Tarkennetaan: Minulla on siis ollut Macintosh IIfx. Löysin siihen pc kortin aikoinaan jostain. Mutta: Minulla on ollut myös uudempikin power pc prosessorilla varustettu kone, sellainen Tanzania emokorttia käyttänyt klooni Macintosh uudemmalla väylällä, ja siihenkin on jostain myöhemmin löytynyt pc apukortti. Alkavat nämä kortit ja prosessorit hiljalleen mennä omassa päässä sekaisin.
Se taisikin olla oikeasti niin, että 200 MHz:n klooni Macintoshissa (Motorola 604e) oli sisällä se pc kortti, jossa oli 200 MHz:n pentium mmx. Ja tämä siis joskus '90-luvun puolivälin tienoilla. Ja se pc -apukortti siihen löytyi tietenkin myöhemmin.
Käytin niin pitkään tuollaista IIfx konetta, ettei sillä ollut enää yhtään mitään arvoa, joten se jäi vain pyörimään matkaan ja on seurannut aina muutosta toiseen mukana. En ole hennonnut siitä oikein luopuakaan. Se "Kone" oli aikoinaan tietokoneiden Graalin malja. PC -kortin pitäisi yhä olla sen sisällä. Se voi ihan hyvin olla, että siellä on jokin 486 prosessorilla varustettu kortti. Uskon saavani nuo romut vielä joskus käymään ja kukkumaan.
Koska asia herätti mielenkiintoa ja "rikos" on jo vanhentunut... Yliopistolla oli joskus aikoinaan, sanotaanko nyt vaikka että '87 tai '88, käytössään Macintosh II koneita. Olin sopivasti porukassa, kun niitä päivitettiin isompiin ja uudempiin malleihin, eli IIx malleiksi. Applella ei ollut tuolloin vielä oikein se osien palautushomma niin tarkasti hanskassa, ne vanhat emokortit olisi pitänyt vain "tuhota"... No, raudanhimoinen ja ilmaisissa talkootöissä oleva nuorimies vain päivityksen jälkeen "siirsi sivupöydälle" tuollaisen päivityksen kohteeksi joutuneen vanhan emokortin. (maailmassa oli tuolloin vielä tolkkua ja ihmiset paljon järkevämpiä kuin nykyään. Kyllä minä ihan oikeasti sain luvan sen emokortin ottaa ja ns. "häivyttää".) Kotona kun oli Mac Plussa, eli se pönttömacci. Rakentelin sen II:n emon Pc:n koteloon ja väsäsin siihen pc:n virtalähteen + risteytin siihen ne Mac Plussan osat, eli lähinnä muistit ja diskettiaseman. Joskus '90-luvun alussa Amerikan ihmemaassa oli tarjous, että II:n emon saattoi päivittää IIfx koneeksi noin 2400 markalla. Eli sinne kun lähetti emon muisteineen, niin takaisin tuli IIfx samalla muistimäärällä. Tuo tarjous tuli vielä käytettyä hyväkseen. Olihan se riski, mutta uudemman raudan himo oli niin suuri, että sen riskin päätti ottaa. (kävin töissä opiskelujen ohella, olisin joten kuten kestänyt sen koneen menetyksen.)
Sain vielä koneeseen joskus paljon myöhemmin oikeat kuoret ja oikean virtalähteen, kun sellainen kone oli mennyt rikki emostaan.
Olen siis "Serri -mies" luita ja ytimiä myöden ollut aivan aina.
Se Macintosh IIfx oli siis uuden auton hintainen esine tuohon aikaan. Se olisi ollut opiskelijalla aivan saavuttamaton esine. Sama kuin se olisi ollut kuussa. Niin käsittämättömän kallis se oli. Jos olisin tuohon aikaan kuollut, niin olisin toivonut, että se kone lasketaan hautaan rintani päälle. Tai jotain... (no ei nyt ihan kirjaimellisesti, mutta että tajuaisitte suhtautumiseni tuohon koneeseen.)
Pitää löytää vielä jostain jokin scsi-"jotain uudempaa" -konvertteri. Kai noitakin on. Kaikkea on, kunhan jaksaa vain etsiä tarpeeksi.
90-luku oli hyvää aikaa sekin, vaikka tuli se lama ja kaikkea. Selvisin siitä kaikesta suhteellisen kuivin jaloin. Mutta jos kysytte minulta mikä oli maailman kulta aika, niin kyllä se oli '80-luku. Naisilla oli olkatoppaukset takeissa, pöyheät tukat, ja oli disco -buumi ja kaikkea sellaista. Tekevälle oli aina töitä, ja huominen näytti aina vain paremmalta ja paremmalta. Minulla oli autossa tutkanpaljastin ja hyvät stereot mallia "Insane". Olin kuolematon.
-.-