Noissa katastrofi/maailmanloppu-jutuissa aina ketuttaa se pakko juuttua johonkin ihmissuhde-sekoiluihin, ei ketään kiinnosta mitä ne tyypit siellä funtsii vaan me halutaan nähdä komeaa skeneä, tuhon kauneutta. Ja toiseksi että rainan pitäisi loppua realistisesti, eli niin että kaikki tuhoutuu, eipä, ainakaan vielä, olisi ihmiskunnalla mitään keinoa estää isompaa hässäkkää tapahtumasta. On se sitten gammasädepurkaus tänne päin, tai huomaamatta jäänyt musta aukko, rogue ruskea kääpiö tms.
Yleensäkään scifissä ei pitäisi keskittyä mihinkään ihmissuhteisin sillä ne on avaruudessa merkityksettömiä, samalla lailla kuin lapset/nuoret ovat hyödyttömiä galaksin syövereissä.