3 ECHELON
3.1 Taustat
“The entire world, the whole planet is being surveilled”. “Echelon covers everything that’s radiated worldwide at any given instant.… Every square inch is covered.” (CSE)
Viestinnän salakuuntelun ja valvomisen takana on NSA:n eli kansallisen turvallisuusviraston johtama maailman suurin sähköinen valvontajärjestelmä ECHELON. Huhutaan, että sitä oltaisiin kehitetty jo vuodesta 1947 (Echelon Online Surveillence). ECHELON valvontajärjestelmän osallisina tiedetään olevan ainakin Yhdysvallat, Englanti, Australia, Kanada ja Uusi-Seelanti niin kutsutun UKUSA sopimuksen alaisuudessa (Euroopan Yhteisöjen virallinen lehti, s.221 – 229, 2002).
Yhdysvallat kielsi vuoteen 2000 asti ECHELON:in ja sitä johtavan NSA:n olemassaolon väittäen sitä pelkäksi salaliittoteoriaksi. Vieläkään ei järjestelmän toimintaperiaatteita ja käyttötarkoituksia täysin tunneta. Valvontajärjestelmän tiedetään kuitenkin valvovan ainakin yksityistä ja kaupallista viestintää.
ECHELON kerää valtavat määrät satunnaista tietoliikennettä satelliittien ja ns. kuunteluasemien avulla, mistä yritetään avainsanalistojen perusteella poimia hyödyllistä tietoa. Tätä tarkoitusta varten ECHELON:lla on salakuunteluun ja valvomiseen tarkoitettuja kuunteluasemia ympäri maailmaa. (Portes J., 2003 & Digitoday 2006)
ECHELON järjestelmällä on maailmassa eri kuuntelualueita, esimerkiksi Yhdysvaltojen kuuntelualueeseen kuuluvat Yhdysvallat, Kanada sekä valtaosa Etelä-Amerikkaa ja Englanti, Ranska, Espanja ja Portugali. Tietojenhankinta tapahtuu pääsääntöisesti satelliittiliikenteen sähköisen tiedon kuuntelulla. (Portes J., 2003) ECHELON:in tiedetään pystyvän purkamaan heikosti salattuja sähköposteja ja seulomaan internetin datavirtoja. ECHELON:in epäillään poimivan internet-liikenteen pakettivirrat reittien solmukohdista, eli reitittimistä.
3.2 Nykytilanne
Useiden maiden hallitusten edustajat ovat protestoineet ECHELON verkkoa vastaan. Toiminnan salaperäisyys herättää julkista keskustelua ja myös vainoharhaisuutta ihmisten keskuudessa. ECHELON:in käyttöä pidetään kilpailuvakoiluna ja sen toimintaa rinnastetaan ihmisoikeuksien loukkaamiseen. Internetistä löytyy suuri määrä esityksiä ECHELON:in toiminnasta, siihen liittyviä keskusteluryhmiä siitä kuin myös aiheeseen liittyviä salaliittoteorioita ja muuta materiaalia, jonka todenperäisyys ei ole varmaa (Wikipedia). Yhdysvaltojen on myös esitetty hyödyntävän valtiollista signaalitiedustelua teollisuusvakoiluun. Esimerkiksi ECHELON:ia on epäilty käytettävän myös teollisuusvakoiluun ja erityisesti Ranska on esittänyt, että useita suurkauppoja olisi menetetty amerikkalaisille yrityksille vakoilun takia, tästä tunnetuimpana esimerkkinä Boeing ja Airbus kaupat (Wikipedia). NSA:n entinen työntekijä Wayne Madsen vahvistaa ECHELON:in olemassaolon. Hänen mielestään taloutta koskevien tietojen kerääminen on ehdottomasti etusijalla ja niitä hyödyntävät yhdysvaltalaiset suuryritykset (History Commons).
4 PRISM
PRISM-järjestelmä ja sen toiminta tuli julkisuuteen NSA:lle työskennelleen Edward Snowdenin vuodettua järjestelmään liittyviä tietoja ja dokumentteja julkisuuteen kesäkuussa 2013. Järjestelmään liittyviä tietoja on kuitenkin vain rajoitetusti saatavilla ja kaikki tiedot perustuvat pitkälti Snowdenin paljastuksiin ja näistä tiedoista johdettuihin päätelmiin. Internetistä PRISM:iä koskevia tietoja etsittäessä palautuu lähteiden viittaukset usein kalvoihin, jotka Snowden vuoti The Guardian ja The Washington Post -lehdille. (The Guardian, 2013)
PRISM on koodinimi vakoiluun tarkoitetulle tietojärjestelmälle jota operoi Yhdysvaltain Kansallisen turvallisuuden virasto NSA (National Security Agency). Ohjelman oikea nimi on US-984XN. Järjestelmä on tarkoitettu etsimään ja koostamaan tietoja epäilyttävästä kommunikaatiosta muiden kuin yhdysvaltain kansalaisten osalta.
Vuodettujen tietojen ja dokumenttien mukaan PRISM-järjestelmän avulla voidaan hakea seurattavista henkilöistä tietoja suoraan merkittävien yhdysvaltalaisten palveluntarjoajien kuten Microsoft, Yahoo, Google, Facebook, PalTalk, AOL, Skype, YouTube ja Apple tietokannoista. Palvelun luonteesta riippuen PRISM-järjestelmällä voidaan kerätä sähköposteja, keskusteluja, videoita, kuvia, tiedostoja, metadataa, ym.
Tietojen haku palveluntarjoajien järjestelmistä on alkanut jo vuonna 2007 ja em. palveluntarjoajat ovat NSA:n mukaan mukana PRISM-ohjelmassa.
Kuva 1: PRISM-ohjelmassa mukana olevat palveluntarjoajat (Washingtonpost)
Kyseessä voi olla suora pääsy tietokantoihin verkon yli, kuten Snowden on paljastuksissaan kertonut. Tai vain laillisten tietopyyntöjen perusteella toteutettua tiedonvaihtoa, kuten kaikki mainituista yrityksistä ovat hyvin yhdenmukaisesti todenneet omissa vastineissaan. Mainitut yritykset ovat painottaneet omissa vastineissaan kunnioittavansa asiakkaittensa yksityisyyttä ja luovuttavansa tietoa vain mikäli oikeuden määräys näin vaatii. (The Verge, 2013)
Kuva 2: Applen twiitti PRISM-kohuun Twitterissä 7.6.2013 (Twitter Apple 2013)
4.1 Tiedonhankintaprosessi
Oheinen kaavio kuvaa tapaa jolla tietojen hakija ja analysoija NSA:lla toimii ja kuinka PRISM-järjestelmä toimittaa tiedot kohteesta jonka tietoja haetaan. (Washington Post, 2013)
Järjestelmästä voidaan hakea tietoja henkilöihin tai organisaatioihin liittyen, tai avainsanoja käyttäen. Hakutermien lisäksi tietojen hakijan tulee täyttää lomake jossa määritellään miksi tietoja haetaan, ja että on "syy uskoa" että haku ei kohdistu yhdysvaltojen kansalaisiin tai henkilöihin jotka sijaitsevat Yhdysvalloissa. Toisen NSA:n analysoijan tulee vahvistaa tietojen haun perusta ja haun kohdistuminen ei-yhdysvaltalaiseen henkilöön tai tahoon. Hakujen tekijöillä tulee olla 51 %:n varmuus siitä, että haku ei kohdistu yhdysvaltojen kansalaiseen. Hakujen perusteella säilöttyjä tietoja katselmoidaan NSA:n ja FBI:n toimesta jotta ne eivät sisällä tietoja Yhdysvaltojen kansalaisista. Mikäli hakutulokset kohdistuvat Yhdysvaltojen kansalaiseen, niin haetut tiedot yleensä tuhotaan. Mikäli haku kohdistuu ulkomaalaiseen, mutta hakutuloksissa on mukana tietoja yhdysvaltojen kansalaisista, niin hakutuloksia säilytetään viisi vuotta. Mikäli hakutulokset paljastavat rikokseksi epäiltävää toimintaa Yhdysvaltojen kansalaisista, ohjaa NSA nämä tiedot eteenpäin muille virastoille käsiteltäviksi.
Haku lähetetään useampaan lähteeseen, esim. Internetin reitittimille tai yksityisille yrityksille joiden tietoverkoissa sijaitsevat, PRISM-järjestelmään liittyvät laitteet välittävät pyynnöt eteenpäin yrityksen järjestelmiin ja vastineena pyyntöihin voidaan palauttaa mm. sähköposteja, tiedostoja, kalenteri- ja osoitekirjatietoja ja lokaatioita tai käytettäviä laitteita yksilöiviä metatietoja.
Monesta lähteestä saapuneen datan järjestämiseen ja analysointiin käytetään NSA:n eri datan käsittelyyn tarkoitettuja analysointijärjestelmiä jotka pystyvät käsittelemään erimuotoista lähdetietoa. Tieto luokitellaan sen perusteella miltä palveluntarjoajalta tieto on tullut ja minkä muotoista tieto on ollut. Analysoitu ja luokiteltu aineisto tallennetaan PRISM:n tietokantaan josta se on eri hakuperustein myöhemmin haettavissa. (Washington Post 2013)
5 NÄKEMYKSIÄ JA TULEVAISUUS
5.1 Julkisuudessa esitetyt näkemykset ja olettamukset
Kun Helsingin Sanomat julkisti Washinton Post–lehdelle tehdyt Edwards Snowdenin paljastukset NSA:sta ja ECHELON- ja PRISM-ohjelmista 7.6.2013, tuli tieto monelle suomalaiselle yllätyksenä ja järkytyksenä. Kuitenkin useat yhdysvaltalaisten internetin ilmaispalvelujen käyttäjät ovat tienneet, että esim. Facebook- tai Google-palveluissa käytettävä materiaali ja käyttäjätiedot ovat nimenomaan se, mitä nämä palveluntarjoajat haluavat. Käyttäjäehdoissa tietojen keräämisestä myös yleisesti kerrotaan. Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Mannerin mukaan onkin kyseenalaista, onko Facebookin tai Skypen käyttö nyt entistä turvattomampaa. Aiemminkin tietoliikenne on ollut internetyhtiöiden käytössä ja nyt samoihin tietoihin pääsee käsiksi myös NSA.
Verkkovakoiluohjelma saattaa johtaa Jukka Mannerin mukaan digitaaliseen asevarusteluun, jossa myös muut valtiot tai esimerkiksi EU alkavat vakoilla yhdysvaltalaisia. (Helsingin Sanomat, 2013)
Suomalainen tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen onkin sanonut, että meidän kannattaisi olla ennemmin huolissaan Googlesta, kuin ECHELON:ista. Vaikka ECHELON seuraakin liikennettä, niin Googlella on mahdollisuus luoda manipuloituja tuloksia, jotka vaikuttavat ihmisten tiedonsaantiin ja sitä kautta mielipiteisiin ja käsityksiin. (Digitoday, 2006)
Euroopan unioni sitä vastoin on ollut tietoinen ECHELONista jo yli kymmenen vuotta ja PRISMistäkin jo vuosia. (Helsingin Sanomat, 2013) Oikeusasioista vastaavan komissaarin Viviane Redingin kanslia on vahvistanut tiedon, että Yhdysvaltain viranomaiset pyytävät jatkuvasti käyttäjätietoja EU-kansalaisista yhdysvaltalaisilta internetyrityksiltä. Asiasta on yritetty myös keskustella Yhdysvaltain viranomaisten kanssa, mutta mitään muutosta ei ole saatu aikaan. Suomen puolustusministeri Carl Haglund on kuitenkin väittänyt, että Suomea ei ole asiasta informoitu ja että Yhdysvaltojen menettelytapa on tullut Suomelle yllätyksenä. Redingin kanslian mukaan ECHELON ja PRISM–ohjelmat eivät varsinaisesti ole ongelma, vaan se, ”ettei tietoja kerätä olemassa olevia laillisia kanavia pitkin.”
Suomalainen tietoturva-alan asiantuntijoista koostuva Finnish Information Security Cluster on koonnut mielenkiintoisen ja kattavan raportin NSA:n PRISM-ohjelmasta. Raportin mukaan voidaan olettaa, että ”Internetin salakuuntelu ja tietojen urkinta on tällä hetkellä hyvin kattavaa.” Tiedon kerääminen ja salakuuntelu ei raportin mukaan rajoitu pelkästään internetin solmukohtien salakuunteluun tai amerikkalaisten internet-palveluntarjoajien asiakastietojen kopiointiin, vaan keinovalikoima on monipuolisempi ja laajempi kuin uskommekaan. Tietojen keräämiseksi NSA käyttää aktiivista murtautumista tietojärjestelmiin sekä tuntemattomia haavoittuvuuksia tietoturvakontrollien ohittamiseksi. (Finnish Information Security Cluster, 2013)
5.2 Uhkakuvat
Yksittäisen suomalaisen tai eurooppalaisen internetin käyttäjän kohdalla on vaikea nähdä kovin merkittäviä uhkakuvia, vaikka tiedostammekin, että mahdollisesti esim. pilvipalveluun tallennettuja dokumentteja ja sähköposteja voidaan lukea luvatta amerikkalaisen viranomaisen toimesta. Vaikka haitat voivat kuulostaa kaukaa haetuilta, niin tosiasiassa nämäkin kirjoitukset voidaan tulkita avainsanojen perusteella epäilyttäväksi dokumentiksi ja henkilö voi joutua ns. epäilyttävien ihmisten mustalle listalle. Lisäksi maailmalla on tullut muutamia tapauksia vastaan, joissa sosiaalisen median tai sähköpostien vakoilulla on ollut ikäviä vaikutuksia. Muun muassa sosiaalisen median palvelu Twitterissä julkaistu vitsi, on johtanut siihen, että henkilö on käännytetty pois yrittäessään pyrkiä Amerikkaan. (Washington Post, 2012)
Lehdistössä on ollut viime aikoina myös mm. saksalaisen
au pairin tapaus, joka osoittaa, että lähinnä elokuvista tutut vakoilukertomukset voivatkin olla pian arkipäivää. Kertomuksen mukaan saksalainen Jana H. oli menossa Yhdysvaltoihin au pairiksi sekä kielikurssille. Maahantulotarkastuksessa kysyttiin maahantulon tarkoitusta ja vastaus "tulossa kielikurssille" herätti toistuvan vastakysymyksen "oletko aivan varma?" Lopulta tytön eteen tuotiin tuloste hänen henkilökohtaisesta Facebook -viestinnästään au-pair -perheen isän kanssa ja maahantulo evättiin laittoman työskentelyn epäilyn perusteella. (Daily Dot, 2013)
Tämänkaltaiset uhkakuvat ovat tuskin jokapäiväinen ongelma yksittäiselle henkilölle, mutta yrityksien kohdalla tilanne on toisenlainen. Yritysten käyttämissä sähköpostijärjestelmissä ja pilvipalveluissa voi liikkua erittäin salaista tietoa, jonka vuotaminen vääriin käsiin saattaa johtaa merkittäviinkin taloudellisiin haittoihin. Kun suuret Googlen ja Microsoftin kaltaiset yritykset paljastuvat tietojen systemaattisiksi kerääjiksi ja kenties jonain päivänä niiden väärinkäyttäjäksi, aiheuttaa se ristiriitaisia ajatuksia tietoverkkojen ja järjestelmien käyttäjälle. Tiedon manipuloinnin ja vääristämisen riski on tällaisessa asetelmassa houkutteleva ja väärissä käsissä se voi johtaa vaaralliseenkin toimintaan.
Maailmanlaajuisesti valtioiden näkökulmasta ECHELON ja PRISM -ohjelmat ja sekä NSA:n liian laajalle ulottuva tietoverkkojen seuraaminen aiheuttaa jännitteitä eri maiden välille ja saattaa lisäksi aiheuttaa tarpeetonta sensuuria ja internetin käytön rajoittamista (esim. Kiina) tai erilaisten omien, suojattujen, tietoverkkojen rakentamista joissakin maissa. Toisaalta toisissa maissa epäluottamus lisääntyy ja muutkin maat lisäävät omaa seurantaansa.
Paljastusten jälkeen useat maat ovatkin ryhtyneet toimenpiteisiin estääkseen NSA:n toiminnan. Myöhemmin syksyllä on paljastunut, että NSA on kuunnellut puhelinliikennettä ainakin Ranskassa, jossa jopa 70 miljoonaa puhelua on salakuunneltu vuoden 2013 alussa. (Helsingin Sanomat, 2013). Saksa on esittänyt väitteen, että heillä on todisteita siitä, että NSA on kuunnellut mm. liittokansleri Angela Merkelin puhelinliikennettä. (The Guardian, 2013). Myös Venäjä on ollut tuohduksissa NSA:n toimista ja haluaa tämän vuoksi itsekin lisätä internetin seurantaa. (Helsingin Sanomat , 2013)
Suomen mittakaavassa aiemmin mainittu FISC:n raportti osoittaa, että suomalaisten yritysten, julkishallinnon ja yksityisten henkilöiden päätelaitteet ja tietoverkot ovat erittäin haavoittuvia vakoilujärjestelmille. (Finnish Information Security Cluster, 2013) Tämä tarkoittaa, että myöskään Suomen viranomaisten sähköinen kommunikointi ei ole välttämättä turvassa ja NSA:n kaltainen organisaatio voi halutessaan päästä käsiksi näihinkin tietoihin. Lisäksi jo itsessään se, että FISC on joutunut koostamaan tällaisen raportin, antaa aihetta epäillä, että jotain on ainakin syytä tutkia ja kenties vähän pelätäkin.
6 Yhteenveto
ECHELONISTA ja PRISM:stä löytyy kovin vähän tietoa ja tiedon luotettavuudesta ei voi olla varma. Monet internetistä ja lehdistä luettavat seikat ovat jo itsessään arvailuja tai olettamuksia. Useat ihmiset eivät olisi ehkä kuulleetkaan näistä vakoilujärjestelmistä ilman kesää 2013 ja Edward Snowdenin paljastuksia. Sen jälkeen suurelle yleisölle on tullut tutuksi ainakin NSA, jota pidetään kaiken organisoijana. Ennen Snowdenin tietovuotoja pystyimme vain arvailemaan pienempien tapahtumien yhteydessä, että joku tietää asioista enemmän kuin pitäisi. Snowdenin tietovuodot ja kertomukset ECHELONin ja PRISMin toimintaperiaatteiden totuudenmukaisuudesta ja systeemin laajuudesta jäävät kuitenkin jokaisen oman arvion varaa. Siitä voimme kuitenkin olla kohtuullisen varmoja, että ECHELON ja PRISM-valvontajärjestelmät ovat ylipäänsä olemassa. Tämän on vahvistanut myös Euroopan Unioni.
Yhdysvaltojen ja NSA:n valta on siis mahtava ja tulevaisuus näyttää, mitä kaikkea vielä paljastuukaan. Ja miten tätä valtaa tullaan käyttämään. Alun perin terroristien liikkeiden kartoittamiseksi luodusta PRISM -ohjelmasta on tullut laajamittainen vakoiluväline, jossa jokainen ulkomaalainen on mahdollinen epäilty.