Ainakin isännöitsijä ja rakennuttaja kusevat tässä vain omiin muroihinsa (tirsk). Isännöitsijä vaihtoon heti ensimmäisenä, kun asoy:llä on hallitus.Onko mitään tehtävissä?
Samaa mieltä. Lattialämmityksen yksi etu nimenomaan on tuo että sisäilmaa voi pitää pari astetta viileämpänä (~20 astetta) koska jalkoihin tuntuu jatkuvasti lämmin lattia. Kysele naapureilta miten heillä on lämpöä tuntunut lattiassa ja mikäli heillä asia on ok niin sitten on vikaa kyseisen asunnon kierrossa, muussa tapauksessa taitaa vaan rakennuttaja yrittää säästellä euroja kun joutuu maksamaan lämmitykset tyhjllään oleviin kämppiin.Ihmetystä herättää se, että lattia tuntuu kylmältä jalalle.
27 astetta on todella alhainen vaikka olisi miten uusi asunto kyseessä.Ruuvaa jakotukilta ne toimilaitteet irti ja varmista että venttiilit toimii normaalisti (nuppi painuu sisään ja ponnahtaa ulos). Ja jos jättää toimilaitteet irti, niin silloin voi ainakin varmistua siitä, että lämmitys pöhisee niin täysillä mitä kierrosta lämpöä irtoaa (termostaatit ei kurista).
Tuo 27 asteinen menovesi vaikuttaa kyllä aika alhaiselta nollakelille. Meillä menee nyt +10 asteen ulkolämmöllä saman lämpöistä vettä kiertoon. Toki lämpökäyrä on aina rakennuksesta riippuvainen.
Tuo 27 asteinen menovesi vaikuttaa kyllä aika alhaiselta nollakelille. Meillä menee nyt +10 asteen ulkolämmöllä saman lämpöistä vettä kiertoon. Toki lämpökäyrä on aina rakennuksesta riippuvainen.
Täällä 2017 valmistunut rivari. Nollassa asteessa menoveden lämpötila on käyrän mukaan 27,3 astetta. Tästä menoveden lämpötila nousee 0,22 astetta per ulkolämpötilan laskeva aste. Näillä arvoilla sisälämpötila on nollakeleillä noin +22, ja parinkympin pakkasilla laskee noin +20 asteeseen. Lämmitysjärjestelmä säätää pumpun kiertonopeutta ja lämpöpumpun tehoa siten, että meno- ja tuloveden lämpötilaero on noin 3 astetta.27 astetta on todella alhainen vaikka olisi miten uusi asunto kyseessä.
vähän tähän liittyen, onhan lto-koneen pelti talviasennossa?Eräs uusi rivitaloasunto kärsi kanssa talvella huoneiden kylmyydestä. Ratkaisu oli niinkin yksinkertainen kun ovien ja ikkunoiden säätäminen. Tiedä sitten oliko alkuperäinen asentaja ollut huolimaton vai oliko asunnon rakenteet eläneet. Lattialämmitysksen teho oli mitoitettu juuri alarajalle ja ylimääräinen veto aiheutti, ettei lämmitys enää riittänyt. Tämä oli siis vain esimerkki, eikä sitä voi suoraan peilata aloittajan asuntoon. Omassa taloyhtiössä alkoi lämmintä tulla ihan ilmoittamalla, että ei tarkene.