Jos vaikka haluttaisiin puhua Epyc -prosessorista
Siinä joko on tai sitten ei myönnetä olevan 8 kpl Chiplet nippua
Ei ne ole mitään nippuja. Siellä on kahdeksan piilastua jotka sisältää ytimiä ja yksi piilastu joka sisältää muistiohjaimen ja muuta IOta mutta ei ytimiä.
AMD Previews EPYC ‘Rome’ Processor: Up to 64 Zen 2 Cores
joissa joko on tai ei ole 8 Zen ydintä
Tuosta voidaan laskea 8x8 ja saada jonkinlainen likiarvo
Ei se ole mikään likiarvo. Se on tasan tarkka arvo suurimman rome-konfiguraation yhden paketin ydinmäärälle. (*)
Epycien kohdalla termi tarkka ydinmäärä on hankala koska tuota IO ohjainta ei vielä mikään taho ole avannut , vai löytyykö jo tiedot jostakin tekniseltä sivustolta
Siinä ei ole tasan yhtään mitään hankalaa. Jokaisessa ydin-chiplet-piirillä on tasan 8 ydintä ja io-piilastulla tasan nolla(*). Saadaan 8 * 8 + 0= 64.
Mitähän tarkoittaa piilastu nykyään , eihän nuo ytimet enää perustu yhteen lastuun
Pala piitä joka leikataan piikiekolta, joka valmistetaan tehtaassa. Näitä piilastuja voidaan sitten laittaa samaan pakettiin yksi kappale tai monta kappaletta.
Ja nyt sinulla tuntuisi olevan kyllä "ydin"-sanankin merkitys pahasti hukassa.
Edellinen/viimeinen kaupallinen prosessori jossa ydin on ollut useammalla piilastulla on IBMn POWER2 vuodelta 1993. Sen jälkeen koko ydin on aina mahtunut yhdelle piilastulle.
Sen sijaan muuta kuin se ydin, esimerkiksi L2-välimuisti tai muistiohjain on sen jälkeenkin pitkään ollut eri piilastulla.
Jos paketilla halutaan tarkoittaa koko sitä sisältöä joka on paketoitu yhden prosessorin kuorien sisään, niin termi on hajanainen
Ei siinä ole mitään hajanaista. Se on hyvin selkeä, koska piilastut pitää
aina paketoida että niitä voi käyttää, ja paketin käsite on hyvin selkeä.
Se on paljon vähemmän hajanaisempi sana kun sana "prosessori". Koska alkuperäisessä merkityksessään sana "prosessori" itse asiassa tarkoittaisi sitä, mitä nykyään kutsutaan "ytimeksi", ja se mitä nykyään kutsutaan "moniydinprosessoriksi" olisi itse asiassa alkuperäisen määritelmän mukaan yhden piilastun tai paketin moniprosessorijärjestelmä.
Minusta ja minun mielestäni tuo ryzen CCX on moduuli jonka sulkee ydinten yhteinen L3 muisti jota ilman laite olis ikivanha APU
Välimuisti ei sulje yhtään mitään. Se tallettaa datasta tilapäiskopioita.
Ja moduuli ei ole yleisesti käytetty termi tuossa yhteydessä.
Ja huoh. Zenin arkkitehtuurisa oleellista ei ole se, että siellä on neljän ytimen CCXiä, vaan se, millainen se
ytimien sisäinen mikroarkkitehtuuri on.
Se, että siellä on perseptronipohjainen haarautumisenennustin joka kulkee varsinaisen käskynhaun edellä.
Se, että siellä on monitasoiset käsky-TLBt joissa käskyjen virtuaaliosoitteet muutetaan fyysisikin osoitteiksi
Se, että siellä on 64 kilotavun L1-käskyvälimuisti
Se, että siellä on 32 tavua kerrallaan hakeva käskynhaku.
Se, että siellä on käskydekooderi, joka voi dekoodata neljää käskyä rinnakkain.
Se, että siellä on micro-op-välimuisti josta voidaan suorittaa 6 mikrokäskyä ohittaen normaali käskynhaku ja dekoodaus
Se, että siellä on stack engine jolla pinoon liittyvät osoitelaskut saadaan tehtyä kätevämmin
Se, että siellä on PRF-pohjainen rekisterien uudelleennimieäminen joka voi uudelleennimetä 6 käskyä kellojaksossa, ja isokokoiset PRFt
Se, että siellä on käskyjen uudelleenjärjestely jossa isot puskurit joissa paljon käskyjä voi odotella suoritukseen menoa
Se, että siellä on neljä kokonaislukulaskentayksikköä, kaksi osoittteenlaskentayksikköä ja nelkä liukuluku-/SIMD-laskentayksikköä
Se, että siellä on kaksi latausporttia L1-välimusitista datapolulle ja yksi tallennusportti datapolulta L1-välimusitille
Se, että siellä on monitasoiset data-TLBt.
Se, että siellä on 32 kiB 8-way joukkoassosiatiivinen L1-datavälimuisti, joka toimii takaisinkirjoittavalla periaatteella
Se, että siellä on leveät väyltä L1- ja L2-välimuistien välillä
Se, että siellä on leveä 8 käskyä kellojaksossa käsittelevä käskynvalmistumislogiikka
ja aika paljon muutakin.
Ja kaikki nämä on tehty siten että ne yhdessä toteuttavat x86-käskykannan.
(*) IO-piilastulla voi toki olla jotain todella pieniä ja heikkoja esimerkiksi virranhallinnan apuna käytettäviä pikkuprosessoriytimiä, mutta näillä ei voida suorittaa sitä varsinaista koodia, jota prosessori suorittaa, joten näitä ei ole mielekästä laskea mukaan.
