Itse asiassa jos katsot sanaa olutlava, niin varmaan hoksaat paremmin. Esimerkiksi Googlen kuvahaku ei anna mitään muuta kuin tämän ketjun tuloksia, mutta satoja yleisiä tuloksia esimerkiksi yleisimmistä aikakauslehdistä.
Jos sana puuttuu kielitoimiston sivulta, ei se tarkoita ettei sanankäyttäjä hallitsisi suomen sieltä Kyse voi olla vaikka murresanasta.
Olisikin hienoa jos ne jotka ovat tottuneet käyttämään "olutlava" sanaa, niin käyttäisivät sitä, eivätkä pelkkää "lava" sanaa kun tarkoittavat "olutlavaa". Lavallinen olutta voi tarkoittaa molempia, mutta olutlavaa ei voi oikein sekoittaa kuormalavaan.
Yleisesti aloin miettimään, että kuinkahan yleinen tuo "lava" sanan käyttö on koko Suomen alueella. En muista käyttäneeni sitä. Itse sanon yleensä "kori" olutta, vaikka eihän ne nykyään koreja sinänsä ole kun eivät ole pulloissa. Korista kuitenkin tajuaa että se on 24kpl.
Onko Suomessa edes myyty yleensä olutta olutlavoina? Itselleni tuo lavallinen tapa myydä tölkkejä, eikä laatikoissa, on tullut tutummaksi vasta ulkomailta tilatessa. Suomessa ne 24kpl olutlaatikot ovat mielestäni yleensä laatikkoja, eikä olutlavoja. Siksi ihmettelen että onko tuo "olutlava" Suomessa laajemmalti käytössä ja miksi. Tuo tämän linkin "laatikko" -> "lava" lyhennys-teoria on mielestäni aika erikoinen lyhennys tuolle sanalle.
"”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sanan ”lava” merkitys on ollut vanhastaan ’saunan tai riihen lauteet, makuusija, kärryn tai reen lava, pyyntilava, uunin puusalvos’. Vastaavia merkityksiä on myös suomen sukukielissä. Alkuperäksi on epäilty balttilaista lainaa, josta on peräisin esimerkiksi liettuan kielen sana ”lóva” (’makuusija’) tai slaavilaista lainaa, josta on tullut esimerkiksi venäjän ”láva” (’tuvan seinänvieruspenkki, lautta, silta, pyyntilava’). Molemmat alkuperät ovat kuitenkin epävarmoja.
En pitäisi itse mahdottomana, että sanalla voisi olla jokin yhteys sanaan ”lavea” (’laaja, avara, leveä’), joka juontuu sanasta ”laaja”, joka puolestaan on germaaninen laina, mutta siitä ei sanakirjassa sanota mitään.
Nykykielessä ”lava” voi viitata puusta tai muusta materiaalista valmistettuun tasapintaiseen kuljetusalustaan, jonka päälle voidaan kasata kuljetettavaa tavaraa, tai auton päällä olevaan reunalliseen kuljetuspaikkaan. Aivan ilmeisesti termi on tullut tuosta edellä mainitusta vanhasta merkityksestä kärryn tai reen tavarankuljetuspaikkana. ”Olutlavaksi” kai kutsutaan mahdollisesti avonaista pahvilaatikkoa, johon on kasattu oluttölkkejä, jotta ne olisi helppo kuljettaa. Avonainen laatikko muistuttanee tuollaista autossa olevaa lavaa. Toisaalta ”lava” voisi olla myös sanasta ”laatikko” vääntynyt lyhennys, johon tuo auton osan merkitys on vaikuttanut. Joka tapauksessa kyseessä on puhekielinen ilmaus, jota ei tutkimistani sanakirjoista löytynyt, ja nettikeskusteluissa jotkut tuntuvat paheksuvan sen kutsumista lavaksi eikä laatikoksi."
Kysy kirjastonhoitajalta on kirjastojen yhteinen verkkotietopalvelu. Vastaamme kolmen arkipäivän kuluessa.
www.kirjastot.fi