin eivät valmistajat tarjoa välttämättä lainkaan major-versioiden välisiä kernelipäivityksiä ja muutenkin vain pari vuotta Androidin osalta. Sitten vielä se, että vaikka ostaisi kalliitakin puhelimia, webbisivut ja appsit muuttuvat tasaiseen tahtiin raskaammiksi ja esim. 10 vuotta vanha huippupuhelinkaan ei oikein selviä ilman näkyvää lagaamista perusasioista. Olen huomannut jo ihan sen, että Play-kaupasta pelkkä päivityksien asentaminen tuntuu varsin raskaalta vanhalla puhelimella. Jos vielä päivittää useammin kuin viikottain, päivitykset ovat jatkuvasti haittaamassa käyttöä.
 
esim. 10 vuotta vanha huippupuhelinkaan ei oikein selviä ilman näkyvää lagaamista perusasioista. Olen huomannut jo ihan sen, että Play-kaupasta pelkkä päivityksien asentaminen tuntuu varsin raskaalta vanhalla puhelimella. Jos vielä päivittää useammin kuin viikottain, päivitykset ovat jatkuvasti haittaamassa käyttöä.
Mutta kymmenen vuotta vanha romuläppäri hyötyisi merkittävästi muistista ja isommasta kovalevystä? Ei kai nyt sentään.

Sis. tilalla + SD-kortilla pääsee pariin teratavuun.
Eikös näissä applen läppäreissäkin ole muistikorttipaikka? Miniin taas saa thunderboltilla mielivaltaisen kokoisen tallennusjärjestelmän kiinni.
Noihin ARM SoC-alustoihin on pienempiä ratkaisuja, esim. kannattaa katsoa vaikka Odroidin eMMC-piirit. Vastaavia pystyisi ihan hyvin tekemään UFS 4.0 -muisteillekin.
Näyttää loppupeleissä aika tilasyöpöltä (z height) verrattuna siihen että piiri olisi juotettu. Läppäriin varmaan ihan OK systeemi, jos pcie4 nopeus ei ole ongelma.
 
Mutta kymmenen vuotta vanha romuläppäri hyötyisi merkittävästi muistista ja isommasta kovalevystä? Ei kai nyt sentään.
No se vähän riippuu.

10 vuotta vanha läppäri olisi siis luokkaa Intelin 3./4. sukupolvi. iGPU noissa on välttävä ja riittää lähinnä peruskäyttöön, muttei mihinkään 3d-hommiin. Netin videokulutukseen niihin on h264/vc1/vp9-kiihdytystä, DRM:n osalta en osaa luvata muuta kuin jotain sd-laatun Netflixiä. Erillisellä näytönohjaimella tehoa voisi löytyä kevyeen pelaamiseen vähintään useamman vuoden uudemman Ultrabookin verran. Muistia saisi 32 gigaa. Linux ja ZRAM käyttöön niin muisti tuntuisi kuin sitä olisi 48 gigaa. Parin teratavun SSD:n saisi ostettua koneeseen päälle satasella. Joihinkin koneisiinhan saa 2-3 levyä, kun ovat rungoltaan vähän nykyisiä paksumpia. Jos oikein lähtisi varustelemaan, joku 2 x 4 TB tai 3 x 2 TB SSD:t softa-RAID:ssa olisi ihan realistinen. Vielä läpinäkyvä lz4-pakkaus, niin efektiivinen levykaista olisi luokkaa 2,2-3,3 GB/s. Prosessori vähän tuhdimmassa koneessa olisi tyypillisen 5 vuotta vanhan Ultrabookin tasoa. Jos haluaisi ottaa riskin, meltdown/spectre-mitigaatiot pois käytöstä. AES-kiihdytetty levykryptauskin onnistuisi, mutta voisi syödä kyllä akkua. Kyllä pystyn ihan hyvin näkemään noille vielä monta vuotta käyttöä. Tietenkin miinuspuolena prosessori on aika ritsa ja vähänkään vaativampi laskenta tuottaisi odottelua. Vähävirtaiset mallit voivat kyllä olla aika romuja.

Eikös näissä applen läppäreissäkin ole muistikorttipaikka? Miniin taas saa thunderboltilla mielivaltaisen kokoisen tallennusjärjestelmän kiinni.
Näissä taitaa olla, jossain vanhemmissa ei ollut.
 
Ainakin itselle 200 nitsiäkin riittäisi tilanteeseen kuin tilanteeseen. Toimistolla harvoin tiristelisin läppärin näytöllä, kuin korkeintaan neukkarissa satunnaisesti. Ulkona läppäriä ei juurikaan tule käytettyä ja kun tuleekin, harvoin käytän sitä tuntitolkulla. Toki kaikki on tapaus- ja käyttäjäkohtaista, joten OLED olisi silti voinut olla yhtenä valintana.
200 nitsiä on kyllä oikeasti todella vähän, etenkin jos on yhtään kirkkaampiin näyttöihin tottunut. Itsellä ollut työn puolestä 250 nitsin näyttö etähommissa, eikä tuota ollut todellakaan mukava käyttää jos työhuoneeseen tuli yhtään keskipäivän luonnonvaloa.
 
200 nitsiä on kyllä oikeasti todella vähän, etenkin jos on yhtään kirkkaampiin näyttöihin tottunut. Itsellä ollut työn puolestä 250 nitsin näyttö etähommissa, eikä tuota ollut todellakaan mukava käyttää jos työhuoneeseen tuli yhtään keskipäivän luonnonvaloa.
Sitten jos vielä ottaa huomioon käytön leasing-ajan jälkeen, niin TFT-näytöt himmenevät ajan myötä. Esim. kotona 400 nitsin Dellin 27" paneeli oli vielä ok 7-8 vuoden jälkeen ja näytön säädöissä varaa nostaa kirkkauksia kalibraattorin vaatimalle tasolle, mutta saman ikäinen 300 nitsin HP:n näyttö oli kirkkaus ja kontrasti maksimissa ja näytön asetuksilla vielä ikävästi RGB-tasapaino bugasi niin, että piti joko valita kirkkauden tai väritasapainon välillä. Veikkaan, että kevyessäkin kuvankäsittelyssä 250 nitsin näyttö vaikuttaisi hankalalta jo 5-6 vuodessa ellei jo alunperin. Tai sitten tekee töitä pimeässä huoneessa ikkunat kiinni.
 
Mistä olette keksineet, etteivät OLEDit ole kirkkaita? Eivät toki yllä Applen näyttöjen 1000 nitiin, mutta keskiverto LCD-paneelin tasolle kuitenkin. Ongelmana OLEDeilla sen sijaan on korkea sähkönkulutus.

Asiasta toiseen, harmi ettei näihin saa vielä Linuxia natiivisti. Menisi M2 Pro Mac mini heti hankintaan. Tuollaista rautaa kun ei muualta saa varmaan vuosikausiin.
 
Sitten jos vielä ottaa huomioon käytön leasing-ajan jälkeen, niin TFT-näytöt himmenevät ajan myötä. Esim. kotona 400 nitsin Dellin 27" paneeli oli vielä ok 7-8 vuoden jälkeen ja näytön säädöissä varaa nostaa kirkkauksia kalibraattorin vaatimalle tasolle, mutta saman ikäinen 300 nitsin HP:n näyttö oli kirkkaus ja kontrasti maksimissa ja näytön asetuksilla vielä ikävästi RGB-tasapaino bugasi niin, että piti joko valita kirkkauden tai väritasapainon välillä. Veikkaan, että kevyessäkin kuvankäsittelyssä 250 nitsin näyttö vaikuttaisi hankalalta jo 5-6 vuodessa ellei jo alunperin. Tai sitten tekee töitä pimeässä huoneessa ikkunat kiinni.
Applella myös lähtökohtaisesti näytöt aina glossyjä, jolloin kirkkaudesta on paljon apua heijastuksien kanssa.
 
Mistä olette keksineet, etteivät OLEDit ole kirkkaita? Eivät toki yllä Applen näyttöjen 1000 nitiin, mutta keskiverto LCD-paneelin tasolle kuitenkin. Ongelmana OLEDeilla sen sijaan on korkea sähkönkulutus.
Niin... paljonko on keskiverto LCD-paneelin kirkkaus ja kelpaako se Applelle? Mulle 500 nitiä on minimi tällä hetkellä.

Hyvä huomio tuo virrankulutus.
 
Mistä olette keksineet, etteivät OLEDit ole kirkkaita? Eivät toki yllä Applen näyttöjen 1000 nitiin, mutta keskiverto LCD-paneelin tasolle kuitenkin.

Ei sitä tarvitse keksiä. Keskiverto OLED näytön koko ruudun kirkkaus ei yllä keskiverto LCD:n koko näytön kirkkauteen. Jokin pieni ala näkyy toki OLEDillakin kirkkaana. Mutta luepa OLED näytöltä auringon valossa vaikka vaalealla pohjalla olevaa uutissivua.
 
Keskiverto OLED näytön koko ruudun kirkkaus ei yllä keskiverto LCD:n koko näytön kirkkauteen.
Jos puhutaan sanan keskiverto matemaattisesta määritelmästä, väite olisi kovin työlästä osoittaa puoleen tai toiseen. Esimerkkinä io-techin testissä käyneen Asus ZenBook Pro Duo -kannettavan OLED-näytön mitattu kirkkaus oli 364 nitiä. Nähdäkseni tuo on varsin tavanomainen lukema kannettavan näytölle.
 
SSD on periaatteessa kai vaihdettavissa kohtuullisella vaivalla, jos pintaliitoshommat sujuvat tasolla Louis Rossmann. Jos ei, niin kustannusten odotusarvoon kannattaa laskea myös koneen romuttumisen hinta. Mitenköhän noiden interposer-ratkaisujen kanssa - kotisohvalta käsin tehtävissä?

Applellahan on lisäksi esim. puhelimissa käytössä koodattuja osia, joten ei niitä voi vaihtaa ellei DRM:ää samalla ohita. Varaosakanavien puolesta voi myös olla ongelma saada osia ennen kuin korjaamoilla alkaa olla vanhoja hajonneita runkoja hyllyillä.
Mac Studiossa on ei kolvattu ssd. Levyn vaihtaminen onnistuu fyysisesti, mutta kone ei suostu yhteistyöhön uuden levyn kanssa.
 
Esimerkkinä io-techin testissä käyneen Asus ZenBook Pro Duo -kannettavan OLED-näytön mitattu kirkkaus oli 364 nitiä. Nähdäkseni tuo on varsin tavanomainen lukema kannettavan näytölle.
Lieneekö ihan full field luku vai mikä? Jos ”standardilla” 10% ikkunalla, niin ei toi kauheasti kyllä ole.
 
Kyllä tuo full field täytyy olla, tai ainakin uudemmilla OLED-paneeleilla full field on tuota enemmän.

Itse aiheeseen, pystyykö Macejä käyttämään ilman, että antaa Applelle tietoja itsestään ja rekisteröityy johonkin? Mietin että hankkisin Mac minin pelkäksi surffailu- ja mediakoneeksi niin, ettei olisi ohjelmia Applen kaupasta asennettuna. Tämä voisi olla aina päällä ja saisi ne parisataa avoinna olevaa selaintabia omalle koneelleen, eikä mölyävää wintoosa-masiinaa tarvitsisi käynnistää kuin silloin, kun käyttää siinä olevia ohjelmia.
 
Kyllä tuo full field täytyy olla, tai ainakin uudemmilla OLED-paneeleilla full field on tuota enemmän.

Itse aiheeseen, pystyykö Macejä käyttämään ilman, että antaa Applelle tietoja itsestään ja rekisteröityy johonkin? Mietin että hankkisin Mac minin pelkäksi surffailu- ja mediakoneeksi niin, ettei olisi ohjelmia Applen kaupasta asennettuna. Tämä voisi olla aina päällä ja saisi ne parisataa avoinna olevaa selaintabia omalle koneelleen, eikä mölyävää wintoosa-masiinaa tarvitsisi käynnistää kuin silloin, kun käyttää siinä olevia ohjelmia.
Ei taida vaatia vahvaa tunnistautumista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 491
Viestejä
4 554 123
Jäsenet
74 993
Uusin jäsen
hollow

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom