AMD Raven Ridge/Picasso/Renoir/Cezanne APU (AM4) kellotukset ja kokemukset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja 459
  • Aloitettu Aloitettu
AMD Ryzen 5 2400G, AM4, 3.6GHz, 4-Core, Boxed - 157,90€
MSI X470 GAMING PRO CARBON, ATX-emolevy - 209,00€

Tahtoisin ostaa nuo.. Mikä olisi noille hyvät muistit, niitä samsungin b jottain pitäs varmaan olla? Vai onko tuo hyvä emo? Ja onko tuo rossu järkevä jos sille kaveriks laittaa rx 580.sen?
En osaa perustella miks tahon koittaa tuota rossua.. Puhukaa järkeä jos tuossa ei ole mitään järkeä.. :D

En kyllä tuota MSI-lankkua ottaisi. Vaikka tämä mielummin: Asus PRIME X470-PRO, ATX-emolevy - 189,00€

Muisteiksi: G.Skill 16GB (2 x 8GB) Flare X (for AMD), DDR4 3200 MHz, CL14, 1.35V, musta - 252,00€
 
  • Tykkää
Reactions: hik
AMD Ryzen 5 2400G, AM4, 3.6GHz, 4-Core, Boxed - 157,90€
MSI X470 GAMING PRO CARBON, ATX-emolevy - 209,00€

Tahtoisin ostaa nuo.. Mikä olisi noille hyvät muistit, niitä samsungin b jottain pitäs varmaan olla? Vai onko tuo hyvä emo? Ja onko tuo rossu järkevä jos sille kaveriks laittaa rx 580.sen?
En osaa perustella miks tahon koittaa tuota rossua.. Puhukaa järkeä jos tuossa ei ole mitään järkeä.. :D

Kuten mainittu on hieman outoa että ostat kokoonpanon missä emolevy on kalliimpi kuin prosessori, tälle olisi hyvä saada jotain syytä. Ilmeisesti haluat prosessorin missä on integroitu näytönohjain? Muuten jos et halua kellottaa saisit enempi ytimiä ja säikeitä (6/12 vs 4/8) ihan 2600 prosessorillakin alkaen 169€
 
Jep pari kymppiä lisää ja r5 2600:nen, otat erotuksen pois vaikka vaihtamalla tuota lankkua. Erillisnäyttiksen kanssa kannata noihin apuihin sekaantua, löytää itselleen vain turhan pullonkaulan.
 
Kuten sanoin, en osaa perustella.. :)
Ois ihan normi käytössä mitä nyt kotona tarvitsee, jotain pelailua ja jotain yksittäistä virtukonetta testailen.. Tod näköisesti igpu.lla ei hirveää käyttöä ole, jotain testailua ehkä.
 
Mutta emo sen takia kun tulevaisuudessa kummiskin tulee joku jytkympi rossu homattua, ehkä.. Mutta nää on taas näitä..
 
Pikkukone 2400G:llä ja Gigabyte AB350N Gaming Wifillä (ks. AMD Raven Ridge (AM4) kellotukset ja kokemukset) oli nyt pelikäytössä uusimman BIOS-version F23 (AGESA PinnaclePi 1.0.0.4) kanssa lanien yli viikonlopun. Sain viimeinkin BIOSista näyttisylikellotuksen toimimaan ja näyttikselle forcetettua 2 gigaa muistia niin ei tarvi leikkiä Ryzen Masterin kanssa. Kone toimi oikein nätisti, FPS:t riitti 1280x1024-resoisen näytön kanssa ongelmitta eikä ylikellotettunakaan kaatunut kertaakaan. Pelejä ajossa Rocket League, World of Tanks, Flatout 2, Hearthstone ja Pro Pilkki 2 eli hyvin kevyt kattaus.

BIOSin näyttisylikellotus toimii tuolla emolevyllä nähtävästi vain, jos näyttiksen jänniteasetuksen muuttaa pois autolta jollekin käsiasetukselle, tässä tapauksessa SoC-jännitteen 1.2 V. SoC-jännite on automaattisena, mutta se ei aiheuttanut ongelmaa näytönohjaimen suhteen.

Muistimäärän forcetus toimii valitsemalla Chipset-välilehdeltä "Integrated Graphics - Forces", "UMA Mode - UMA Specified" ja "UMA Frame Buffer Size" oman valinnan mukaan. En ole kokeillut, toimivatko yli 2 gigan asetukset ollenkaan.

GPU-kellot pistin 1300 MHz (joku 1340-1360 menee testit läpi mutta voi välillä BSODittaa) ja muistit ovat 3266 MHz 14-14-14-30-52, asetukset kopioitu suoraan Stiltin C6H 3333 MHz safe-profiilista. 3333 MHz:lla muistit menevät Karhun testiä 7000% virheettä, mutta vähän väliä tapahtuu hämäriä kaatumisia joten 3266 saa luvan kelvata.
 
Anandtechissä oli taas testailtu lisää Raven Ridgen iGPU:n kellottelua. 2200G:ssä kellojen nostamisesta 1600 MHz:iin oli testeissä selvää hyötyä, kun taas 2400G:llä suhteelliset erot olivat selvästi pienempiä. Huomionarvoista oli se, että mainitsivat AMD Ryzen 5 2400G and Ryzen 3 2200G Integrated Graphics Frequency Scaling kellotaajuus"holesta" 1350-1500 MHz välimaastossa ja oireet ovat täysin linjassa omien kellottelu-BSODien kanssa. Pitänee omalla setillä testata jossain vaiheessa että kuinka homma toimii 1500 MHz:lla ja voltit minimiin asti höylättynä. Veikkaan että VRM käy sen verran liian kuumana ettei onnistu mutta sen näkee kun koittaa.

Pistin tuohon omaan pikkupurtiloon tilaukseen G.Skill Ripjaws V F4-3200C16D-16GVKB (2x8 Gt 3200 16-18-18-38) -kitin, jossa ei ole B-dietä. Pitää siirtää tällä hetkellä koneessa olevat B-diet lisäkapasiteetin nimissä ykköskoneeseen. Jää nähtäväksi, miten hyvin/huonosti noiden kanssa kone toimii. Jos ne saisi edes XMP-asetuksilla toimimaan niin nopeudessa toivon mukaan tuskin tulee niin paljoa kuokkaan että olisi suurta merkitystä pelinopeuden kannalta.
 
Tulihan noita korkeampia GPU-kelloja testailtua. Näyttiksen kellojen nostaminen 1500 MHz ja emolevyn vakiona anturin mukaan antamat 1.2 volttia SoCille alkavat olla liikaa virransyötön jäähdytykselle ja 120 W virtamurikalle. HWiNFO64 rullaili puolen tunnin Far Cry 3: Blood Dragon-session aikana ja lukemat olivat mielenkiintoisia. Board input power pahimmillaan 109 W, CPU+SoC wattage pahimmillaan 94 W. +12 V linja nakkeli 11.7-12.3 V välillä, VRM SoC-lämpötilat pahimmillaan 103 astetta. Tuollaisilla lukemilla ajellessa voinee pistää pystyyn veikkauksen että antautuuko VRM vai virtalähde ensimmäisenä. Sitten kokeiltiin SoC-jännitteen laskemista.

Gigabyten emolevyn epäintuitiiviset jännitteensäädöt tuli jälleen kerran koettua. Siinä nimittäin hieman ihmeteltiin että mikä saatana on kun pieni -0.05 V offset alaspäin SoC:lle ja näyttis BSODaa vakiokelloilla nurin melkein saman tien kun Windowsiin asti pääsee. Emolevyn monitorista kun tajusi katsoa, niin vakiona antaa Ravenille 1.2 V mutta jos säätää offsetillä niin nollapisteenä onkin 1.1 V. Siitä sitten offsetiin hieman plussaa ja SoC:lle 1.14 V. VRM SoC 94 C, Board input 96 W, CPU+SoC 83 W, +12 V linja 11.8-12.2 V ja näytti pysyvän 1500 MHz:lla pystyssä mitä siinä tunnin verran penkitteli ja pelaili. Noilla lukemilla alkaa olemaan riittävästi reserviä lämpötilojen ja tehonkulutuksen suhteen mutta tuosta SoC-jännitteestä tuskin on varaa hioa alaspäin: 1.11 V:llä ei ainakaan ole enää vakaa vaan kaatuu kone jossain vaiheessa kun pelailee. Pitää testailla jollain laneilla vakautta 1.14 V:llä.

GPU 1500/RAM 3266C14 asetuksilla sekä prossu max 3.6 GHz tulee Time Spyssä 1454 ja Fire Strikessa 3807 pistettä sekä Superposition 1080p Medium 2762 pistettä.
 
GPU 1500/RAM 3266C14 asetuksilla sekä prossu max 3.6 GHz tulee Time Spyssä 1454 ja Fire Strikessa 3807 pistettä sekä Superposition 1080p Medium 2762 pistettä.
Ei paha. Kokeilin omalla koneella Superpositionia 1080p Medium. Ryzen 2600 3.9Ghz all core. Muistit 3400 cl14 16Gb RAM ja radeon HD7850 2Gb RAM. Jos toi Ryzen 2400g saisi 4000 pojoa, niin se myisi kyllä hyvin. Nyt sen grafiikkapiiri jää sellaseen (siksi aikaa kunnes saa uuden graffakortin)-tasoon

Erittäin myöhäinen muokkaus. Jäi siis tulos uupumaan. En enää muista mitä tuolloin tuli, mutta nyt vedin tolla kokoonpanollani 3 vetoa putkeen Superpositionia tuloksilla 3204, 3202, 3202. Ilmeisesti näyttis rupes vähän lämpeemään ja myöhemmät vedot saavat vähemmän pisteitä.
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä speksiluettelon mukainen systeemi. Mitenköhän muuttuu asetukset, jos BIOSissa laittaa "normal" tilasta ECO-modeen?

Pirulliset ihmettelyt keskellä yötä mullakin...
 
Päivitin otsikkoa koskemaan myös tulevia Picasso-prosessoreita. Kyseessähän on vastaavanlainen dieshrink/respin kuin Summit Ridge -> Pinnacle Ridgen tapauksessa. CES-messuilla AMD julkaisi kannettaville omat versiot aiheesta mutta työpöytäversioista ei ole kuulunut vielä mitään virallista. Tuskin tarvitsee erillistä ketjua aiheesta perustaa.

Jos läppäriversioista ilmestyy jossain vaiheessa arvosteluita niin tänne niitä voisi heittää muutaman niin näkee kuinka paljon (vähän) edistystä on tullut päivityksen yhteydessä.

Raven Ridgejen kenties suurin ongelma on kannettavissa ollut tapauksesta riippuen konevalmistajan kautta toiminut ajurituki (ei haittaa työpöydällä) ja korkea idlevirrankulutus, joka on näkynyt selvästi Intel-vastikkeita heikompana akkukestona. Notebookcheckin testien mukaan eroa on ollut jotain 3-4 W Intelin hyväksi millä ei vastaavasti työpöydällä juuri ole merkitystä. Odotukset työpöytäversioiden osalta kohdistuvat allekirjoittaneen silmissä lähinnä korkeampiin kellotaajuuksiin ja eri mallien virrankulutukseen täysi hönkä päällä sekä kellotettuna.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt sattui silmään ensimmäinen testi Picasson sisältävällä koneella:

Asus TUF FX505DY (Ryzen 5 3550H, Radeon RX 560X) Laptop Review

Notebookcheck testannut Asus TUF FX505DY -konetta, jossa on prossuna Picasso Ryzen 5 3550H. Ainakin tämän yksittäisen testikappaleen osalta idlevirrankulutus on saatu vastaavalle tasolle Intel-koneiden kanssa. Valitettavasti testikoneessa single channel-muistit ja näyttistestit tehdy koneen erillisellä RX 560X:llä, joten prossun täydestä potentiaalista ja iGPU:n tehoista ei olla sen viisaampia.
 
Kaikissa X570-emolevyissä on biosissa jatkossa yhtenäinen ylikellotusvalikko ja samat termit sekä selitykset yli 50 asetukselle. Windows-pohjainen Ryzen Master -ohjelma on päivittynyt tukemaan muun muassa muistiasetuksien säätämistä ja profiileita.

Tämä ollut huolena usealla.

Kaikki biosit ei tietenkään muutu maagisesti mahtaviksi tajunnanräjäyttäviksi kokemuksiksi mutta ainakin asetukset on nyt saatavilla.

Oho. väärä "AM4" ketku... löähempä ettimään sitä oikeaa...
 
Nämä prosessorit tulivat eilen AMD:n suuren tuotejulkaisun (Zen 2 "Matisse" ja Navi) myötä myyntiin ja niitä myös löytyy täkäläisten liikkeiden varastoista toisin kuin Matisseja. Niistä Suomen Hinta.fi:hin listautuneista liikkeistä, joista prosessoria löytyy tämän kirjoitushetkellä suoraan hyllystä on halvin hinta 3400G:llä 165€ ja 3200G:llä 105€. Vastaavasti vanhempaa 2400G:tä saa 122€ ja 2200G:tä 90€.

Olisi kiva tietää näiden prossujen kulkupuolesta niin GPU:n kuin CPU:n osalta jonkun tahon ensi käden kokemuksia tai nähdä revikoita, sillä omaa 2400G:tä ei kyllä millään 80-90€ välirahalla kehtaa 3400G:hen alkaa vaihtamaan muutaman hassun megahertsin tähden.
 
Kyllä 3400G muutaman framen tuo lisää:

Videossa näkyy ekassa suht hyvin CPU-puolen parantuminen, kun pystyy nähtävästi ruokkimaan GPU:ta paremmin kohonneesta kellotaajuudesta huolimatta. Tämä on hyvä asia GPU:n hyötysuhteen kannalta
 
Mielestäni tämä aihe on tärkeä.
Itsekin heitän ylimääräiset sähkönkuluttajat SER-osastolle myyntiin kunhan riittävää tehoa löytyy samasta piiristä.

Eli tänne keskustelua, kokemuksia ja havaintoja integroiduista GPU:ista, mutta etenkin näistä tehokkaimmista.

Omaa kokemusta ei tosiaan vielä ole mutta kiinnostusta on.

Aloitan postaamalla uusimman testivideon aiheesta:tup:

Eli Ryzen 5 3400G/Vega 11 @65W ja 1080p
 
(EDIT: Jos ihmettelette että mikä maken järki tässä postauksessa on niin modet on näköjään mergennyt yo. postaajan perustaman ketjun tähän.)

AMD Raven Ridge/Picasso (AM4) kellotukset ja kokemukset

Raven/Picasso-höpinät sekä prossun että näytönohjaimen osalta löytyvät yo. langasta. Jos tästä jotain haluaa tehdä niin ennemmin yleinen desktop iGPU-ketju. Integroiduilla on kuitenkin oma käyttäjäkuntansa vähävirtaisten ja pienikokoisten kokoonpanojen kanssa.

Todennäköisesti seuraava kiinnostava julkaisu tällä sektorilla on Intelin Sunny Cove-prossujen Gen11-ohjain, mutta niiden ilmestymisestä työpöydälle ei ole vielä mitään havaintoja. Mitä ikinä talven aikana kannettaviin tulee antanee kuitenkin osviittaa myös Intelin työpöytävehkeiden tulevaisuuden iGPU:ista.

Picasso näyttäisi olevan pelkkä pieni kellotaajuuspomppu Raveniin verrattuna, joten se kiinnostaa lähinnä sellaisia iGPU-koneen tekijöitä, joilla ei jo Ravenia ole.
 
Viimeksi muokattu:
Törmäsin mielenkiintoiseen videoon. Joku kellottanut iGPUn 1675 MHz ja muistit laittanu 3466CL14 kiristetyillä subtimingeilla ja sitten kokeillut 4K resolla pelata.


Kevyitä pelejähän noi on, mutta en olisi ikinä uskonut, että integroidulla näyttiksellä voisi kuvitellakaan pelaavan 4K resolla. :eek:
Mielenkiintoista nähdä, miten Zen2/Navi APUt tulee pärjäämään.
 
Kevyitä pelejähän noi on, mutta en olisi ikinä uskonut, että integroidulla näyttiksellä voisi kuvitellakaan pelaavan 4K resolla. :eek:
Onhan tuo jo vuosia onnistunut t. PS4 pro, toki fps jotain 30
 
Tarkoitin lähinnä tietokoneita. Konsoleiden custom-piirit onkin asia erikseen.
Onhan noita win10-boksejakin ollu olemassa joilla kevyemmät pelit pyörisivät 4k:na. Intelin Hades Canyon(kaby lake + 24CU vega + HBM2) ja kiinalainen Subor-Z(ryzen + 24CU vega + GDDR5). Intelin laitetta saa ostettua Suomestakin.
 
Hankin myyntipalstalta pikkukoneeseen alkuviikosta 3400G:n ja laitoin 2400G:n kiertoon. Tehojen puolesta tuossa ei ollut mitään järkeä, MUTTA oman pikkukoneen kannalta tuossa uudessa prossussa on tiettyjä hyvin suotuisia ominaisuuksia, joiden takia 50 € välirahalle tuli katetta. Ensimmäinen käynnistyskerta ja MSI B450I:n BIOSsiin meneminen aiheutti aivan hele-vetin leveän virneen: sinne oli nimittäin ilmestynyt Performance Boost Overdrive -valikko. Tässä on listattuna huomioita päivityksestä:

  • PBO-valikon kautta pystyi asettamaan tehorajoituksen ja säädön sai tehtyä yhden watin tarkkuudella. 120-wattisen virtalähteen kanssa tämä on, jos nyt kauniisti sanon, erittäin tervetullut lisäys. Ei tarvitse leikkiä epämääräisesti viiveellä ja liikaa GPU:n kelloja pudottavan cTDP-säädön kanssa vaan tehonrajoitin pitää huolen ettei kone keitä itseään yli. Satunnaisia piikkejä joissa tehoraja ylittyy hetkittäin reilustikin kyllä tapahtuu, mutta keskimäärin kulutus pysyy siinä mihin sen on rajoittanut. CPU+GPU kuormassa (pelikäytössä) prosessori osaa tehorajoittimen kanssa pitää GPU:n kellot ylhäällä CPU:n kellotaajuuden kustannuksella silleen ettei FPS:t ihmeellisesti notkahda.
  • Näytönohjaimen kellotaajuutta pystyi nostamaan 1500 MHz:iin siten, että se osaa edelleen pudottaa kellotaajuutta idlatessa. Mitään muuta ylikellottamista muistien ohella en sen enempää kokeillut, koska GPU on muistikaistarajoitteinen ja muodostaa joka tapauksessa pullonkaulan prosessorille. Picassolla ei käsittääkseni ole myöskään samanlaista kellotaajuusholea 1300-1500 MHz välillä kuin Raven Ridgellä jolla tulee BSOD:ia.
  • Turboja ei tarvitse ottaa prosessorilta pois virtalähteen kyykkäämisen pelossa, koska tehonrajoitin tekee työtä käskettyä. Omassa kokoonpanossa prosessori boostailee esim. työpöydällä ja kevyessä rasituksessa vähän yli 4 GHz:ssa kun Ravenin kanssa core performance boost pois päältä taulussa oli max 3.6 GHz oli kuorma mikä hyvänsä ja vastaavasti ko. asetus päällä tehonkulutus nousi liikaa.
  • En tiedä onko emolevystä tai 2-puolisista B-dieistä kiinni mutta muistien nopeutta en saanut kirveelläkään yli 3200 MHz:n. 3266 on korkein asetus jolla POSTaa, sama meininki oli myös entisen prosessorin kanssa samoilla muisteilla.
  • Oli aika mielenkiintoisen näköistä pistää tehorajoitin 25 wattiin ja Furmark+Prime pyörimään ja seurata HWInfolla kelloja samalla kun diashow pyöri taustalla. :smoke:
  • En tiedä, onko samat PBO-rensselit ollenkaan auki 3200G:n kanssa tai esim. 300-sarjan emolevyillä.
  • CPU-testit sujuvat korkeampien kellojen ansiosta vähän nopeammin (5-10 %) kuin Raven Ridgellä. GPU-testeissä ei eroja silloin kun kellotaajuudet ovat samat.
  • SOC:tä ei ole ainakaan 3200 MHz muisteilla varaa alivoltittaa käytännössä yhtään alempien VRM-lämpöjen metsästyksessä. Karhun muistitesteri heittää virheitä jo -0.05 V offsetilla. CPU:lle laitoin -0.05 V offsetin ja sillä on pelannut alustavasti hyvin.

Näiden kokemuksien perusteella 3400G:llä on paikkansa, mikäli kokoonpano edellyttää pienen kokonsa (kuten allekirjoittaneella), tiukasti mitoitetun virtalähteen tai esim. huonolla ilmanvaihdolla olevan sijoituspaikan johdosta tehonhallintaa tai on pakko saada se kaikista nopeimmalla integroidulla näytönohjaimella varustettu prosessori. Tehonhallinta toimii Picassolla niin paljon paremmin kuin Raven Ridgellä. Muissa tapauksissa, kuten tavallisessa työpöytäkäytössä tai kevyessä pelikäytössä normaalikokoisella kokoonpanolla 2400G on selvästi halvemman hintansa ansiosta ja minimaalisen tehoeron johdosta järkevämpi ostos.
 
Hankin myyntipalstalta pikkukoneeseen alkuviikosta 3400G:n ja laitoin 2400G:n kiertoon. Tehojen puolesta tuossa ei ollut mitään järkeä, MUTTA oman pikkukoneen kannalta tuossa uudessa prossussa on tiettyjä hyvin suotuisia ominaisuuksia, joiden takia 50 € välirahalle tuli katetta. Ensimmäinen käynnistyskerta ja MSI B450I:n BIOSsiin meneminen aiheutti aivan hele-vetin leveän virneen: sinne oli nimittäin ilmestynyt Performance Boost Overdrive -valikko. Tässä on listattuna huomioita päivityksestä:

  • PBO-valikon kautta pystyi asettamaan tehorajoituksen ja säädön sai tehtyä yhden watin tarkkuudella. 120-wattisen virtalähteen kanssa tämä on, jos nyt kauniisti sanon, erittäin tervetullut lisäys. Ei tarvitse leikkiä epämääräisesti viiveellä ja liikaa GPU:n kelloja pudottavan cTDP-säädön kanssa vaan tehonrajoitin pitää huolen ettei kone keitä itseään yli. Satunnaisia piikkejä joissa tehoraja ylittyy hetkittäin reilustikin kyllä tapahtuu, mutta keskimäärin kulutus pysyy siinä mihin sen on rajoittanut. CPU+GPU kuormassa (pelikäytössä) prosessori osaa tehorajoittimen kanssa pitää GPU:n kellot ylhäällä CPU:n kellotaajuuden kustannuksella silleen ettei FPS:t ihmeellisesti notkahda.
  • Näytönohjaimen kellotaajuutta pystyi nostamaan 1500 MHz:iin siten, että se osaa edelleen pudottaa kellotaajuutta idlatessa. Mitään muuta ylikellottamista muistien ohella en sen enempää kokeillut, koska GPU on muistikaistarajoitteinen ja muodostaa joka tapauksessa pullonkaulan prosessorille. Picassolla ei käsittääkseni ole myöskään samanlaista kellotaajuusholea 1300-1500 MHz välillä kuin Raven Ridgellä jolla tulee BSOD:ia.
  • Turboja ei tarvitse ottaa prosessorilta pois virtalähteen kyykkäämisen pelossa, koska tehonrajoitin tekee työtä käskettyä. Omassa kokoonpanossa prosessori boostailee esim. työpöydällä ja kevyessä rasituksessa vähän yli 4 GHz:ssa kun Ravenin kanssa core performance boost pois päältä taulussa oli max 3.6 GHz oli kuorma mikä hyvänsä ja vastaavasti ko. asetus päällä tehonkulutus nousi liikaa.
  • En tiedä onko emolevystä tai 2-puolisista B-dieistä kiinni mutta muistien nopeutta en saanut kirveelläkään yli 3200 MHz:n. 3266 on korkein asetus jolla POSTaa, sama meininki oli myös entisen prosessorin kanssa samoilla muisteilla.
  • Oli aika mielenkiintoisen näköistä pistää tehorajoitin 25 wattiin ja Furmark+Prime pyörimään ja seurata HWInfolla kelloja samalla kun diashow pyöri taustalla. :smoke:
  • En tiedä, onko samat PBO-rensselit ollenkaan auki 3200G:n kanssa tai esim. 300-sarjan emolevyillä.
  • CPU-testit sujuvat korkeampien kellojen ansiosta vähän nopeammin (5-10 %) kuin Raven Ridgellä. GPU-testeissä ei eroja silloin kun kellotaajuudet ovat samat.
  • SOC:tä ei ole ainakaan 3200 MHz muisteilla varaa alivoltittaa käytännössä yhtään alempien VRM-lämpöjen metsästyksessä. Karhun muistitesteri heittää virheitä jo -0.05 V offsetilla. CPU:lle laitoin -0.05 V offsetin ja sillä on pelannut alustavasti hyvin.

Näiden kokemuksien perusteella 3400G:llä on paikkansa, mikäli kokoonpano edellyttää pienen kokonsa (kuten allekirjoittaneella), tiukasti mitoitetun virtalähteen tai esim. huonolla ilmanvaihdolla olevan sijoituspaikan johdosta tehonhallintaa tai on pakko saada se kaikista nopeimmalla integroidulla näytönohjaimella varustettu prosessori. Tehonhallinta toimii Picassolla niin paljon paremmin kuin Raven Ridgellä. Muissa tapauksissa, kuten tavallisessa työpöytäkäytössä tai kevyessä pelikäytössä normaalikokoisella kokoonpanolla 2400G on selvästi halvemman hintansa ansiosta ja minimaalisen tehoeron johdosta järkevämpi ostos.

AMD on myös luvannut tuolle Netflix 4K -tuen (PlayReady), jota ei ole luvattu 2400G:lle. Ne on melkein sama prosessori, niin tämmöinen kikkailu vähän epäilyttää.
 
AMD on myös luvannut tuolle Netflix 4K -tuen (PlayReady), jota ei ole luvattu 2400G:lle. Ne on melkein sama prosessori, niin tämmöinen kikkailu vähän epäilyttää.
Vai liekö kyseessä rautabugista, mikä koskee ensimmäisiä vegoja(raven ridge, vega 56/64) mikä on korjattu 3000-sarjalaisissa apuissa :think: Ei tuossa muuten mitän järkeä ole, kun luulisi kilpailusyistä olevan hyvä tuoda Netflix 4K-tuki, kun intel on sitä kuitenkin tukenut samoihin aikoihin. Mutua on paljon ja se näkyy
 
Pistin Amazonista halvan (75 € posteineen) 3200C16 2x8 Crucial E-die kitin tilaukseen. Saapa nähdä pelittääkö miten 3400G:n kanssa eli onko tuossa muistiväylän kulkuihin saatavissa mitään lisiä single rank-muistien kanssa.
 
Tänään tuli yllä mainittu E-die kitti taloon. Ja näyttäisi single rank-kapuloilla IF kestävän "ihan pikkuisen" enemmän kelloja. Tempaisin hatusta aivan naurettavan löysät kura-asetukset 20-21-20-20-44-84-700-1T IF:n ja muistiväylän kestoa testatakseni seuraavin lopputuloksin: 3666 jaksoi pyörittää Karhua vähän yli puoli tuntia virheittä ja yksittäiset 3DMarkit menivät läpi, 3733 antaa Karhussa muutaman minuutin jälkeen erroria, 3800 heittää BSODin heti Windowsiin mentäessä. Aika paljon parempi suoritus kuin dual rank B-die kitillä jolla ei päässyt yli 3200:n mitenkään. Fire Strikessä ja Time Spyssä noilla asetuksilla pari prosenttia parempia tuloksia kuin aikaisemmin.

Tässä varmaan pitää ottaa tavoitteeksi 3600 tiskiin järkevillä asetuksilla ja tehdä sitten johtopäätöksiä muistikellojen nostamisen vaikutuksista. Vaikka testit ovatkin täysin vaiheessa niin tälläkin ensiraapaisulla haiskahtaa siltä, että single rank E-die kitti on Picasso-valuebuildeihin ns. voittajan valinta. :tup:
 
  • Tykkää
Reactions: svk
Voi luoja että tän vehkeen kanssa muisteja kellottaessa tulee psykoosi. Etenkään jos yrittää 3600 MHz saada toimimaan. :darra:

Karhun muistitesteri on osoittautunut ensimmäistä kertaa allekirjoittaneen Ryzen-historian aikana ei-niin-kovin-vakuuttavaksi tavaksi löytää käyttökelpoisia muistikelloja ja -asetuksia. Alussa sillä leikkiessäni huomasin, että virheitä alkaa tulemaan tuon kokoonpanon kanssa sitä herkemmin mitä enemmän laitat jännitettä. 1.41 V -> 1.35 V pudotus ilmeisesti auttoi huonosti tuuletetussa kokoonpanossa. Em. volttien pudotus hävitti Karhussa virheet 3666 MHz kelloilla 16-19-14-14-36-60 1T/Geardown TRFC 600 -asetuksilla ja testi pyöri nätisti pari tuntia kuten myös 3DMarkin rasitustestit iGPU:lla. Sitten pistät AVX-Primen blendillä päälle ja virheitä tulee saman tien. Alat laskemaan kelloja ja löysäämään asetuksia ja lopun perin 3466 MHz kelloilla 18-19-15-15-36-60 1T/Geardown TRFC 600 pysyi sekä Prime kasassa ja kolmen päivän lanit selvittiin ongelmitta ilman kaatuiluja ja pelit pyörivät sen mitä kokoonpano antaa myöten.

Lanien jälkeen aloin testailemaan 3600 MHz kelloilla toimivia muistiasetuksia. Pieni nopeushyppy tuntuu vaativan latenssien löystyttämistä suhteettoman kovalla kädellä. Tähän asti olen saanut tasan yhdet kura-asetukset 20-21-18-18-42-72 1T/Geardown TRFC 660 kestämään Primen ajamista. Siitä kun alkoi rukkaamaan suunnilleen mitä tahansa pääasetusta alas päin niin jo taas tuli virheitä. Tuntuu olevan erityisen hankalaa CL:n (parittomat eivät toimi Geardown päällä) ja tRCDRD:n (joka näissä on korkea muutenkin) kanssa, toimivat asetukset tuntuvat olevan selvästi löysemmät mitä muualla foorumilla porukka on kehunut muisteilla saavansa. Siitä en tiedä, ovatko muut ajaneet kuinka miehekästä testiohjelmapatteria että kestäisivätkö AVX-Primen kanssa pystyssä.

GPU:n kulkuja testasin nopeasti. Lanit selvittiin 1500 MHz GPU-kelloilla. 1600 MHz kelloilla laitos heittää 3DMarkissa voltit, pudottaminen 1550 MHz:iin ja testi pyörähtää läpi. Alla pari suicide runia iGPU-kellot tapissa Karhuvakailla ja Prime-epävakailla muistiasetuksilla:

I scored 4 000 in Fire Strike
I scored 1 517 in Time Spy

Never stop the madness ja seuraavaksi Amazonista Patriotin 4000C19 2x8 single-rank B-diet testiin. Josko 3600 saisi niillä tiskiin jollain inhimillisillä latensseilla.
 
Viimeksi muokattu:
Näyttäisi siltä, että noilla E-die muisteilla aivan maksimit mitä 1.35 V jännitteellä ja 3466 MHz kelloilla irtoaa AVX-Prime- ja Karhuvakaasti on 18-19-14-14-36-58 1T, TRFC 580, Geardown off. Pitää sitten noilla Patrioteilla myöhemmin testata että onko tuolla muistiohjaimella kulkuhaluja yli 3666 MHz kerran nämä muistit eivät oikein tunnu kulkevan sellaisilla jännitteillä joilla niitä tuossa kotelossa uskaltaa ylipäätänsä käyttää.

Tulipahan huvikseen testailtua yo. muistiasetuksilla tehonrajoittimen vaikutusta 3DMark-ajoihin. GPU-kellot olivat ajojen aikana suunnilleen koko ajan tapissa niin kauan kun tehonrajoitin oli 60 W:ssa. Näyttäisi siltä, ettei tuolla BIOSista löytyvällä raa'alla socket-tehonrajoittimella (tämä ei siis ole cTDP-säätö) kannata ainakaan mitään todella vähävirtaisia viritelmiä tekemään, koska sekä CPU:n että GPU:n kellotaajuudet alkavat tehoa kunnolla rajoittamalla tippumaan liikaa. Ilman mitään rajoittimia en uskaltanut ajaa 120 W virtalähteen takia eikä sillä näköjään näillä kellotaajuuksilla olisi edes mitään merkitystä: vaikutus tulokseen näillä kelloilla 60 W ja 90 W välillä on käytännössä nolla. Mikäli prosessoria tai GPU:ta kellottaisi enemmän, olisi tilanne silloin tietysti erilainen. Tehon rajoittaminen kohtuullisissa määrin, esim. tässä tapauksessa 45 wattiin, näyttäisi olevan kuitenkin mahdollista ilman että suorituskyky romahtaa.

3400g_tehonrajoitin.png
 
Eipä tuota laitosta saa niiden Patriot 4000C19 B-die keppien kanssa toimimaan vakaasti kuin 3333 muistikelloilla. Sen yli joko ei POSTaa tai sitten muistiohjaimen jännitteiden kanssa kikkailemalla on epävakaa. Noilla kelloilla saakin sitten suhteellisen kiukkuiset asetukset (14-14-14-14-30-44-308 1T) käyttöön 1.36 voltilla. Meinasinkin jättää nuo Patriotit tulevaisuutta silmällä pitäen koneeseen. Jos jotain Picasso-miestä kiinnostaa niin nuo Crucialit ovat nyt myynnissä.

Myydään - 2x8 Gt Crucial Ballistix Sport LT 3200C16 E-die kitti [KVL]
 
Viimeksi muokattu:
Itse tuli kasattua Asrock Deskmini A300 koppaan uusi kone testi mielessä ja tässä on vähän ensi testejä vakiona ja ppt rajoittaen.
vakiona limitit ovat ppt:88W (cpu tdc:65A edc:95A)(soc tdc:50A edc:75A) normaali kulutus ppt (cinebech R20) on noin 70-72w hetken aikaa kunnes virransyöttö ylikuumenee ja alkaa rajoittamaan jolloin ppt kulutus tippuu noin 58W:ttiin.
itsellä on vielä tulossa uusi noctua jäähdytin niin kiinostaa nähdä muutuuko tulokset tästä kun vakiona cpu lämmöt lähenee täydessä kuormassa 90C välillä ylittäen sen ennen kuin virransyöttö alkaa rajoitamaan

Tulokset on ajettu
Cpu: vakiokellot
Gpu: vakiokellot
Muistit: vakiokellot G.Skill Ripjaws F4-3200C18 sodimm C-die. 3200 18-18-18-18-43-61 1T TRFC 560 Geardown on
Cinebench R20 _ 3dmark Prosessori vertailua-images.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tänään töistä tullessani huomasin, että postilaatikkoon oli kolahtanut testiin valkoisena huimat 62 € kustantanut Crucial Ballistix Sport LT 3000C15 2x8 Gt kitti (koodi BLS2K8G4D30AESCK), joissa on Thaiphoonin mukaan 19 nm rev. E:t 3200:sten 16 nm rev. E-piirien sijaan. Uudet kammat kiinni ja kymmenen minuutin näpyttelyn jälkeen läpällä POSTaten ja Windowsiin muisteilla kohtuullisen tuuhea 3933 taulussa hatusta revityin kura-asetuksin (näitä ei ole siis millään tavalla rasitustestattu):

3933_desktopille.png


Tuli vaan Mieleen että mites tää 3400G:n muistiohjaimen yhteensopivuuden seutu näiden kampojen kanssa? Saas nähdä mitä näistä irtoaa vakaasti ja jollain järkevillä asetuksilla. Tässä näyttäisi olevan nyt ns. ennusmerkit kohdallaan integroidun näyttiksen laulattamista ja kovan luokan rasitustestipsykooseja ajatellen. :smoke:
 
Viimeksi muokattu:
Ehdoton suositus noille 3000C15 19 nm rev. E Crucialeille kaikille Picassohermanneille (varmaan pelaa OK myös Ravenin kanssa) erityisesti tuohon hintaan. Tuntuvat toimivan vielä paremmin kuin 3200C16 16 nm rev. E Crucialit. Antavat 1500 MHz IGP-kellojen kanssa 3DMarkissa 2-3 % turpaan B-die kitille kun molemmat kitit ovat säädöissään. Näyttäisi vakauden raja huitelevan tuon prosessorin kanssa jossain 3533-3600 MHz muistikelloilla, räkäisilläkin asetuksilla alkaa Time Spy-rasitustesti kippailemaan kun muistikellot 3666 MHz tai sen yli. Muistiasetukset, jotka sain lopulta sen verran vakaiksi että 4-5 tunnin mittaiseet Karhut, AVX-primet ja Time Spyn 20 kerran rasitustesti pyörähti kolme kertaa putkeen läpi 3600 MHz 16-19-14-14-36-58-520 GD on. Muistijännitteistä ovat samalla tavalla todella tarkat pienessä koneessa kun noi aiemmin testatut 3200C16 kepit. Alle 1.35 V tulee nopeasti virheitä, samoin yli 1.38 V alkaa ilmeisesti lämpötilojen osalta tulla ongelmia tuon kokoonpanon kanssa.

Tuossa pari 3DMark-tulosta 3600 MHz muistikelloilla:



Asetukset yo. ajoissa allaolevat:

3dmark_pohjat.png


Vertailun vuoksi laitoin tuon testin jälkeen kiinni B-diet 3333 MHz 14-14-14-14-30-44-308 GD on asetuksilla:



EDIT: Näyttäisi muistit menevän nätisti 4x8 Gt kittinä 1.38 V 3733 MHz 16-19-14-14-36-58-560 GD on tuolla 3800X/C6H koneella. Ei vaan taida 3400G pysyä vakaana yli 3533-3600 muistikellojen. :smoke:
 
Viimeksi muokattu:
Itse tuli kasattua Asrock Deskmini A300 koppaan uusi kone testi mielessä ja tässä on vähän ensi testejä vakiona ja ppt rajoittaen.
vakiona limitit ovat ppt:88W (cpu tdc:65A edc:95A)(soc tdc:50A edc:75A) normaali kulutus ppt (cinebech R20) on noin 70-72w hetken aikaa kunnes virransyöttö ylikuumenee ja alkaa rajoittamaan jolloin ppt kulutus tippuu noin 58W:ttiin.
itsellä on vielä tulossa uusi noctua jäähdytin niin kiinostaa nähdä muutuuko tulokset tästä kun vakiona cpu lämmöt lähenee täydessä kuormassa 90C välillä ylittäen sen ennen kuin virransyöttö alkaa rajoitamaan
Kasailin alkuvuodesta vanhemmille surffikoneen samaiseen A300:een Ryzen 3200G ja sen vakiojäähdyttimen (Wraith Stealth) ympärille. Tuli ihan hyvä ja suhteellisen hiljainen kun laitoin cTDP:n 35 wattiin ja boostit pois laitteen pitkäikäisyyttäkin ajatellen. Tuuletinprofiili kiihdyttämään vasta 65 asteen jälkeen. Rasitustesteissä huomasi, että tuolla Steatlhilläkin rajoittavaksi tekijäksi muodostuu emolevyn virransyötön lämpötila (ainakin tämän prosessorin juotetulla IHS:lla).

Pitääkin siis etsiä siihen vain joku uusi mahdollisimman hiljainen 80mm tuuletin kun tuon vakio ei (idlenä ~1000 rpm) laakeriääniltään/resonoinniltaan mikään hiljasin. Kierrosalueeltaan saisi olla laaja ~500-2500+ rpm, 25mm paksu.
 
Editoin ketjun topicin käsittelemään myös Renoireja ja tulevia Cezanneja. Renoireja on tällä foorumilla kierrossa tällä hetkellä käsitykseni mukaan joitain yksittäiskappaleita. Cezanne-prosessorien AM4-kantaan sopivista versioista ei ole tässä vaiheessa vielä mitään tietoa. Allekirjoittanut tilasi vastikään Ryzen 5 PRO 4650G:n testailemista varten ja tulen sillä todennäköisesti ajelemaan Asus B550-F:n, Noctua NH-D14:n ja 4x16 Gt Micron Rev. B-setin ja 2x8 Gt Samsung B-die setin kanssa HWBOTiin testiajoja. Muistikellojen pumppaamisen vaikutus integroidun näytönohjaimen suorituskykyyn tulee olemaan erityistarkkailussa.

EDIT: Allekirjoittaneen pikkukoneesta löytyvään MSI B450I Gaming Plus AC:hen julkaistiin juuri ennen joulua AF1-versionumerolla kulkeva Beta BIOS, joka toi sittemmin päivitetyn MSI:n emolevykohtaisen listan mukaan tuen Renoir- ja Vermeer-prosessoreille. AGESA-versio ko. BIOSissa on 1.1.0.0 Patch D. Prosessori päätyy sinne kunhan on käynyt työpöytäkoneessa testissä.

Tähän väliin lyhyt kertaus uusimmista prosessoreista:

Renoir-prosessorit ovat Zen 2-arkkitehtuuriin perustuvia integroidulla näytönohjaimella varustettuja numeronmurskaimia, jotka julkaistiin alkuvuodesta 2020. Valmistusprosessina toimii monista muistakin vuodesta 2019 alkaen julkaistusta AMD:n tuotteista tuttu TSMC 7 nm. Suurin osa kyseisistä prosessoreista menee kannettaviin tietokoneisiin, joissa niiden laskentatehon ja virrankulutuksen suhde on erittäin houkutteleva. Piilastun pinta-ala on 156 mm^2 ja sillä on fyysisesti kahdeksan prosessoriydintä, 2x4 Mt L3-välimuisti kahdelle eri CCX:lle jaettuna ja Vega-arkkitehtuuriin perustuvalle näytönohjaimelle on pyhitetty 8 CU:ta eli 512 varjostinyksikköä. Varsinaisia retail-myyntiin kohdennettuja kuluttajaversioita kyseisistä prosessoreista ei ole julkaistu, mutta esim. Aliexpressin kautta on mahdollista tilata kesällä 2020 julkaistuja AM4-kantaan sopivia suoraan konevalmistajille myytäviä toimistokäyttöön kohdennettuja malleja. Tällä hetkellä käytännössä irtotavarana ilman erityistä metsästämistä saatavilla olevat mallit ovat Ryzen 3 PRO 4350G (4c8t, 1x4 Mt L3, 6 CU), Ryzen 5 PRO 4650G (6c12t, 2x4 Mt L3, 7 CU) sekä lippulaivana ja näistä ainoana karsimattomana mallina Ryzen 7 PRO 4750G (8c16t, 2x4 Mt L3, 8 CU). BIOS-tuki kyseisille prosessoreille löytyy monista 400- ja 500-sarjan piirisarjoilla varustetuista emolevyistä mutta asia kannattaa emolevyn osalta varmistaa etukäteen ennen prosessorin hankkimista. PCI Express-tuki on tasoa 3.0 ja linkkejä löytyy näytönohjaimelle 16, NVMe:lle neljä ja oheislaitepiirille neljä.

Laskentateholtaan Renoir-prosessorit ovat ohjelmasta riippuen tasoissa tai jonkun verran perässä vastaavista Zen 2 Matisse-pohjaisista prosessoreista ja suurimpana syypäänä tähän on mitä ilmeisimmin niiden pienikokoinen L3-välimuisti, joka on kooltaan vain neljänneksen Matissesta. Arkikäyttöön nämä prosessorit ovat kuitenkin enemmän kuin riittävän suorituskykyisiä. Kellotaajuudet ylikellotettaessa pyörivät normaaleilla jäähdytystavoilla 4.2-4.5 gigahertsin luokassa. Integroidussa näytönohjaimessa on runsaasti ylikellotuspotentiaalia ja niiltä voi vastaavissa olosuhteissa odottaa 2.2-2.4 gigahertsin luokkaa olevia kellotaajuuksia. Eräs merkillepantava ominaisuus Renoir-prosessoreissa on niiden todella railakkaasti ylikellottuva muistiohjain. Ryzen 7 4700GE-mallilla ja Micron Rev. E-piireihin perustuvalla muistikammalla onkin hallussaan tätä kirjoitettaessa virallinen muistikellotaajuuden maailmanennätys 3333.3 MHz (DDR-6667).

Zen 3-arkkitehtuuriin perustuvien Cezanne-prosessorien julkaisua on huhuttu vuodelle 2021. Aikataulusta erityisesti työpöytäversioiden osalta ei ole vielä tarkkaa tietoa mutta pääpaino tulee todennäköisesti olemaan kannettavissa tietokoneissa. Erityisen mielenkiintoisen tuotteesta tekee vuotojen perusteella L3-välimuistin saama merkittävä parannus, sillä 2x4 Mt konfiguraatiosta oltaisiin siirtymässä yhteiseen 16 Mt välimuistiin. Tällä tietoa näytönohjain ja prosessoriytimien lukumäärä pysyy samana. Näiden osalta päivittelen tilannetta jahka jotain lopputuotteita alkaa ilmestymään AM4-kantaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tänään kävin hakemassa postista Ryzen 5 PRO 4650G:n. AliExpressistä @Zetteri suosittelemalta myyjältä kesti ko. prossulla matka melko tarkalleen kaksi viikkoa tilauksesta allekirjoittaneen käsiin. Yksilö oli korkkaamaton tray-malli ilman mitään sen kummempia oheishimmeleitä.

possu.jpg


Asentelin prosessorin Asus B550-F Wifin (BIOS 1801 AGESA 1.2.0.0), Noctua NH-D14:n ja 2x8 Gt Patriot Viper Steel 4000C19 B-die kitin kaveriksi, otin erillisnäytönohjaimen pois ja aloin ottamaan toimintasavuja pihalle. Nooh, ensimmäisellä käynnistyksellä kuului POSTauspiippaukset mutta näyttö vilkutteli ja heitti out of range-erroria. Nähtävästi B550-F:n DisplayPort-liitin on todella tarkka kontaktista, sillä näyttökaapelin pään pieni kääntely riitti kuvan saamiseksi ulos. Ei muuta kuin automaatin antamailla perus-2133C15 JEDEC-asetuksilla Windowsiin. Näytti pelittävän ja ajelin erinäisiä testejä. Sen jälkeen laiton muistien XMP-asetukset päälle, forcetin IF:n 2000 MHz:lle ja reboot. Ei muita ylikellotuksia tai muistiasetusten hieromisia. Näytti POSTaavan laakista joten Windowsiin ja samat testit uusiksi näillä asetuksilla ongelmitta. Ainoa kiukuttelu oli, että Eizo Foris FS2735W ei suostu antamaan 1440p144-kuvaa kunnolla pihalle vaan kuva jää suttuiseksi. 120 Hz:lla ongelmaa ei natiiviresoluutiolla ole. Samalla näytöllä on sama ongelma esiintynyt myös MSI B450I & 3400G-setin kanssa, joten liekkö ongelma näytössä, välijohdossa vai IGP:iden grafiikkaliitäntöjen toteutuksessa.

postaus.jpg


AMD:n tehorajoitus CPU Package Powerin osalta näyttäisi olevan tälle prosessorille vakiona 88 W, sen yli ei mene kun ajaa Furmarkia ja AVX-Primeä samanaikaisesti. Sisäänrakennettu näytönohjain oli vähemmän yllättäen todella, todella muistikaistarajoitteinen, kuten 3DMark-tuloksista voidaan todeta. Furmarkissa Package Power kasvoi XMP päällä 24 W->36 W (360p) 28 W->42 W (1080p) FPS:ien noustessa samalla merkittävästi. SOC-jännite XMP:llä pyörii 1.17 V - 1.24 V välillä. Maksimi tulee kevyessä rasituksessa GPU-Z render testissä. Minimi tulee kun on samanaikaisesti AVX-Prime ja Furmark päällä. Idlessä 1.19 V. CPU Packagen kävi max 68 c eivätkä prosessorituulettimet alkaneet nostamaan edes kierroksia ~850:sta joten viileänä pysyy tämä prosessori kunnon jäähdytyksellä jos tehorajoihin ei kajoa. XMP-testit ajoin ao. asetuksilla, CL pomppaa 19->20 GDM:n johdosta. Muistiasetuksille ei ole tehty siis tässä vaiheessa yhtään mitään, joten niissä on vielä runsaasti säätövaraa. Muistien ja IF:n merkitys tulee kuitenkin selvästi ilmi jo tästäkin kokeilusta. Maksimiturbot näyttivät olevan 4.3 GHz. Idlessä CPU Packager Power pyöri XMP päällä 6-7 W kantturoilla, joten sitä ei voi turhan korkeaksi haukkua.

zentimings_xmp.png


Cinebench 15 näyttää pitävän IF-kellojen nostamisesta ainakin tiettyyn rajaan asti:

JEDEC 187/1515
XMP 192/1587

Cinebench 20 ja nT-tulos kasvoi IF-kellojen nostamisen myötä:

JEDEC 487/3634
XMP 489/3750

CPU-Z:n prossutestiin ei IF-kellojen nostolla ollut mitään vaikutusta:

JEDEC 525/4345
XMP 525/4354

3DMarkissa muistikaistarajoitteinen integroitu näytönohjain hyötyy todella paljon kellotaajuuden nostamisesta. Fire Strike:

JEDEC Total 3026 Graphics 3384 Physics 18858 Combined 992
XMP: Total 3993 Graphics 4328 Physics 20118 Combined 1436
Picasso: Total 3982 Graphics 4513 Physics 12705 Combined 1368

Time Spy:

JEDEC: Total 1164 Graphics 1022 CPU 5554
XMP: Total 1510 Graphics 1329 CPU 6720
Picasso: Total 1584 Graphics 1428 CPU 4184

Yo. Picasso-tulokset heitin mukaan vertailun vuoksi, ne ovat allekirjoittaneen GPU:n osalta tappiin asti tuunatulla 3400G:lla (1.5 GHz GPU clock), MSI B450I:llä ja samoilla Patrioteilla 3333C14 asetuksilla. Jää nähtäväksi auttaako tämän Renoirin kanssa GPU:n kellottaminen ja muistien optimoiminen Picasson kepittämiseen. Oli tiedossa, ettei tämä ole kisakuntoon viritettynäkään GPU:n osalta merkittävästi 3400G:tä nopeampi mutta yllätyin silti, että korkeilla kelloilla olevilla XMP-asetuksillakin jäädään jälkeen selkeästä muistikaistaedusta huolimatta. Itse prosessoriytimet ovat luonnollisesti aivan eri planeetalta kuin 3400G:ssä, mutta IGP-pelikäytössä ne eivät ole muutenkaan pullonkaulana.

---

Tänään en jaksanut kikkailla prosessorin kanssa enempää vaan totesin, että kokoonpano näyttäisi olevan valmis rääkkäystä varten. Viikonloppuna yritetään säätää ns. mehut irti sekä prossusta että GPUsta ja selvitellä muistien/IF:n kulkupuolta. Jossain vaiheessa kokeilen noilla kahdella 2x16 Crucial 3600C16 Rev. B kitillä single rank vs. dual rank vaikutusta suorituskykyyn ja ko. muistien kulkua tällä prosessorilla.
 
Viimeksi muokattu:
Viikonloppu on mennyt 4650G:tä penkitellessä varsin rattoisasti ja HWBOTiin on ajeltu läjä tuloksia. Niistä jos on kiinnostunut niin 459 @ HWBOT ajamia tuloksia laitteilla Ryzen 5 PRO 4650G ja Radeon Graphics (Renoir, 448 Shaders) kannattaa etsiä. Prosessorin ja GPU:n käyttäytymisestä on kertynyt testaillessa runsaasti erilaisia huomioita, joita luettelen tässä:

  • SoC-jännitteen nostaminen yli 1.2 voltin ei näytä tässä tapauksessa vaikuttavan muistien/IF:n vakauteen. Windowsiin pääsee 4533/2266 kelloilla mutta testiohjelmat kaatuilevat. 4400/2200 näytti olevan nopeus, jolla kaikki testiohjelmat toimivat nikottelematta. Sen ihmeempiä rasitustestejä en kuitenkaan tehnyt mutta IF:n kellottuvuus tuntuisi olevan varsin hyvin linjassaan ennakko-odotusten kanssa.
  • Muistiasetusten virittäminen vaikuttaa GPU:n suorituskykyyn erittäin paljon. Jopa niin paljon, että GPU-ytimet alkavat jäämään 1900 MHz vakiokelloilla pullonkaulaksi kun käytössä on IF 2200 MHz, DDR 4400C18 oheisessa kuvassa näkyvillä asetuksilla. 3DMark-tuloksista voi tehdä johtopäätöksiä, CPU-kellotaajuuden aiheuttama ero GPU-testien antamiin pisteisiin on minimaalinen.
  • Mukavana yllätyksenä tRDWR:n laskeminen 12 -> 8 aiheutti BIOSin sekoamisen, johon kone reagoi flashaamalla sen kummempia kyselemättä erään kiintolevyosion juureen jättämäni vanhemman BIOS-version "The BIOS is repairing itself... Please don't turn off the computer" joka ei todellakaan ollut se versio, jonka olisin sinne halunnut. :smoke:
  • Muistiohjaimessa on sitä kuuluisaa potentiaalia. Ilman kovin kummoisia virittelyitä kahdella kammalla pääsi Windowsiin DDR4-4933 taulussa. CPU-Z validoitu shotti irtosi yhdellä kammalla DDR4-5006. Tämä siis Amazonin halvimmilla marraskuussa 2019 myynnissä olleilla B-dieillä. Asyncissa en testejä ajanut korkeammilla muistikelloilla (4733), koska suorituskyky oli huonompi.
  • Prosessoriytimissä ei ole kellotusvaraa 4.30 GHz turbojen päälle juuri lainkaan joten sen voi jättää surutta automaatille. Melkein kaikki testiohjelmat rullaavat 4.45 GHz kellotaajuuksilla mutta ko. kellot ovat epävakaat: Y-Cruncherissa kellotaajuuksia pitää laskea 4.40 GHziin tai kone kaatuaa isompia testejä ajettaessa. Jännitteen nostamisesta 1.45 V:iin ei ole apua. CCX:iä voi ylikellottaa erikseen mutta itselläni näytti Cinebench kaatuavan 50 MHz tarkkuudella samalla taajuudella kun esim. CCX0:n sääti 4.45 GHz ja CCX1:n 4.50 GHz.
  • GPU:n kellotaajuuksiin koskeminen poistaa tehorajan koko prosessorilta, vaikka CPU:n kellotaajuuksiin et koskisikaan. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa vakiokelloilla oleva CPU ja reilusti testiohjelmavakaan kellotaajuuden alapuolelle ylikellotettu GPU kaatavat koneen, mikäli ajaa AVX-Primeä ja Furmarkia samanaikaisesti, tässä vaiheessa HWInfon antamat tehonkulutuslukemat huitelivat jossain 140 watissa. Kaatuilu loppuu vasta kun GPU:n kelloja lasekee reilusti. Sekä CPU:n että GPU:n käydessä vakiokelloilla tehonrajoitin pudottaa prosessorin ja GPU:n kelloja pitäen tehon 89W rajassa, IF:n ja muistien ylikellottaminen ei vaikuta tähän.
  • En löytänyt Asus B550-F WiFin 1801 BIOSista mistään minkäänlaista tehonrajoitussäätöä (cTDP tai raaka PBO power limit) jolla maksimitehoa olisi voinut rajoittaa. Kokeilen B450I:n kanssa jossa ainakin 3400G:n kanssa vanhemmalla BIOSilla ko. asetukset löytyvät ja tutkin tilannetta lisää. Tämä on ongelma, mikäli ko. säätö sattuu häviämään MSI:stä uudemman BIOSin myötä. 120 W virtalähteen kanssa tehoreserviä kun ei ole. :btooth:

Jo aiemmin pikaisesti kokeiltuja testiohjelmia tuli ajeltua nupit kaakossa. Prosessori allcore 4.45 GHz 1.4V, GPU 2412 MHz 1.25V, IF 2200 MHz 1.25V, Muistit DDR4-4400 CL18 1.50V. Testasin myös 3DMarkin erikseen prosessorin ja GPU:n kellot vakiona IF ja muistit kellotettuna.

Cinebench 15 saa noin viiden prosentin suorituskykyboostin kellot tapissa:

JEDEC: 187/1515
XMP: 192/1587
MAX OC: 202/1676

Cinebench 20 saa myöskin noin viiden prosentin suorituskykyboostin kellot tapissa:

JEDEC: 487/3634
XMP: 489/3750
MAX OC: 511/3949

CPU-Z:n prossutestissä lisäkelloista noin neljä prosenttia lisää suorituskykyä:

JEDEC: 525/4345
XMP: 525/4354
MAX OC: 547/4538

Fire Strikessa viritellyt muistiasetukset vaikuttavat ratkaisevan paljon suorituskykyyn. GPU alkaa viritetyillä B-dieillä muodostumaan pullonkaulaksi:

JEDEC: Total 3026 Graphics 3384 Physics 18858 Combined 992
XMP: Total 3993 Graphics 4328 Physics 20118 Combined 1436
RAM OC: Total 4477 Graphics 4876 Physics 20486 Combined 1608
MAX OC: Total 5067 Graphics 5615 Physics 21438 Combined 1761
Picasso: Total 3982 Graphics 4513 Physics 12705 Combined 1368

Time Spyssa GPU:n muodostuminen pullonkaulaksi kireillä muistiasetuksilla ilmenee vielä selkeämmin Graphics-scoressa:

JEDEC: Total 1164 Graphics 1022 CPU 5554
XMP: Total 1510 Graphics 1329 CPU 6720
RAM OC: Total 1662 Graphics 1462 CPU 7520
MAX OC: Total 1923 Graphics 1698 CPU 7826
Picasso: Total 1584 Graphics 1428 CPU 4184

Ao. kuvassa viritetyt muistiasetukset, jotka olivat grafiikkatesteissä suorituskyvyn kannalta pääosassa. Vakautta ei ole testattu sen kummemmin, mutta kahden päivän testiohjelma-ajoissa ei ilmennyt kertaakaan muistien epävakauteen liittyviä ongelmia oheisilla asetuksilla. Jännitettä oli tosin 1.50 V ja muisteja kohti puhalsi 120 mm tuuletin.
4400_timings.png


Seuraavaksi aletaan ihmettelemään 16 gigan 3600C16 Crucial Ballistix Rev.B:illä single rank vs. dual rank-suorituskykyä ja Micronin piirien metkuja yli DDR4-4000:n paremmalla puolella.
 
Tulipahan leikittyä Crucialien kanssa. Eipähän tuo IF näyttänyt kelailevan Rev.B keppien kanssa sen enempää. 4533 (2266) oli maksimit, jolla suostui Windowsiin menemään IF synkassa ja testiohjelmavakauden ja vertailukelpoisuuden nimissä ajoin samoilla 4400 (2200) kelloilla testit, joilla myös B-diellä tuli testattua. Dual Rankista saatava etu näytti olevan 3DMarkin eri testeissä kaikkea mahdollista nollan ja kahden prosentin väliltä. Nopeudessa hävitään myös hieman B-dielle kun kaikki muistit on tuunattu siten, ettei asetuksissa ole älyttömiä pullonkauloja. Prosessoritesteissä erot menevät merkityksettömän pieniksi. Näissä testeissä CPU-kellot 4.55 GHz, IGP:n kellot 2412 MHz, muistit 4400 ja IF 2200. Muistiasetukset kuvaliitteenä.

Cinebench 15 erot ovat merkityksettömiä:

B-die SR: 202/1676
Rev.B SR: 205/1682
Rev.B DR: 204/1696

Cinebench 20 erot ovat myöskin merkityksettömiä:

B-die SR: 511/3949
Rev.B SR: 511/3930
Rev.B DR: 512/3923

CPU-Z:n prosessoritestissä ei eri muistien välillä ole ollenkaan eroa:

B-die SR: 547/4538
Rev.B SR: 544/4532
Rev.B DR: 544/4531

Fire Strikessa muutaman prosentin ero B-dien hyväksi:

B-die SR: Total 5067 Graphics 5615 Physics 21438 Combined 1761
Rev.B SR: Total 4936 Graphics 5446 Physics 21121 Combined 1732
Rev.B DR: Total 4995 Graphics 5528 Physics 21193 Combined 1741

Time Spyn CPU-testi pitää nopeista muisteista:

B-die SR: Total 1923 Graphics 1698 CPU 7826
Rev.B SR: Total 1870 Graphics 1651 CPU 7581
Rev.B DR: Total 1883 Graphics 1662 CPU 7746

Tämän pienen testailun perusteella ei integroidun grafiikkapiirin kanssa ainakaan kannata kovinkaan kiimaisesti metsästää dual rank-kittiä: vaikka havaittavia eroja syntyykin, on parempi satsata virityspotentiaaliltaan hyvään mutta kohtuuhintaiseen muistiratkaisuun. En usko saatavan merkittävää suorituskykyetua investoimalla kalliimpaan kittiin kuin sadan euron Patrioteihin.

Testailin huvikseni myös Crucialien kulkupuolta. Kone lakkaa boottaamasta, kun tRFC:n arvo tipahtaa johonkin 270-280 ns alueelle tai sen alle. Kaikilla kampamäärillä 4533 oli korkein lukema, jolla päästiin IF synkassa Windowsiin. Asyncissa neljällä kammalla maksimit, jolla päästiin Windowsiin oli 4600 ja sitä suuremmilla lukemilla kone ei POSTannut. Yhdellä ja kahdella kammalla kulkuja löytyi vähän enemmän kuin Patriot B-die kitillä. CPU-Z validoitu shotti irtosi 2625 MHz kellotaajuudella (DDR4-5250) kun asetuksia löysäsi riittävästi. Tämä suoritus oli 2x16 Gt konfiguraatiolla, toisen muistikamman poistaminen ei mahdollistanut tällä yrittämisellä parempaa tulosta. Muistijännitettä oli 1.55 V ja asetukset olivat kauniisti sanottuna löysähköt. En äkkiseltään keksinyt mikä asetus siellä ottaa vastaan vai loppuuko muisteista yksinkertaisesti menohalut. Samassa rytäkässä tuli myös todettua, että NVMe:t tipahtavat kyydistä pois siinä 108 MHz väyläkellojen kohdalla. :smoke:

Ohessa kuvamateriaalia, josta näkyy 3DMark-vertailutaulukko eri muistien välillä, Crucialien kanssa käytetyt muistiasetukset sekä suicide shot muistikellorepäisystä. Validointi löytyy tästä linkistä..

32_ajoitukset.png
64_ajoitukset.png

firestrike_kaikkivastakkain.png

timespy_kaikkivastakkain.png

5250crop.png


Jossain vaiheessa ihmetellään prosessorin naittamista MSI B450I:hin ja taipumista SFF-kokoonpanon vaatimuksiin.
 
AM4-emolevyketjussa on vastikään porukka kokeillut ajaa Raveneita, Picassoja ja Pinnacle Ridgejä B550-emolevyillä (virallista tukea ei siis ole) ja Renoireja B450-emolevyillä onnistuneesti uusilla BIOS-versioilla. Itse kokeilin, että B550-F Wifin kanssa tuo 3400G toimii ainakin sen verran, että sillä voi käydä päivittämässä uuden BIOS-version tarvittaessa. Erilaisia ongelmia viritelmän kanssa kylläkin ilmeni huomattava määrä: osa ylikellotukseen ja virranhallintaan liittyvistä valinnoista (mm. PBO teho- ja virtarajat) piti kaivaa AMD-valikon syövereistä, muisteille ei saanut kuin max 1.35 V jännitettä, CPU-Z tunnisti prosessorin virheellisesti, AMD:n näyttisajurien ohjauspaneeli ei suostunut toimimaan, 3DMark kaatusi JEDEC-asetuksilla vakiokelloilla ennen jännitteiden säätöä käsipelillä, IGPU:lle ilmoitetut jännitteet olivat ihan mitä sattuu heitellen 0.9 V - 1.5 V välillä ja sitä rataa. Oma yksilö on kyllä sysipaska kellottumaan niin prosessoriytimien kuin grafiikkapiirinkin osalta: 1.425 V ja 4.25 GHz aiheutti testisoftissa koneen kaatuamista. Samoin IGPU kestää ajaa kunnon jäähdytyksellä ja voltit 1.25 V ruuvattuna ehkä noin 1600 MHz jonka jälkeen alkaa sekoileminen ja BSODaus.

Oma Renoir näyttäisi pelittävän MSI B450I:n kanssa uusimmalla Beta BIOSilla kohtuullisesti. Järkevää PBO-tehorajoitinta sille ei voi asettaa, joten käytännössä en voi ylikellottaa kuin muisteja/IF:ää ettei tehonkulutus ammu ko. koneen virtalähteen kannalta liian korkealle. cTDP-asetukset toimivat kuitenkin vakiokelloilla ja muistit tuunattuna pelinopeutta saa hieman enemmän kuin 3400G:llä tappiin asti viritettynä ilman pelkoa virtalähteen ylikuormittumisesta. cTDP 65 W:llä piikit 89 W, cTDP 45 W:llä piikit 60 W ja cTDP 35 W:llä piikit vähän yli 40 W luokkaa. GPU:ta ei ollut mahdollista ylikellottaa ohjelmallisesti AMD:n ajurien tai MSI Afterburnerin kautta.
 
Kiitos @459 hyvistä neuvoista! Tänään sain 4750G:n kätösiini ja hyvin varovaisesti olen aloitellut kun ei ole vielä oikein selvillä nämä Renoirille suositellut jänöt yms. Tässä ensihavaintoni:
Ihan kiitettävästi tuntuu olevan säätöjä tuolla MSI B550 Gaming Carbonin BIOSissa. Prossu käy melkosen vilposena niin idlessä kuin peruskäytössäkin, lämmöt rauhalliset eli ei piikkejä à la Matisse! Jokainen ydin boostaa kevyellä testikuormalla (BoostTester) ongelmitta 4,45 GHz @ 1.45V. Cinebench R23 single core boosti on 4,4 ja 4,45 GHz väliltä. CB23 all core ~4,2 GHz @ ~1.33V. PPT/EDC limitit lyö vastaan.
muok: unohtui mainita että ei ole oletusasetukset vaan muistit 2x16GB 4200C18 ja IF toki 2100. Syö varmaan energiabudjetista! Vois testata XMP 3200C16 päällä myös

Mitkäs näille on suositellut max jänöt? Siis Vcore, GPU ja SOC?

Huomenna onkin tehtävää.. :comp:
1. CPU:n maks. kellot ja vaadittavat jänöt
2. Infinity Fabricin kulku
3. iGPU:n kulku
4. 2x16GB dual rank Micron Rev E -muistien kulku
 
Kiitos @459 hyvistä neuvoista! Tänään sain 4750G:n kätösiini ja hyvin varovaisesti olen aloitellut kun ei ole vielä oikein selvillä nämä Renoirille suositellut jänöt yms. Tässä ensihavaintoni:
Ihan kiitettävästi tuntuu olevan säätöjä tuolla MSI B550 Gaming Carbonin BIOSissa. Prossu käy melkosen vilposena niin idlessä kuin peruskäytössäkin, lämmöt rauhalliset eli ei piikkejä à la Matisse! Jokainen ydin boostaa kevyellä testikuormalla (BoostTester) ongelmitta 4,45 GHz @ 1.45V. Cinebench R23 single core boosti on 4,4 ja 4,45 GHz väliltä. CB23 all core ~4,2 GHz @ ~1.33V. PPT/EDC limitit lyö vastaan.
muok: unohtui mainita että ei ole oletusasetukset vaan muistit 2x16GB 4200C18 ja IF toki 2100. Syö varmaan energiabudjetista! Vois testata XMP 3200C16 päällä myös

Mitkäs näille on suositellut max jänöt? Siis Vcore, GPU ja SOC?

Huomenna onkin tehtävää.. :comp:
1. CPU:n maks. kellot ja vaadittavat jänöt
2. Infinity Fabricin kulku
3. iGPU:n kulku
4. 2x16GB dual rank Micron Rev E -muistien kulku

Vcoren olen pitänyt autolla ja antanut prossun boostailla haluamallaan tavalla, manuaalikellotuksesta kun ei ole käytännössä iloa. GPU:n jännite ja SoC:n jännite ovat naimisissa keskenään, 1.2 V ylittämisestä en nähnyt hyötyä. Koska GPU saa SoC:n virransyötön kautta sähkönsä niin kannattaa kiinnittää huomiota SoC-puolen virransyötön lämpötilaan: se on melkein kaikissa emolevyissä varsin köykäinen koska niitä ei ole mitoitettu ylikellotettua GPU:ta silmällä pitäen. Matisse/Vermeer Co. ei moiseen ongelmaan törmää SoC-virransyötön osalta ikinä, sillä ne eivät GPU:ttomina sitä samalla tavalla rasita.
 
Itse hankin 4650G:n, tosin 5000-sarja tuli julki tämän toimituksen aikana. No ei voi mitään.

En tosin ole tämän APU:n kanssa ilman ongelmia. Lykkäsin tuon siis x470 Taichiin kiinni jolle muutama päivä sitten tuli bios(AGESA 1.2.0.0), jossa on tuki tuolle prosessorille. Tuolle ei vaan voi asettaa minkäänlaisia muistiasetuksia->tulos on ei boottia. Muisteina on Corsairin LPX 3000MHz(Hynix). XMP tekee saman kuin nopeuden asettaminen eli ei boottia=tuulettimet maksimille, ei kuvaa, ei vastaa virtanappin painamiseen. Muuten tuo kyllä boottaa bios:n muistien oletuksilla eli 2133MHz ja 15-15-15-15-36. Kokeiltu on 3000MHz(XMP), 2800MHz, 2666MHz ja 2400MHz. Nuo kaikki nopeudet on toimineet muilla prosessoreilla.

No leluksihan tämän ostin, joten pitää katsoa miten tämän kanssa etenisi. Toki voisin tuosta testata muitakin muistikampoja. Eipä tällä nyt kiire ole, parempiakin atk-laitteita on nurkissa. Asrock sai jo palautteen lomakkeella.
 
Itse hankin 4650G:n, tosin 5000-sarja tuli julki tämän toimituksen aikana. No ei voi mitään.

En tosin ole tämän APU:n kanssa ilman ongelmia. Lykkäsin tuon siis x470 Taichiin kiinni jolle muutama päivä sitten tuli bios(AGESA 1.2.0.0), jossa on tuki tuolle prosessorille. Tuolle ei vaan voi asettaa minkäänlaisia muistiasetuksia->tulos on ei boottia. Muisteina on Corsairin LPX 3000MHz(Hynix). XMP tekee saman kuin nopeuden asettaminen eli ei boottia=tuulettimet maksimille, ei kuvaa, ei vastaa virtanappin painamiseen. Muuten tuo kyllä boottaa bios:n muistien oletuksilla eli 2133MHz ja 15-15-15-15-36. Kokeiltu on 3000MHz(XMP), 2800MHz, 2666MHz ja 2400MHz. Nuo kaikki nopeudet on toimineet muilla prosessoreilla.

No leluksihan tämän ostin, joten pitää katsoa miten tämän kanssa etenisi. Toki voisin tuosta testata muitakin muistikampoja. Eipä tällä nyt kiire ole, parempiakin atk-laitteita on nurkissa. Asrock sai jo palautteen lomakkeella.

Asrock palasi asiaan eilen ja toimitti uudemman bios-version 4.72. Ainakin XMP-profiili toimii nyt APU:jen kanssa.
 
AMD:n eilisen keynoten mukaan 5600G ja 5700G APUt tulevat kaikkien saataville elokuun 5. päivä. 5600G kuusi ydintä ja $259 suositushinta. 5700G kahdeksan ydintä ja $359 suositushinta. Powerissa on myös useita Lenovon ja HP:n valmiskoneita ko. prosessoreilla myynnissä, tosin ei varastossa ja toimitusajat kyiset. HWBOTissa näkyy myös, että OEM-koneesta revityllä 5700G:llä on pari käyttäjää ajellut runsaasti testiajoja kellotettuna.
 
Viimeksi muokattu:
Mitkäs voltit PBO:lla on "turvalliset" pidemmässä single core rasituksessa? Stock 4600g vetelee max 1.43v, yleensä kuitenkin 1.4v tienoilla esimerkiksi warthunderissa, joka käytännössä käyttää vain yhtä ydintä 100%. Jos heittää PBO enchanced modea (MSI B450M Mortar) saa tuon boostaamaan 4400mhz mutta vcore huitelee pahimmillaan 1.45-1.46v (single core rasitus siis edelleen). Cinebenchissä tai muussa multicore rasituksessa toki laskee sitten tuonne 1.375v tienoille ja alemmas, primessä alle 1.3v. Mitä nyt googlaillut niin tuntuu vaan renoirissa olevan jotenkin kovempaa luokkaa nuo voltit mitä esimerkiksi 3000 sarjalaisilla? Hyvin vähän tietoa näistä kyllä löytyy, kun myyty lähinnä oem paketeissa.
 
Mitkäs voltit PBO:lla on "turvalliset" pidemmässä single core rasituksessa? Stock 4600g vetelee max 1.43v, yleensä kuitenkin 1.4v tienoilla esimerkiksi warthunderissa, joka käytännössä käyttää vain yhtä ydintä 100%. Jos heittää PBO enchanced modea (MSI B450M Mortar) saa tuon boostaamaan 4400mhz mutta vcore huitelee pahimmillaan 1.45-1.46v (single core rasitus siis edelleen). Cinebenchissä tai muussa multicore rasituksessa toki laskee sitten tuonne 1.375v tienoille ja alemmas, primessä alle 1.3v. Mitä nyt googlaillut niin tuntuu vaan renoirissa olevan jotenkin kovempaa luokkaa nuo voltit mitä esimerkiksi 3000 sarjalaisilla? Hyvin vähän tietoa näistä kyllä löytyy, kun myyty lähinnä oem paketeissa.

Omien kokemusten perusteella (Pro 4650G, 4700G) siellä on sen verran vähän kellotaajuusreserviä tehtaan maksimiturbojen päälle (ainakin 1C loadissa) ettei siellä kannata vaivautua kikkailemaan CPU-ydinten kellotusten kanssa ollenkaan ja antaa automatiikan hoitaa kellot ja jännitteet. Parempi keskittyä IF:n nostamiseen ja muistiasetusten hiomiseen kaikki synkassa muistit siellä 4000-4200 (IF 2000-2100) tienoilla.
 
Revin tuossa pari kuukautta sitten 4700G:n HP:n pakettikoneesta tuohon ITX:ään. Jos rälläystulokset kiinnostavat niin HWBOTista löytyy totuttuun tapaan B550-F:llä ja isolla Noctualla vedetyt lukemat. Sen kanssa PBO-säädöt (mm. tehorajoitin, GPU OC offset ja throttlauslämpötilan muuttaminen) toimivat toisin kuin Pro 4650G:n kanssa. Parilta muulta käyttäjältä kuullun perusteella samanlainen ilmiö toistunut heilläkin. Jos kokoonpanon käytön kannalta ko. säädöt ovat tarpeellisia, niin älkää ostako Pro-malleja vaan metsästäkää jostain 4600G tai 4700G tai odottakaa Cezanne-prosessoreita kauppoihin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 256
Viestejä
4 486 869
Jäsenet
74 126
Uusin jäsen
rkj

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom