AMD julkaisee 2. sukupolven Ryzen-prosessorit huhtikuussa

[svk]

Ehkäpä Bulldozerin & kumppanien voi ajatella olevan jotain vanhaa arkkitehtuuria jostain vuoden 2008 tienoilta.

Silti joku BD-johdannainen oli edellinen sukupolvi zeniin nähden

 

[Dygaza]

Viidestä seitsemään prosenttiin lupaa amd, joten ei ainakaan sen enempää oikeastikkaan. Eli ihan hyvä peruspäivitys, muttei kannata vaihtaa edellisestä sukupolvesta, jos sellaisen jo omistaa.

Itse tulkitsin sen 5-7% käppyrän että AMD lupailee sen verran enemmän suorituskykyä alan standardiin verrattuna. Eli jos alan standardi oli 10% niin AMD lupaa sen 15-17%. Zenillä tosin on tämä että on sovelluksia jossa pelkistä muisteista tulee isoja eroja latenssin puolelta, niin tämän kun korjaa ni tulee jo se 30% "vahingossa" lisää. Tämä ei tietenkään vaikuta kaikkiin softiin.

 

[Dygaza]

Tuo uusi improved Precision Boost , joka boostaa useamman ytimen taajuutta kuorman sitä vaatiessa on hieno ominaisuus vanhaan verrattuna. Peleissä ei meinaan ole mikään harvinainen tilanne että kaksi raskainta threadia käyvät molemmat lähes samalla kuormalla, ja molemmat hyötyvät boostista. Normi kellottajalle tämä ei kuitenkaan vaikuta kun kuitenkin kellotetaan kaikki ytimet maksimiin. Olisikin hienoa jos AMD toisi lisukkseeksi ns turbo kellotuksen, että voitaisiin sen kellotusvara (varsinkin lämmönpuolesta) kohdistaan sitä suorituskykyä eniten tarvitseviin säikeisiin. Esim aikamoni varmaan mieluummin ajelisivat 1700 prossua 4.2GHz kahdella säikeellä, ja 3.5GHz muilla, kun kaikkia 3.8GHz:lla. Varsinkin peleissä.

Mistähän johtuu että tätä turbo kellotusta ei ole sallittu? Samalla tavallahan siinä pitäisi hakea vakaat rajat, kun normaalissa kellotuksessa.

 

[svk]

Mistähän johtuu että tätä turbo kellotusta ei ole sallittu? Samalla tavallahan siinä pitäisi hakea vakaat rajat, kun normaalissa kellotuksessa.

Voin mutuna heittää, että kivi lämpenisi liian epätasaisesti, jos osa siitä alikellotetaan jotta sais hieman hertsejä lisää parille ytimelle.

 

[Puurokulho]

Viidestä seitsemään prosenttiin lupaa amd, joten ei ainakaan sen enempää oikeastikkaan. Eli ihan hyvä peruspäivitys, muttei kannata vaihtaa edellisestä sukupolvesta, jos sellaisen jo omistaa.

Westmere Xeonilla tässä mennään, et "muutama" sukupolvi on tullu skipattua. Tänä keväänä vaan on ensimmäistä kertaa ~7 vuoteen varaa päivitellä ni hoitaa ny pois alta. Lähinnä sitä vaan meinasin, et jos ero vanilla Ryzeneihin ei oo kovin kummonen, että hommaako ekan generaation prossun käytettynä vai plussan uutena.

 

[FireFly Renaissance]

Tuo uusi improved Precision Boost , joka boostaa useamman ytimen taajuutta kuorman sitä vaatiessa on hieno ominaisuus vanhaan verrattuna. Peleissä ei meinaan ole mikään harvinainen tilanne että kaksi raskainta threadia käyvät molemmat lähes samalla kuormalla, ja molemmat hyötyvät boostista. Normi kellottajalle tämä ei kuitenkaan vaikuta kun kuitenkin kellotetaan kaikki ytimet maksimiin. Olisikin hienoa jos AMD toisi lisukkseeksi ns turbo kellotuksen, että voitaisiin sen kellotusvara (varsinkin lämmönpuolesta) kohdistaan sitä suorituskykyä eniten tarvitseviin säikeisiin. Esim aikamoni varmaan mieluummin ajelisivat 1700 prossua 4.2GHz kahdella säikeellä, ja 3.5GHz muilla, kun kaikkia 3.8GHz:lla. Varsinkin peleissä.

Mistähän johtuu että tätä turbo kellotusta ei ole sallittu? Samalla tavallahan siinä pitäisi hakea vakaat rajat, kun normaalissa kellotuksessa.

Voin mutuna heittää, että kivi lämpenisi liian epätasaisesti, jos osa siitä alikellotetaan jotta sais hieman hertsejä lisää parille ytimelle.

En tiedä miksi tuo olisi ongelma, kyllä se lämpö sinne lastulle leviää.

Yhtenä syynä voi olla ihan se, ettei haluta tehdä tuosta ylikellottamisesta kuitenkaan liian houkuttelevaa ja saada siten niitä kalliimpiakin kiviä kaupaksi. Nyt se vaatii hyvät jäähdytykset ja kunnolla harrastuneisuutta.

 

[svk]

En tiedä miksi tuo olisi ongelma, kyllä se lämpö sinne lastulle leviää.

Mutuni perustuu intelin perusteluun siirtyä tahnaan juottamisesta. Juotos ei anna juurikaan periksi ja jos lastu laajenee lämmön kohotessa yksittäisestä kohtaa tarpeeksi, niin siinä menee kives särki.

 

[hkultala]

Viidestä seitsemään prosenttiin lupaa amd, joten ei ainakaan sen enempää oikeastikkaan. Eli ihan hyvä peruspäivitys, muttei kannata vaihtaa edellisestä sukupolvesta, jos sellaisen jo omistaa.

Eikös se viidestä seitsemään ollut se hyöty siitä "precision boost 2"sta, ja sen päälle 10% valmistusprosessista?

 

[Dygaza]

Itse tähän käppyrään vertailin.

Kyseessähän on tietty vain tavoitteet, se mihin loppujenlopuksi päädytään on asia erikseen. Olihan alkuperäinen IPC tavoite Zenillä +40%, ja päädyttiin yli 50%

 

[hkultala]

[offtopic]

On muuten jonkin verran kontrastia näillä nykyajan julkaisuilla wanhoihin hyviin aikoihin. Lähinnä siis muutoksen suuruus vs pr-myllyn suuruus. Nykyään kun saadaan valmistustekniikkaviilauksesta 7% kelloa niin piirille on sen takia pitänyt antaa uusi koodinimi, ja julkaistaan kokonainen linja muka "uusi tuotteita" sinne alempiinkin kellotaajuusluokkiin. Tai kun piirin (ohjelmoitavalla apuprosessorilla ajettavaa) virranhallintalogiikkaa säädetään hiukan uusiksi, piirille annetaan uusi koodinimi.


Alkuperäinen pentium valmistettiin 800nm valmistustekniikalla, ja pyöri 60 tai 66 MHz kellotaajuudella.

500/600nm biCMOS-valmistustekniikalla tulleen P54C:n (75, 90 Mhz ja 100 Mhz mallit) tullessa sentään tuli jonkinlainen PR-julkistus ulos, kun samalla taidettiin korjata fdiv-bugi, ja muuttuneen jännitteen takia tarvittiin uudet emolevyt.

Sen sijaan 350nm P54CS:n (133 MHz) malli tuli ulos hyvin pienellä PRllä, vaikka valmistustekniikka oli kehittynyt todella paljon.
Tämä piiri tuotiin myöhemmin markkinoille myös 150 Mhz ja 166 Mhz ja vielä myöhemmin 200 Mhz kellotaajuuksilla, eikä niitä kutsuttu eri koodinimillä eikä vanhoja 120 tai 133 MHz malleja alettu kutsua eri nimillä näiden tultua tms.


Ja joskus K6/P3-aikoina oli normaalia, että prossusta tulee muutaman kuukauden välein joku 33 MHz tai 50 MHz nopeampi versio kun valmistustekniikkaa saadaan hiukan viilattua. Eikä näille annettu mitään eri kooodinimiä. Uusi koodinimi tuli vain kun piirin mikroarkkitehtuurissa oikeasti muuttui jotain tai vaihdettiin oikeasti kokonaan uuteen valmistustekniikkaan.

[/offtopic]

 

[JaniKari]

Voin mutuna heittää, että kivi lämpenisi liian epätasaisesti, jos osa siitä alikellotetaan jotta sais hieman hertsejä lisää parille ytimelle.

Eikö noita "turbo" ytimiä vaihdetaan muutaman kerran sekunnissa jotta saadaan lämpeneminen tasaiseksi?

 

[Dygaza]

Eikö noita "turbo" ytimiä vaihdetaan muutaman kerran sekunnissa jotta saadaan lämpeneminen tasaiseksi?

Enemmänkin on kyse siitä että windows siirtelee raskaiden threadien sijaintia. Ja prosessori turboaa sitten sitä ydintä mikä on kuormituksessa. Mutta ainahan tuo käyttöjärjestelmä ei sitä tee, ja näet peleissä yhden ytimen käyttävän yhden ja saman ytimen jatkuvasti kovalla kuormalla. En sitten tiedä voiko ohjelmistonkehittäjä itse tehdä pyynnön että jotain säiettä tulisi ajaa ensisijaisesti siirtelemättä sitä. Kellottajan näkökulmasta jos maksimaalista ST suorituskykyä haetaan, turbo olisi hyvä saada toimimaan nimenomaan pelkästään tietyillä ytimillä, koska kaikki ytimet eivät kellotu samalla tavalla.

 

[BlackWolf]

Mutuni perustuu intelin perusteluun siirtyä tahnaan juottamisesta. Juotos ei anna juurikaan periksi ja jos lastu laajenee lämmön kohotessa yksittäisestä kohtaa tarpeeksi, niin siinä menee kives särki.

Eikö tällä ajatusmallilla, niin esim. teennäinen piirien kytkeminen pois päältä, tai vaikka se että jokin ohjelma suoritetaan vain yhdellä ytimellä johtaisi silloin samaan tilanteeseen? Että varokaa kun jotain superPI:tä ajelette, siinä voi hajota koko prosessori. Jos siis ajattelee että se lämpölaajeneminen on niin tehokasta yhdellä pisteellä mikä on käytännössä osa yhtä isompaa palasta. Tähän voisi nyt vaikka sanoa, että kun se materiaali on samaa, niin sen ei pitäisi noin käyttäytyä. Sitten jos siellä olisi useita kerroksia eri tavalla lämpöön reagoivia, eli siis eri mitoissa lämpölaajenevia materiaaleja, niin tilanne voisi olla toinen.

 

[Kaotik]

Mutuni perustuu intelin perusteluun siirtyä tahnaan juottamisesta. Juotos ei anna juurikaan periksi ja jos lastu laajenee lämmön kohotessa yksittäisestä kohtaa tarpeeksi, niin siinä menee kives särki.

Intel siirtyi tahnan käyttöön vain ja ainoastaan koska se on halvempaa.

 

[aop]

Intel siirtyi tahnan käyttöön vain ja ainoastaan koska se on halvempaa.

The Truth about CPU Soldering - Overclocking.Guide

 

[Kaotik]

The Truth about CPU Soldering - Overclocking.Guide

Paitsi kuten on nähty, Intel on lopettanut suurempienkin sirujen juottamisen mikä syö pohjaa tuolta pois.