5G juttelua

Yksi "asiasta tietävä" minulle taannoin väitti, että osa tukiasemista hoitaa backhaulin peräti vain ottamalla 4G:n tai mikroaaltolinkin kautta yhteyden toiseen mastoon, josta lähtee lopulta fyysinen yhteys maailmalle. Lisäksi jotkut mastot mukamas kiinni vain ADSL-moodemille...
Mikroaaltoradiolinkit nyt on ihan yleisiä vieläkin ja niitä on käytetty vuosikymmeniä myös muuhunkin tiedonsiirtoon ja tukiasemien siirtoyhteyksiä on myös ketjutettu. 4Gn yli backhaulia en tosin oli ikinä kuullut tehtävän.

Myös parikaapelilla toteutettuja tukiasemarunkoja on aikaisemmin, pää asiassa ennen 4G aikaa käytettyihan yleisesti mutta niissä on ADSL sijaan käytetty jotain SDSL toteutusta siirtäen joko ethernet tai E1 yhteyttä. Osaan tukiasemista oli saatavilla ihan transmission (siirtoyhteys) kortteja joissa oli joko kupari modeemi tai radiolinkkiyksikkö tai vaihtoehtoisesti tuo voidaan toteuttaa ulkoisella laitteella. Näitäkin on ketjutettu.
 
Teoreettisesti esim 900 2G toimii ~12km. Henk.koht. olen saanut testipuhelimella (TEMS pocket +Samsung S5) 800 4G kiinni 7km päästä.

GSM kantaa jopa yli 20km hyvissä oloissa

GSM-tukiaseman kantama voi kaupungissa olla vain muutaman sata metriä

Kaupunkialueilla näkee paljon gsm-tukiasemia. Näkyvimpiä ovat useita kymmeniä metrejä korkeat mastot, joiden juuressa on noin 10 neliön tekniikkarakennus.

- Tavallisessa mastotukiasemassa antennit ovat 80-100 metrin korkeudella maasta. Jos maasto on tasaista, kantavuus on 20 kilometriin, jopa pitemmällekin, sanoo osastopäällikkö Timo Hietalahti Soneralta.

Kun maastomuodot ovat hankalat, antennin kantavuus voi jäädä Hietalahden mukaan muutamaan kilometriin.

Tarvittaessa tukiasema naamioidaan
Kaupungeissa gsm-verkon hyvän kuuluvuuden edessä on paljon vaikeuksia. Isojen talojen rakenteet estävät erilailla, mutta tehokkaasti radioaaltojen etenemistä. Rakennuksiin yritetään saada kuitenkin maksimikuuluvuus.

- Tukiasemia on rakennettava suhteellisen tiiviisti. Puhutaan ihan muutamista sadoista metreistä, kertoo Hietalahti.

Tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa tukiasemia rakennetaan korkeiden talojen katoille ja seiniin.

- Niitä pyritään tekemään myös huomaamattomiksi. Esimerkiksi seinään asennettu antenni voidaan maalata samanväriseksi seinän kanssa.

Kellareissa kenttä on heikko
Korkeiden talojen alakerroksissa puhelimen kuuluvuus on usein heikompi. Keinot kuuluvuuden parantamiseksi ovat melko vähissä.

- Tulevaisuudessa voidaan rakentaa esimerkiksi langallinen siirtoyhteys antennista kellaritiloihin. Sitä kautta saataisiin kuuluvuutta paremmaksi. Näitä ei vielä ole kovin paljoa olemassa, mutta varmaan viiden vuoden päästä nähdään mitä kehitys tuo tullessaan, pohtii Hietalahti.

Lisäys. Esim. WiMAX suunniteltiin jopa toimimaan 50km (normaali kantavuus ehkä 20-30km) matkoille, käytti myös 3.5GHz taajuutta sekä 75Mbit/s yhdelle solulle.
 
Viimeksi muokattu:
Mikroaaltoradiolinkit nyt on ihan yleisiä vieläkin ja niitä on käytetty vuosikymmeniä myös muuhunkin tiedonsiirtoon ja tukiasemien siirtoyhteyksiä on myös ketjutettu. 4Gn yli backhaulia en tosin oli ikinä kuullut tehtävän.

Myös parikaapelilla toteutettuja tukiasemarunkoja on aikaisemmin, pää asiassa ennen 4G aikaa käytettyihan yleisesti mutta niissä on ADSL sijaan käytetty jotain SDSL toteutusta siirtäen joko ethernet tai E1 yhteyttä. Osaan tukiasemista oli saatavilla ihan transmission (siirtoyhteys) kortteja joissa oli joko kupari modeemi tai radiolinkkiyksikkö tai vaihtoehtoisesti tuo voidaan toteuttaa ulkoisella laitteella. Näitäkin on ketjutettu.

Ja edelleen vuokrataan toisen operaattorin MetroEthernetistä... Se metro voi olla sitten olla vain 100M esim joten siinä syy miksi tukiasemasta tule vain läpi enempää.

Tuola Hyvinkäällä DNA:lla on useita 5G-tukiasemia ihan radiolinkillä, 73Ghz taajuus ja hyvin sielä 900Mbit/s tuli alas läpi. 10Gbit/s kun noi uudet linkit ovat sitten.
 
Ja edelleen vuokrataan toisen operaattorin MetroEthernetistä... Se metro voi olla sitten olla vain 100M esim joten siinä syy miksi tukiasemasta tule vain läpi enempää.

Tuola Hyvinkäällä DNA:lla on useita 5G-tukiasemia ihan radiolinkillä, 73Ghz taajuus ja hyvin sielä 900Mbit/s tuli alas läpi. 10Gbit/s kun noi uudet linkit ovat sitten.

Eli kymmenkunta "warettajaa" riittää tukkimaan sen radiolinkillä toteutetun 10Gbps yhteyden.
 
Eli kymmenkunta "warettajaa" riittää tukkimaan sen radiolinkillä toteutetun 10Gbps yhteyden.

Tuo on overkilliä että olisi koska esim taloyhtiössä jossa asuisi satoja ihmisiä on usein vaan 1Gbit/s runko ja myydään gigasta ja silti kaistankäyttä ruuhka-aikana vajaa 300Mbit/s luokassa korkeintaan. Todellisuus on että valokuitunakin asuinalueille tulee usein vain 1Gbit/s tai 10Gbit/s enintään.

Lisäksi operaattorilla on oikeus tehdä kaistanhallintaa ja rajoittaa ihan selkeästi torrent protokolan käyttämää kaistaa.
 
Tuo on overkilliä että olisi koska esim taloyhtiössä jossa asuisi satoja ihmisiä on usein vaan 1Gbit/s runko ja myydään gigasta ja silti kaistankäyttä ruuhka-aikana vajaa 300Mbit/s luokassa korkeintaan. Todellisuus on että valokuitunakin asuinalueille tulee usein vain 1Gbit/s tai 10Gbit/s enintään.

Lisäksi operaattorilla on oikeus tehdä kaistanhallintaa ja rajoittaa ihan selkeästi torrent protokolan käyttämää kaistaa.

Juu, lähinnä tarkoitinkin, että hehkutetaan 5G yhteyksiä likimain gigabitin siirtonopeuksilla mutta täytyyhän se ymmärtää ettei tämmöiset nopeudet toteudu kunhan asiakaskuntaa verkkoon tulee. Kaistanrajoitus operaattorin toimesta on ainoa oikea ratkaisu jotteivät nämäkin verkot tukkeudu kuten esimerkiksi 4G.
 
Kaistanrajoitus operaattorin toimesta on ainoa oikea ratkaisu jotteivät nämäkin verkot tukkeudu kuten esimerkiksi 4G.

Eikö tämä nyt nimenomaan ole 5G SA:lla mahdollista - eli voidaan paremmin taata mobiiliverkossa palvelutasoa. Ensimmäisen sukupolven (NSA) verkoilla ei vielä mahdollista. Ja periaatteessa operaattorin pitäisi jossain vaiheessa myydä eioota, jos taattu kapasiteetti on myyty loppuun. Toki koko saatavilla kapasiteetti jaettaisiin satunnaisten käyttäjien kesken kun sitä ei tarvita.

Elisahan väläytteli ensimmäiset 5G liittymät julkistaessaan palvelutasoon perustuvaa hinnoittelua: "Elisan 5G-liittymissä tullaan näkemään tulevaisuudessa nopeuden lisäksi myös latenssiin eli vasteaikaan perustuvia hinnoittelumalleja asiakkaiden eri käyttötarkoituksiin."

Itsellä 4G toimii kotikäytössä ADSL:n rinnalla ihan mukavasti. Nopeudet vaihtelevat 25-150mbit välillä riippuen säistä ja käyttäjämääristä kait. Kotiin olisin valmis maksamaan enemmän liittymästä jossa on aina taatusti 50mbit, kuin joskus 25 ja joskus 150. Tai jatkossa 5G:llä vastaavasti vaikkapa 300 / 1000.
 
Viimeksi muokattu:
Eli kymmenkunta "warettajaa" riittää tukkimaan sen radiolinkillä toteutetun 10Gbps yhteyden.

Joo ja ei. Pitää kuitenkin muistaa että 1gb/s-yhteydellä joku "perus/kohtuu"-pakattu 1080p leffa on koneella alle minuutissa. Sen jälkeen down-kaista on taas vapaana. En usko että kukaan keksii niiiiiin paljon waretettavaa että edes sen 1gb/s-yhteyden saa tukittua edes päiväksi. Johan siinä tarvii teratavu kaupalla kiintolevyä.

Jossain Internetin syövereissä tuli vastaan joskus Otaniemen opiskelija-asuntojen netti statistiikka. 1Gb-kuitu jaettu tyyliin 300-asuntoon. Keskimäärin dataa kuitenkin liikkui vain ~300Mb/s. Tuosta tosin on jo aikaa varmaan sen 10v, jolloin kyllä oli torrent liikennettä huomattavasti enemmän. Netflix/HBO/Viaplay/Youtube varmasti kyllä lisännyt kaistan tarvetta. Joku reippaampi/fiksumpi voi googlettaa vieläkö ko. statistiikkaa on tarjolla.

Edit: Nopea vilkaisu pirateproxyyn kertoi että 1080p leffat keskimäärin 2-3Gt, eli lataus kestää ~15-30sek. Mikäli jakajia tarpeeksi.
 
Yksi "asiasta tietävä" minulle taannoin väitti, että osa tukiasemista hoitaa backhaulin peräti vain ottamalla 4G:n tai mikroaaltolinkin kautta yhteyden toiseen mastoon, josta lähtee lopulta fyysinen yhteys maailmalle. Lisäksi jotkut mastot mukamas kiinni vain ADSL-moodemille...

Mikroaaltoradiolinkit nyt on ihan yleisiä vieläkin ja niitä on käytetty vuosikymmeniä myös muuhunkin tiedonsiirtoon ja tukiasemien siirtoyhteyksiä on myös ketjutettu. 4Gn yli backhaulia en tosin oli ikinä kuullut tehtävän.

Myös parikaapelilla toteutettuja tukiasemarunkoja on aikaisemmin, pää asiassa ennen 4G aikaa käytettyihan yleisesti mutta niissä on ADSL sijaan käytetty jotain SDSL toteutusta siirtäen joko ethernet tai E1 yhteyttä. Osaan tukiasemista oli saatavilla ihan transmission (siirtoyhteys) kortteja joissa oli joko kupari modeemi tai radiolinkkiyksikkö tai vaihtoehtoisesti tuo voidaan toteuttaa ulkoisella laitteella. Näitäkin on ketjutettu.

Joo ei ole itelle tullut vastaan yhtäkään tukaria Suomessa että olisi 4G:llä toteutettu siirtoyhteys. Radiolinkeillä (Nokian Power/Flexi-hopper, IP10. Ericsson Minilink) on tehty ikuisuus yhteyksiä. Ethernettiä en myöskään ole ikinä "nähnyt". Vaan laitetilaan on aina tullut SDSL/E1/kuitu/linkki/tms. Siitä sitten eteenpäin et/E1/kuitu.
 
Joo ei ole itelle tullut vastaan yhtäkään tukaria Suomessa että olisi 4G:llä toteutettu siirtoyhteys. Radiolinkeillä (Nokian Power/Flexi-hopper, IP10. Ericsson Minilink) on tehty ikuisuus yhteyksiä. Ethernettiä en myöskään ole ikinä "nähnyt". Vaan laitetilaan on aina tullut SDSL/E1/kuitu/linkki/tms. Siitä sitten eteenpäin et/E1/kuitu.
Niin no siis ethernetillä tarkoitin juurikin kuitua/RJ45 CAT yhteyttä fyysisenä tienä käyttäen. Laitetilan sisäisenä vetona ei ole juuri käytännön eroa onko liitäntärajapinta sähköinen vai optinen jos matka tukiasemalta runko/siirtolaitteelle on kuitenkin lyhyt. Toki kuidussa voidaan siirtää myös esim ATM, SDH, SONET, OTN yms yms mutta kyllä se tukiaseman runko monasti on ethernettiä pohjimmiltaan.
 
Niin no siis ethernetillä tarkoitin juurikin kuitua/RJ45 CAT yhteyttä fyysisenä tienä käyttäen. Toki kuidussa voidaan siirtää myös esim ATM, SDH, SONET, OTN yms yms mutta kyllä se tukiaseman runko monasti on ethernettiä pohjimmiltaan.

Mjoo. Vähän huonosti ilmaisin itteni. Ethernetillä tarkoitin että laitetilaan ei tule RJ45, ainakaan ilman että se olisi jossain muutettu esim. kuitu/RJ45 jne. Mutta tajusit varmaan pointin.
 
Kyllä sitä 5G:tä varten tuodaan 10G runkoa tuodaan tukareille.
 
Ehkä myös Oulussa. Ainakin yhdessä tukiasemassa näytti hyvin samanlaiselta kuin se Lahden 8x8 Nokia radio. Pitää käydä joku päivä varmistamassa valoisaan aikaan. Kyseessä siin Elisan tukiasema 441, joka on Oulun keskustassa.
Noniin nyt on Oulun keskustasta bongattu pari Elisan 5G tukiasemaa. Molemmat toteutettu Nokian 8x8 MIMO tekniikalla. Puhelimella otetut kuvat, niin laatu ei mikään hyvä.

Tässä 8x8 radiot antennien päällä. Muut isot palikat perinteistä Nokian Flexi RFM:ää, millä toteutettu vanhemmat tekniikat:
Elisa 441.jpg

Tässä tukiasema 1349:
Elisa 1349.jpg


Tässä sijainnit kartalla:
Elisa 441, 1349.jpg
 
Ja se kuulemma vaatii vahvoja päivityksiä operaattoreiden siirtotieverkkoihin.

Esim. DNA päivitti runkoverkon Tbit/s aikaan ja esim. Suomicom myy jo yrityksille jopa 100/100Gbit/s.

DNA nostaa runkoverkon 5G-vauhtiin - Uusiteknologia.fi

DNA valmistautuu tulossa olevaan 5G-tekniikan datanopeuksiin ja kapasiteettiin. Siirtoverkon kriittiset runkolaitteet on jo vaihdettu, ja verkon nopeuksia on nostettu 400 Gbit/s:n monikertoihin aina 1,2 Tbit/s asti.

DNA:n 5G-verkon valmistelutyöt etenevät suunnitelmien mukaisesti, ja DNA taikoo tarjota kaupallisia 5G-palveluita heti kun se on toimilupien ja päätelaitteiden saatavuuden puolesta mahdollista.

Runkoverkon parannustyöt ovat osa DNA:n valmistautumista 5G-aikakauteen, mutta ne hyödyttävät yrityksen mukaan myös nykyisiä matkaviestin- ja kiinteän verkon asiakkaita.

Myös verkon arkkitehtuuria ja signalointia päivitetään, jotta valtakunnallisen runkoverkon ja sen osaverkkojen ohjelmoitavuus tehostuu ja niiden keskinäinen yhteentoimivuus tulee saumattomammaksi.

Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana DNA:n matkaviestinverkossa kulki dataa 20,85 gigatavua per liittymä, kun vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen vastaava lukema oli 14,97 gigatavua per liittymä.

”Datan käyttö kasvaa edelleen kovaa vauhtia kaikkialla Suomessa, joten vähimmäisnopeuksia on nostettu ja kapasiteettia lisätty kaikkialla.”, toteaa DNA:n siirtoverkkojohtaja Mikko Kannisto.
 
DNA aloittaa 5G-palveluiden myynnin joulukuussa – aluksi tarjolle vain Kiinteä 5G korvaamaan kotien kuituyhteyksiä

"DNA aloittaa 5G-palveluiden myynnin joulukuussa.

Kahdesta muusta Suomessa 5G-verkkonsa jo avanneesta operaattorista, Elisasta ja Teliasta, poiketen DNA:n 5G-palveluiden painopiste on 5G-puhelinten ja -reititinten sijaan aluksi kiinteiden yhteyksien korvaamisessa.

DNA on kertonut aloittavansa 5G-teknologiaan pohjautuvan Kiinteä 5G -palvelun myynnin joulukuussa. Se mahdollistaa nopean ja tasalaatuisen laajakaistayhteyden kotitalouksille, joihin ei esimerkiksi ole saatavissa kuituyhteyttä tai sen rakentaminen on kallista.

DNA:n Kiinteä 5G -palvelu on ensivaiheessa saatavilla valikoiduilla pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun pientaloalueilla, mutta saatavuus laajenee DNA:n 5G-verkon rakentamisen myötä ensi vuoden alkupuolella muihin suurempiin kaupunkeihin. DNA on testannut kiinteää 5G:tä jo Vantaalla ja Hyvinkäällä, ja nyt testaamisesta edetään kaupalliseen tarjontaan.

”Kiinteä 5G on erittäin kiinnostava palvelu, sillä se tulee antamaan avun monen kodin ja yrityksen riittämättömästä tiedonsiirtoyhteydestä johtuviin pulmiin. Palvelun saatavuudesta on jo tullut paljon kyselyitä. Olen todella iloinen, että voimme nyt kertoa palvelun myynnin alkamisesta joulukuussa”, toteaa DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

”Samanaikaisesti valmistaudumme myös muiden 5G-palveluiden myynnin aloitukseen. Tällä hetkellä esimerkiksi 5G-puhelinten valikoima on kuitenkin vielä erittäin suppea ja laitteiden suorituskyky on puutteellinen. Tuomme 5G-liittymät ja -puhelimet myyntiin vasta kun 5G-verkon peitto laajenee aidosti asiakkaita palvelevaksi ja 5G-puhelimista tulee teknologisesti kehittyneempiä malleja tarjolle”, Väisänen jatkaa.

Kotitalouksille tarjottavaa Kiinteä 5G:tä vastaava palvelu tulee tarjolle myös DNA:n yritysasiakkaille laajentamaan toimipisteyhteyksien saatavuutta.

DNA:n mukaan se tulee laajentamaan 5G-verkkoaan ripeästi uusille alueille, sillä matkaviestinverkkoa on valmisteltu jo pitkään kohti 5G-aikakautta. DNA:n verkkoon on tuotu 5G-kyvykästä teknologiaa, ja verkon kapasiteettia on kasvatettu uusia vaatimuksia vastaavaksi. DNA:n ensimmäiset 5G-pilottiverkot ovat käytössä Helsingin, Hyvinkään ja Porin keskusta-alueilla sekä vantaalaisella pientaloalueella Kiinteä 5G -palvelun testausta varten.

5G-investointien rinnalla DNA tehostaa ja laajentaa myös 4G-verkkoaan jatkuvasti. DNA:n näkemyksen mukaan 4G pysyy 5G:n tulosta huolimatta vielä pitkään matkaviestinverkkojen pääasiallisena teknologiana ja asiakkaiden eniten käyttämänä verkkona."
 
Mielenkiinnolla odotan millaiseksi nopeusluokat ja vaihteluvälit muodostuu kiinteässä 5G -yhteydessä. Viestintävirasto on kyllä käsittääkseni ollut aika tiukka noiden kanssa mitä tulee kiinteiden yhteyksien vaihteluväleihin ja nopeuksiin. Toivottavasti nyt on kaikilla tolkku mukana hommassa.

Vai keksitäänköhän tälle joku kiinteää vastsaavaa termi jos/kun ei täytä kiinteän vaatimuksia...
 
Mielenkiinnolla odotan millaiseksi nopeusluokat ja vaihteluvälit muodostuu kiinteässä 5G -yhteydessä. Viestintävirasto on kyllä käsittääkseni ollut aika tiukka noiden kanssa mitä tulee kiinteiden yhteyksien vaihteluväleihin ja nopeuksiin. Toivottavasti nyt on kaikilla tolkku mukana hommassa.

Vai keksitäänköhän tälle joku kiinteää vastsaavaa termi jos/kun ei täytä kiinteän vaatimuksia...


Ei ainakaan Elisan ilmoittama vaihteluväli anna ymmärtää että kiinteissäkään yhteyksissä olisi kauhean tiukka haarukka.. tässä esimerkki Elisan 250/50 kuituliittymästä:

Yhteysnopeuden vaihteluvälit (Mbit/s): Lataus 250M 175-250, normaalinopeus 225M ja Lähetys 50M 35-50 normaalinopeus 45M

Eli "maltillinen" 30% heitto kiinteän yhteyden nopeudessa on hyväksyttävän rajoissa (1Gbps jopa 50% 500-1000). Toki verrattuna mitä se mobiilissa tällä hetkellä pahimmillaan on, niin eihän 30% ole sikäli mitään.
 
Joopa joo taas. Kiinteä ja 5g. Ei mahdu samaan lauseeseenkaan. Paitsi tämän Väisäsen mukaan, jonka propagadapläjäyksiä onkin ihmetelty jo kuukausia, ellei vuosia.
 
Joopa joo taas. Kiinteä ja 5g. Ei mahdu samaan lauseeseenkaan. Paitsi tämän Väisäsen mukaan, jonka propagadapläjäyksiä onkin ihmetelty jo kuukausia, ellei vuosia.
Onko käytännön kokemuksia asiasta, 5G osalta?

Kyllähän noihin taattuihin nopeuksiin teoriassa päästään, kun tiedetään, kuinka paljon asiakkaita on ja viipaloidaan tietty kapa per asiakas aina käyttöön.

Kysymysmerkki on, miten dynaamisesti tuo toimii, ja mitä kun puhelinliittymiä tulee, pääseekö niillä koskaan maksimiin?
 
Ei ainakaan Elisan ilmoittama vaihteluväli anna ymmärtää että kiinteissäkään yhteyksissä olisi kauhean tiukka haarukka.. tässä esimerkki Elisan 250/50 kuituliittymästä:

Yhteysnopeuden vaihteluvälit (Mbit/s): Lataus 250M 175-250, normaalinopeus 225M ja Lähetys 50M 35-50 normaalinopeus 45M

Eli "maltillinen" 30% heitto kiinteän yhteyden nopeudessa on hyväksyttävän rajoissa (1Gbps jopa 50% 500-1000). Toki verrattuna mitä se mobiilissa tällä hetkellä pahimmillaan on, niin eihän 30% ole sikäli mitään.

Kiinteisiin liittymiin noita vaihteluvälejä on ehkä tarpeen ilmoittaa DSL yhteyksillä, jossa se toteutuva yhteys voi jonkun huonon johdonpätkän takia jäädä heikommaksi, sekä kaapelimodeemilla, jossa se paikallinen ruuhka voi jossainmäärin näkyä siinä yhteydessä.

Käytännössä vaan ne kiinteät yhteydet ovat yleensä vakaasti samalla nopeudella, eikä ole lähelläkään noita ilmoitettuja raja-arvoja, kun taas mobiiliyhteydet ovat huonolla tuurilla kymmenesosa luvatusta minimistä, ja nopeudet pomppii aina edestakaisin.
 
Mielenkiinnolla odotan millaiseksi nopeusluokat ja vaihteluvälit muodostuu kiinteässä 5G -yhteydessä. Viestintävirasto on kyllä käsittääkseni ollut aika tiukka noiden kanssa mitä tulee kiinteiden yhteyksien vaihteluväleihin ja nopeuksiin. Toivottavasti nyt on kaikilla tolkku mukana hommassa.

Vai keksitäänköhän tälle joku kiinteää vastsaavaa termi jos/kun ei täytä kiinteän vaatimuksia...

Itseäni ei 5G:ssä nuo teoreettiset huiput, tuleeko jossain 2 vai 3 gigaa niinkään kiinnosta kuin kuriositeettina. Olisi sen sijaan kiva saada mobiililiittymä, joka on kohtuuhintainen ja jolle luvataan 5-300Mbps vaihteluvälin sijaan vaikka se 100-300Mbps. Tuollaista olisi jo ihan erilaista käyttää sellaisena kodin perusliittymänä. Jos alkaa laskea selvästi alle sadan, niin voisi saman tien ottaa luuria käteen ja purkaa päivän turhutumat ja haukkua jonkun viattoman operaattorin aspan tuhannen paskaksi. No, ei nyt sentään, mutta kuitenkin operaattoreilla olisi insentiivi oikeasti korjatakin noita ruuhkista johtuvia pullonkauloja. Nyt voidaan kohautella olkapäitä jollekin nykyaikaan säälittäville nopeuksille ja vedota tuohon jonnekin vuosituhannen alkupuolen haamuksi jääneeseen vaihteluvälin alarajaan.

Itsekin tullut viriteltyä eri operattoreilla, modeemeilla ja antenneilla sitä sun tätä. Kuitenkin tuo hyvinkin viritetty mobiililiittymä saattaa mikä tahansa kaunis päivä muuttua yhtäkkiä aivan paskaksi, kun tukari päättää ruveta ehkä potkimaan pois tai sitten johonkin lähelle nousee uusi uljas tukari, joka kuitenkin vain huonontaa asioita jne. Ja näille ei sitten välttämättä enää mahda mitään, ellei aloita alusta taas kaikkea virittelyä, kun aika iso osa huonon yhteyden syistä jää kuitenkin kuluttajalta piiloon. Ja juuri tuon vaihteluvälin takia sitten operaattori voi kiinnostua tai olla kiinnostumatta juuri sinun paskasta yhteydestäsi.
 
Jossa:
Kiinteä 5G eli Fixed Wireless Access mahdollistaa huippunopeat ja pienviiveiset tiedonsiirtoyhteydet moneen sellaiseen kotiin ja kiinteistöön, jonne ei saa valokuitua, sen rakentaminen on kallista tai pihaa ei haluta kaivaa auki.
ja kuvatekstissä:
Ulkomokkulan asennusta DNA:n kiinteän 5G:n pilotissa.
Eli tuote nimeltä "Kiinteä 5G" on sinne, missä ei tee mieli vetää kaapelia ihan rakennukseen asti. Tulee mieleen Michelangelon "Aatamin luominen". Siinäkin sormia erottaa ilma.


Joopa joo taas. Kiinteä ja 5g. Ei mahdu samaan lauseeseenkaan. Paitsi tämän Väisäsen mukaan, jonka propagadapläjäyksiä onkin ihmetelty jo kuukausia, ellei vuosia.
Kai luonnehdinta "kiinteä" on markkinoinnissa "oikeutettu", kun asiakas (mokkula) on pultattu kiinni seinään, vaikka sana kiinteä tähän asti tarkoittikin verkotuksessa kaapelointia?
 
En välttämättä nostaisi haloota ennen kuin ruvetaan puhumaan langattomasta langallisesta.

Hetkinen, hetkinen! :rofl:

Juurikin viime viikolla asentelin kokeeksi Mikrotikin Wireless Wiren (802.11ad) talon ja varaston väliin kun huomasin että 4G toimii taloyhtiön varastosta paljon ripeämmin kuin antenneilla talosta tai sen katolta. Ei oikein muita vaihtoehtoja ollut kun on asfaltoitu parkkis välissä.

60 GHz taajuuksilla bitti liikkuu 25 metriä, olisin ottanut 5GHz backupilla olevan laitteen mielummin mutta hinta pumpsahtaa. Hyvin on pitänyt 2.3 Gbps linkin pystyssä isommassakin sateessa, saas nähdä miten lumisateella. Asennusta pitää fiksata etteivät hautaudu lumeen.
 
Viimeksi muokattu:
Jos nyt oikein radiotaajuusmääräyksiä selasin niin kiinteät ulkoasennukset eivät ole sallittuja. Tosin tuon määritelmä puuttui.

Kas, näkyy olevan 802.11ad WiFin asennukseen olevan Byroslaviassa joku lupaprosessi:

Taajuusalue 57,2 – 58,2 GHz on tarkoitettu lyhyiden, noin 500 metrin pituisten radiolinkkiyhteyksien rakentamiseen. Tähän tarkoitukseen 58 GHz:n taajuusalue on erityisominaisuuksiltaan sopiva: ilmakehän happi vaimentaa n. 60 GHz:n taajuuksilla tehokkaasti radiosignaalin etenemistä ja samalla mahdollistaa saman taajuuden tiheän uudelleen käytön.

Signaalin poikkeuksellisen vaimenemisen vuoksi taajuusalueen radiolinkeille ei tehdä jännekohtaista taajuussuunnittelua. Tästä huolimatta jokaiselle radiolinkkilähettimelle tulee hakea lupa Traficomista.

58 GHz:n taajuusalueen erikoisominaisuuksien vuoksi lupaa ei sidota tiettyyn maantieteelliseen paikkaan, vaan luvan saaneen laitteen voi ottaa käyttöön missä tahansa Suomessa. Luvan haltija on erillisestä pyynnöstä velvollinen toimittamaan ajantasaiset tiedot linkkiasemien teknisistä tiedoista ja sijainnista.

- Radiolinkkiluvan hakuohjeet ja tekniset vaatimukset

Mistä löysit tuon kiinteää ulkoasennusta koskevan määrittelyn? Jos näin, niin pitänee jättää roikkumaan piuhasta niin ei ole kiinteä, vaan joustava asennus.

Mutta jotta ei liian kauaksi jouduttaisi 5G aiheesta, niin huomasin tuossa etsiessäni että tuossa mutenkin vähän erikoisessa HTC:n 5G Hub -laitteessa on 60GHz:n 802.11ad verkko, eli se kyllä paikkaa ethernetin puutetta oman lyhyen kokemuksen mukaan. Pitää sitten muistaa vain hakea tähän asianmukaiset luvat, ainakin jos sen meinaa kaksipuoleisella teipillä kiinnittää johonkin ;)
 
Viimeksi muokattu:
Eipä taida traficom huomata tuota millään, jos ei varta vasten lähde luoksesi pörräämään...
 
Niin, en tiedä onko jotain kallista tarkastusmaksua tms. tai sakkoa, kuten on jos menee käyttämään mp-verkon aktiivitoistimia ja aiheuttaa ongelmia. No toisaalta tuo linkki ei ole oikein voinut kuin hypoteettisen ongelman luoda.

Hyvinkäällä 5G saiteissa DNA käyttää 74GHz taajuutta osassa saittien siirtoteistä RF-linkkinä.
 
Factory reset kynnys varmaan aika matala.
Kokeiltu useampi kikka, ei vaikutusta. Saatiin raportteja Saksasta, että siellä on laitetta myyty ilman oikeaa 5G-tukea ja se tulee vasta ohjelmistopäivityksen myötä sittte
joskus.

Aivan hemmetin noloa myydä 5G-laitetta ilman 5G:tä.
 
Kokeiltu useampi kikka, ei vaikutusta. Saatiin raportteja Saksasta, että siellä on laitetta myyty ilman oikeaa 5G-tukea ja se tulee vasta ohjelmistopäivityksen myötä sittte
joskus.

Aivan hemmetin noloa myydä 5G-laitetta ilman 5G:tä.
Sanotaan se nyt ääneen, Elisalla aina kiire olla kaikessa ensimmäinen. Tuliko moka ja puutteellisesti testattua heidän puolelta?
 
Mikä muuten on konsensus tuon Huawei 5G CPE Pro -laitteen Stand Alone kyvykkyydestä?

Huihai itse mainosti Balong 5000 piirisarjaansa julkaisun yhteydessä NSA/SA kyvykkäänä, ja tuotetiedoissa listataan "WAN 3GPP Release 15":hen ilman sen kummemmin. Laite on väistämättäkin keskeneräisen speksin aikana kehitetty ja lienee vähän auki tuo miten toimii SA:na. Parhaimmillaankin siis ensimmäisen sukupolven toteutus, joka ehkä toimii SA:na vain Huawein tukiasemissa?

Nokian vastava Fastmile purkki taas listataan Telian tuotesivuilla ainoastaan NSA:ksi Qualcommin SDX50 piirillä.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, en tiedä onko jotain kallista tarkastusmaksua tms. tai sakkoa, kuten on jos menee käyttämään mp-verkon aktiivitoistimia ja aiheuttaa ongelmia. No toisaalta tuo linkki ei ole oikein voinut kuin hypoteettisen ongelman luoda.

Hyvinkäällä 5G saiteissa DNA käyttää 74GHz taajuutta osassa saittien siirtoteistä RF-linkkinä.

Tässähän on se, että ainoastaan operaattorit saavat lupia noihin ja muilla ei ole käytännössä asiaa käyttää noita luvanvaraisia juttuja. Jos Traficom rupeaa tutkimaan, niin eiköhän he hae laitteet pois ja todennäköisesti sakko jälkikäteen.
 
Tässähän on se, että ainoastaan operaattorit saavat lupia noihin ja muilla ei ole käytännössä asiaa käyttää noita luvanvaraisia juttuja. Jos Traficom rupeaa tutkimaan, niin eiköhän he hae laitteet pois ja todennäköisesti sakko jälkikäteen.

Varmaan voisi ollakin jos jotain jytkyjä radioita ajaisi noilla taajuuksilla. Nyt kuitenkin kyseessä kuluttajatason laitteet, joita saa kaupan hyllyltä ilman lupavaatimuksia tai byrokratiaa. Lähetystehot siis aika mitättömät. Kilometrejä yltävä PtP yhteys on kuitenkin aika eri juttu kuin pari marketin mokkulaa pihapiirissä.

Kaiken kaikkiaan rinnastaisin tämän 2.4 GHzn ja 5 GHz:n WLANiin (sitähän se onkin!), koska onhan niissäkin rajat lähetystehoille, jne - vaikka taajuuskaista vapaassa käytössä onkin. Tässä jotain EUn alueen määritelmiä 60 GHz:n käytöstä: Multiple-Gigabit/s radio equipment operating in the 60 GHz band

Osa 5 GHz WiFi-vermeistä muuten venyy jo nyt 6 GHz:n alueelle, joka on toistaiseksi luvanvarainen Euroopassakin. Näkisin tämän taajuuden käytön isompana (joskaan en asioiden tilan tähden isona) syntinä kuin paperilla laittoman kiinteän PtP 60 GHz linkkiasennuksen. Näkisin todennäköisempänä että poliisi tulisi koputtelemaan tutkanhäirinnästä, tsjp. verrattuna siihen että Traficomin tarkastajat kiertäisivät lähiöitä etsimässä kiinteitä (vs. "ei kiinteitä") 802.11ad WiFi asennuksia.

Mutta tosiaan, tämä liittyy 5G:hen sen verran, että 802.11ad (ja uudempi 802.11ay) voi tarjota joustavan tavan asentaa modeemi parhaaseen paikkaan ja tuoda sieltä nopealla langattomalla linkillä perille. Piuha olisi parempi, mutta tilanne on sama kuin 4/5G FWA:n kanssa: Mielummin ottaisin kuidun kotiin, vaan kun en sitä järkevästi saa niin olen valmis kompromisseihin.
 
Viimeksi muokattu:
Sanotaan se nyt ääneen, Elisalla aina kiire olla kaikessa ensimmäinen. Tuliko moka ja puutteellisesti testattua heidän puolelta?
Taisit olla oikeassa, jos Elisan aspan löydökseen on uskominen:



Mitä amatöörimäistä sähellystä!
 
Nyt firman kyvykkyys punnitaan miten se hanskaa tilanteen. Kello käyntiin miten kauan puuttuvan päivityksen saaminen jakeluun kestää.
Enemmän ihmetyttää, miten eivät ole testeissä huomanneet tuota. No, ehkä labrassa toiset laitteet kuin mitä kuluttajille myydään - soppa on valmis.
 
Tässähän on se, että ainoastaan operaattorit saavat lupia noihin ja muilla ei ole käytännössä asiaa käyttää noita luvanvaraisia juttuja. Jos Traficom rupeaa tutkimaan, niin eiköhän he hae laitteet pois ja todennäköisesti sakko jälkikäteen.
Periaatteessa kuka vaan voi olla operaattori ja hakea lupaa radiolinkille. Hinta oli jotain satasen luokkaa vuodessa per lupa, jos en aivan väärin muista.
 
Elisan Itä-Vantaan verkkoon on näemmä ilmestynyt kaksi B28 taajuutta tukevaa 4G tukaria.

upload_2019-10-23_13-26-41.png


Jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin Simonkylässä ja Hiekkaharjussa on pian 5G peittoa.
 
Nyt on hämärä keissi kyllä. Onkohan tuolle tuoreempaa päivitystä kuin tuo syyskuun 20. päivätty?
 
Nyt on hämärä keissi kyllä. Onkohan tuolle tuoreempaa päivitystä kuin tuo syyskuun 20. päivätty?
Ei ainakaan OTA:na löydy sen uudempia firmiksiä. Testataan vielä Samsung Smart Switchiä, mutta eipä kyllä Sammobilekaan listaa SM-G977B:lle NEE Nordics -firmiksiä.
 
Elisan Itä-Vantaan verkkoon on näemmä ilmestynyt kaksi B28 taajuutta tukevaa 4G tukaria.

upload_2019-10-23_13-26-41.png


Jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin Simonkylässä ja Hiekkaharjussa on pian 5G peittoa.

Kyllä vain, Elisa laittoi Sorakujalle 64x64 MassiveMIMO antennit ja Hiekkaharjun asemalle 8x8. Molemmat Huaweita tietysti. Nopeudet hurjia, B1 (SDL) + B3 + B7 4x4 tekniikalla ja lisäksi 2x2 B20. Alla nopeustestitulos 4CA:lla. Lisäksi löytyy vielä B28 10MHz, josta tulisi vielä lisää reilut 90 Mbit/s per sektori, joten ilmakapasiteettia on 4G-puolella about 1 Gbit/s per sektori. Sitten vielä lisäksi siihen 5G 3.5GHz 100MHz päälle, josta mahdollista saada speedtestillä yli 900 Mbit/s, joten kyllähän Vantaalla kelpaa olla Elisan asiakas kun kapasiteettia on verkoissa hurjasti ja tekniikka toimii hienosti :)

elisa-4g-802.png


Elisa mobiiliverkon päivitysaikataulua:

elisa-paivitykset.png
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 278
Viestejä
4 507 715
Jäsenet
74 347
Uusin jäsen
Si-Pe

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom