2000-luku. Vuosikymmen kun kaikki muuttui

Vanheneminen vaikuttaa toki, mutta väitän silti että aika vähän muoti on muuttunut. Monet ysärin musavideot muuttuivat 5-10 vuodessa tahattomaksi komediaksi vermeiden ja kampausten osalta.

Ei oikein samaa voi sanoa musavideoista vuosilta 2014-2019. Jos ne ovat tahatonta komediaa, niin sitä ne olivat alun perinkin.

Omistan muuten miesten pitkän villakangastakin vuodelta 2007. Aivan samanlaisia kaupat täynnä edelleen.
Ymmärrän kyllä pointin. Kasari-/ysärimuoti oli hyvin tunnistettavaa. Mutta tuo villakangastakki nyt on siitä huono esimerkki, että nuo nyt eivät ole muuttuneet oleellisesti varmaan 1930-luvulta(?) lähtien. Se on nimenomaan se nuorisomuoti, joka elää nopeimmin. Nyt jos kysytään tämän päivän teiniltä, niin 2022 vaatetus on jo täysin Cringe.
 
Ymmärrän kyllä pointin. Kasari-/ysärimuoti oli hyvin tunnistettavaa. Mutta tuo villakangastakki nyt on siitä huono esimerkki, että nuo nyt eivät ole muuttuneet oleellisesti varmaan 1930-luvulta(?) lähtien. Se on nimenomaan se nuorisomuoti, joka elää nopeimmin. Nyt jos kysytään tämän päivän teiniltä, niin 2022 vaatetus on jo täysin Cringe.

Niin. Tosiaankaan muodin muuttumista ei juuri huomaa, jos nuorisomuoti ei ole koskaan kiinnostanutkaan. Eli jos aina on pukeutunut farkut + t-paita/huppari/kauluspaita -tyylillä, niin aika vaikea sanoa miltä vuosikymmeneltä kyseiset vaatteet on. Veikkaisin että tämmöinen ajaton pukeutuminen on yleisempää vähän nörtähtävillä ihmisillä, joita tällä foorumilla liikkuu keskimääräistä enemmän.
 
IT-kupla ja tekno-osakkaiden poskettomat hinnat. Naapurin skidi oli aikoinaan laittanut moporahat Soneran osakkeisiin 90-luvun lopulla, ja sai taktisesti myytyä valtaosan näistä juuri ennen UTMS kauppojen paljastumista. Voittoa tuli yli 100 000 sen aikaista markkaa. Toisin kävi sukulaisilla, jotka pumppasivat juuri vuosituhannen vaihteessa rahansa kotimaisiin startup yrityksiin ja mm. Jippii-Grouppiin, joiden arvo romahti parin vuoden sisällä.
 
Vanheneminen vaikuttaa toki, mutta väitän silti että aika vähän muoti on muuttunut. Monet ysärin musavideot muuttuivat 5-10 vuodessa tahattomaksi komediaksi vermeiden ja kampausten osalta.

Ei oikein samaa voi sanoa musavideoista vuosilta 2014-2019. Jos ne ovat tahatonta komediaa, niin sitä ne olivat alun perinkin.

Omistan muuten miesten pitkän villakangastakin vuodelta 2007. Aivan samanlaisia kaupat täynnä edelleen.

Överiksi vedettyjen musavideoiden perusteella ei kannata tehdä isompia päätelmiä sen ajan nuorisomuodista. En kiellä, etteikö näitä nolojakin muoti-ilmiöitä olisi ollut, mutta pääsääntöisesti ne olivat suhteellisen lyhytaikaisia tai edustivat jonkun alakulttuurin tyyliä. Toki useamman kymmenen vuoden takainen tyyli on tietyllä tavalla "vanhanaikaista", vaikka ne pahimmat sifonkihuivihirvitykset jätettäisiin pois laskuista.

Ja kyllä 2000-luvullekin mahtuu näitä ns. nolompia ilmiöitä. Tribaalit (tatuointeina ja tekstiileissä), överikulutetut farkut ja "rypistetyt" kauluspaidat tulevat mieleen 00-luvulta. Noin kymmenen vuoden takaa muistelisin ananastukan ja semmoisten ihmeen haaroista roikkuvien "pussihousujen" olleen ainakin hetken muodissa nuorison parissa.
 
Klassinen vaate kuten pitkä villakangastakki on klassinen, mutta ennen 2000-lukua teinipoika tai parikymppinen nuorimies ei voinut sellaisiin pukeutua muutoin kuin juhlatilaisuuksissa, koska ne olivat "setävaatteita". Nykyään sellaista leimaa ei enää ole.
Klassisella vaatteita tarkoitin myös yleisesti niitä vaatteita mitä ihmiset nyt käyttää. Mulla on jotain t-paitoja jostain 80- luvulta eikä ne tän päiväsistä eroa, yhdet verkkaritkin taitaa olla. Kaupoissa on yleensä myös "setäosastolla" se överimuoti ja sitten se perinteisempi linja. Aika yleistä oli joku vuosi sitten monissa YO- juhlissa puinen tms. rusetti ja joku hyvin kapeaksi leikattu puku pienin käännöin. Muotia noikin, samoissa liikkeissä varmaan olisi ollu jotain normaalimpaakin. Jotain lewis 508 vai mikä se ikiaikane farkkumalli nyt oli on saanu aina.

Nuorisolle on niin kauan kun nuoriso on ollu olemassa omana ryhmänään, aina pyritty kauppaamaan muotivillityksiä ihan jo siitä syystä että nuoriso on fyysisiltä mitoiltaan kasvavaa porukkaa ja tarvitsee uusia vaatteita tämän tästä. Helpompi motivoida jotain muotivaatetta kuin jollekkin kuka on samoissa mitoissa ollu 20 vuotta. Niitähän tollon myytiin musiikkivideoilla, mitkä on käytännössä mainoksia artistin levylle ja jollekkin tyylisuunnalle.
 
Jaa että sillee. Itellä ainakin oli Back up visa aina mukana ysärillä.
Porvari. Luottokortti oli harvojen herkkua. Jotain paperihöylättäviä kortteja kyllä oli silloin mikä ei kyllä ollu luottokortti.. oliskohan ollu höylättävä debit koska muistan että nakkikioskilla ja taksissa aina maksoin "pankkikortilla" ja se oli aina sitä härväämistä papereiden kanssa. Luottokorttia mulla ei kyllä silloin ollut. EIkä luottokorttia saanu ihan joka jannu niikuin nykyään.
 
Porvari. Luottokortti oli harvojen herkkua. Jotain paperihöylättäviä kortteja kyllä oli silloin mikä ei kyllä ollu luottokortti.. oliskohan ollu höylättävä debit koska muistan että nakkikioskilla ja taksissa aina maksoin "pankkikortilla" ja se oli aina sitä härväämistä papereiden kanssa. Luottokorttia mulla ei kyllä silloin ollut. EIkä luottokorttia saanu ihan joka jannu niikuin nykyään.
Itselleni ainakin pankki tyrkytti heti debit/credit -yhdistelmäkorttia kun täytin 18v eli 90-luvulla, ja mielestäni aika monellakin kaverilla alkoi niihin aikoihin olemaan luotollisia kortteja. Toki ainakaan itselläni luottoraja ei ollut mikään älytön aluksi, olisikohan ollut jotain 1000-2000mk luokkaa mutta luottokortti kuitenkin. Ei kai noita korttimankeleita enää juurikaan enää 2000-luvun vaihteessa ollut enää käytössäkään.
 
Ei kai noita korttimankeleita enää juurikaan enää 2000-luvun vaihteessa ollut enää käytössäkään.
Kyllä mä jotenkin elävästi muistan raapustaneeni nimmareita noihin lappusiin 2000-luvulla... Lähinnä siis pienissä yrityksissä kuten kahvikioskeissa. Isoissa kaupoissa oli varmaan jo modernimmat systeemit käytössä.
 
Kyllä mä jotenkin elävästi muistan raapustaneeni nimmareita noihin lappusiin 2000-luvulla... Lähinnä siis pienissä yrityksissä kuten kahvikioskeissa. Isoissa kaupoissa oli varmaan jo modernimmat systeemit käytössä.

Eikö ollut jotenkin niin, että ennen siruja piti aina noita nimmareita kirjoittaa, eli luottokortilta höylättiin sitä magneettiviivaa. Tämä oli ihan tavallista ihan kaikissa kaupoissa, Prismat jne. 2000-luvun alussa.

Vielä aikaisempi "höyläys" oli se mustepaperille tehtävä kopio luottokortin tiedoista, eli aikanaan oli luottokortilla nimi ja numerot kohokirjaimin kortin pinnalla. Tällaisia antiikkisia mustepaperikopio-höylättäviä kortteja oli vielä 2000-luvun puolella, mutta tosiaan vähenevään päin kun magneettijuova oli isommissa kaupoissa. Olikohan joskus ~2005 kun viimeeksi tällaiseen törmäsin yhdessä elektroniikkaspecialistin firmassa (siis ihan Suomessa) :redface:
 
Eikö ollut jotenkin niin, että ennen siruja piti aina noita nimmareita kirjoittaa, eli luottokortilta höylättiin sitä magneettiviivaa. Tämä oli ihan tavallista ihan kaikissa kaupoissa, Prismat jne. 2000-luvun alussa.

Vielä aikaisempi "höyläys" oli se mustepaperille tehtävä kopio luottokortin tiedoista, eli aikanaan oli luottokortilla nimi ja numerot kohokirjaimin kortin pinnalla. Tällaisia antiikkisia mustepaperikopio-höylättäviä kortteja oli vielä 2000-luvun puolella, mutta tosiaan vähenevään päin kun magneettijuova oli isommissa kaupoissa. Olikohan joskus ~2005 kun viimeeksi tällaiseen törmäsin yhdessä elektroniikkaspecialistin firmassa (siis ihan Suomessa) :redface:
Joo totta, mutta tosiaan noita höyläyslaitteitakin oli kyllä mielestäni vielä jossain pienissä firmoissa 2000-luvun alussa.
 
oli niitä höyläysvehkeitä vielä 2000- luvun puolessa välissä jossain pikkufirmoissa. Nimmareita piti kirjotella vielä 2010- luvun puolelle. Pankki anto mulle vielä 2010- luvulla electron visan 18 vuotiaana ekaksi pankkikortiksi, mikä ei kelvannut juurikaan missään.
 
oli niitä höyläysvehkeitä vielä 2000- luvun puolessa välissä jossain pikkufirmoissa. Nimmareita piti kirjotella vielä 2010- luvun puolelle. Pankki anto mulle vielä 2010- luvulla electron visan 18 vuotiaana ekaksi pankkikortiksi, mikä ei kelvannut juurikaan missään.
Kyllähän Electron jo 2010-luvulla toimi jotakuinkin kaikkialla. 2000-luvulla kun itse sen juniorina sain käyttöön oli vielä paikkoja missä ei kelvannut mutta vuosikymmenen loppua kohti mennessä ei tarvinnut enää edes miettiä sen käyttöä. 2010-luvun alkupuolellahan koko korttityyppiä alettiin ajaa alas ja nuorisolle tuupattiin mieluummin Debitttejä online-toiminnolla eli Electronista tutulla saldotarkastuksella joka maksun yhteydessä.
 
Yks mikä nyt tuli mieleen kännyköistä oli 2000- vuoskymmenen surkee etiketti puhelimien kanssa. Kamerakännykät kun tuli niin koko ajan joku oli täysin luvatta ottamassa kuvia ja niitä sitte löyty joltain ihan random sivustoilta tai jonkun tuntemattoman irc galleristin profiilikuvana ja tällästä.

Sama juttuhan se on nykyään. Junteilla puhelimet pystyssä joka paikassa. Onnettomuuspaikoilla puhelin pystyssä että pääsee huoraamaan huomiota somessa tai kuvapalkkion joltain iltapaskelehdeltä. Bändikeikalla puhelin pystyssä ja pakonomaisesti yritetään tallentaa se once in a lifetime -kokemus. Todellisuudessa sitä videota ei varmaan katsota enää vuosien jälkeen, korkeintaan se on postattu johonkin somesyötteeseen joka on unohtunut kahden viikon päästä. Mahtaa keikkakokemuskin jäädä vajaaksi kun energia menee sen tallentamiseen puhelimella.


Toki on helpompaa nyt kun kaiken voi katsoa googlesta, mutta ennen asiat oli jotenkin merkityksellisempiä kun niitä oli vähemmän. Ja vähemmän voi olla enemmän. Äärimmilleen viritetty tehokkuus ja nopeus ei välttämättä jätä tilaa elämästä nauttimiseen ollenkaan. Se on tietysti jokaisen oma asia miten saatavilla olevia työkaluja hyödyntää, mutta jos kaikki muut ovat saavutettavissa 24/7 ja katsovat kaiken googlesta niin itse ei voi elää menneessä. Tai ei ainakaan koulun ja työn osalta.

Ja en tarkoita että pitäisi alkaa elämään kun jotkut amish heput, sekin on jotenkin niin keinotekoista. Paluuta vanhaan ei vain yksinkertaisesti ole kun uusi on jo täällä.

Eikä asioita jakseta oppia syvällisesti kun kaiken voi aina tarkastaa netistä. Jos voi.
 
Sama juttuhan se on nykyään. Junteilla puhelimet pystyssä joka paikassa. Onnettomuuspaikoilla puhelin pystyssä että pääsee huoraamaan huomiota somessa tai kuvapalkkion joltain iltapaskelehdeltä. Bändikeikalla puhelin pystyssä ja pakonomaisesti yritetään tallentaa se once in a lifetime -kokemus. Todellisuudessa sitä videota ei varmaan katsota enää vuosien jälkeen, korkeintaan se on postattu johonkin somesyötteeseen joka on unohtunut kahden viikon päästä. Mahtaa keikkakokemuskin jäädä vajaaksi kun energia menee sen tallentamiseen puhelimella
Totta, tää stasi-tier dokumentointi dokumentoinnin vuoksi on kyllä edelleen ihan käsittämätön tapa osalla. Tuli mieleen yhdet synttärit missä oli joku esitys ja osalla ihan selkeesti meni kaikki aika esityksedtä puhelimen kanssa pelaamiseen kun pakkomielle dokumentoida tollanenkin, mikä on hauskaa siinä tilanteessa muttei kukaa jaksa videolta kattoa. Ihan helvetin ahdistavaa kyllä kun joku koko ajan dokumentoi kaikkea ihan huvikseen.

ärsyttävää on sekin, että joskus niitä videoita aletaan näyttään jossain potukassa jollekkin äänet täysillä tottakai ettei kukaan muu voi puhua mitään kun puhelin huutaa täysillä.

Ennen ne oli se videokameraporukka, jolla varmaan niitä koskaan kattomattomia vhs dokumentointeja hyllymetritolkulla edelleen.

Samaten sellanen turhanpäivänen paskafiidi on myös yks tän päivän vitsaus kuviin liittyen. Jos jossain whatsapp tms. ryhmässä on lapsi niin sitä kuvaa ei tule 1 satunnaisesti vaan 30 sarjoissa koko ajan. Ja totaalisen turhaa "lapsi kävelee" "lapsi ryömii" dokumentaatiota. Ennen yhteydet onneksi rajotti tollasta...
 
90-luvulla syntyneenä 2000-luvulta paljon hyviä lapsuus-/teinimuistoja. Lapsen silmin maailma muuttui paljon, lapsena/teininä kaikki uusi oli siistiä ja jännää (esim. Facebook), mutta näin jälkikäteen osa näistä muutoksista olisi voinut jäädä tapahtumatta. Luvun alussa matkapuhelin ei ollut mikään itsestäänselvyys, mutta vuosikymmenen lopussa about kaikilla oli jonkinlainen luuri. PS2 julkaistiin ja myöhemmin PS3. Hyppäykset grafiikoissa ja pelimekaniikoissa oli ihan jäätäviä, samoin puhelimet kehittyi ihan hirveästi. Uuden puhelimen/tietokoneen/pelikonsolin saaminen oli aika paljon jännempi tapahtuma kuin nykyään, kun uusi laite oli teknisesti todella paljon parempi kuin se parikin vuotta vanha aiempi versio. Eron oikeasti huomasi, toisin kuin nykyään... Iphone julkaistiin, luokkalaisesta kermaperseestä tuli koulun suosituin oppilas kun isä kävi hakemassa ulkomailta Iphonen hänelle ja kaikki tietysti halusi nähdä ja kokeilla sitä :D

Luvun lopussa löysin itsekin netin ihmeellisen maailman toden teolla ja foorumit oli vielä voimissaan. Olihan se kivaa kun melkein jokaiselle harrastukselle löytyi oma aktiivinen foorumi. Sit ne vaan pikkuhiljaa kuoli pois, sääli... Mitäs muuta, Halonen valittiin presidentiksi, äiti oli innoissaan tästä. Suomen Pisa-tuloksetkin taisi olla korkeimmillaan, siitä se sit alkoi peruskoulukin rapistumaan. Ehkä aika kullannut muistot tai nuorena ei kaikkea ymmärtänyt, mutta mieluummin katselisin 2000-luvun menoa kuin nykymenoa.
 
Sama juttuhan se on nykyään. Junteilla puhelimet pystyssä joka paikassa. Onnettomuuspaikoilla puhelin pystyssä että pääsee huoraamaan huomiota somessa tai kuvapalkkion joltain iltapaskelehdeltä. Bändikeikalla puhelin pystyssä ja pakonomaisesti yritetään tallentaa se once in a lifetime -kokemus. Todellisuudessa sitä videota ei varmaan katsota enää vuosien jälkeen, korkeintaan se on postattu johonkin somesyötteeseen joka on unohtunut kahden viikon päästä. Mahtaa keikkakokemuskin jäädä vajaaksi kun energia menee sen tallentamiseen puhelimella.

Yksi asia mikä kovasti muuten muuttui 2000-2010 on valokuvaus. Se Digitalisoitui. Silti tuntuu että niiden tavan ihmisten valokuvien arvostus on kokenut aikamoisen laskun tavallisten ihmisten kohdalla nimenomaan siinä että niitä vanhoja kuvia ei juuri enää katsella vaikka se olisi helpompaa kuin ikinä. Korkeintaan sosiaalisen media aikajana joskus muistuttaa että 10 vuotta sitten söit liimaa paikassa x.
 
Yksi asia mikä kovasti muuten muuttui 2000-2010 on valokuvaus. Se Digitalisoitui. Silti tuntuu että niiden tavan ihmisten valokuvien arvostus on kokenut aikamoisen laskun tavallisten ihmisten kohdalla nimenomaan siinä että niitä vanhoja kuvia ei juuri enää katsella vaikka se olisi helpompaa kuin ikinä. Korkeintaan sosiaalisen media aikajana joskus muistuttaa että 10 vuotta sitten söit liimaa paikassa x.
Kyllä luulisi, että kulttuuriperinnön kannalta nimenomaan 2000-luvun alun digikuvat olisi aika arvossa arvaamattomassa, ja niin käsittääkseni onkin ihan perempienkin piirien mukaan, koska tuohon aikaan kuvia ei kuitenkaan ihan joka jannu ottanut niin tolkuttomasti kuin nykyään, eikä niitä myöskään lähtökohtaisesti laitettu mihinkään pilveen tai someen. Eli ne lähinnä lojuu ihmisten kovalevyillä tai muistikorteilla.

Toisaalta filmikuvaus alkoi jo kuolla pois, eli niitäkään kuvia ei hirveästi ole saatavilla.
 
Sama juttuhan se on nykyään. Junteilla puhelimet pystyssä joka paikassa. Onnettomuuspaikoilla puhelin pystyssä että pääsee huoraamaan huomiota somessa tai kuvapalkkion joltain iltapaskelehdeltä. Bändikeikalla puhelin pystyssä ja pakonomaisesti yritetään tallentaa se once in a lifetime -kokemus. Todellisuudessa sitä videota ei varmaan katsota enää vuosien jälkeen, korkeintaan se on postattu johonkin somesyötteeseen joka on unohtunut kahden viikon päästä. Mahtaa keikkakokemuskin jäädä vajaaksi kun energia menee sen tallentamiseen puhelimella.
Tätä aina itsekkin ihmettelen, mistään ei voida nauttia hetkessä vaan kaikki pitää saada nauhalle. Aivan kuin pitäisi todistella, että on jossain. Omassa puhelimessa on vain screenshotteja mitkä otan vahingossa ja muistilapuista kuvia :D

Ketjun aiheeseen takaisin, itse elin teini-iän/aikuistuistumisen tällä vuosi kymmenellä ja kyllähän sitä tänä päivänä kaiholla muistelee. Toki oman vanhemmat ovat niin kehityksen vastaisia, että sain ainakin siihen aikaan mielestäni puhelimen liian myöhään, kun kavereilla sellainen oli aikaisemmin.

Kotiin kun pääsi koulusta niin vietettiin tunteja vain mesessä, irc-galleriassa, irkissä ja jossain aapelissa tms pelaillen biljardia tai vastaavaa. Galleriasta piti olla vipit jotta pystyi kirjottamaan yksityisviestejä toisen kuvaan ja tällä tavalla keskusteltiin tuntemattomien kanssa, tai näin ainakin muistelen.
 
Itse olin jo parikymppinen kun 2000-luvulle käännyttiin. Ehkä parasta aikaa, kavereiden kanssa hengailua ja kaikenlaista touhuamista. Ensimmäinen pidempi parisuhde joka sitten päättyi 2003. Siinä vapauden puuskassa sitten lähdin 2004 Australiaan töihin aika extemporee. Vanhimmat Murolaiset saattaa muistaa ketjun josta kaikki alkoi. Siitä sitten 2010 asti Australiassa aika hienoa aikaa. 2008 ei itsellä näkynyt oikein missään, paitsi siinä, että sai Australian valtiolta ilmasta rahaa suoraan tilille kun elvyttivät. Työpaikka meni nelipäiväsille viikoille, mutta itse olin koko ajan täysiä viikkoja töissä. Itselläni sellainen vapauden vuosikymmen kokonaisuudessaan.
 
Kyllä luulisi, että kulttuuriperinnön kannalta nimenomaan 2000-luvun alun digikuvat olisi aika arvossa arvaamattomassa, ja niin käsittääkseni onkin ihan perempienkin piirien mukaan, koska tuohon aikaan kuvia ei kuitenkaan ihan joka jannu ottanut niin tolkuttomasti kuin nykyään, eikä niitä myöskään lähtökohtaisesti laitettu mihinkään pilveen tai someen. Eli ne lähinnä lojuu ihmisten kovalevyillä tai muistikorteilla.

Toisaalta filmikuvaus alkoi jo kuolla pois, eli niitäkään kuvia ei hirveästi ole saatavilla.
Itse hommasin ekan digikameran 2003 ja kyllähän noita kuvia on aika paljon siitä eteenpäin kertynyt. Kaikki kuvat tallessa myös Googlen pilvessä. 31500 kuvaa näkyy olevan tallessa siellä ja tosi iso osa tuolta 2003-2010 väliltä.
Tuossa yksi kuva Muromiitistä, on sieltä muitakin kuvia, mutta ei viitsi ihmisten naamoja tähän laittaa. :)
DSC09314.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Videopeleistä tuli valtavirtaa. Olikohan Halo 2 (2004) ensimmäinen peli, jota mainoskampanjoitiin kuin Hollywood-leffaa pitkine TV-trailereineen?
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Hienoa aikaa tosiaan oli, vaikka luulen että iso osa tämän ketjun nostalgisesta lämmöstä liittyy ennen kaikkea tämän foorumin käyttäjien ikäjakaumaan, kuin siihen että tuo vuosikymmen sinänsä olisi mitenkään ollut poikkeuksellisen erityinen. ;)

Taitaa nimittäin kohtuullisen iso osa foorumin käyttäjistä olla about sitä ikäluokkaa, että 2000-luvulla oltiin about parikymppisiä (plusmiinus joitakin vuosia) nuoria aikuisia, kun elämä oli vielä edessä ja täynnä mahdollisuuksia. Kun koettiin kaikkea mitä nyt tuon ikäisenä yleensä koetaan: opiskeluja, ensimmäisiä vakavia parisuhteita, oman identiteetin löytämistä jne. Toki taloudella meni hyvin ja itsellekin on jäänyt sellainen yleisfiilis, että yhteiskunta ja maailma ylipäätään on oli WTC-iskuista, sodista sun muista huolimatta paljon optimistisempi kuin nykyään.

Itselle on tuosta ajasta jäänyt erityisen lämpimiä muistoja ATK:n ja pelien kehityksestä (tietysti, nörttifoorumilla kun ollaan) ja monet tuon vuosikymmenen peleistä on edelleen täyttä timanttia ja väitän, että noihin aikoihin otettiin muutenkin isoimmat YoY - harppaukset grafiikassa, pelimekaniikkojen kehityksessä ym. Sen jälkeen kehitys on ollut paljon pienempiä iteraatiota. Mörpit ja yleisesti netin yhteisöllisyys erinäisten harrastefoorumien kautta oli huipussaan, oli miittejä ja yhteisöt yleisesti ottaen paljon tiiviimpiä (mikä ei tietty ollut aina täysin ongelmatonta) ja sen "virallisen foorumin" ulkopuolella oli vielä sitten tietty puolipakolliset IRC-kanavat vapaampaan sössötykseen. Internet oli muutenkin paljon hienompi paikka, joka alkoi mennä pilalle siinä vaiheessa kun korpot huomasivat internetin rahantekomahdollisuudet, jolloin se muuttui nörttien anarkistisesta leikkikentästä "normojen" rahastuslaitokseksi.

Muodista en osaa sanoa oikein juuta tai jaata, muistan vaan kun meteoroseksuaalisuus oli joku juttu joskus vuosikymmenen puolivälin tienoilla ja sitten tuli metsurilookit sun muut proto-hipsterismit. Itsehän pukeuduin tuolloin farkkuihin, t-paitaan ja lyhyeen nahkatakkiin (talvella huppari alle), pukeudun niihin edelleen ja aika varmasti tulen pukeutumaan vielä kahdeksankymppisenä papparaisenakin. :cool:
 
Kyllähän siinä aika iso kehitys kuitenkin oli 2000 -> 2010. Moni asia oli 2000 vuonna vielä "analoginen". Pankit, faksit, lankapuhelin, TV, VHS, CD esimerkiksi. Yleensä kun puhutaan että 90-luku oli internetin nousukautta niin kuitenkin vasta tuossa 2000-2010 niin käyttäjämassat kuin monet palvelut menivät internettiin.

Vaikka terrorismimaailmalla nosti päätään niin ainakin omasta mielestä se tuntui jotenkin kaukaiselta. Toki suomessakin tapahtu esim. Myyrmannin pommi isku.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Ainakin 2005 navigoin vielä kartalla. Oman parhaan muistikuvani mukaan kännykkä navigointi oli vielä todella harvinaista 2010. Vaikuttaa aika paljon kaikkiin seikkailuihin kun ei tarvitse miettiä että löytääkö perille tai pois.
 
Ennenkuin kännykköissä navigoitinominaisuudet alkoi yleistyä oli kuitenkin jo erillisiä autonavigaattoreita ja ne ensimmäiset oli kyllä äärettömän paskoja käyttää.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Kyllähän siinä aika iso kehitys kuitenkin oli 2000 -> 2010. Moni asia oli 2000 vuonna vielä "analoginen". Pankit, faksit, lankapuhelin, TV, VHS, CD esimerkiksi. Yleensä kun puhutaan että 90-luku oli internetin nousukautta niin kuitenkin vasta tuossa 2000-2010 niin käyttäjämassat kuin monet palvelut menivät internettiin.

Vaikka terrorismimaailmalla nosti päätään niin ainakin omasta mielestä se tuntui jotenkin kaukaiselta. Toki suomessakin tapahtu esim. Myyrmannin pommi isku.
Kyllä useimmilla oli kännykkä vuonna 2000, faksit puolestaan ei olleet kovin suosittuja koskaan (kodeissa), pankit olivat olleet "digiajassa" jo pitkään. VHS oli jo aika meh.
 
Kotisivujen kulta-aikaa. Kuten aloittaja mainitsikin, niin porukka jaksoi ylläpitää aidosti kiinnostavia sivustoja laidasta laitaan.

Nykyään tarjolla on sisällötöntä algoritmien mankeloimaa somepaskaa ja tyhjäpäiden kaupallista yhteistyötä hehkuttavaa blogisontaa. No, toisaalta Youtubesta ja erilaisista podcasteista saattaa löytää kivoja juttuja vieläkin. Jotenkin tuo kotisivu-muotoinen ulosanti kuitenkin oli itselle se juttu.

Muistan kun tuli oikeasti surffailua netissä. Oli mielenkiintoisia (joskin ihan turhia) sivustoja joita seurasi, esim. X-entertainment jossa kaveri arvosteli mikroaterioita ja erilaisia karkkeja, sivustokin oli kunnon web 2.0. Newwgroundsissa tuli kanssa vietettyä aikaa.

Nykyään ei oikein jaksa hirveästi enää seurata kovin monia sivustoja. Reddittiä lähinnä koska kaikki niche kama on nykyään siellä tai ainakin löytää niche sivustoja subreddittien kautta.

Etsin tuossa Arnoldin kultaista kuusikkoa salitreenejä varten ja ei jessus sitä SEO-paskan määrää sivustoilla, sama juttu kuin reseptien kanssa, saa lukea romaanin ennenkuin löytää sen itse reseptin.
 
Meillä oli eka netti Internet TV joka oli erillinen pömpeli joka yhdistettiin telkkaan. Jota tietenkään ei koskaan saanut käyttää koska käytti puhelinlankoja ja minuttihinnoittelua.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Kiosk- elokuvapalvelu toimi myös jotenkin modeemin kautta vaikka elokuva tuli sateliisita niin se vaati muistaakseni silti nettiyhteyttä.
 
Meillä oli eka netti Internet TV joka oli erillinen pömpeli joka yhdistettiin telkkaan. Jota tietenkään ei koskaan saanut käyttää koska käytti puhelinlankoja ja minuttihinnoittelua.
Tämä siis 2000-luvulla?
 
Ainakin 2005 navigoin vielä kartalla. Oman parhaan muistikuvani mukaan kännykkä navigointi oli vielä todella harvinaista 2010. Vaikuttaa aika paljon kaikkiin seikkailuihin kun ei tarvitse miettiä että löytääkö perille tai pois.
2006 ostin erillisen GPS-vastaanottimen, joka oli Buletoothilla yhteydessä sen aikaiseen Nokiaan. Oli suuri ihme silloin, kellään ei ollut moista. Ulkomailta ostin, en tiedä oliko Suomessa edes myynnissä moisia.
 
2006 ostin erillisen GPS-vastaanottimen, joka oli Buletoothilla yhteydessä sen aikaiseen Nokiaan. Oli suuri ihme silloin, kellään ei ollut moista. Ulkomailta ostin, en tiedä oliko Suomessa edes myynnissä moisia.
2008 ostin Nokia 6210 Navigatorin, joka taisi olla ensimmäisiä gps:llä ja kompassilla varustettuja luureja. Ei tuossa siis kovin pitkää aikajännettä ollut välissä. En kyllä muista millainen käyttökokemus tuossa oli navigointikäytössä..
 
Minulla oli joku Nokian kannykka 2008 korvilla missa oli GPS ja silla kesti joku 15 minuuttia saada kylma fixi. Niihin aikoihin taisi tulla A-GPS eli missa GPS piiria jeesattiin tukiasematiedoilla jolloinka fixin saanti nopeutui.

Muistelisin myos ettei 2005 - 2010 kannykalla voinut mitaan jarkevaa tehda netissa koska se oli vaan niin pirun hidasta. Esim nopeammin kaveli baarista juna-asemalle katselemaan aikatauluja kuin yrittaa selvittaa niita kannykalla.
 
medionin navigaattori oli melkonen jahkaaja myös joskus 2000- luvun alussa. Melkein oli parin tunnin ajomatkan jo ajanut perille kun löysi sateliitin. Jos ajo kerran huti niin ei armoa ja kone täysin sekaisin ja hakee taas uutta reittiä ainakin vartin. Enemmänkin kidutuslaite kuin apuväline.
 
Tavallaa tuo 2000-luvun alku ja puoliväli ennen iphonea / galaxya sekä somepalveluita oli autenttisempaa. Miten jännältä vaikka Mad Adventuresin maat vaikuttivat sillon.
Tosin moni asia on kyllä nyt paremmin ruoka, juoma, autot jne. Nyt vaikka pitsoissa saa hyviä napolilaistyylisiä pitsoja monesta paikkaa ja new york pitsatkin on tulossa. Hamppareissa löytyy. Saa hyvää döner kebabia eikä sitä bulkki kamaa. On korealaista, nepalilaista, intialaista..
Ruokakaupoista löytyy vaikka millaista kaljaa nyt. Autoissa voit normi rahoilla ostaa uuden perheauton joka jättää 2000-luvun Ferrarin viivalle. Varmaan ton takia joku Top Gear ei toimi enään kun ei ole samanlaista wow-efektiä mitä sillon kun ohjelmassa näytettiin jotain uutta super autoa.
 
2006 ostin erillisen GPS-vastaanottimen, joka oli Buletoothilla yhteydessä sen aikaiseen Nokiaan. Oli suuri ihme silloin, kellään ei ollut moista. Ulkomailta ostin, en tiedä oliko Suomessa edes myynnissä moisia.

Oli kyllä, olin noihin aikoihin alalla töissä ja noita sai meidän myymälästä ostaa. Sain töistä testiin tollaisen erämaavaellukselle lappiin. Kartat (maasto siis) nokiassa offline sovelluksessa, pulikalla gps ja ei kun polkuja seuraamaan. Akun kesto sitä luokkaa että käytettiin vain välillä sijainnin varmistamiseksi. Kyllä porukka leiripaikoilla ihmetteli :D
 
Aika hurjan nopeasti älypuhelimet ja mobiili-internet sitten lopulta yleistyivät. Tuossa 00-vuosikymmenen loppupuolella ensimmäiset iPhonet ja Android puhelimet tuli markkinoille, ja sitten toki oli vaikkapa symbian puhelimia joita voisi kutsua älypuhelimiksi, mutta ei nuo kuitenkaan olleet kovin laajasti käytössä eikä moni kai niitä internet-ominaisuuksia vaikkapa noissa symbian puhelimissa kovin paljoa käyttänyt. 3G-verkkojen peittokin alkoi kai olla oikeasti laaja vasta tuossa vuosikymmenen lopussa, ja 4G-verkot alkoi tulla vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Suunnilleen viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien älypuhelimet ja mobiili-internet onkin sitten olleet Suomessakin suurelle osalle ihmisistä aikalailla itsestäänselvyys.

Välillä kyllä mietityttää, että onko tämä jatkuva internettiin pääsy kaikkialla sitten lopulta hyvä asia. Helpottaa monia asioita ja on helppo tappaa aikaa jos vaikka joutuu odottelemaan jossain. Mutta toisaalta tuntuu vaikuttavan ainakin itselläni keskittymiskykyyn aika negatiivisesti, ja syö usein myös salakavalasti paljon aikaa päivästä.
 
2006 ostin erillisen GPS-vastaanottimen, joka oli Buletoothilla yhteydessä sen aikaiseen Nokiaan. Oli suuri ihme silloin, kellään ei ollut moista. Ulkomailta ostin, en tiedä oliko Suomessa edes myynnissä moisia.
Oli, esim Nokialla oli omalla merkillä myynnissä sekä piuhallisia että bluetoothilla olevia. Itsellä taisi olla sellainen jonka sai kummalla tahansa kiinni puhelimeen tai tietokoneeseen ennenkuin gps yleistyi puhelimissa. Sisään meni joku ihan Nokian perusakku. Eipä tullut paljoa käytettyä.
 
Mä muistan kun Nokia piti ison julkistamisen ja ilmoitti että tarjoaa kaikille Nokian omistaville missä GPS ilmaisen navigaattorin. Ja se oli heti ladattavissa julkistuksen jälkeen ja milla oli Nokia 5800 Xpressmusic jossa oli GPS joka oli ihan toivoton ilman A-GPSää. Ja ulkomaille kun lähti niin A-GPSää ei halunnu käyttää koska data oli helvetin kallista ja kun yritti käyttää ilman niin ihan turha laite. Kesti varmaan 20min saada fiksi ja kun menit tunneliin tai metroon ja tuut pois niin taas meni se 20min että oli signaali :D Ei sillä GPSllä tehny käytännössä mitään. Sama oli vielä HTC Desirere HDssäkin. Ulkomailla tuli sen kanssa käytyä ja vieläkin on sel Sports Trackerillä reittejä tallessa koneella. Mutta se fiksin saaminen.. jumalauta siinä kesti kauan ja yleensä oltiin jo perillä minne oltiinkaan menossa ennekuin fiksi tuli.
 
2010 muistetaan sitten siitä ettei kenelläkään ollut kännykkä nettiä Euroopan reissulla.

2000 alkoivat ne saatanalliset turvatarkastukset lentokentillä. vasta 20-vuotta myöhemmin teknologia alkaa olla sillä tasolla Helsingissä että turvatarkastusta voisi kutsua taas ihan ok tapahtumaksi. Muilla kentillä menee varmaan vielä toiset 10 vuotta. Matkustin tosi vähän 1990 luvulla mutta muistelisin että silloin vain mentiin metallinpajastimesta lävitse ja nekään eivät mitenkään erityisen herkkiä olleet.
 
Mä muistan kun Nokia piti ison julkistamisen ja ilmoitti että tarjoaa kaikille Nokian omistaville missä GPS ilmaisen navigaattorin. Ja se oli heti ladattavissa julkistuksen jälkeen ja milla oli Nokia 5800 Xpressmusic jossa oli GPS joka oli ihan toivoton ilman A-GPSää. Ja ulkomaille kun lähti niin A-GPSää ei halunnu käyttää koska data oli helvetin kallista ja kun yritti käyttää ilman niin ihan turha laite. Kesti varmaan 20min saada fiksi ja kun menit tunneliin tai metroon ja tuut pois niin taas meni se 20min että oli signaali :D Ei sillä GPSllä tehny käytännössä mitään. Sama oli vielä HTC Desirere HDssäkin. Ulkomailla tuli sen kanssa käytyä ja vieläkin on sel Sports Trackerillä reittejä tallessa koneella. Mutta se fiksin saaminen.. jumalauta siinä kesti kauan ja yleensä oltiin jo perillä minne oltiinkaan menossa ennekuin fiksi tuli.
Joskus noin 2005 kieppeillä itselläni oli TomTom-navigaattori ja siihen sai ladattua "quick-gps-fix" -fileen ja sen lisäksi kun navigaattorin kello oli riittävän tarkasti ajassaan, sai laite sijainnin noin minuutissa. Tuota tiedostoa piti aina välillä päivitellä jostakin että osasi ottaa tuon fiksin nopeammin. Ilman tuota tiedostoa tosiaan sijainnin saanti saattoi kestää 10-15min, ainakin jos ei ollut muutamaan viikkoon käyttänyt sitä että oli kellonaika päässyt ryömimään vähän todellisesta.
 
2000 alkoivat ne saatanalliset turvatarkastukset lentokentillä. vasta 20-vuotta myöhemmin teknologia alkaa olla sillä tasolla Helsingissä että turvatarkastusta voisi kutsua taas ihan ok tapahtumaksi. Muilla kentillä menee varmaan vielä toiset 10 vuotta.
Eikös nuo kiristyneet vasta 2001 iskujen jälkeen?
Offtopic, mutta eivät nuo ole sen jäkeen oikeastaan muuttuneet, eikä niissä mielestäni ole mitään saatanallista. Nesteiden määrää rajoitettu ja ne täytyy sijoittaa siihen minigrip-pussiin. Vaarallisten esineiden osalta nyt pitäisi olla itsestään selvää muutenkin ettei niitä oteta käsimatkatavaroihin mukaan. Sitten vaan portista läpi + mahdolliset satunnaistarkastukset. Helppo homma, joka on ollut jo yli 20v ruutiinia. Helsinki-Vantaalla erona on vain se, että nuo elektroniikat ja nesteet voi jättää reppuun/laukkuun sisään läpivalaisun ajaksi.

Noin niin kuin muuten se nykyinen Helsinki-Vantaan turvatarkastussysteemi on minusta aika sekava, kun niitä pisteitä per läpivalaisukone on 3 kpl, mutta eivät ole riittävän selvästi merkittyjä, ja ihmiset pörräävät väärissä paikoissa eikä jono vedä niin hyvin kuin pitäisi.

Minusta on vain ja ainostaan hyvä, että hommaa valvotaan tarkasti. Puistattaa ajatellakin, kuinka helposti "pre-2001" -aikana, koneeseen pääsi tuomaan kaikenlaista, joilla voisi terrorisoida lentoa.
 
Varmaan ton takia joku Top Gear ei toimi enään kun ei ole samanlaista wow-efektiä mitä sillon kun ohjelmassa näytettiin jotain uutta super autoa.
moottorin teho autossa on menettäny merkitystänsä kyllä 2000- luvulla kun sitä on tarpeeksi vähän kaikissa. Muita suorituskykyominaisuuksia voisi testata, mutta ei sitä taida kotimaisesta autolehdistöstä kukaan tehdä esim. kaarreajokoe
 
Aika hurjan nopeasti älypuhelimet ja mobiili-internet sitten lopulta yleistyivät. Tuossa 00-vuosikymmenen loppupuolella ensimmäiset iPhonet ja Android puhelimet tuli markkinoille, ja sitten toki oli vaikkapa symbian puhelimia joita voisi kutsua älypuhelimiksi, mutta ei nuo kuitenkaan olleet kovin laajasti käytössä eikä moni kai niitä internet-ominaisuuksia vaikkapa noissa symbian puhelimissa kovin paljoa käyttänyt. 3G-verkkojen peittokin alkoi kai olla oikeasti laaja vasta tuossa vuosikymmenen lopussa, ja 4G-verkot alkoi tulla vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Suunnilleen viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien älypuhelimet ja mobiili-internet onkin sitten olleet Suomessakin suurelle osalle ihmisistä aikalailla itsestäänselvyys.

Välillä kyllä mietityttää, että onko tämä jatkuva internettiin pääsy kaikkialla sitten lopulta hyvä asia. Helpottaa monia asioita ja on helppo tappaa aikaa jos vaikka joutuu odottelemaan jossain. Mutta toisaalta tuntuu vaikuttavan ainakin itselläni keskittymiskykyyn aika negatiivisesti, ja syö usein myös salakavalasti paljon aikaa päivästä.
Itse ainakin käytin kesällä 2008 Nokia e71 puhelinta sekä kävely- ja autonavigointiin. Selain toimi sen verran hyvin että ulkomaillakin pystyi helposti tekemään pörssikauppaa puhelimesta käsin. Tuohon aikaan Nokialaisille oli vielä hyvä appivalikoima joka sitten kuoli kokonaan pois kolmen vuoden kuluessa.
 
mulla oli 2009 tms. kiinteähintainen 0.5megan netti puhelimessa.
 
Eikös nuo kiristyneet vasta 2001 iskujen jälkeen?
kirjotan hiukan kuinka sattuu mutta tarkoitin etta 00-luvulla tuli uudeksi normaaliksi tyhjentaa kasimatkatavarat laatikkoon turvatarkastukseen. Lapparit lompakot, power bankit, kaapelit heitella siihen. 90-luvulla ei tarvinnut pemottaa tavaroita lapivalaisuun.

Nykyaan riittaa kun heittaa kannykan ja lompakon laukkuun joka lapi valaistaan. ymmartaakseeni nesteiden maaralla ei ole valia.

Ja puhun siis nyt Helsingista.

Kiinassa juna-asemamilla on sellainen 90-luvun lenttokentta tyylinen turvatarkastus. aina asia mika kaivataan laukuista on spray purkit. Turvarkastus menee minuutissa lavitse.
 
Heh, tuosta navigoinnista liikenteessä ja miksei muuallakin. Teen sitä edelleen kuin silloin pentuna lähettikuskina paperikartan kanssa, eli katson puhelimen kartalta mihin pitää mennä ja aivot hoitaa reitityksen. Jotenkin kauhean tärkeä asia itselle etten ole koneen orja :hmm:
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 695
Viestejä
4 544 235
Jäsenet
74 831
Uusin jäsen
Panasonic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom