Ensinnäkin, tässä ei ole kyse perintöverosta, vaan Fred Trump oli hyvinkin vielä hengissä tuolloin. Kyse on siitä, miten hän lahjoittaa omaisuuttaan lapsilleen, eli lahjaverosta.
Ensimmäinen ongelma omaisuuden ja varsinkin kiinteistöjen lahjoittamisessa on niiden arvo. Tulisiko ne arvottaa ostohinnan mukaan, käyvän arvon mukaan vai potentiaalisen arvon mukaan? Kun kyseessä on suuri omaisuusmassa, niin lahjaa ei vain anneta summissa ja pelata uhkapeliä sen kanssa, miten verottaja sattuu sen arvottamaan jälkeenpäin. Siksi haetaan aina ennakkopäätös, jolloin verottaja itse hyväksyy etukäteen lahjan arvon ja siitä koituvat verot. Tämä on varsinkin tärkeää USA:ssa, jossa Suomesta poiketen lahjoittaja maksaa lahjaveron.
Aika harvassa on ne ihmiset, jotka haluavat lahjoittaa verottajalle enemmän, kuin omille lapsilleen. Joten arvot pyritään aina saamaan alas. Varsinkin kiinteistöjen kohdalla, jossa niiden käypä arvo voi olla melkein mitä vain. Joten jos Suomessakin mummo olisi lahjoittamassa kesämökkiään, niin hän ei tavallisesti lähde spekuloimaan sillä, kuinka mittaamattoman arvokas se tontti olisi miljonäärille asuinpaikaksi, vaan hän pikemminkin kertoisi kuinka vanha se tönö on ja kuinka se vaatii pian remonttia. Suomessa on myös mahdollista vähentää merkittävästi lahjan arvoa säilyttämällä nautintaoikeus. Eli vaikka mummo on lahjoittanut mökin lapselleen, niin mummo saa käyttää sitä.
Mitä muita mahdollisuuksia Fred Trumpilla olisi? Jos verottaja olisi arvottanut lahjan liian suureksi, hän voi jättää lahjoituksen tekemättä. Samoin Fred olisi voinut perustaa hyväntekeväisyysjärjestön (vaikkapa TGI - Trump Global Initiative), lahjoittaa omaisuutensa sinne ja antaa lastensa sitten nostaa sieltä palkkaa ja kulukorvauksia. Tuon alla olisi Fred voinut myös vaikkapa kiertää ympäri maata tai maailmaa pitämässä puheita á puoli miljoonaa per puhe.