Ubisoftin vuonna 2014 julkaisema
Watch Dogs ei vielä noussut open world -seikkailujen kärkikastiin. Sitäkin positiivisempi yllätys oli pari vuotta myöhemmin ilmestynyt
Watch Dogs 2 (2016), joka sai aikanaan
Muropaketin arviossa neljä tähteä ja kiitosta kevyestä tunnelmasta ja runsaasta huumorista.
Sarjan seuraava osa,
Watch Dogs Legion, näyttää lähtevän jälleen aivan toiseen suuntaan. Lähitulevaisuuden Lontooseen sijoittuvassa toimintatrillerissä edellisestä pelistä tuttu DedSec on muuntautunut hakkeriryhmästä vastarintaliikkeeksi.
Pelin tarina käynnistyy Lontoon suistuessa anarkiaan ja edelleen kaupallisen yhtiön valvomaksi poliisivaltioksi. Pelaaja ohjastaa pommi-iskuista lavastettua DedSeciä, joka yrittää puhdistaa maineensa ja haastaa ihmisoikeuksia polkevan valtakoneista.
Ubisoftin järjestämässä ennakkotestissä Watch Dogs Legionia päästiin kokeilemaan kolmen pelintunnin ajan. Tähän sisältyi pelin alkukohtaus sekä pidempi pätkä vapaata pelaamista, joka sijoittui hieman pidemmälle pelin tarinassa. Ensikosketus oli kiistatta erittäin rajallinen, mutta sitäkin vakuuttavampi.
Watch Dogs Legion tarjoaa nimittäin ensivaikutelman perusteella kiehtovaa ja monipuolista open world -toimintaa.
Legionin sydämessä on kiehtova ajatus kokonaisella organisaatiolla pelaamisesta ja sen kasvattamisesta. Pelissä on mahdollista rekrytoida
kuka tahansa Lontoon asukkaista DedSecin riveihin, ja he ovat kaikki potentiaalisia pelihahmoja ääninäyttelijöineen ja persoonallisuuksineen.
Rekrytointi tapahtuu auttamalla ihmisiä tavalla tai toisella. Käytännössä kaikille hahmoille on olemassa rekrytointitehtävä, mutta useiden kohdalla pelaajan täytyy ensin auttaa heitä omaehtoisesti jollakin epäsuoralla tavalla. Pelihahmot skannaamalla voi selvittää heidän elämänsä salaisuudet ja löytää sopivan tavan suostutella heidän DedSecin puolelle.
Kun hahmoja on sitten useita, voi heidän välillään vaihtaa vapaasti. Kaikilla pelihahmoilla on tietyt yhteiset varusteet ja kyvyt, mutta useilla on sitten moninaisia lisäkykyjä ja varusteita. Osa hahmoista pääsee myös esimerkiksi soluttautumaan eristetyille alueille, mikä tarjoaa vaihtoehtoja tehtävien suorittamiseen.
Kansalaisten rekrytointi vastarintaliikkeeseen oli ehdottomasti pelidemon kiehtovin osuus, ja sen parissa olisi kernaasti viettänyt enemmänkin aikaa. Itse pelitehtävät noudattelevat melko tuttuja kaavoja, mutta Watch Dogs Legion tuntuu silti tarjoavan paljon vapautta siinä, kuinka pelaaja suorittaa tehtävänsä ja selviytyy erilaisista konflikteista.
Erityistä kiitosta peli ansaitsee myös siitä, että tarjolla on monia verettömiä tapoja suorittaa tehtäviä ja selvitä taisteluista. Jää tosin nähtäväksi, kuinka helppoa on läpäistä koko peli pasifistisella linjalla.
Perustehtävien ohella Lontoon eri kaupunginosissa voi nostattaa kapinahenkeä, joka lopulta avaa erityisen uprising-tehtävän. Valitettavasti en omassa sessiossani ehtinyt vielä nähdä kaupunginosan kapinaa ja sen seurauksia.
Kolmituntinen ensikosketus Watch Dogs Legioniin oli ehdottomasti aivan liian lyhyt. Pelin monet mekaniikat ja tehtävien erilaiset suoritustavat vaativat perehtymistä, mikä kertoo monipuolisesta ja rikkaasta pelistä.
Monipuolisen pelikokemuksen ohella myös Legionin tarinamaailma on kiinnostava. Watch Dogs 2:n tapaan Legionin inspiraationa ovat tosimaailman tapahtumat, mutta sävy vaikuttaa olevan asteen vakavampi. Lähitulevaisuuden Lontoo on kaikkien vuoden 2020 (tähänastisten) tapahtumien valossa vähän liiankin uskottava dystopia, ja ajatus koko kansan yhdistävästä vastarintaliikkeestä on kiistatta inspiroiva.
Visuaalisesti peliä on streamattuna toteutetun ensikosketuksen perusteella hieman hankala arvioida, sillä kuvantarkkuus oli teknisistä syistä rajoitettu ja streamin laatu myös nikotteli välillä. Lisäksi mukana saattoi vielä olla väliaikaisia grafiikoita, eikä peli muutenkaan ollut vielä loppuun asti hiottu. Sen voin kuitenkin sanoa, että pelimaailma on yksityiskohtaisuudessaan elävä, ja Lontoossa liikkuneille kaupungin katukuva tuntuu oikeasti tutulta.
Watch Dogs Legionin ensikosketus sai ainakin itseni innostumaan pelistä, joka on jäänyt jopa pelimediassa vähän tutkan alle. Ubisoftilta voi hyvinkin olla luvassa ohittamaton open world -peli, kunhan sen pariin vain pääsee uppoutumaan ajan kanssa.