2000-luku. Vuosikymmen kun kaikki muuttui

[Hyrava]

Etkö huomaa peleissäkään jos FPS on yli 24?

Mä en ole mikään nuori poika enää, mutta todellakin huomaan tällaiset erot.

Katsoin tässä eilen Pawn Stars -sarjan jaksoa, 24 FPS, ja kävi niin paljon vituttamaan sen katsominen että piti kaivaa Netistä ohjelma, joka frame-interpoloi tuon 60 FPS:ään! (SmoothVideo Project.)

24 FPS:ään liittyy perinneromantiikan ja taiteellisuuden lisäksi varmaan sellainenkin käytännön asia, että filmistä luopumisesta huolimatta infra/tuotantoketju voi olla jossain määrin suunniteltu edelleen pääasiassa tuolle frameratelle. Tekosyy varmaan pitkälti, mutta anyway.

En tiedä pelatessa, pelikone on telkkarissa kiinni ja se suoltaa aika tasaista FullHD/50Hz telkulle enkä millään ole mittaillut onko todellinen FPS jotain muuta. Itse tosin en mitään First-person -pelejä juurikaan pelaile joten päivitystaajuudella ei niin olekaan väliä.

 

[emagdnim]

Katsoin tässä eilen Pawn Stars -sarjan jaksoa, 24 FPS, ja kävi niin paljon vituttamaan sen katsominen että piti kaivaa Netistä ohjelma, joka frame-interpoloi tuon 60 FPS:ään! (SmoothVideo Project.)

Jonka jälkee se näyttää joltain halvalta saippuasarjalta. Pelit on oma juttunsa. e: iha hirveennäköistä noi telkkujen "smoothit". Heti pistää silmään.

 

[Erkki_erikeepperi]

Jonka jälkee se näyttää joltain halvalta saippuasarjalta. Pelit on oma juttunsa. e: iha hirveennäköistä noi telkkujen "smoothit". Heti pistää silmään.

Mutta sehän ON halpa saippuasarja.

Mun mielestä tosi-TV:hen, kuten myös uutis- ja ajankohtaisohjelmiin, urheiluun ja niin edelleen sopii tietenkin korkea ruudunpäivitys. Ei niiden tarvitse teeskennellä olevansa jotain tekotaiteellista paskaa vaan voivat olla ihan rehellisesti sitä mitä ovat, ilman mitään "sinemaattista efektiä". Tuotannon ei tarvitse ottaa näissä mitään "roolia" vaan tuotanto yksinkertaisesti dokumentoi mitä kameran edessä tapahtuu. No, tosi-TV on usein käsikirjoitettua, mutta se on besides the point. Se on joka tapauksessa olevinaan elävää elämää.

Sitten jos on jostain konserteista tai vaikka euroviisuista kysymys, on se enemmän jo makuasia, mutta kyllähän nämäkin pääasiassa 50/60 fps tuotetaan (interlaced).

 

[emagdnim]

Mun mielestä tosi-TV:hen, kuten myös uutis- ja ajankohtaisohjelmiin, urheiluun

Näihin sopii joo, oikee nopee ruudunpäivitys. Noi televisioiden "smoothit" näyttää iha hirveen epäluonnolliselta oksennukselta.

 

[Erkki_erikeepperi]

Näihin sopii joo, oikee nopee ruudunpäivitys. Noi televisioiden "smoothit" näyttää iha hirveen epäluonnolliselta oksennukselta.

Poikkeustapauksissa voi tosiaan lähdemateriaali olla niin häiritsevän tökkivää että silloin smoothiet voi auttaa..

Mutta 2000-luvusta ja TV-tekniikasta puheenollen. Mua aina häiritsi miten laajakuva-televisioiden ja TV-lähetysten välillä vallitsi sellainen epäsuhta että suuri osa lähetyksistä oli edelleen perinteistä 4:3 vaikka laajakuvatelkkarit oli jo yleisiä. No, siitä sitten seurasi se, että ihmiset venytti sen 4:3 -kuvan siihen koko ruudulle, etenkin kun kaikissa lähetyksissä ei ollut sitä "bittiä" mukana joka olisi käskyttänyt TV:tä näyttämään sen oikein 4:3 -formaatissa.

Eli hyvin yleisesti katsottiin TV:stä venytettyä kuvaa. TV-esiintyjät näyttivät läskimmiltä kuin olivatkaan ja antoivat siis vääränlaista esimerkkiä ihmisille. Sattumoisin läski-epidemia alkoi kiihtyä juuri noihin aikoihin...

 

[Rotukarja]

Sitten jos on jostain konserteista tai vaikka euroviisuista kysymys, on se enemmän jo makuasia, mutta kyllähän nämäkin pääasiassa 50/60 fps tuotetaan (interlaced).

Itseasiassa tänä päivänä lähtökohtaisesti kaikki tuotannot kuvataan progressiivisella. Lomitettu kuva on poistunut sitä mukaa, kun kamerajärjestelmiä on uusittu.
FullHD alkaa myös poistumaan tuotantokameramaailmasta nyt päivitysten yhteydessä 4K maailmaan. Toki FullHD on edelleen pätevä moneen tuotantoon.

Täältä löytyy NEPin kaikki ulkotuotantoautot jos kiinnostaa katsella mitä tuollaiset puoliperät oikein on syönny: NEP OB trucks Ylellä on pari HD-kärryä myös.

 

[jak_pdgm]

Internetin sisältöön liittyen blokkasin jokin aika sitten techbbs:n, uutiset, redditin, stack overflown ym. foorumit enkä enää keksinyt mitään selattavaa. Aika vähän on loppupelissä sisältöä mikä itseäni kiinnostaisi kun en somea js youtubeakaan juuri käytä ja foorumeitakin vain silloin kun jokin aihe erityisesti kiinnostaa, mutta se on vain positiivista. Ehkä seuraavaksi netti kokonaan kiinni vaikks kuukaudeksi, netflixiä, podcasteja, ym. ei lasketa

 

[Erkki_erikeepperi]

Itseasiassa tänä päivänä lähtökohtaisesti kaikki tuotannot kuvataan progressiivisella. Lomitettu kuva on poistunut sitä mukaa, kun kamerajärjestelmiä on uusittu.
FullHD alkaa myös poistumaan tuotantokameramaailmasta nyt päivitysten yhteydessä 4K maailmaan. Toki FullHD on edelleen pätevä moneen tuotantoon.

Täältä löytyy NEPin kaikki ulkotuotantoautot jos kiinnostaa katsella mitä tuollaiset puoliperät oikein on syönny: NEP OB trucks Ylellä on pari HD-kärryä myös.

No joo, mutta lähetysformaatti on 1080/50i (tai 720/50p). Sillä ei ole ihan hirveästi merkitystä vaikka ohjelmat kuvattaisiin 8K/120p. (Ja ehkä jotain urheilujuttuja kuvataankin hidastuksia varten, who knows. Ainakin voisi olla syytä, nyt kun lätkääkin katselee ja tiukkoja tilanteita tulee maalin lähellä. Tuossa asiayhteydessä 3D:stäkin olisi ihan käytännön hyötyä ainakin tuomareille..)

 

[3dfx]

Internetin sisältöön liittyen blokkasin jokin aika sitten techbbs:n, uutiset, redditin, stack overflown ym. foorumit enkä enää keksinyt mitään selattavaa. Aika vähän on loppupelissä sisältöä mikä itseäni kiinnostaisi kun en somea js youtubeakaan juuri käytä ja foorumeitakin vain silloin kun jokin aihe erityisesti kiinnostaa, mutta se on vain positiivista. Ehkä seuraavaksi netti kokonaan kiinni vaikks kuukaudeksi, netflixiä, podcasteja, ym. ei lasketa

Ehkä nekin kannattaa pistää kiinni. Näin topicin ajan henkeen aatellen, telkkari on kyllä ihan älyttömän passivoiva kapistus oli se sitten TV1 tai netflix. Aika vähän loppuviimeksi mitään kiinnostavaa saati hyödyllistä sillekkään puolelle enää tuotetaan. Toki kohtuukäytössä niinkun kaikki muukin OK, se vaan on ollu jo ennen internettejäkin monelta hukassa.

 

[David ":DA" Imodium]

Yle Areenasta löytyy vielä mielenkiintoista sisältöä ja tv:stäkin vanhoja uunoja katsoo ihan mielellään. Mutta pitää olla tosi vanhoja uunoja.

 

[Erkki_erikeepperi]

Ehkä nekin kannattaa pistää kiinni. Näin topicin ajan henkeen aatellen, telkkari on kyllä ihan älyttömän passivoiva kapistus oli se sitten TV1 tai netflix. Aika vähän loppuviimeksi mitään kiinnostavaa saati hyödyllistä sillekkään puolelle enää tuotetaan. Toki kohtuukäytössä niinkun kaikki muukin OK, se vaan on ollu jo ennen internettejäkin monelta hukassa.

Mulla ei kyllä kärsivällisyys juuri riitä sarjojen/leffojen passiiviseen katseluun, ja tämä liittyy hyvin ketjuun sillä käytännössä lopetin television katselun jo noin vuosituhannen vaihteessa!

Tottakai joskus on tullut valittuja leffoja ja sarjoja katseltua, mutta ei perinteisestä televisiosta, ja muutenkin kyllä se aika pientä on ollut ja yhä vähenemään päin. Lähinnä "hyvässä seurassa" jaksaa joskus jotain leffaa katsoa eli jos on nainen kainalossa. Aikoinaan on joutunut jopa Salkkareita pari jaksoa katsomaan tällaisessa tilanteessa... Kaikkeen sitä mies taipuu kun on pakko!

Maksullista Netflix- tai vastaavaa tilausta mulla ei ole ikinä ollut. Pari kertaa olen jotain ilmaisia kokeilukuukausia hyödyntänyt, mutta silloinkaan en välttämättä ole katsonut paljon mitään.

Jääkiekko on poikkeus sääntöön, mutta sitä en koe kovin "passiiviseksi katsomiseksi" sikäli, että aika tunteella siinä ollaan mukana sitten...

 

[3dfx]

Mulla ei kyllä kärsivällisyys juuri riitä sarjojen/leffojen passiiviseen katseluun, ja tämä liittyy hyvin ketjuun sillä käytännössä lopetin television katselun jo noin vuosituhannen vaihteessa!

Tottakai joskus on tullut valittuja leffoja ja sarjoja katseltua, mutta ei perinteisestä televisiosta, ja muutenkin kyllä se aika pientä on ollut ja yhä vähenemään päin. Lähinnä "hyvässä seurassa" jaksaa joskus jotain leffaa katsoa eli jos on nainen kainalossa. Aikoinaan on joutunut jopa Salkkareita pari jaksoa katsomaan tällaisessa tilanteessa... Kaikkeen sitä mies taipuu kun on pakko!

Maksullista Netflix- tai vastaavaa tilausta mulla ei ole ikinä ollut. Pari kertaa olen jotain ilmaisia kokeilukuukausia hyödyntänyt, mutta silloinkaan en välttämättä ole katsonut paljon mitään.

Jääkiekko on poikkeus sääntöön, mutta sitä en koe kovin "passiiviseksi katsomiseksi" sikäli, että aika tunteella siinä ollaan mukana sitten...

Monella vaan tuntu jo 2000- luvun alussa telkkari luukuttavan koko illan kunnes testikuva tai "uutisikkuna" tämän huvin pysäytti, ja aamulla taas heti telkkari päälle kun herää. Ajatustakaan ei uhrattu sille että jotain muutakin vois tehä kuin toljottaa jotain turhaa karpoa ja vouhottaa siitä seuraavana päivänä tai rytmittää päivänsä kauniiden ja rohkeiden ja tv-uutisten mukaiseksi.

Mun kummitäti oli kohtuukäyttäjä ja laitto telkkarin kiinni kun ohjelma loppu. Tätähän pidettiin ihan outona toimintana.

 

[David ":DA" Imodium]

Monella vaan tuntu jo 2000- luvun alussa telkkari luukuttavan koko illan kunnes testikuva tai "uutisikkuna" tämän huvin pysäytti, ja aamulla taas heti telkkari päälle kun herää. Ajatustakaan ei uhrattu sille että jotain muutakin vois tehä kuin toljottaa jotain turhaa karpoa ja vouhottaa siitä seuraavana päivänä tai rytmittää päivänsä kauniiden ja rohkeiden ja tv-uutisten mukaiseksi.

Mun kummitäti oli kohtuukäyttäjä ja laitto telkkarin kiinni kun ohjelma loppu. Tätähän pidettiin ihan outona toimintana.

Mitä vaan voit televisiosta sanoa, mutta et Karpoa turhaksi. Hannulla oli selkärankaa yhden kylän verran ja kelaa sitä, silloin ei ollut streamillä edes kommenttiosiota.

 

[3dfx]

Mitä vaan voit televisiosta sanoa, mutta et Karpoa turhaksi. Hannulla oli selkärankaa yhden kylän verran ja kelaa sitä, silloin ei ollut streamillä edes kommenttiosiota.

Itte en muista kuin 90- luvun lopun ja 2000- luvun alun Karpoja. Normaali Karpo- kaava oli nostaa jonkun yksilön asia esiin kun oli nyt näin verottaja tai joku viranomainen päättänyt. Tän jälkeen pyytää jonkun tietyn henkilön asiaan viranomaiselta haastattelua, mitä tietenkään ei viranomainen voi telkkariin antaa kuin yleisellä tasolla, koska yksilön asiat eivät olleet julkisia => asioita pimitetään, viraomainen on syyllinen ja yksilö uhri (aina).

Se oli sitä sen ajan "kommenttikenttä huutelua" ja sosiaalipornoa. Äiti oli verotoimistossa töissä tollon kun Karpoa tuli telkkarista ja aina Karpon jälkeisenä päivänä, jos oli ollu joku verojuttu, ihmiset tuli vouhottamaan niitä asioita ja oletti tietysti että kaikki virkailijat olivat katsoneet Karpolla on asiaa. En nyt sano että olisi kaikki ollut tuota, mutta kyllä sellanen muistikuva jäi että aika olematonta oli Karpon anti loppuviimeksi ainakin viimeisinä aikoina kun tuota ohjelmaa tuli ja monet jutut rakennettiin tuolla samalla kaavalla ja tehtiin liukuhihnalta ulos, pelkästään tavoitteena mustamaalata millon mitäkin virkailijaa tai viranomaista. Koskaan ei kysytty "uhrilta" mitään sellaista että olisi joutunut kiusalliseen tilanteeseen.

Saattoi toki olla, että ohjelma formaatti oli jo tuolloin 2000- luvun alussa kovin vanhentunut.

 

[Erkki_erikeepperi]

Monella vaan tuntu jo 2000- luvun alussa telkkari luukuttavan koko illan kunnes testikuva tai "uutisikkuna" tämän huvin pysäytti, ja aamulla taas heti telkkari päälle kun herää. Ajatustakaan ei uhrattu sille että jotain muutakin vois tehä kuin toljottaa jotain turhaa karpoa ja vouhottaa siitä seuraavana päivänä tai rytmittää päivänsä kauniiden ja rohkeiden ja tv-uutisten mukaiseksi.

Mun kummitäti oli kohtuukäyttäjä ja laitto telkkarin kiinni kun ohjelma loppu. Tätähän pidettiin ihan outona toimintana.

Mulla se oli 00-luvulla usein sitä, että telkkari saattoi kyllä olla taustalla päällä, mutta en mä sitä "katsonut". Se vaan oli päällä, ja samalla tein sitten esim. tietokoneella jotain mielenkiintoisempaa.

Myöhemmin sitten jäi se taustalla päälläolokin pois.

 

[Bigfoot007]

Vuosituhat vaihtui sopivasti samaan aikaan, kun siirryin yläasteelle. Pääsin ensimmäistä kertaa perehtymään kunnolla ATK:n saloihin ja internetin ihmeelliseen maailmaan, johon jäi helposti myös koukkuun. Tekniikka kehittyi hurjaa vauhtia, ja samaan aikaan hinnat alkaen olivat kohtuullisia, jolloin lähes kuka tahansa pystyi pääsemään kiinni uuteen tekniikkaan. Ensimmäisillä kesätyörahoilla sain viimein ostettua persoonallisen tietokoneen herran vuonna 2003, jossa komponentit oli metsästetty pitkin kyliä, ja osa myös käytettynä. Geforce 3 TI pyöritti lähes mitä tahansa sen hetkistä videopeliä, kunnes Doom 3 nosti laitteistovaatimukset tähtitieteellisiksi. Internettiin ei ollut asiaa kuin yöaikaan, jolloin hinta oli kiinteä, ja laginen modeemi piti poissa reaalinaksujen ja ammuskelupelien servereiltä. Elämäni toiset ja kolmannet bannit tuli hankittua suomiservereiltä lagailun seurauksena mutta aivan ensimmäiset irtosivat lainakoneelta jo loppuvuodesta vuonna 2021, jolloin Blizzardin ylläpito ei katsonut hyvällä OsamaBinLaden johdannaisia nimimerkkejä
Vuosituhannen alussa Warez oli kova sana. Isoimmat latailut tehtiin tuttujen luona, jotka polttivat CD-rompuille kaikenlaista tavaraa kattaen Nintendo emulaattorit, uutuuslevyt kuin erilaiset modit ja undenground lyhytleffat. USB muistitikku oli toistaiseksi kallis kapistus, eikä joka koneesta löytynyt edes USB paikkoja, ja jos löytyi, näiden tiedonsiirtonopeus oli aivan säälittävä. VGA tasoista kuvaa ulostavia digikameroita löytyi koululta ja harrastuksista, mutta näihin ei saanut koskea kuin valvonnan alla, maksoivat mokomat tuhansia juuroja, kun samalla hinnalla sai perinteisen huippukameran ja repullisen laatuobjektiivejä. Nettisivuille sai laitettua valokuvia mutta suositeltava formaatti oli GIF ja pikselimäärä mahdollisimman pieneksi, jotta sen aikaiset nuhapumppumodeemit jaksoivat ladata aineiston edes minuuteissa. Tehtailin ahkerasti kotisivuja erilaisista aiheista, jotka pyörivät ilmaisilta hoistaussivustoilta, joita meni nurin säännöllisin väliajoin, tunnetuimpia hosteja olivat legendaariset Angelfire, Geocities ja Homestead.
90 luvun teknojumputukseen nähden uuden vuosituhannen musiikki oli huomattavasti monipuolisempaa ja kuulosti myös musiikilta eikä miltään piripää tiskijukan huumetripiltä. Elokuvatarjonta oli mielestäni geneerisempää ja tietokonefekteillä pilattua, vaikka muutamia kulttileffoja löytyi myös vuosituhannen alkupuolelta. Talouskasvu näkyi suomalaisten asenteissa, joka oli pahimmillaan hyvin ylimielistä ja pinnallista. Se vähäinen yhteisöllisyys jota suomalaisilla oli ollut jäljellä vielä edellisillä vuosikymmenillä vaihtui totaaliseen yksilöllisyyteen ja suoranaiseen huomionkipeyteen, joka konkretisoitui sitten kamalina tosi-TV sarjoina.

 

[Trespasser]

VGA tasoista kuvaa ulostavia digikameroita löytyi koululta ja harrastuksista, mutta näihin ei saanut koskea kuin valvonnan alla, maksoivat mokomat tuhansia juuroja, kun samalla hinnalla sai perinteisen huippukameran ja repullisen laatuobjektiivejä. Nettisivuille sai laitettua valokuvia mutta suositeltava formaatti oli GIF ja pikselimäärä mahdollisimman pieneksi, jotta sen aikaiset nuhapumppumodeemit jaksoivat ladata aineiston edes minuuteissa.

Tää ei kyllä vastaa ihan omaa kokemusta vuosituhannen alusta, etenkään vuoden 2003 jälkeen. DSL yhteysnopeudet oli noilla kohdin jo ihan "kohtalaiset" perinteisiin modeemeihin, +-1 vuoden sisään nopeus oli jo useamman megabitin. Digikameroissa oli jo useampia megapikseleitä, omassa vuoden 2002 kamerassa oli 4 megapikseliä (Canon PowerShot G3, toimii edelleen hyvin), eikä sen hinnalla olis saanut varmaan edes yhtä laatuobjektiivia. Vuonna 2003 oli jo saatavilla esim. Canonilta suosittu 6,3 megapikselin EOS 10D, eli mentiin kevyesti yli "Full HD" resojen kohtuulliseen hintaan. Tais jo vuonna 2000 julkaistu pokkari Canon Digital Ixus olla reilusti yli vga resojen (2.1MP) ja sen hinta julkaisussa oli 800 dollaria. Nettisivuilla JPG:t oli normia jo vuosien ajan + giffit animaatioille tai jos tarvittiin läpinäkyvyyttä (toki myös png, mut käyttööntulo ei ollut ihan yhtä kivuton). Irc-galleriakin avattiin jo vuonna 2000.

 

[Bigfoot007]

Tää ei kyllä vastaa ihan omaa kokemusta vuosituhannen alusta, etenkään vuoden 2003 jälkeen. DSL yhteysnopeudet oli noilla kohdin jo ihan "kohtalaiset" perinteisiin modeemeihin, +-1 vuoden sisään nopeus oli jo useamman megabitin. Digikameroissa oli jo useampia megapikseleitä, omassa vuoden 2002 kamerassa oli 4 megapikseliä (Canon PowerShot G3, toimii edelleen hyvin), eikä sen hinnalla olis saanut varmaan edes yhtä laatuobjektiivia. Vuonna 2003 oli jo saatavilla esim. Canonilta suosittu 6,3 megapikselin EOS 10D, eli mentiin kevyesti yli "Full HD" resojen kohtuulliseen hintaan. Tais jo vuonna 2000 julkaistu pokkari Canon Digital Ixus olla reilusti yli vga resojen (2.1MP) ja sen hinta julkaisussa oli 800 dollaria. Nettisivuilla JPG:t oli normia jo vuosien ajan + giffit animaatioille tai jos tarvittiin läpinäkyvyyttä (toki myös png, mut käyttööntulo ei ollut ihan yhtä kivuton). Irc-galleriakin avattiin jo vuonna 2000.

Vuosituhannen vaihteessa tarjolla oli joko hidas modeemi tai nopeampi ISDN yhteys. Tänne tuppukylään tuli ADSL yhteys tarjolle ehkä vuodesta 2002 lähtien, ja näiden kuukausimaksu oli aivan posketon, ja asennusjono oli vähintään 6 kuukautta. 128 kbps oli pohjanopeus, ja tavanomainen nopeus oli 256 kbps, joka on nykyaikana aivan järkyttävän hidas. Kuukausimaksu tavanomaiselle nopeudelle lähti noin 60 eurosta, johon päälle tuli modeemin vuokra, kiinteä asennus- ja käyttöönottomaksu, ja mahdolliset muutostyömaksut kupariverkkoon.

Digikameroihin pätee samat perusteet tekniikan nopean kehityksen suhteen. Koulut hankkivat ensimmäiset (kalliit) digikamerat 90-luvun lopulla, joissa tarkkuus oli VGA tasoa mutta hinta oli tähtieteellinen, ja näitä kameroita roikotettiin käytössä vähintään viiden vuoden ajan, jotta hankinta saatiin kuoletettua. Oma ensimmäinen digikamera tarjosi kahden megapikselin resoluution ja hyvin rajoittuneen videokuvauksen, hintaa oli noin 250 euroa ja vuosi oli 2005. Canon Powershot sarja taisi olla kyseessä. Nykyään millä tahansa keskihintaisella kännykällä saa parempia still kuvia, videokuvauksesta puhumattakaan.

Ps. IHQ-gallerian ensimmäiset kuvat skannattiin filmikuvista digitaalisiksi, digikameroiden tuotuksia sinne alkoi saapua suuremmassa määrin vasta parin vuoden kuluttua.

 

[Trespasser]

Vuosituhannen vaihteessa tarjolla oli joko hidas modeemi tai nopeampi ISDN yhteys. Tänne tuppukylään tuli ADSL yhteys tarjolle ehkä vuodesta 2002 lähtien, ja näiden kuukausimaksu oli aivan posketon, ja asennusjono oli vähintään 6 kuukautta. 128 kbps oli pohjanopeus, ja tavanomainen nopeus oli 256 kbps, joka on nykyaikana aivan järkyttävän hidas. Kuukausimaksu tavanomaiselle nopeudelle lähti noin 60 eurosta, johon päälle tuli modeemin vuokra, kiinteä asennus- ja käyttöönottomaksu, ja mahdolliset muutostyömaksut kupariverkkoon.

Digikameroihin pätee samat perusteet tekniikan nopean kehityksen suhteen. Koulut hankkivat ensimmäiset (kalliit) digikamerat 90-luvun lopulla, joissa tarkkuus oli VGA tasoa mutta hinta oli tähtieteellinen, ja näitä kameroita roikotettiin käytössä vähintään viiden vuoden ajan, jotta hankinta saatiin kuoletettua. Oma ensimmäinen digikamera tarjosi kahden megapikselin resoluution ja hyvin rajoittuneen videokuvauksen, hintaa oli noin 250 euroa ja vuosi oli 2005. Canon Powershot sarja taisi olla kyseessä. Nykyään millä tahansa keskihintaisella kännykällä saa parempia still kuvia, videokuvauksesta puhumattakaan.

Ps. IHQ-gallerian ensimmäiset kuvat skannattiin filmikuvista digitaalisiksi, digikameroiden tuotuksia sinne alkoi saapua suuremmassa määrin vasta parin vuoden kuluttua.

Kokemukset on näemmä aika erilaisia riippuen missä kohdin se aktiivisuus tekniikan osalta on alkanut ja missä päin maata asunut. Ikä vaikuttanee myös vähän kokemuksiin, itse olin tossa 2003 kohdin jo työelämässä. Voi olla yksi syy miksi sun kokemukset tuntuu itelle enemmän kuvauksena 90-luvun loppupuolen muutoksista.

Tosiasiassa 90-luvun lopussa oli jo parin megapikselin sensorilla olevia digikameroita suht kompaktissa koossa eikä hintakaan ollut tähtitieteellinen, toki "kallis" on suhteellista. Canonin Powershot S10 tuli myyntiin ysärin lopulla, hinta $700 ja se oli 2.1Mpix pokkari. Pari muutakin alle $1000 digikameraa saman tason resolla oli jo tarjolla kuluttajille. Digitaaliset videot kuvailin vielä 2000-2004 kohdin miniDV:lle, siirtyivät suht kätevästi tietokoneelle editoitavaksi. Ysärillä väsättiin koulussa aktiivisesti nettisivuja yhtenä kurssina ja tietokoneluokkiakin oli useampia joista löytyi kohtalaisen tuoretta rautaa sekä (aikaan nähden) nopea nettiyhteys. Eli melko isoja alueellisia eroja taitanut olla. Jossain on varmasti ne Sony Mavica -tyyppiset disketille tallentaneet vga-reson kamerat olleet käytössä pitkään (tosin niissäkin päästiin eroon VGA-resosta jo vuonna 1998).

Esim. Soneralla oli 2003 parimegaiset adsl:t ihan normimyynnissä. Turun YO-kylässä oli 10 Mbps (vai oliko tossa kohdin jo 100 megaiset yhteydet?), joita käytettiin ahkeraan kaverin kämpillä. ADSL2+ tulikin heti 2004. Oman ensimmäisen täysin itse maksamani ADSL-liittymän ostin markoilla. Avausmaksu 750 mk - oli puoleen hintaan. Normaali olis ollut 1500 mk ja mukaan kuului Nokian M1122 modeemi josta ei erikseen tarvinnut maksaa vuokraa.

Vähän sama homma irc-gallerian suhteen. Ilmeisen eri piirit olleet. Omassa tuttavapiirissä ei pahemmin skannailua harrastettu vaan digikameroilla mentiin, joskin kuvia ei nyt mitenkään ahkerasti edes otettu itsestä tai kavereista. Lähinnä kuvia napsittiin jos oli laneja tms. säätöjä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Kokemukset on näemmä aika erilaisia riippuen missä kohdin se aktiivisuus tekniikan osalta on alkanut ja missä päin maata asunut. Ikä vaikuttanee myös vähän kokemuksiin, itse olin tossa 2003 kohdin jo työelämässä. Voi olla yksi syy miksi sun kokemukset tuntuu itelle enemmän kuvauksena 90-luvun loppupuolen muutoksista.

Tosiasiassa 90-luvun lopussa oli jo parin megapikselin sensorilla olevia digikameroita suht kompaktissa koossa eikä hintakaan ollut tähtitieteellinen, toki "kallis" on suhteellista. Canonin Powershot S10 tuli myyntiin ysärin lopulla, hinta $700 ja se oli 2.1Mpix pokkari. Pari muutakin alle $1000 digikameraa saman tason resolla oli jo tarjolla kuluttajille. Digitaaliset videot kuvailin vielä 2000-2004 kohdin miniDV:lle, siirtyivät suht kätevästi tietokoneelle editoitavaksi. Ysärillä väsättiin koulussa aktiivisesti nettisivuja yhtenä kurssina ja tietokoneluokkiakin oli useampia joista löytyi kohtalaisen tuoretta rautaa sekä (aikaan nähden) nopea nettiyhteys. Eli melko isoja alueellisia eroja taitanut olla. Jossain on varmasti ne Sony Mavica -tyyppiset disketille tallentaneet vga-reson kamerat olleet käytössä pitkään (tosin niissäkin päästiin eroon VGA-resosta jo vuonna 1998).

Esim. Soneralla oli 2003 parimegaiset adsl:t ihan normimyynnissä. Turun YO-kylässä oli 10 Mbps (vai oliko tossa kohdin jo 100 megaiset yhteydet?), joita käytettiin ahkeraan kaverin kämpillä. ADSL2+ tulikin heti 2004. Oman ensimmäisen täysin itse maksamani ADSL-liittymän ostin markoilla. Avausmaksu 750 mk - oli puoleen hintaan. Normaali olis ollut 1500 mk ja mukaan kuului Nokian M1122 modeemi josta ei erikseen tarvinnut maksaa vuokraa.

Vähän sama homma irc-gallerian suhteen. Ilmeisen eri piirit olleet. Omassa tuttavapiirissä ei pahemmin skannailua harrastettu vaan digikameroilla mentiin, joskin kuvia ei nyt mitenkään ahkerasti edes otettu itsestä tai kavereista. Lähinnä kuvia napsittiin jos oli laneja tms. säätöjä.

Varallisuus vaikuttaa..

Itse olin suht' hyvässä junassa esim. digikameroiden suhteen ja ostin ensimmäisen vuonna 2001, mutta se oli aivan karvalakkimalli reilun megapikselin pokkari. Tuohon aikaan useimmilla ei vielä ollut mitään digikameraa ollenkaan, joten paskakin oli parempi kuin ei mitään. Siinä sivussa kuvasin myös filmille edelleen. Tottakai olisi ollut kiva ostaa parempi ja paljon kalliimpi digikamera, mutta ei lompakko sallinut. Skannerin hommasin tietokoneelle jo joskus 1990-luvun puolivälissä, joten filmikuvia sai kyllä helposti digitoitua jo varhain. Kodakin Photo-CD:täkin kokeilin jo joskus 1993... Sillä systeemillä sai todella laadukkaita kuvia filmiltä koneelle, mutta maksoi aika julmasti. Myöhemmin sitten Ifolorilla (vai oliko silloin Ifi) ja muilla firmoilla oli vastaavia CD-systeemejä.

Toisaalta nopea laajakaista mulla oli jo vuodesta 1999 lähtien...

 

[Simo Sisu]

En muista milloin hommasin ensimmäisen ADSL-liittymän, mutta hinnan muistan, että se oli 299 markkaa kuukaudessa ja eurojen tullessa vuoden 2002 alussa hinta oli vastaavasti 49,90 euroa kuussa. Itse veikkaan, että olin hankkinut ADSL:n vuoden 2001 kesällä. Näin siis pk-seudulla.

 

[Joku_242]

Vähän sama homma irc-gallerian suhteen. Ilmeisen eri piirit olleet. Omassa tuttavapiirissä ei pahemmin skannailua harrastettu vaan digikameroilla mentiin, joskin kuvia ei nyt mitenkään ahkerasti edes otettu itsestä tai kavereista. Lähinnä kuvia napsittiin jos oli laneja tms. säätöjä.

00-luvun alkupuolella digikamerat oli vielä aika kehnoja, varsinkin edulliset sellaiset, ja filmejä skannaamalla sai jopa parempaa kuvanlaatua jos sitä kaipasi. Digikamerat alkoi olla oikeasti kunnollisia vasta 00-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.

 

[Erkki_erikeepperi]

Digikamerat alkoi olla oikeasti kunnollisia vasta 00-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.

Suhteessa hintaan. Kyllähän kunnollisia sai aiemminkin, mutta ei niihin joka pissiksellä ollut varaa.

Mutta yksi väliajan ratkaisu oli Ifin ja muiden kuvafirmojen kuva-CD:t. Firma kehitti sun filmin, skannasi ja laittoi kuvat CD:lle.

Skannerit toki oli aika yleisiä kodeissakin kai, ei ne kovin kalliita olleet edes 90-luvulla.

 

[Bigfoot007]

Kokemukset on näemmä aika erilaisia riippuen missä kohdin se aktiivisuus tekniikan osalta on alkanut ja missä päin maata asunut. Ikä vaikuttanee myös vähän kokemuksiin, itse olin tossa 2003 kohdin jo työelämässä. Voi olla yksi syy miksi sun kokemukset tuntuu itelle enemmän kuvauksena 90-luvun loppupuolen muutoksista.

Tosiasiassa 90-luvun lopussa oli jo parin megapikselin sensorilla olevia digikameroita suht kompaktissa koossa eikä hintakaan ollut tähtitieteellinen, toki "kallis" on suhteellista. Canonin Powershot S10 tuli myyntiin ysärin lopulla, hinta $700 ja se oli 2.1Mpix pokkari. Pari muutakin alle $1000 digikameraa saman tason resolla oli jo tarjolla kuluttajille. Digitaaliset videot kuvailin vielä 2000-2004 kohdin miniDV:lle, siirtyivät suht kätevästi tietokoneelle editoitavaksi. Ysärillä väsättiin koulussa aktiivisesti nettisivuja yhtenä kurssina ja tietokoneluokkiakin oli useampia joista löytyi kohtalaisen tuoretta rautaa sekä (aikaan nähden) nopea nettiyhteys. Eli melko isoja alueellisia eroja taitanut olla. Jossain on varmasti ne Sony Mavica -tyyppiset disketille tallentaneet vga-reson kamerat olleet käytössä pitkään (tosin niissäkin päästiin eroon VGA-resosta jo vuonna 1998).

Tämä on totta, uusimpaan tekniikkaan ei ollut varaa, ja lama ajan henki vaikutti vielä kuihtuvalla teollisuuspaikkakunnalla vuosituhannen paremmalla puolella. ADSL ja muut kiinteät liittymät olivat tarjolla vain harvoille ja valituille. Aivan vuosituhannen alkupuolelta muistan yhden nettitutun, joka asui Virkkalassa, ja tällä oli käytössä huippunopea laajakaista, jolla pyöritti servereitä ja teki bisnestä. Nopea ja kiinteähintainen netti kuulosti utopialta. Kirjastosta tai koululta löytyi vanhoja Mikromikkoja ja Osborneja, joilla pyöri aivan säälittävän hidas netti, joiden käyttöä oli suuresti rajoitettu. Paras tiedonsiirtotapa oli edelleen fyysinen, joko disketit tai poltetut CD-levyt, joita löytyi kummasti vähän joka nurkasta. Sähköposti oli olemassa mutta sitä käytettiin lähinnä työelämässä, ja useimmat ilmaissähköpostit ajettiin alas ilman ennakkovaroitusta. Hotmail.com taisi olla luotettavammista päästä, ja tämä integroitua myöhemmin Windows Live ID tiliin, joka tarjosi sähköpostin ohella mm. uutiskeräimen, nettipelejä ja tietenkin pikaviestimen. Ensimmäinen kunnon netti tuli saataville vasta täysi-ikäisenä, jolloin muutin kunnan vuokrataloon, jossa oli muistaakseni ilmainen puolen Megan VDSL, vuosi oli 2006. Tuplanopeuden sai kympillä, joka tulikin heti tarpeeseen.

 

[Bigfoot007]

Suhteessa hintaan. Kyllähän kunnollisia sai aiemminkin, mutta ei niihin joka pissiksellä ollut varaa.

Mutta yksi väliajan ratkaisu oli Ifin ja muiden kuvafirmojen kuva-CD:t. Firma kehitti sun filmin, skannasi ja laittoi kuvat CD:lle.

Skannerit toki oli aika yleisiä kodeissakin kai, ei ne kovin kalliita olleet edes 90-luvulla.

Niin sanottu pissiskamera oli Canon IXUS, josta tuli erittäin halpa 2004 vuodesta eteenpäin. Lopulta kameralliset simpukkapuhelimet syrjäyttivät ne, ja lopulta julkaistiin Iphone 4 (osamaksulla), ja loppu on historiaa..

 

[Erkki_erikeepperi]

Niin sanottu pissiskamera oli Canon IXUS, josta tuli erittäin halpa 2004 vuodesta eteenpäin. Lopulta kameralliset simpukkapuhelimet syrjäyttivät ne, ja lopulta julkaistiin Iphone 4 (osamaksulla), ja loppu on historiaa..

Nythän muuten retro-digikamerat on vähän muodissaan taas. Jos laatikosta löytyy hyvälaatuinen vanha kamera niin sillä voi olla ihan jotain arvoakin.

 

[Trespasser]

00-luvun alkupuolella digikamerat oli vielä aika kehnoja, varsinkin edulliset sellaiset, ja filmejä skannaamalla sai jopa parempaa kuvanlaatua jos sitä kaipasi. Digikamerat alkoi olla oikeasti kunnollisia vasta 00-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.

Sitä ne oli. Suht kompaktien kameroiden osalta koin, että toi G3 prosumer-luokassa oli ensimmäinen josta sain suht hyvää kuvaa ulos että uskalsi muutakin kuin "satunnaisräpsyjä" kuvata. Hinta oli silloin (tarvikkeineen) joko 900 € tai 1000 €, en tarkkaan muista. Seuraavana vuonna mutsi osti jonkun perus digipokkarin jonka kuvat oli ihan kelvotonta kuraa. Jotain messu- ja matkakuvia napsin myös HP Photosmart C912 kameralla, valmistusvuosi just jotain 2000-2001, vaikka olikin "Bridge" tyylin kamera se ei tarjonnut sellasta laatua että esim. perhejuhlia olisin uskaltanut kuvata. Eli se vuosi tai pari teki näidenkin kehityksessä ihmeitä tuohon aikaan. Mut tottahan se on että filmi oli vielä pitkään edellä tarkkuuden yms. suhteen.

Itselle parasta tuossa 2000-luvun alkupuolessa oli se tahti tekniikan kehityksessä. Tai nopealta se tuntui. Oli sitten prosessorit, kamerat, tallennustilat tai mikä vaan niin vuodessa tuntui tapahtuvan paljon kehitystä. Tässäkin aika saattaa vähän kullata muistoja.

 

[Erkki_erikeepperi]

Itselle parasta tuossa 2000-luvun alkupuolessa oli se tahti tekniikan kehityksessä. Tai nopealta se tuntui. Oli sitten prosessorit, kamerat, tallennustilat tai mikä vaan niin vuodessa tuntui tapahtuvan paljon kehitystä. Tässäkin aika saattaa vähän kullata muistoja.

Tuskin kultaa, mutta samahan se oli 90-luvullakin eli vuosi oli pitkä aika tekniikan kehityksessä. Jopa pidempi kuin 2000-luvulla.

Nyt AI ottaa isoja harppauksia ripeään tahtiin, mutta noin muuten kehitys on tuntunut paljon hitaammalta kuin tuolloin 90- ja 2000 -luvuilla.

Mulla on laatikossa Samsungin lippulaivapuhelin vuodelta 2016 (S7), ja kyllä sillä pärjäisi ihan hyvin vaikka tänä päivänä jos pitäisi pärjätä... Suurin haitta on aika pieni massamuisti. Näytön laatu ja tarkkuus on jopa parempi kuin mun nykyisessä luurissa.

 

[munse]

Itselle parasta tuossa 2000-luvun alkupuolessa oli se tahti tekniikan kehityksessä. Tai nopealta se tuntui. Oli sitten prosessorit, kamerat, tallennustilat tai mikä vaan niin vuodessa tuntui tapahtuvan paljon kehitystä. Tässäkin aika saattaa vähän kullata muistoja.

Eikä pelkästään elektroniikka, sillä mm. urheiluvälineet muuttuivat nopeasti. Vain tarkkasilmäiset huomaavat, jos nykypäivänä pelaat 20 vuotta vanhoilla golfmailoilla. Mutta 20 vuotta sitten silloiset 20 vuotta vanhat mailat olivat ihan pappakamaa, ja taatusti herättivät sekä huomiota että hilpeyttä.

 

[Lah0]

Tämä ketju toi kieltämättä kaikenlaista mieleen tällaiselle 80-luvun puolivälissä syntyneelle, hyvässä ja pahassa. Olihan tuo uusi nollaluku sellainen vuosikymmen, jonka lopussa maailma tuntui varsin erilaiselta paikalta kuin sen alussa.

Tietotekniikka kehittyi huimaa vauhtia, samoin puhelimet. Some tuli, mutta siihen en oikein koskaan päässyt sisälle. En vieläkään.

Netin alkupäivät muistan kyllä hyvin. Isukki sen ensimmäisen puhelinlinjaa hyödyntäneen liittymän hankki, enimmäkseen pankkiasioita varten. Itse keksin aika vauhdilla sitten että täällähän on vaikka mitä muutakin kivaa... Tutuksi tuli tuo muidenkin muistelema vanhempien kanssa käyty vääntö nettiajasta ja huutokonsertista, jota sai usein kuunnella puhelinlaskun kolahdettua postiluukusta.

Sitten tuli ensimmäiset laajakaistat, aluksi sikahintaisina, mutta lähtiväthän ne siitä halpenemaan. Eivät kuitenkaan tarpeeksi, että ne meikäläiselle geenejään luovuttaneet samperin luddiitit olisivat vaivautuneet jälkikasvunsa perusteluja kiinteän linjan ihanuuksista kuuntelemaan. Kun ei sellaisesta hömpötyksestä koskaan niin isoa ilmiötä tule, että sen linjan pitäisi aina päällä olla.

Vaan kyllä laajakaista tuli lopulta siihenkin huusholliin vuoden 2003 aikana, piakkoin allekirjoittaneen 18-vuotispäivän jälkeen. Ja kyllä, asioilla on suora syy-yhteys. Tein siinä kohtaa keneltäkään kyselemättä sen liittymäsopimuksen omiin nimiini. Sohvalla 22-tuumaista putkitelkkaria tuijottaneille muumioille totesin vain ilmoitusasiana, että tähän taloon tulee nyt tällainen - ja laskut maksan minä. Siihen he eivät sitten sanoneet enää mitään.

Viimeisen kerran asiasta keskusteltiin pari vuotta myöhemmin, kun meikäläiselle tuli lähtö "miesten kouluun". Totesin siinä kohtaa faijalle, että ajattelin irtisanoa tuon liittymän, kun en sitä seuraavien kuukausien aikana varmaan paljoa käytä. Isäukko oli hetken hiljaa ja sanoi sitten: "Ei tartte. Minä maksan."

 

[jak_pdgm]

Ehkä nekin kannattaa pistää kiinni. Näin topicin ajan henkeen aatellen, telkkari on kyllä ihan älyttömän passivoiva kapistus oli se sitten TV1 tai netflix. Aika vähän loppuviimeksi mitään kiinnostavaa saati hyödyllistä sillekkään puolelle enää tuotetaan. Toki kohtuukäytössä niinkun kaikki muukin OK, se vaan on ollu jo ennen internettejäkin monelta hukassa.

Televisiota en paljoa katso, mutta koen että sarjojen/leffojen katselusta jää sentään jotain "käteen" siinä missä lukemisestakin.

 

[Boulder]

Televisiota en paljoa katso, mutta koen että sarjojen/leffojen katselusta jää sentään jotain "käteen" siinä missä lukemisestakin.

Eiköhän siinä päde aika samat lainalaisuudet, eli voi katsoa tai lukea täysin aivot narikassa -kamaa tai sitten sellaista, joka pistää ajattelemaan ja jää tuonne aivoihin rikastamaan toimintaa.

 

[jak_pdgm]

Eiköhän siinä päde aika samat lainalaisuudet, eli voi katsoa tai lukea täysin aivot narikassa -kamaa tai sitten sellaista, joka pistää ajattelemaan ja jää tuonne aivoihin rikastamaan toimintaa.

Toki. Kaikkein aivottomin kama on vain sellaista mihin jää helposti tuntikausiksi jumiin, kun sen kuluttaminen ei vaadi mitään. Paljon helpompaa lukea jotain c++ vs rust -jänkkäysketjuja stackoverflowssa sen sijaan että ottaisi itse selvää, vaikka myös em. olisi olevinaan hyödyllistä

 

[emagdnim]

Itselle parasta tuossa 2000-luvun alkupuolessa oli se tahti tekniikan kehityksessä. Tai nopealta se tuntui. Oli sitten prosessorit, kamerat, tallennustilat tai mikä vaan niin vuodessa tuntui tapahtuvan paljon kehitystä. Tässäkin aika saattaa vähän kullata muistoja.

Tuli vastaan aihetta sivuava shortti youtubessa ja tuli heti tää ketju mieleen