Yleistä keskustelua sähköautoista

[TommiZeliard]

Väität ettei ole merkitystä ihmisille, mutta muisteles nyt vähän mikä vitunmoinen ulina siitä joku aika sitten tuli, kun ilmoitetut kantamat eivät pitäneetkään paikkansa. Se siitä "ei merkitystä ihmisille".
Jos kylmä johtuu siihen lämpömittariin kiinnistyspisteen kautta, niin se mittari näyttää ihan mitä sattuu muuta kuin ilman lämpötilaa. Tai jos auton sisäilmaan lämpöä puhaltava suutin on sopivassa kohtaa, niin mittari näyttää toiseen suuntaan ihan mitä sattuu. Nämä sankarit yrittävät muutamalla mittauspisteellä mallintaa koko ohjaamon käyttäytymisen ja eihän siitä nyt tule hevon helvettiä varsinkaan kun joka autossa on vähän erilaiset muodot ja ilman virtausreitit. Lopuksi vielä keskiarvoistavat koko komeuden. Amatöörien puuhastelua.

Ihan uteliaisuudesta, jos näitä on aiemminkin tehty, niin paljos polttiksilta on mennyt vastaaviin lämpöihin?

Kaikilla olisi niin paljon helpompaa, kun kävisit suosiolla kipaisemassa ilmiselvästi kiinnostavan lehden itsellesi. Sen sijaan huutelet mutua minkä kerkiät.

TM:n "amatöörit" ovat tehneet noita maailman työläimpiä talviautotestejään todella pitkään. Se on totta, että nykyään lukijalle näytetään vähemmän mittausdataa kuin esimerkiksi vuoden 1977 ykkösnumerossa, kts. liite. Näin siitä huolimatta, että nykyään anturit piirtävät käyrää koneelle ja lisäapuna lämmönjakautumisen tarkastelussa käytetään lämpökameraa, mitä ei tuolloin 46 vuotta sitten käytetty. Dataa ja kokemusta siis on nykyään enemmän, mutta levikin kasvaessa ja maailman monimutkaistuessa lukijaa ei ehkä haluta rasittaa suurilla taulukoilla. Osasyy voi olla myös sivumäärä. Tänä vuonna talviautovertailu oli jaettu kahteen lehteen (vitosessa sähkikset ja nelosessa muut) ja yhteissivumäärä oli ennätyksellinen 68 sivua!

Sähköauto alkaa lähes välittömästi puhaltaa lämmintä, koska vastukset ovat yleensä 5-9 kW. Minulla Auriksessa on muistaakseni noin 1 kW ja monista polttiksista lämmityskanavien vastukset puuttuvat kokonaan. Noista eroista johtuen sähkis tuntuu arkipörräilyssä polttista paremmin lämpiävältä. Maantieajon ajoviima ja/tai tulipalopakkanen muuttavat tilannetta. Silloin sähkiksen 9 kW ei enää riitä 20:een tai ääritilanteessa välttämättä edes 15:een asteeseen, mutta keskitasoa parempien polttisten kabiiniin riittää yhä lämpöä.


TM ajoi sähköautojen lämmityslaitteiden maantiekokeen -1 C:ssa@80 km/h ja taajamakokeen jääradalle rakennetulla taajaaman pysähdyksiä simuloivalla radalla -16 C:ssa. Antureita oli tänä vuonna kolmessa paikassa:
-oikealla etumatkustajan jalkatilassa
-oikealla etumatkustajan pääntuessa
-oikealla takamatkustajan jalkatilassa

Mikään kiinnityspisteistä ei ole kylmä. Ja aivan oikein totesit, että jokaisessa autossa on vähän erilaiset muodot ja virtausreitit. Sitähän tällaisessa vertailussa juuri tutkitaan, että onko lämpöä riittävästi ja riittävän pian siellä missä sitä eniten tarvitaan. Se on voi voi, jos noihin kolmeen sijaintiin (ja toisiin kolmeen auton vasemmalla puolella) ei saada kolmen käyrän nousevana keskiarvona riittävästi lämpöä. Pää hukkaa lämpöä ja kintut jäähtyvät, kun ei liiku. Selkää ja takapuolta voi alkumatkasta grillata omilla lämmittimillään, mutta myöhemmin ne tulevat omillaan toimeen (kesällä jo vähän ylikin, jolloin tulevat tutuksi PeHi ja Sehi). Ties missä sijaitsevat sormet voivat palella, mutta ne on mahdollista siirtää toiseen paikkaan. Toisen rivin keskipaikalla tarkenee varmasti, jos reunapaikkalaisetkin tarkenevat. Tavaratilassa ruokakassit eivät kaipaa lämpöä, eivätkä koiratkaan yleensä ole niin nöpönuukia lämmön suhteen. Lämmön jakautuminen tarkistettiin lämpökameralla jokaisesta autosta. Lämpö jakautui Volkkaria lukuunottamatta kaikissa autoissa melko tasaisesti lattiasta kattoon.

Lämpötilapyynti säädettiin maksimiin ja aut. ilmastoinnin intensiteetti maksimiin, jos sellainen mahdollisuus oli. Apukuljettajan turvavyö kiinnitettiin ja lisäksi varmistettiin, että lämmintä puhaltaa auton molemmilla puolilla. Mahdolliset takamatkustajan suulakkeetkin säädettiin kaikissa autoissa vertailukelpoisiksi. Kokeen alussa kaikkiin autoihin kytkettiin tuulilasin huurteenpoisto päälle, kunnes sovitussa kohdassa palattiin automatiikalle.

Kokeessa surkeasti epäonnistunutta VW ID. Buzzia yritettiin saada paremmaksi manuaaliasetuksin ja "smart climate" -toiminnolla, mutta ne vaikuttivat lähinnä lämpöjakaumaan auton sisällä. Auton 6 kW on yksinkertaisesti liian vähän suhteessa kori- ja ikkunapintaan.


Esilämmitys onnistui kaikissa autoissa, mutta Kiassa valitettavasti vain latauksen aikana. Esilämmityskokeessa ulkolämpötila oli -5 C ja kaikki autot lämpenivät esilämmitysellä vähintään kymmeneen plusasteeseen. Käyttölogiikassa oli eroja: osassa säädettiin käynnistymisaika ja toisissa milloin auton haluttiin olevan lämmin. Minkään auton esilämmityksen kännykkäsovellus ei saanut suuria kehuja.


Sulla varmasti on vino pino muitakin kysymyksiä kielen päällä, mutta kattavimmin saat niihin vastauksen, jos haet lehtikiskalta 68 sivua talviautoherkkua. Silläkään et valitettavasti vielä näe vanhoja vertailuja, jos meinaan haluat laajemmin vertailla sähkisten ja polttisten lämpenemisen deltaT/min -arvoja, jolloin erilaiset ulkolämpötilat eivät niin paljon sotke vertailtavuutta.

 

[Terroo]

Spoileri: Lainaus

Jos unohdetaan tulevat veroriskit, eli uskotaan että uudessa autossa verokohtelu pysyy entisellään.

Korona, ukraina ym syiden johdosta sähköautojen kustannuskehitys otti vähän takapakkia, mutta sen uskotaan olevan väliaikaista ja kehitys palaa aiempiin ennusteisiin.

5v aikajakso on jo niin pitkä että arvoisin vaihtoarvon olevan riippuvainen siitä mikä auton kierrätysarvo.

Perustelu, alla 5v sisään arvioidaan sähköautojen valmistus kustannusten alittavan polttisten, ja jos ei oletetaa sen siihen jäävän, vaan jatkavan, niin parhimillaan tuolloin ero voi jo olla merkittävä. Jos se kehitys siirtyy myyntihintoihin niin se syö vaihtoarvoja sähkiksiltä.

Jos oletetaan, tai tiedetään että valikoima monipuolistuu ja itse tekniikka kehittyy, niin se syö vaihtoarvoja.

Mutta ehkä vielä isompi juttu, jakelu on kehittynyt, ja sitä kriisi vähän sekoittu, mutta oletus että auton omistaminen muuttuu, auton rahoitus muuttuu, auto kauppa muuttuu. Se syö vaihtoarvoja. Miksi maksaa vanhasta sähkiksestä, jos samoilla kustannuksilla saat uuden.

5v on myös lyhytaika, usein lyhye ennusteet yliarvoi, ja pitkät aliarvio, mutta ollaanko nyt siinä yliarvoidussa ennustetilanteessa ja 5v päästä aliarvoidussa.

edit:


Jos ostat autoa seuraavaksi 5v vuodeksi, niin keskity siihen millä haluat ajaa seuraavat 5v, jos ei ihan epäonninen susi valinta, niin ehkä pidempäänkin.

Jos optimistisimmat ennusteet toteutuu, niin et siinä häviä, vaihtoarvo romutuspalkkionverran, mutta silloin tarjolla laajasta valikoimasta halpoja autoja, itselle sopivilla rahoitusvaihtoehdoilla. Onhan se parempi tilanne että saa paritonni romuttamolta, parilla kympillä saa uudella tasolla olevan, kuin se että vaihdossa saa kahdeksan tonnia ja uudesta vähän paremmasta joutuu maksaa kolmekymppiä.

Jos verrottaja sotkee pakettia, niin sitten sotkee.

Nämä syyt huomioiden voisi olla siis turvallinen ratkaisu koittaa liisata sähköauto jostain. Kuulostaa kyllä ihan järkeviltä ajatuksilta. Täytyy pohtia asiaa.

 

[Hammer Schultz]

Käsittääkseni Hullujen Päivien katalogissa on tänäkin vuonna autotarjouksia, jos en ole ihan väärin ymmärtänyt niin taas olisi Stellantiksen autoja tarjolla. Ehkä kannattaa katsoa ne vielä.

 

[Tzit]

Vakuutusyhtiö ennustaa käytettyjen autojen kauppaan rajua muutosta – jo aivan pian

Käytettyjen sähköautojen kysynnän uskotaan räjähtävän. Johtuuko tämä nyt sitten ensirekisteröintien kasvusta ja käytettyjen tarjonnan laajenemisen aiheuttamasta hintojen laskusta/saatavuudesta, vai johtaako kasvanut kysyntä käytettyjen hintojen nousuun?

 

[Latvus]

Budjetti on ajateltu johonkin noi 30 k€ tienoille. Siihen ajateltuna noin 50 k€ Tesla on kyllä melkoinen jytky vaikka käyttökulut olisivatkin pienemmät kuin nykyisessä dieselissä.



Ajatuksena olisi hankkia sellainen auto millä nyt pötkisi seuraavat ~5 vuotta eteenpäin niin, että saisi seurata sähköistymisen kehitystä ja saisi kuitenkin jotain muutakin takaisin kuin lämmintä kättä seuraavassa autovaihtokaupassa. Niin kuin sanoit niin on melko hankala tilanne, kun ei tiedä miten polttiksille tulee lähitulevaisuudessa käymään ja kuinka hinnat käyttäytyy. Alas todennäköisesti tullaan mutta kysymys on se, että kuinka kovaa. Toisaalta taas voisi ajatella, että myös sähköautojen valikoima tulee kasvamaan ja samalla hinnat tulee painumaan niissäkin vähän alas. Tai ainakin valikoima suurempiin perhekäyttöön sopiviin sähköautoihin tulisi kasvamaan.

Riippuu varmaan millaisessa kunnossa nykyinen autosi on, paljonko se kuluttaa jne.
Jos nykyinen autosi on 20k€ arvoinen, niin se voi laskea arvossaan maksimissaan sen. Mutta realistisesti sanotaan, että sen hinta on 5v päästä jotain 5-10k välillä. Jos ostat 50k sähköauton ja sen arvo laskee puoleen 5 vuoden omistuksen aikana, niin sulle jää luokkaa 10-15k polttoaineisiin. Verrokkina käytön nykyistä polttisautoa, jonka hinta laski viidessä vuodessa noin 60% (ennen sähköautobuumia). Lisäksi rahoituskulut on kalliimmalle autolle luokkaa 5-10k 5 vuoden ajalle. Eli 15-25k jää polttoaineisiin, korjauksiin, veroihin yms. Toki jos sähköauto pitää arvonsa poikkeuksellisen hyvin, niin kaava hieman muuttuu. Niiden hinta kuitenkin lähestyy vääjäämättä nollaa, joten jos hinta pysyy joitakin vuosia koholla, tapahtuu romahdus myöhempinä vuosina. Koska saadaksesi säädyllisen hinnan vaihdossa, joudut vaihtamaan uuteen/kalliimpaan, ei riski pääty viidenteen vuoteen. Kannattaa myös huomioida, että liike maksaa sen 3-5k€ vähemmän autostasi, kuin niiden myyntihinta on. Esim. jonkun Enyaq 4x4 arvonalenema (noita nyt itse kyttäillyt) on tuon mukaan luokkaa 10-13k ensimmäisenä vuotena. (Uusi 65k vähänkään varusteltuna, nettiauton myyntihinnat vuoden vanhoille alkaen 58k, josta vielä pois liikkeen välistä ottamat kulut/katteet).

 

[pulatunnus]

Autokannan keski-ikä on Suomessa n. 13 vuotta. Siihen peilaten en pidä todennäköisenä, että ehjän ajokuntoisen sähkö tai polttomoottoriauton arvo putoaisi kierrätysarvoon missään olosuhteissa viidessä vuodessa.

Perustelin kantaani tulevalla, en historialla.
- Suomessa vanhoja polttiksia on liikenteessä sen takia että niin on ollut, osa ei laske, ja rahoitusvaihtoehdot ovat rajalliset, romutus arvot (ilmantukia) vähäiset.
- Perinteinen autokauppa on näennäisesti pitänyt vaihtoautoarvot huima korkealla. (verotus)

- Uskon että nykyisillä sähköautoilla on jokinmoinen kierrätysarvoa, verrattuna polttiksiin
- Uskon että sähköautojen osalta tulee rahoitusvaihtoehtoja jotka kilpailee vanhojen raatojen omistamisen kanssa. (korona, putin vähän sotki, täsä oli välähdyksiä jo ennen kriisiä) (**
- Sähköautojen hintakehitys ja tekninen kehitys vielä jonkin aikaa sen verran rajua että vanhojen arvo kyykkää. (*

Verotus voi sotkea, mutta uskon enemmän siirtyvän käytön verotukseen kuin hallinnan.

Spoileri: (* (**

(*
Autojen tekniikka harppoo, valmistamis kustannukset alenee.
Jos 5v päästä ne halvat modernit laatu sähkikset maksaa vähemmän kuin happis romanialaiset tänäpäivänä
Kulutus pienenee, jne.
Miksi joku maksaisi kovin montaa tonnia takuun ja virhevastuun ylittäneestä prototyypistä, jos uudella saan rahoituksella jolla ajaa halvempia kuukausia, halvempia kilometrejä. ja toiminta sädekkin isompi, Halvemmalla sitä ei kannata edes pitää tallissa, jos romuttamosta saa enemmän.

(**
Ennen putinin sekoilua oli jo Suomessakin tarjouksia joissa uuden sähkiksen myytiin "halvemmalla" kuin 20v vanha bensatuhnu, sellaisella rahoituksella että työssäkäyvälle kustanusten puolesta selvä peli.

 

[pulatunnus]

Riippuu varmaan millaisessa kunnossa nykyinen autosi on, paljonko se kuluttaa jne.
Jos nykyinen autosi on 20k€ arvoinen, niin se voi laskea arvossaan maksimissaan sen. Mutta realistisesti sanotaan, että sen hinta on 5v päästä jotain 5-10k välillä.

Tässä käyttäisin isoa haarukkaa.
Jos ei ole lataushybridi, niin laskisin sen mukaan että 5v päästä kyse siitä maksaako valtio romutuspalkkiota.
5k voi käyttää, jos markkinoille tulee sitä ennen puhdasta polttoaineitta jonka pumppu hinta on nykyistä foosilista halvempi (verottomina).

Toki jos sähköauto pitää arvonsa poikkeuksellisen hyvin, niin kaava hieman muuttuu. Niiden hinta kuitenkin lähestyy vääjäämättä nollaa, joten jos hinta pysyy joitakin vuosia koholla, tapahtuu romahdus myöhempinä vuosina. Koska saadaksesi säädyllisen hinnan vaihdossa, joudut vaihtamaan uuteen/kalliimpaan, ei riski pääty viidenteen vuoteen.

5v voi tosiaan mennä nopeasti, sori toisto, mutta korosta sitä että nyt on ollut poikkeuksellinen vuosi, jossa kustannukset , toimitusvaikeudet aiheutti häiriöitä jotka nosti hinnat ja jopa käytettyjen hinnat pilviin. Odottaisin niiden korjaantumista ja sen perään paltaan siihen nopeaa sähköautojen hintojen alenemiseen. Muistaen toki ne riskit, että pystyyko teollisuus vastaamaan kysyntään, vaikka se valmistaminen maksaisi tonnin niin tehtaa pyytää sen mitä markkinoilta saa.

Kannattaa myös huomioida, että liike maksaa sen 3-5k€ vähemmän autostasi, kuin niiden myyntihinta on. Esim. jonkun Enyaq 4x4 arvonalenema (noita nyt itse kyttäillyt) on tuon mukaan luokkaa 10-13k ensimmäisenä vuotena. (Uusi 65k vähänkään varusteltuna, nettiauton myyntihinnat vuoden vanhoille alkaen 58k, josta vielä pois liikkeen välistä ottamat kulut/katteet).

Auto kauppa on muuttunut ja uskon että moni valmistaja siirtyy ne nettikauppaan, robotiikaan, rahoitukseen. jne.

Käytettyjen hinnat on tulleet läpinäkyvimmiksi, uskon että tänävunna osa merkeistä vähän pakittaa ja tekee "vaihtokauppaa" välirahalla, isoilla hyvityksillä. Mutta jatkossa vanhempi kalusto ehkä imetään markkinoilta kierrätykseen.

 

[pulatunnus]

Jos viittaat siihen Seat Miihin niin nehän maksoivat n. 16 000 euroa. Vastaavankokoisia kopperoita 20 vuotta vanhoja bensatuhnuja saa/sai alle parilla tonnilla. On hyvä ottaa huomioon, että valmistajat möivät tappiolla eriä sähköautoja saavuttaakseen valmistajille esitetyt päästötavoitteet.

Jos uuden auton sai 30 senttiä kilometri kohti (auton osuus luokkaa 20 senttiä).
En sano etteikö jokin polttistuhnu (* voisi olla halvempi, mutta viestini idea oli se että tässä maassa on paljon yli 15v vanhaaa romua joilla se km kustansi jo enemmän kuin tuo.

On hyvä ottaa huomioon, että valmistajat möivät tappiolla eriä sähköautoja saavuttaakseen valmistajille esitetyt päästötavoitteet.

Totta niissä halvimmissa hintatukea ja valmistajan painanut hintaa. Mutta 5v päästä.

Ne isot polttisvalmistajat jotka meinaavat 5v päästä olla tekijöitä euroopan markkinoilla valmistavat sähkikset halvemmalla kuin polttiksia.

Spoileri: (*

Myönnän että silmissäni näin vanhoja saksan tuonteja, ruotsin malleja jne, joissa jo se polttoaine kustannus, dieseli veroineen tuo lisää joukkoon..
Laskin huollot, käytetyn riskiin. Jos jollain tee se itse puuhastelialla on joku pihi raato, jossa pienet verot, ja jonka arvo riippuu romutuspalkkiosta, riskillä ei väliä, niin voihan se olla edullisempaa kilometriä siihen saakka kun pitää hakea kotiin ja parsia kasaan syystä tai toisesta.

 

[Latvus]

Tässä käyttäisin isoa haarukkaa.
Jos ei ole lataushybridi, niin laskisin sen mukaan että 5v päästä kyse siitä maksaako valtio romutuspalkkiota.
5k voi käyttää, jos markkinoille tulee sitä ennen puhdasta polttoaineitta jonka pumppu hinta on nykyistä foosilista halvempi (verottomina).

Tähän en usko. Autot eivät kerkeä uusiutumaan sitä tahtia. Jos sähköauton kysyntä kasvaa, niiden hinnat nousee tilapäisesti ja alapuolelle tulee tilaa. Jos ne eivät nouse, sekoittuvat ne erilaisten polttomoottorivaihtoehtojen kanssa. Menee kuitenkin pitkään, ennenkuin käytetyissä on 10-20k€ hintaluokka saturoitunut luotettaviksi todetuista hyvistä sähköautovaihdokeista. Nyt ei vielä kukaan tiedä, miten arvottaa 10 vuotias Model Y, ID4 tai Enyaq.

Nyt lähes uusien polttisten hinnat kokevat voimakkaan pudotuksen, mutta lähestyttäessä nollaan, ei hinnan pudotukselle ole enää tilaa. Romurautaa ne eivät ole vielä pitkään aikaan ja on paljon asioita, joihin sähköautot eivät pysty.

 

[pulatunnus]

Tähän en usko. Autot eivät kerkeä uusiutumaan sitä tahtia. Jos sähköauton kysyntä kasvaa, niiden hinnat nousee tilapäisesti ja alapuolelle tulee tilaa. Jos ne eivät nouse, sekoittuvat ne erilaisten polttomoottorivaihtoehtojen kanssa. Menee kuitenkin pitkään, ennenkuin käytetyissä on 10-20k€ hintaluokka saturoitunut luotettaviksi todetuista hyvistä sähköautovaihdokeista. Nyt ei vielä kukaan tiedä, miten arvottaa 10 vuotias Model Y, ID4 tai Enyaq.

Nyt lähes uusien polttisten hinnat kokevat voimakkaan pudotuksen, mutta lähestyttäessä nollaan, ei hinnan pudotukselle ole enää tilaa. Romurautaa ne eivät ole vielä pitkään aikaan ja on paljon asioita, joihin sähköautot eivät pysty.

Jos teollisuus pystyy vastaamaan kysyntään, niin miksi joku maksaisi 5v päästä käytetystä polttiksesta, maa, eurooppa on käytettyjä polttiksia täynnä. Jos niitä lähdetään viemään merkittävästi alueen ulkopuolelle, niin siiheen voidaan puuttua rajoituksin tai romutuspalkkion. (jos tulee ajatus että Pietarissa tulisi kysyntää)

Jos 5V päästä teollisuudella on tilapäisiä toimitusvaikeuksia, niin joo, mutta polttisten kysyntä kyykää siltikin, ei tarjontaa sekeästi pienempi kysyntä riitä niiden hintaa kannattaleen.

Kannattaa muistaa että polttisten kustannusten ennustetaan nousevan, eli se vähentää kysyntää, ja muistettava että markknoilla on myös lataushybridejä, joiden osalta voi olla jotain kysyntää, vähän mallista riippuen. Jos omistamista ei veroteta niin voi hätätilassa mennä täyssähkön tilalla.

Romurautaa ne eivät ole vielä pitkään aikaan ja on paljon asioita, joihin sähköautot eivät pysty.

On toki, jos nyt olisi kyse sellaisesta polttiksesta jota ei voi sähköautolla korvata ja sille ei 5v päästä muutakaan korvaajaa ja silloin vielä sille kysyntään, niin voi toki olla arvossaan, varsinkin jos uustuotanto hiipunut.

Mutta tässä nyt oletin että puhutaan tavanomaisemmista automalleista, eikä jostain erikoisjutusta.

**************************
Korostan edelleen että 5v menee nopeasti ja viimeaikoina mailman tilanne yllättänyt, nyt eletään sumussa tulevasta, ja pointtini on se että laskelmissa kannattaa ynnäillä erilaisia näkymiä.

 

[timppeli]

Sähköautossa ei pahemmin ole järkeä jos ei kotilatausta ole, itse en ainakaan ostaisi. Mutta ei liity talviautoiluun mitenkään.

Ainakin kiukkuinen hesemies on tällaiseen ratkaisuun päätynyt:




Hänkin joutuisi kiukkuilemaan useammin jos joutuisi vieläkin useampana päivänä etsimään latauspaikkaa.

Niinja toistaiseksi latailen itsekin enemmän julkisilla latauspaikoilla kuin kotona, syynä se että kotona lataus maksaa 19c/kWh, esim. työmatkani varrella olevan supermarketin 22kW latausasemalla hinnaksi tulee n. 7c/kWh. Lataushinta putoaa melkein kolmasosaan, onhan sekin jotain. Eilen pitkästä aikaa latailin sattuneesta syystä myös kotona.

Talviautoiluun liittyy sitä kautta että toimintamatka lyhenee ja lataustarve tihenee entisestään säiden kylmetessä, varsinkin taajama-ajossa kun jarrujen regen ei enää toimi.

 

[Kvarkki]

Kaikilla olisi niin paljon helpompaa, kun kävisit suosiolla kipaisemassa ilmiselvästi kiinnostavan lehden itsellesi. Sen sijaan huutelet mutua minkä kerkiät.

Ensisijaisesti minua ei kiinnosta kuin se, että millä kikalla tällä kertaa saivat tarvittavat automerkit viritettyä sopivaan järjestykseen. Jos joku olisi taulukon postannut jo aiemmin, niin varmaan aika monta kysymystä olisi vältetty.

TM:n "amatöörit" ovat tehneet noita maailman työläimpiä talviautotestejään todella pitkään.

Kyllä ja tämä on myös se syy miksi menee vituiksi. Ehkä olisi syytä vähän päivitellä käytäntöjä tai edes osata käyttää sähköauton esilämmitystä säätelevää appia. On hyvä, että historiaa on taustalla, mutta joskus olis syytä uudistua reippaasti (käyttäjien ehdoilla ), sähköautomurros olisi tarjonnut tähän hyvän mahdollisuuden.

TM ajoi sähköautojen lämmityslaitteiden maantiekokeen -1 C:ssa@80 km/h ja taajamakokeen jääradalle rakennetulla taajaaman pysähdyksiä simuloivalla radalla -16 C:ssa. Antureita oli tänä vuonna kolmessa paikassa:
-oikealla etumatkustajan jalkatilassa
-oikealla etumatkustajan pääntuessa
-oikealla takamatkustajan jalkatilassa

Mikään kiinnityspisteistä ei ole kylmä. Ja aivan oikein totesit, että jokaisessa autossa on vähän erilaiset muodot ja virtausreitit. Sitähän tällaisessa vertailussa juuri tutkitaan, että onko lämpöä riittävästi ja riittävän pian siellä missä sitä eniten tarvitaan. Se on voi voi, jos noihin kolmeen sijaintiin (ja toisiin kolmeen auton vasemmalla puolella) ei saada kolmen käyrän nousevana keskiarvona riittävästi lämpöä. Pää hukkaa lämpöä ja kintut jäähtyvät, kun ei liiku. Selkää ja takapuolta voi alkumatkasta grillata omilla lämmittimillään, mutta myöhemmin ne tulevat omillaan toimeen (kesällä jo vähän ylikin, jolloin tulevat tutuksi PeHi ja Sehi). Ties missä sijaitsevat sormet voivat palella, mutta ne on mahdollista siirtää toiseen paikkaan. Toisen rivin keskipaikalla tarkenee varmasti, jos reunapaikkalaisetkin tarkenevat. Tavaratilassa ruokakassit eivät kaipaa lämpöä, eivätkä koiratkaan yleensä ole niin nöpönuukia lämmön suhteen. Lämmön jakautuminen tarkistettiin lämpökameralla jokaisesta autosta. Lämpö jakautui Volkkaria lukuunottamatta kaikissa autoissa melko tasaisesti lattiasta kattoon.

Tästä voisi tietysti kysyä, että missä kohtaa sitä lämmön tasaista jakautumista tarkasteltiin. Jälkikäteenhän se ei kerro yhtään mitään, jos mittausvirhe tulee siitä, että jossain autossa tietty piste jää/nousee muista jälkeen/eteen ja tämä vaikuttaa tulokseen. Periaatteessa ajatus on toki kaunis, että kaikki paikat pitää lämmitä, mutta onhan sillä vähän eroa miten kuskin alue lämpeää tai joku takamatkustajan jalkatila. Veikkaisin, että jossain automallissa on voitu jopa suunnittelussa painottaa kuskin aluetta muiden kustannuksella. Tuollaisesta datasta sitten raavitaan yksi keskiarvo taulukkoon, niin eihän se kerro yhtään mitään. Käyttäjien näkökulmasta kun sähköautot ovat kuitenkin merkittävä parannus talvikäyttöön. Halpojen tarkkojen sensorien aikakaudella 3 mittauspistettä on todella vähän, kaikki vielä valittu vain toiselta puolen autoa.

Sulla varmasti on vino pino muitakin kysymyksiä kielen päällä, mutta kattavimmin saat niihin vastauksen, jos haet lehtikiskalta 68 sivua talviautoherkkua. Silläkään et valitettavasti vielä näe vanhoja vertailuja, jos meinaan haluat laajemmin vertailla sähkisten ja polttisten lämpenemisen deltaT/min -arvoja, jolloin erilaiset ulkolämpötilat eivät niin paljon sotke vertailtavuutta.

Täytyy mennä lehtilukusaliin kun joskus ehtii. TM ei ole sellainen toimija, jota haluan rahoillani tukea.

 

[pulatunnus]

Sähköautossa ei pahemmin ole järkeä jos ei kotilatausta ole, itse en ainakaan ostaisi. Mutta ei liity talviautoiluun mitenkään.

Talvikäytössä ehkä korostuu (antaa enemmän pelivaraa kopin esilämmitykseen.

Mutta itse asiaan. Jos ns kotona voi sen auton ladata, niin se on monelle iso juttu, osalla jopa kynnyskysymys. Kotona lataus ei välttämättä tarkoita omassa kotipihassa, vaan sitä mihin sen auton parkkeeraa säännöllisesti. Jotkut sen takia vaihtaneet parkkiyhtiötä/paikkaa.

On myös paljon sähkiskäyttäjiä jotka eivät lataa kotona ja eivät edes harkitse kotilatausta. Osala lataa töissä, mutta osa pääasiassa ihan kaupallisilla latausasemilla.

Polttikseen tottuneelle , työmatkaa ja automarketti matkoja ajavalle se kotilataus voi olla kuitenkin se juttu. Auto joka aamu ns tankki täynnä, jos kopin esilämmitys niin lämmin auto joka aamu tankkitäynnä

. Veikkaisin, että jossain automallissa on voitu jopa suunnittelussa painottaa kuskin aluetta muiden kustannuksella. Tuollaisesta datasta sitten raavitaan yksi keskiarvo taulukkoon, niin eihän se kerro yhtään mitään. Käyttäjien näkökulmasta kun sähköautot ovat kuitenkin merkittävä parannus talvikäyttöön. Halpojen tarkkojen sensorien aikakaudella 3 mittauspistettä on todella vähän, kaikki vielä valittu vain toiselta puolen autoa.
Täytyy mennä lehtilukusaliin kun joskus ehtii. TM ei ole sellainen toimija, jota haluan rahoillani tukea.

Volkkarin kohdalla yrittivät saada lämmintä käsipelillä.
Jos ei nyt salaliittoa ole, niin kuvitellaan että ne anturi on tolkun paikoissa, ei jalkatila anturi oli tungettu johon ulosjohtavaa reikään.
Jos siellä nyt ei päästä tulla pakkasella plussalle jalkatilassa, jutun mukana oli vielä ns muka matkustaja, jos auto nyt sen mukaan arpoisi.
Jos se ei saa koppia edes tuohon testin alempaan tavoitteeseen, niin eihän siinä auta kuin se että volkkari maksaa omat anturin jonnekkin vastuksen kylkeen.

Muista ehkä tuo Hyndai vähän erottu ja siitä erikseen maininta että suoritus kohtuullinen, muut lämpeni tasaisesti paitsi tuo volkkari.

Hippiautossa siis 6Kw lämppäri, eikä lämpöpumppua, ja jos huomio koon, niin tuskin se lisäantureilla lämpiäisi sen enempää.

 

[Tzit]

Protip: jos sattuu olemaan pk-seudun kirjastojärjestelmän jäsen, niin Helmet Emagz palvelusta tuon TM:n voi käydä lukemassa ilmaiseksi oman tietokoneen välityksellä.

Saattaa toimia myös muiden kirjastojen korteilla.

 

[timppeli]

Autojen myyntimäärät romahtivat – ympäristötavoitteisiin vaikea päästä, vaikka myytäisiin pelkästään täyssähköautoja

Mitä ajatuksia tämä herättää?

Sitä ettei minulle ole yhtikäs mitään merkitystä päästäänkö joihinkin täysin hatuista vedettyihin "ympäristötavoitteisiin" vai ei. Ainoa vaikutus mikä sillä on on vihervassarihallituksen maine jossain vihervassaripiireissä.

En ostanut sähköautoa viherpiiperölasit silmillä, tai no onhan se ihan kiva jalankulkijoille ja itsellekin ettei pakoputkesta tule savunkatkua, mutta muuten pffft se ja sama vaikka puskisi puhdasta hiilidioksidia ilmoille pari tonnia minuutissa.

Minusta monesti tuntuu että monet tahot yliarvioivat sitä mikä merkitys hiilidioksipäästöillä yms. on sähköauton hankkijoille, ikäänkuin se olisi useimpien sähköautoa hankkivien tai omistavien tärkein syy hankinnalle. Väittäisin ettei ole, siksi myöskään mitkään "elinkaarilaskelmat" eivät saa juuri ketään sähköauton hankkinutta katumaan hankintapäätöstään.

Ilmastoahdistujat ovat pääasiassa teini-ikäisiä peruskoululaisia ja lukiolaisia jotka ajavat fillarilla tai sähköpotkulaudalla. He eivät ole ostamassa minkäänlaista autoa, ainakaan ennen aikuistumistaan.

 

[ossid]

Ensisijaisesti minua ei kiinnosta kuin se, että millä kikalla tällä kertaa saivat tarvittavat automerkit viritettyä sopivaan järjestykseen

Täytyy mennä lehtilukusaliin kun joskus ehtii. TM ei ole sellainen toimija, jota haluan rahoillani tukea

Tämä nyt kyllä kuulostaa enemmän siltä, että olet jo ennen testin ulos tuloa päättänyt TM:n olevan paska lehti ja testikin tehty väärin.

 

[timppeli]

Itsellä iso ongelma tässä on myös se, että edes käytettynä ei löydy järkevään budjettiin sähköautoa mikä sopisi perhekäyttöön.

Paljonko kertyy kilometrejä vuodessa? Se voi vaikuttaa paljon laskelmiin kannattaako sähköauton hankinta taloudelllisesti vai ei. Toki nykyisin korkeamman autolainankorot puolestaan heikentävät hankintahinnaltaan kalliimman sähköauton budjettia.

 

[Nomber]

Talvikäytössä ehkä korostuu (antaa enemmän pelivaraa kopin esilämmitykseen.

Mutta itse asiaan. Jos ns kotona voi sen auton ladata, niin se on monelle iso juttu, osalla jopa kynnyskysymys. Kotona lataus ei välttämättä tarkoita omassa kotipihassa, vaan sitä mihin sen auton parkkeeraa säännöllisesti. Jotkut sen takia vaihtaneet parkkiyhtiötä/paikkaa.

On myös paljon sähkiskäyttäjiä jotka eivät lataa kotona ja eivät edes harkitse kotilatausta. Osala lataa töissä, mutta osa pääasiassa ihan kaupallisilla latausasemilla.

Itselläni kotilataus, mutta tarkoitus ladata töissä mahdollisimman paljon, koska siellä se on ilmaista. Toki tarkoittaa että pitää käydä siellä useammin kuin nyt kun olen lähinnä etänä (jos en ole reissussa kuten yleensä), mutta toisaalta ihan hyvä niin matka ei maksa ja saa samalla "tankin täyteen" kun käy. Mutta kyllä kotilataus mahdollisuus on ihan hyvä, muuten olisi ehkä aina vähän stressiä jos pitäisi aamusta aikaisin lähteä johonkin kauas ja sitten pitäisi käydä jossain julkisella laturilla illalla lataamassa tms. Tosin ei minullakaan ole kuin ihan perus schuko lataus kotona, joten ei sillä nyt yön aikana mahdottomia akkuun saa. Mutta käy sitten matkalla pikalaturilla jossain lähellä.

Saa nähdä miten homma toimii, varmasti tulee erilaista kuin nykyisellä dieselillä jolla pääsee tankillisella ~1300 km. Täytyy suunnitella varmaan vähän enemmän ajoja jne. Mielenkiinnolla odotan, vielä viikko pitäisi jaksaa.

 

[timppeli]

Tätä toistellaan jossain sähkömiesten podcastissakin enkä ymmärrä millä romuilla ihmiset on aikaisemmin ajanut.

Ainakin mun aikaisemmalla bensa-Toyotalla ilman webastoa talvilähdöt kylmänä alle -5 pakkasissa olivat aina aika ikäviä. Kyllä siinä mielestäni ainakin 10 min meni ennenkuin tuntui alkavan puhaltamaan yhtään lämmintä ilmaa, ja se oli ongelma jos halusi ajaakin tuon ekan 10 min aikana koska tuulilasi oli herkästi sen ajan huurussa, kunnes sitä lämmintä alkoi tulla.

Nykyisellä sähköautolla vaikka lähtisin ihan kylmiltään ilman esilämmitystä, auto alkaa kyllä poistamaan huurua melkein samantien, ja auton sisätila lämpenee muutenkin varsin nopeasti, eron huomaa minuutissa parissa.

En tiedä onko sähköautoilla kuinka paljon eroa keskenään tuossa, kun jotkut käyttävät enemmän energiaa kuluttavia vastuksia, toiset jotain ilmalämpöpumppusysteemeitä, jotkut ilmeisesti molempia jne. Käsittääkseni jonkinlainen ilmalämpöpumppu esim. Zoessa on, mutta en ole täysin varma miten se lämmittää ja mitä.

Se kuitenkin oli hyvä bensa-autossa että sen odotuksen jälkeen kun se lämpeni, se kyllä olikin sitten suunnilleen niin lämmin kuin halusi, bensamoottorista kyllä riitti lämmintä. Muistan vain kerran lämpöjen huvenneen Lapin-reissulla -35 asteen pakkassessa, silloin alkoi jossain vaiheessa lämmintä olla riittämättömästi ja tuulilasi alkoi jopa pikkuisen huurtua. Saattaa olla että nykyinen sähköautoni olisi ollut vieläkin enemmän silloin hätää kärsimässä, en tiedä kun kylmin missä sillä olen tähän mennessä ajanut oli n. -20 astetta, missä se tuntui vielä pärjäävän ns. "tarpeeksi hyvin". Ei sisätilaa varmaan saunaksi olisi silloinkaan saanut lämmitettyä eli talviset kalsariajot voi unohtaa.

 

[Kvarkki]

Tämä nyt kyllä kuulostaa enemmän siltä, että olet jo ennen testin ulos tuloa päättänyt TM:n olevan paska lehti ja testikin tehty väärin.

En minä paskasta tiedä, mutta aika helppoa heidän toimnnastaan on tunnistaa ns. kaupalliset reaaliteetit sekä yksittäisten testaajien tiettyyn suuntaan kallellaan olevat mieltymykset. Tähän testiin liittyen esim. Toytoan "silittelyt" ja vaikka itä-länsi pisteerottelu ajo-ominaisuuksissa. Eroja varmasti on, mutta tuollainen subjektiivinen arvostelu on myös näppärä tapa tuunata tulosta joko tietoisesti tai tiedostamatta. Lämmitystestin suoritustapaa ja painostusta pidän vaan yksinkertaisesti typeränä oman taustan näkökulmasta, ihan sama missä lehdessä olisi ollut.

 

[Kvarkki]

Tätä toistellaan jossain sähkömiesten podcastissakin enkä ymmärrä millä romuilla ihmiset on aikaisemmin ajanut. Väitän että entinen diesel lämpeni vähintään yhtä nopeasti vaikka oli tilavuudeltaa varmaan tuplat Skodaan verrattuna. Vaikka kone on alkuun hetken kylmä niin kyllä se webasto pukkaa lämmintä samantien ja hyvällä voimalla. Ehkä jopa huonommin lämpenee tämä sähköauto jos siis ihan kylmänä lähdetään liikkeelle ilman esilämmityksiä.

Avainsana webasto boldattuna. Kiva jos löytyy, mutta harvinaista herkkua tuollainen on ollut, jos koko autokantaa katsoo. Jokaisessa sähköautossa tulee ajastettava/etäohjattava "webasto" vakiona. Ei se perusdieselkään kiva talviauto ole, jos siinä ei ole lisälämmitintä mukana. Sähkövastuksiahan ne noihin ovat joihinkin uudempiin viritelleet, mutta aika surkein lopputuloksin, kun tehoa ei ole vastaavalla tavalla käytettävissä sähköautoon nähden.

 

[timppeli]

Spekuloin:

sähkövastuksilla alkaa tulemaan lämmintä nopeasti joka voi antaa monelle mielikuvan että sähkis on aina parempi lämpiämään kaikessa. Käsittääkseni sähkäreissä on maks 5kw vastukset plus lämpöpumppu mutta toisaalta polttiksessa about 75% kaikesta käytetystä energiasta muuttuu lämmöksi ja sitten kun lämpöä alkaa tulemaan niin sitä tuleekin hyvin.

Tuollainen minunkin vähäinen kokemukseni on, entinen bensa-autoni vs. nykyinen pikkusähkäri.

Sähköauto lämpenee ainakin johonkin -20 pakkasiin asti huomattavan paljon nopeammin, mutta sitä ei saa ainakaan silloin niin lämpimäksi että viitsisi esim. t-paidassa ajella. Minulla on kuitenkin talvella normi ulkokuteet päällä koska auton sisällä on niin kovin ahdasta riisua ja pukea ulkovaatteita, tärkeintä että on niin lämmintä ettei tuulilasi huurru ja näpit jäädy. Veikkaan että sähköautoni sisälämpötila huitelee pakkasella jossain 15-19 asteen välillä, kun tavoitelämpötilaksi on asetettu +20.

 

[blastermaster]

Ainakin mun aikaisemmalla bensa-Toyotalla ilman webastoa talvilähdöt kylmänä alle -5 pakkasissa olivat aina aika ikäviä. Kyllä siinä mielestäni ainakin 10 min meni ennenkuin tuntui alkavan puhaltamaan yhtään lämmintä ilmaa, ja se oli ongelma jos halusi ajaakin tuon ekan 10 min aikana koska tuulilasi oli herkästi sen ajan huurussa, kunnes sitä lämmintä alkoi tulla.

Nykyisellä sähköautolla vaikka lähtisin ihan kylmiltään ilman esilämmitystä, auto alkaa kyllä poistamaan huurua melkein samantien, ja auton sisätila lämpenee muutenkin varsin nopeasti, eron huomaa minuutissa parissa.

En tiedä onko sähköautoilla kuinka paljon eroa keskenään tuossa, kun jotkut käyttävät enemmän energiaa kuluttavia vastuksia, toiset jotain ilmalämpöpumppusysteemeitä, jotkut ilmeisesti molempia jne. Käsittääkseni jonkinlainen ilmalämpöpumppu esim. Zoessa on, mutta en ole täysin varma miten se lämmittää ja mitä.

Se kuitenkin oli hyvä bensa-autossa että sen odotuksen jälkeen kun se lämpeni, se kyllä olikin sitten suunnilleen niin lämmin kuin halusi, bensamoottorista kyllä riitti lämmintä. Muistan vain kerran lämpöjen huvenneen Lapin-reissulla -35 asteen pakkassessa, silloin alkoi jossain vaiheessa lämmintä olla riittämättömästi ja tuulilasi alkoi jopa pikkuisen huurtua. Saattaa olla että nykyinen sähköautoni olisi ollut vieläkin enemmän silloin hätää kärsimässä, en tiedä kun kylmin missä sillä olen tähän mennessä ajanut oli n. -20 astetta, missä se tuntui vielä pärjäävän ns. "tarpeeksi hyvin". Ei sisätilaa varmaan saunaksi olisi silloinkaan saanut lämmitettyä eli talviset kalsariajot voi unohtaa.

Tottakai aina löytyy huonoja esimerkkejä kummastakin leiristä. Vanha 1.9TDI kun oli alla ja lohkolämppäri sanoi sopimuksen irti niin ei kovilla pakkasilla edes moottoritiellä lämpömittari liikahtanut. Ikkunat pysyi auki mutta varsinaisesti lämmin ei ollut. Vastaavasti V8 dieselin kanssa sinne kabiiniin saa sen welcome to Ibiza lämpötilan koska vaan ja vaikka koko päiväksi rangen juuri kärsimättä.

Avainsana webasto boldattuna. Kiva jos löytyy, mutta harvinaista herkkua tuollainen on ollut, jos koko autokantaa katsoo. Jokaisessa sähköautossa tulee ajastettava/etäohjattava "webasto" vakiona. Ei se perusdieselkään kiva talviauto ole, jos siinä ei ole lisälämmitintä mukana. Sähkövastuksiahan ne noihin ovat joihinkin uudempiin viritelleet, mutta aika surkein lopputuloksin, kun tehoa ei ole vastaavalla tavalla käytettävissä sähköautoon nähden.

Totta tuokin. Tosin jos mennään sähköauton hintaisiin dieseleihin niin luulisi että niissäkin jo webastoja olisi vakiona. En ole kyllä hinnastoja ja vakiovarusteita ihan juuri tutkinut.

 

[Hammer Schultz]

Tottakai aina löytyy huonoja esimerkkejä kummastakin leiristä. Vanha 1.9TDI kun oli alla ja lohkolämppäri sanoi sopimuksen irti niin ei kovilla pakkasilla edes moottoritiellä lämpömittari liikahtanut. Ikkunat pysyi auki mutta varsinaisesti lämmin ei ollut.

Siis motarillahan ajoviima viilentää moottoria todella tehokkaasti joten ei ihme jos ei lämminnyt. Samaa muuten teki joskus kauan sitten bemarini jossa oli termari paskana, jäähdytysnesteen lämmöt sai nousemaan ainoastaan kaupunkipyörityksessä kun käytti kierroksia, siitä jos lähti ajamaan tasaista ajoa maantielle niin lämmöt tuli alas.

 

[timppeli]

Protip: jos sattuu olemaan pk-seudun kirjastojärjestelmän jäsen, niin Helmet Emagz palvelusta tuon TM:n voi käydä lukemassa ilmaiseksi oman tietokoneen välityksellä.

Saattaa toimia myös muiden kirjastojen korteilla.

Tattis, hankin just vajaa kk sitten Vantaan kirjastokortin jotta pystyin ottamaan prittauksia ulos etätöillessäni. Ei ole kirjastokorttia ollut sitten lapsuusaikojen ennen tuota.

Pitänee sitten lukaista.

 

[blastermaster]

Siis motarillahan ajoviima viilentää moottoria todella tehokkaasti joten ei ihme jos ei lämminnyt. Samaa muuten teki joskus kauan sitten bemarini jossa oli termari paskana, jäähdytysnesteen lämmöt sai nousemaan ainoastaan kaupunkipyörityksessä kun käytti kierroksia, siitä jos lähti ajamaan tasaista ajoa maantielle niin lämmöt tuli alas.

Kaupunkia en osaa oikein kommentoida kun sitä niin vähän tulee ajettua mutta ODB lukijalla kun lämpöjä seurasi niin muistelen että motarilla olisi noussut verrattuna 80/60 ajoon maaseudulla. Keula tietty peitettynä ja pohjamuovit paikallaan.

 

[timppeli]

Tottakai aina löytyy huonoja esimerkkejä kummastakin leiristä.

Edellinen autoni oli tuikitavallinen bensa-Auris, joten pitäisin sitä sitten aika tavanomaisena tapauksena, enkä jonain negatiivisena erikoistapauksena. Kuten monessa viestissä todettiin, polttomoottoriautolla menee, ilman erillisiä vastuslämmityksiä, aikansa siihen että moottori + jäähdytysneste lämpenee, ja vasta sitten alkaa hönkiä lämmintä ilmaa sisätiloihin.

Mun Auriksella siihen meni tuo 10 minuuttia tai kauemminkin, mutta sen jälkeen lämpöä riitti hyvin. Ongelma oli siis tuo lämpenemisen odotusaika (kun ei välttämättä uskaltanut edes lähteä ajamaan kylmä lasi huurussa), ei se etteikö auto olisi pysynyt lämpimänä ajon aikana.

Diesel-autoista ei ole talvikäytössä kokemusta, olen ollut siinä luulossa että ne tuottavat vähemmän hukkalämpöenergiaa kuin bensa-autot, ja siksi lämpenisivät keskimäärin bensa-autoja huonommin/hitaammin, minkä takia joistakin niissä on lisänä vastuslämmitys.

 

[B170]

Auto joka aamu ns tankki täynnä, jos kopin esilämmitys niin lämmin auto joka aamu tankkitäynnä

Juuri tämä on todella suurta luxusta maaseudulla vaikka ns kaupunkiautolla ajelenkin. Samalla johdon heiluttelulla kuin ennenkin, kun halusi lähteä lämpimällä autolla.Tässä auton latauksessa on haja-alue ja okt-asukkaat kyllä etuoikeutetussa asemassa.

 

[B170]

Ei sisätilaa varmaan saunaksi olisi silloinkaan saanut lämmitettyä eli talviset kalsariajot voi unohtaa.

Itsekin kerran mietin kun säädin auton lämpöä, että eihän sitä sisätiloissakaan olla takki päällä 20 asteen lämmössä niin miksi autossa pitäisi olla.

 

[pulatunnus]

Itsekin kerran mietin kun säädin auton lämpöä, että eihän sitä sisätiloissakaan olla takki päällä 20 asteen lämmössä niin miksi autossa pitäisi olla.

Mietin että mitä tarkoitat.
Tarkoitatko että sisällä ei olla 20 asteen lämmössä takkipäällä, eli ei autossakaan.

Vai sitä että autossa ollaan takkipäällä, mutta sisällä ilman. Tällä sitten selitellään sitä että ei sähkiksen tarvi lämmitä, Volkkari on ihan hyvä.

 

[Kvarkki]

En ihan ymmärrä konseptia, että autossa olisi talvella ilman takkia. Alkumatkastahan takitta (ilman esilämmitystä varsinkin) on saatanan epämukavaa ja en taatusti ala pysähtymään jonkun 200 km pätkän aikana vain sen takia, että takkia sais pois. Kauppareissuilla vielä vähemmän. Miissä 18 astetta on viimeinen pykälä ennen "low" puhallusta, niin sillä on menty. Vähempikin riittäisi. Ei mullla polttiksissakaan sen enempää lämpöä koskaan ollut, mutta toki tiedostan, että sähköautossa sääädöstä saa vielä hyvää kantamaankin.

 

[pulatunnus]

En ihan ymmärrä konseptia, että autossa olisi talvella ilman takkia.

Kaikki takit ei ole oikein ajamiseen hyviä, ja vaikka olisikin takki jolla voi ajaa, niin ilman voi olla mukavempi. ja jos auto on lähellä kummassakin päässä, niin ei tarvi takkia kiskoa lainkaan.

 

[timppeli]

En ihan ymmärrä konseptia, että autossa olisi talvella ilman takkia.

Lähinnä minulla tulee mieleen tilanteet missä ajaisin lämpimästä tallista suoraan toiseen lämpimään talliin. Tosin jos otan takin kuitenkin mukaan (koska jos tapahtuu onnettomuus tai auto lakkaa toimimasta, en halua olla munasillani pakkasessa odottamassa hinausautoa), ei se niin paljoa lisäarvoa tuo että voin heittää sen autossa takakonttiin tai jonnekin matkan ajaksi.

Ja ehkä, ehkä, todella pitkät matkat, jos päälläni ovat pilkkihaalarit ja ajatus niissä ajamisesta Nuorgamiin ja takaisin ahdistaa. Voi olla että itsekin luopuisin siinä tilanteessa pilkkihaalareista, vaikka en edes harrasta pilkkimistä! Hullujen hommaa sekin.

Oli miten oli, tärkeintä minulle on että lasit pysyvät huuruttomina eivätkä näpit jäädy. Minulle tuon saavuttamiseen riittää varmaan joku 15 tai 16 astetta, veikkaisin. Pitäisi varmaan pitää lämpömittaria autossa jotta näkisin miten lämpimäksi se oikeasti lämpiää esim. pelkääjän perseen kohdalla, kun nyt arvailen mitä se saattaa olla...

 

[Narghar]

En ihan ymmärrä konseptia, että autossa olisi talvella ilman takkia. Alkumatkastahan takitta (ilman esilämmitystä varsinkin) on saatanan epämukavaa ja en taatusti ala pysähtymään jonkun 200 km pätkän aikana vain sen takia, että takkia sais pois. Kauppareissuilla vielä vähemmän. Miissä 18 astetta on viimeinen pykälä ennen "low" puhallusta, niin sillä on menty. Vähempikin riittäisi. Ei mullla polttiksissakaan sen enempää lämpöä koskaan ollut, mutta toki tiedostan, että sähköautossa sääädöstä saa vielä hyvää kantamaankin.

No itse kun aamulla menen lämpimään autoon niin heitän talvitakin takapenkille ja ajelen töihin, töihin päästyäni nappaan takin takapenkiltä ja menen töihin.

Lähinnä tommonen paksu untuvatakki tms on ikävä kun istuu autossa

 

[B170]

Mietin että mitä tarkoitat.

Ihan päin P:tä selitin. Tarkoitin, että monesti säätää auton lämppäriin 20-22 ja siellä ollaan takki päällä niin tarkenis vähemmässäkin, kun ei kotonakaan istuta samassa lämmössä takki päällä. 18 tuntuu olevan autossa hyvä, kotona liian vähän.

 

[båsse]

Aika rajusta palaa sähköbussi.

 

[jrp]

Jos polttiksessa ei ole mitään lisälämmittimiä, niin siinä ei ole mitään lämmitystä ennenkuin se polttiksen vedet on lämmineet, nykyisillä nuukilla polttiksilla siihen voi kovilla pakkasilla mennä aikaa, vartti, puolituntia. kaikki ei edes lämpiä kaikissa oloissa.

Nuukuudella ei ole mitään tekemistä lämmityslaitteen tehon kanssa. Kaikki polttomoottorit toimivat erittäin huonolla mutta kehnolla hyötysuhteella, ja tuo hukkaanmennyt osuus katoaa käytännössä harakoille. Kyseessä on siis huono lämmityslaitteen suunnittelu, eikä "pihi" moottori.

 

[Mariini]

Samaa mieltä, jos ylioptimisesti sanotaan vaikka hyötysuhteeksi 50% niin siitä vaan päättelemään paljonko tavallisen Focuksen pakoputkesta ja jäähdyttimestä menee harakoille.

Yleisin sähkökiuas on kaiketi 6,6kW, 9kW on jo melko miellyttävä, sähkökiukaaksi. Riippuu toki saunan koosta, mutta suhteuttaa sitä auton sisätilaan...

 

[JaniKari]

TM:n talvitestissä jokunen vuosi sitten Prius (hybrid) oli nopein lämpeämään. Tämä siksi että perinteinen lämmityslaite ei pihissä autossa toimisi hyvin ja siihen oli suunniteltu lämmityslaite joka otti lämpöä pakokaasuista.

 

[ANTI_L]

Tää lämppärikeskustelu on tosiaan vähän sellaista, että kaikki ei ymmärrä, että polttomoottoriauto vie sen 50% enemmän energiaa kuin vastaava sähkis ja osa siitä energiasta käytetään lämmitykseen epäsuorasti sähkölämmittimen muodossa, kun eipä taida monestakaan polttiksesta nykypäivänä kauheasti riittää matkustamon lämmitykseen, eli kuluttaa enempi talvella sen 0.5-1l/100km.

Omalla autolla kuluu -15 pakkasessa se 2-4kW enempi satkulle talvella, eli noin 0.2-0.5l verran kilowatteja.

 

[Hammer Schultz]

Tää lämppärikeskustelu on tosiaan vähän sellaista, että kaikki ei ymmärrä, että polttomoottoriauto vie sen 50% enemmän energiaa kuin vastaava sähkis ja osa siitä energiasta käytetään lämmitykseen epäsuorasti sähkölämmittimen muodossa, kun eipä taida monestakaan polttiksesta nykypäivänä kauheasti riittää matkustamon lämmitykseen, eli kuluttaa enempi talvella sen 0.5-1l/100km.

Siis ymmärsinkö nyt ihan oikein? Etteikö nykypolttikset lämpene ilman erillistä sähkölämmitintä? Rohkenen olla vahvasti eri mieltä, tulipa testattua eilen litran vaparilla olevaa 2016 autoa ja 30min ajon jälkeen kojelaudan suuttimesta tuli niin kuumaa ilmaa että ei kättä viitsinyt pitää suuttimen edessä kovin pitkään. Ja litran vaparissa hukkalämpöä tulee suhteellisen vähän verrattuna isompiin koneisiin.

 

[realistic]

Samaa mieltä, jos ylioptimisesti sanotaan vaikka hyötysuhteeksi 50% niin siitä vaan päättelemään paljonko tavallisen Focuksen pakoputkesta ja jäähdyttimestä menee harakoille.

Yleisin sähkökiuas on kaiketi 6,6kW, 9kW on jo melko miellyttävä, sähkökiukaaksi. Riippuu toki saunan koosta, mutta suhteuttaa sitä auton sisätilaan...

Ihan hyvä esimerkki mutun perusteella: Autolla lämmitettävä ilma otetaan ulkoa ja samaan aikaan lämmintä ilmaa puhalletaan myös saman verran ulos. Tuommoinen 7kw kiuas taitaa olla johonkin noin 8m3 saunaan ja sillä menee noin 20min lämmittää sauna. Summittaisen arvion perusteella auto on noin 10m3. Oma mutu sanoo, että kylmä intake + huonot auton eristykset aiheuttavat, että joku 7kw on ihan OK -tehoinen lämmitin, mutta ei jaksa puhkua kyllä kovin isoon autoon talvipakkasilla tarpeeksi lämpöä. Ja tätä tieten tukee myös tuo TM:n testi VW Buzzin osalta.

Mielenkiintoista nähdä, että miten VW Buzzin puhti riittää kesällä jäähdyttelyyn esim. Kalifornian lämmössä. Samankaltaiset lainalaisuudet ovat siellä jäähdytyspuolella, joskin ilmastoinnissa COP on paljon parempi.

 

[realistic]

Siis ymmärsinkö nyt ihan oikein? Etteikö nykypolttikset lämpene ilman erillistä sähkölämmitintä? Rohkenen olla vahvasti eri mieltä, tulipa testattua eilen litran vaparilla olevaa 2016 autoa ja 30min ajon jälkeen kojelaudan suuttimesta tuli niin kuumaa ilmaa että ei kättä viitsinyt pitää suuttimen edessä kovin pitkään. Ja litran vaparissa hukkalämpöä tulee suhteellisen vähän verrattuna isompiin koneisiin.

Ainakin nuo entiset omat Vagin pienehköt erittäin pihit Dieselit ( lue noin 4l tai alle kulutukselliset ) eivät pystyneet pitämään noin 20c - 25c pakkasessa edes liikennevaloissa lämpöjä, puhumattakaan ajoviimasta. Sopiva huudattelu korjasi toki asian, kuten myös viimasuojan asennus. Webaston sarjakäyttö myös auttaa, mutta edes automatiikka ei käyttänyt sitä täysin taukoamatta, vaan anto nesteiden välillä valua kylmähköiksi - piti manuaalisesti naputella päälle.

Bensakoneissa itse en ole havainnut vähäisillä ajoillani vastaavaa, liekö voivat päästörajoitusten puitteissa säätää käyntiä jotenkin agressiivisemmaksi tyhjäkäynnillä vai mitä. Diesel ei käynyt kovemmilla kierroksilla kuin todella kylmänä.

 

[JaniKari]

Ihan hyvä esimerkki mutun perusteella: Autolla lämmitettävä ilma otetaan ulkoa ja samaan aikaan lämmintä ilmaa puhalletaan myös saman verran ulos. Tuommoinen 7kw kiuas taitaa olla johonkin noin 8m3 saunaan ja sillä menee noin 20min lämmittää sauna. Summittaisen arvion perusteella auto on noin 10m3. Oma mutu sanoo, että kylmä intake + huonot auton eristykset aiheuttavat, että joku 7kw on ihan OK -tehoinen lämmitin, mutta ei jaksa puhkua kyllä kovin isoon autoon talvipakkasilla tarpeeksi lämpöä. Ja tätä tieten tukee myös tuo TM:n testi VW Buzzin osalta.

Mielenkiintoista nähdä, että miten VW Buzzin puhti riittää kesällä jäähdyttelyyn esim. Kalifornian lämmössä. Samankaltaiset lainalaisuudet ovat siellä jäähdytyspuolella, joskin ilmastoinnissa COP on paljon parempi.

Jäähdytyksessä lämpötilaero on yleensä paljon pienempi kuin lämmityksessä joten pienempi teho riittää. Lämmityksessä 40 astetta on normaali lämpötilaero mutta jäähdytyksessä 40 astetta tarkoittaisi pakkas lukemia.

 

[Hammer Schultz]

Ainakin nuo entiset omat Vagin pienehköt erittäin pihit Dieselit ( lue noin 4l tai alle kulutukselliset ) eivät pystyneet pitämään noin 20c - 25c pakkasessa edes liikennevaloissa lämpöjä, puhumattakaan ajoviimasta. Sopiva huudattelu korjasi toki asian, kuten myös viimasuojan asennus.

Nojoo jostain näistä pikkudieseleistä voin tämän uskoa mutta toisaalta oma kokemus VAGin 1.6 dieselistä ei ainakaan erityisen kylmää kuvaa antanut, en tosin tainnut koskaan olla sillä -20C kylmemmässä

 

[jrp]

Tää lämppärikeskustelu on tosiaan vähän sellaista, että kaikki ei ymmärrä, että polttomoottoriauto vie sen 50% enemmän energiaa kuin vastaava sähkis ja osa siitä energiasta käytetään lämmitykseen epäsuorasti sähkölämmittimen muodossa.

Polttomoottoriautossa lämmitys ei lisää polttoainenkulutusta, vaan siihen tarvittava energia otetaan siitä hukkaenergiasta joka muutoin menee harakoille (Toki lämmitysveden kierrätys ja puhallin, jolla lämmintä ilmaa liikutetaan matkustamoon kuluttavat jotain, mutta niiden vaikutus on marginaalista).

Summittaisen arvion perusteella auto on noin 10m3.

Ei taida noin suurta sarjavalmisteista henkilöautoa olla liikenteessä.

 

[Pakana]

Itsellä iso ongelma tässä on myös se, että edes käytettynä ei löydy järkevään budjettiin sähköautoa mikä sopisi perhekäyttöön. Pieniä sähköautoja saisi käytettynä ihan kohtuulliseen hintaan, mutta noihin ei kyllä runnota kahta lasta, vaunuja ja koiraa. Hybridit tietysti laajentaa valikoimaa ja sieltä alkaa jo jotain löytymään.

Kyllähän suuriosa lapsiperheitä liikkuu leafin kokoisella autolla, mutta eihän se tietenkään väljää ole.

Ainakin nuo entiset omat Vagin pienehköt erittäin pihit Dieselit ( lue noin 4l tai alle kulutukselliset ) eivät pystyneet pitämään noin 20c - 25c pakkasessa edes liikennevaloissa lämpöjä, puhumattakaan ajoviimasta. Sopiva huudattelu korjasi toki asian, kuten myös viimasuojan asennus. Webaston sarjakäyttö myös auttaa, mutta edes automatiikka ei käyttänyt sitä täysin taukoamatta, vaan anto nesteiden välillä valua kylmähköiksi - piti manuaalisesti naputella päälle.

Bensakoneissa itse en ole havainnut vähäisillä ajoillani vastaavaa, liekö voivat päästörajoitusten puitteissa säätää käyntiä jotenkin agressiivisemmaksi tyhjäkäynnillä vai mitä. Diesel ei käynyt kovemmilla kierroksilla kuin todella kylmänä.

Bensakoneessa sylinterin täytös on tyhjäkäynnillä jotain 5% luokkaa, kun taas noissa vanhoissa dieseleissä 100%. Eli diesel moottoria jäähdytettiin myös sisältäkäsin kokoajan. Tuohon kun yhdistää selkeästi paremman hyötysuhteen, ja moottorin jonka suunnittelussa ei ole kiinnitetty mitään huomiota tuohon lämmön ylläpitoon, niin kone käy helposti kylmänä.

Perinteisessä bensakoneessa on ongelmana se että bensa tiivistyy kylmille pinnoille, nostamalla kaasun virtausnopeutta tuo tiivistyminen vähenee, eli seosta ei tarvitse rikastaa yhtä paljon, jonka takia kylmää bensakonetta käytetään kovemmilla kierroksilla. Diesel moottorissa ei vastaavaa ongelmaa ole, kun polttoaine syttyy luotettavasti tyhjäkäyntiä korotetaan lähinnä jäykkien öljyjen takia raskaammin käyvän moottorin tasoittamiseksi, ei itse palotapahtuman takia.

 

[Lamanka]

Onko TM:n testistä mahdollista säätää omille tarpeille painotukset? Esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Suomessa asuvalla on oletettavasti hieman eri olosuhteet talviajolle.

Itse en edes muista koska olen arjessa laittanut pitkiä valoja päälle vaikka omassa autossa melkein parhaat valot mitä markkinoilla (Enyaq ja dynaamiset).

En myöskään muista että olisi palellut yhdessäkään autossa, kun kuljen talvella ulkovaatteissa.

Lisäksi ajotapahtumat suoritetaan kohtuu hyvin hoidetuilla teillä (kolmostie/kuutostie/seiskatie) joten ajo-ominaisuuksilla ei ole juurikaan väliä. Kunhan etenemiskyky ja pysähtyminen olisi jossain määrin hanskassa. Lisäksi kabiinin melu hieman muhkuraisella tiellä vaikuttaa viihtyvyyteen.

Enemmän itse vituttaa istua pitkän päivän päätteeksi laturilla kun lapsia pitäisi kuskaa vielä harrastuksiin/käydä sukulaisilla kylässä. Ihan turha kökkiä laturilla 45mim jos sen voisi hoitaa 20min.

Olisi myös toivottavaa että auton esilämmitys toimisi välittömästi ja kännykkä-äpistä näkisi statuksen. Ei näin huonosti kuin VAG-konsernin vehkeissä

Edit, toki äkkiäkös sen vääntää excelillä itse.

 

[Mariini]

Vanhoissa S/X taisi olla 11kW kiukaat ja isossa E-Tronissa tais kans olla pohjolaversiona samaa kokoluokkaa vastukset, keskieurooppalainen versio meni jotain 6-7kW vastuksilla.

En muista missään tilanteessa moitittaneen E-Tron 55 lämmitystä jos se on Suomesta tilattu, toki ei se energiatehokkain tapa ole, mutta löyly ei lopu.

 

[pulatunnus]

Nuukuudella ei ole mitään tekemistä lämmityslaitteen tehon kanssa. Kaikki polttomoottorit toimivat erittäin huonolla mutta kehnolla hyötysuhteella, ja tuo hukkaanmennyt osuus katoaa käytännössä harakoille. Kyseessä on siis huono lämmityslaitteen suunnittelu, eikä "pihi" moottori.

On tekemistä. Toki sen varsinaisen ilmanvaihdon ja sen lämmönvaihtimen suunnittelulla on tekemistä.

Kun polttisten energiatehokkuus parani, niin ne ei enään lämmitäneet vettä samaan tahtiin kuin vanhemmat. Polttiksessa systeemi suunniteltu elunperin moottorin jäähdyttämiseen, vaikka syyläräihin on tullut ohjatut puhaltimet, termostaatit jne. niin siltä pakkasilla voi mennä pitkään että lämmöt saadaan sille tasolle että alkaa koppikin lämpiää.
Toki sillä lämppärin kennon mitoituksellakkin on merkitystä jos se suunnitellaan viileemmille vesille, niin viileänä saadaan enemmän lämpöä samaan ilmavirtaan. Valmistajilla voi myös olla prioriteettejä saada se moottori optimilämpötilaan, kopin kustannuksella.

Ei ne vanhatkaan välttämättä pakkasilla ensikilometreillä kerinneet lämpiää niin paljoa että alkaisi koppi lämpiää, ja nykyään tyhjäkäynti ei välttämättä auta, niin nuukia että ei se ole tie onneen.

Toki valmistajan ei välttämättä kannata optimoida marginaali asiakkaille lämmiytystä ja option, eli suomimallin tekeminen ei ilman kompromissejä ole joka korissa helppoa, tai se on helpointa tehdä sähkövastuksella.

Aikoinaan suomessa eristettiin, laitettiin pahia nokkaan, että talvella lämpiäisi, harrastetaan sitä nykyäänkin.