Vesijäähdytys - loputon rahareikä?

Liittynyt
01.01.2017
Viestejä
5
Luin vähän aikaa sitten toisaalla keskustelua vesijäähdytyksestä. Siellä sanottiin, että vesijäähdytys on loputon rahareikä, mutta asiaa ei selitetty sen tarkemmin.

Pitääkö tämä paikkansa ja mistä syystä?

Päteekö samalla tavalla customiin ja all-in-one jäähdyttimiin?
 
Viimeksi muokattu:
Luin vähän aikaa sitten toisaalla keskustelua vesijäähdytyksestä. Siellä sanottiin, että vesijäähdytys on loputon rahareikä, mutta asiaa ei selitetty sen tarkemmin.

Pitääkö tämä paikkansa ja mistä syystä?

Päteekö samalla tavalla customiin ja all-in-one jäähdyttimiin?
Kannattaa tutustua kyseiseen ketjuun niin varmaan saat vastauksen kysymykseen.
TLDR; tottakai rahaa palaa enemmän kuin valmiissa AIO-coolerissa kun kaikki pitää ostaa erikseen; liittimet, letkut/putket, nesteet, pumppu, säiliö, tuulettimet, radiaattorit, blokit jne.
Toisaalta sitten kun looppi on kasassa niin eihän sitä rahaa kulu muuhun kuin uusiin blokkeihin jos komponentit sattuvat vaihtumaan myöhemmin ja esim. vanhan näytönohjaimen blokki ei käy uuteen, prossublokit ovat pitkäikäisempiä.

 
Sitä kun on laittanut muutaman satasen looppiin niin aika pieni kynnys hommata uusi blokki sitten seuraavan näyttis päivityksen yhteydessä ja jatkaa "tuhlaamista"

Jos herää into uusia jäähdyttimiä kun uuteen koteloon mahtuisi isommat jäähyt tai esim joutuu uusia pumppua ynm blokkia korroosion/vikaantumisen takia taitaa olla pää syy miksi jotkut meinaa että nämä vesileikit on "loputon rahareikä"

Aina sitä tulee jotain parempaa ja hienompaa markkinoille josta sitten herää into päivitellä jotain ja siinä samalla loopin päivittely tuo lisähintaa koneen päivitykseen verrattuna ilmajäähyyn
 
On se tavallaan joo, prosun ja näyttiksen uusinnan yhteydessä palasin takaisin ilmajäähyyn, ainakin hetkeksi, kun prossublokkien saatavuus vähän heikko ja sama pätee myös näyttisten blokeille.
Plus että ihan hirveää hinkua ei ollut enää investoida jo valmiiksi kalliin näytönohjaimen jälkeen vielä lisää blokkeihin....
 
Riippuu vähän siitä kuinka syvälle sukeltaa. AIO:t nyt on siinä ja siinä lasketaanko niitä vesijäähyiksi vai ei.

Itse olen viitisen vuotta rakennellut nestejäähyjä, ja onhan näihin rahaa palanut, tuhansissa euroissa mennään helposti.
 
Minulla ollut sama Phanteksin kotelo vesillä pitkään, 11. vuosi menossa. Melkein samanlainen looppi ollut koko ajan, toki vuosien saatossa on tullut vaihdettua pumppukombo pari kertaa mieltymysten mukaan ja yksi jäähdytin piti vaihtaa kun alkoi jostain syystä vuotamaan. Letkuja tullut kerran vaihdettua ja vesiä 1-2 vuoden välein. Blokkeja sitten tullut kokeiltua useampia. Näyttisten blokkien kanssa tulee iso rahareikä nykyään kun niiden hinnat lähteneet lapasesta eikä jaksa enää näyttiksiä laitella vesille ollenkaan kun niissä on muutenkin todella massiiviset jäähyt. Sekä niiden myyminen blokin kanssa on vaikeampaa kun takuukin on mennyttä.

Mutta jos et tiedä tarvitsevasi custom looppia niin todennäköisesti et tarvitse. Eipä nuo "kalliimman pään" AIO:tkaan ole kovin halpoja, näyttää olevan 400-500 euron hujakoillakin mikä on aivan järjetöntä.

Voi olla, että jatkossa pärjäisin kyllä valmisvesijäähylläkin, jos koppa tulee jossain vaiheessa vaihdettua uudempaan.
 
Luin vähän aikaa sitten toisaalla keskustelua vesijäähdytyksestä. Siellä sanottiin, että vesijäähdytys on loputon rahareikä, mutta asiaa ei selitetty sen tarkemmin.

Pitääkö tämä paikkansa ja mistä syystä?

Päteekö samalla tavalla customiin ja all-in-one jäähdyttimiin?
Radiaattorit, (epdm) letkut, letkuliittimet, vesisäiliö ja pumpun kansi ovat käytännössä ikuisia vehkeitä.
Ainoat osat mitkä "kuluu" on akkuvesi, pumppu millä on parhaimmillaan elinikää kymmenen vuotta, ja blokit mitä joutuu näytönohjainten kohdalla vaihtamaan jokaisessa päivitys-syklissä. CPU blokit kuitenkin olleet AMD leirissä hyvinkin pitkäikäisiä kun kanta pysynyt samana ja AM4 sekä AM5 jäähyt ovat olleet keskenään yhteensopivia.

Koska etenkin radiaattorit ovat ikuisia vehkeitä (aka. köntti puhdasta kuparia) niin niitä voi ostaa surutta käytettynä. Esimerkiksi Alphacool on pidemmän aikaa myynyt omassa verkkokaupassaan omia radejaan käytettynä törkyhalvalla (tyyliin 30€/kpl kun normihinta on kolminkertainen). Vesijäähdytyksen hintalappu on siis aika helppo höylätä PALJON pienemmäksi kun ei osta sitä 250€ distroa joka sopii pelkästään siihen yhteen FOTM-koteloon minkä sitten haluat päivittää kuukauden päästä uuteen.
 
No näitäkin voi harrastella monella tapaa ja toki alku satsaus on suuri mutta esim itsellä ollut about samat osat 2014 vuodesta asti ja gpu blokki ainut mikä vaihtuu aina näyttiksen uusimisen yhteydestä jopa sama prossu blokki ollut usealla intel alustalla ja nykyisellä am5 alustalla käytössä. Riittävän järeän, laadukkailla pumpuilla ja pikaliittimillä varustetun kun tekee kerralla kunnollisen niin on pitkäikäinen ja helposti päivitettävä setti. Ja vieläkun ei liian hienoa yrittäkään vaan menee toimivuus ja käytännöllisyys edellä....

Edit. Sopivampi otsikko: Tietokone on loputon rahanreikä.
 
Olen vesijäähdytyksen ottanut käyttöön joskus toistakymmentä vuotta sitten... Pumpun ostin käytettynä merkistä en tiedä, joku noita D5 pumppuja... Käy ja kukkuu. Radiaattorin oon kerran vaihtanut, koska siihen oli tullut reikä syystä en tiedä miksi, ei mikään mekaaninen. CPU blokki piti ostaa uusi kun vanha ei sopinut enää AM5 kantaan. Näyttiksiä on ollut kaikki käytettyjä ja niissä joko tehtaalla asennettu vesiblokki, kuten nykyinen 3070 ja edeltäjään oli joku iotecsin käyttäjä jo laittanut blokin. Se blokin hinta ei tuossa jälleenmyynnissä oikein enää näkynyt. Sitten letkua on pitänyt vaihtaa pari kerta kun ne kovettuvat ajan saatossa. Letkuhan ei maksa paskaakaan. Sitten akkuvettä menee ehkä litra vuodessa.

Saahan tähän menemään rahaa jos haluaa, minulla tämä on kuitenkin ollut halpa ja varsin helppo ylläpitää.

Tässä on tullut pohdittua pitkän hetken ostaa joku pumppu, jonka kierroksia saisi säädettyä. Saa laittaa pm jos myynnissä.
 
Tarviikos niitä blokkeja sekä jäähdyttimiä koskaan putsailla millään mömmöillä? Et jos käytellään lähtökohtaisesti tislattua vettä ja jotain sopivaa myrkkyä sen kaverina, niin muodostuuko sinne ajan kanssa mitään suorituskykyä heikentäviä epäpuhtauksia tai muita saostumia?
 
Tarviikos niitä blokkeja sekä jäähdyttimiä koskaan putsailla millään mömmöillä? Et jos käytellään lähtökohtaisesti tislattua vettä ja jotain sopivaa myrkkyä sen kaverina, niin muodostuuko sinne ajan kanssa mitään suorituskykyä heikentäviä epäpuhtauksia tai muita saostumia?
Blokit ynnä muut putsataan tarvittaessa ihan hammasharjalla ja hammastahnalla hinkkaamalla kun ne saa purettua osiin.
Radiaattori putsataan käytännössä samalla tavalla kuin autoissakin, eli etikka liuos sisään lillumaan minkä jälkeen perusteellinen huuhtelu. Huuhtelu hoituu sekunneissa vessan bidee-suihkulla ja parin euron liitin adapterilla.

Putsausta tarvitaan aika harvoin jos ei käytä pastelliväri litkuja.
 
Tarviikos niitä blokkeja sekä jäähdyttimiä koskaan putsailla millään mömmöillä? Et jos käytellään lähtökohtaisesti tislattua vettä ja jotain sopivaa myrkkyä sen kaverina, niin muodostuuko sinne ajan kanssa mitään suorituskykyä heikentäviä epäpuhtauksia tai muita saostumia?
Tähän vaikuttaa myös vahvasti loopin materiaaleista. Huomaa, että loopissa kaikki komponentit vaikuttaa. Myös letkut, karat, distrot, kennot, ei vain blokit.

Houkutus on ajatella, että nikkelöidyt kupariblokit on paraat jne. mutta todellisuudessa kennot on yksi rajoittava tekiä, joten "full copper" on ainoa mahdollinen vastaus imho.

Letkut on yksi ryjän suurin aiheuttaja jota ei valitettavasti voi litkuilla estää, mutta putkilla voi.

Summa summaarum: Kupari tai hyvät nikkeliblokit, PETG putket, kupari liittimet, (looppiin ei alumiinia), mahdollisimman vähän rosteriakin (distrot ect MSB blokit), mielummin ei akryyliä (lasi reset tai pumppukombot), niin pääsee vuosia putsailematta. (5+ vuotta helposti).

e. Sun suorituskyky voi heikentyä jo ihan vain kontaktin takia tuossa ajassa. Oma direct die meni 2018 vs 2024, mutta uudelleen mountin jälkeen havaittu kuitenkin ihan merkittävä parannus. Jatkossa(kin) suosin vain liquid pro:ta vs ultra. Myös kryonautit yms tuntunut olevan huonompia vaihtoehtoja. Näin ollen ei taida olla "ikuista" looppia vaikka ryjää ei kerrykkään. Vielä kun olisi tarve päivittää, niin ei tarvitsisi näin pitkää kituuttaa...
 
Tähän vaikuttaa myös vahvasti loopin materiaaleista. Huomaa, että loopissa kaikki komponentit vaikuttaa. Myös letkut, karat, distrot, kennot, ei vain blokit.

Houkutus on ajatella, että nikkelöidyt kupariblokit on paraat jne. mutta todellisuudessa kennot on yksi rajoittava tekiä, joten "full copper" on ainoa mahdollinen vastaus imho.

Letkut on yksi ryjän suurin aiheuttaja jota ei valitettavasti voi litkuilla estää, mutta putkilla voi.

Summa summaarum: Kupari tai hyvät nikkeliblokit, PETG putket, kupari liittimet, (looppiin ei alumiinia), mahdollisimman vähän rosteriakin (distrot ect MSB blokit), mielummin ei akryyliä (lasi reset tai pumppukombot), niin pääsee vuosia putsailematta. (5+ vuotta helposti).

e. Sun suorituskyky voi heikentyä jo ihan vain kontaktin takia tuossa ajassa. Oma direct die meni 2018 vs 2024, mutta uudelleen mountin jälkeen havaittu kuitenkin ihan merkittävä parannus. Jatkossa(kin) suosin vain liquid pro:ta vs ultra. Myös kryonautit yms tuntunut olevan huonompia vaihtoehtoja. Näin ollen ei taida olla "ikuista" looppia vaikka ryjää ei kerrykkään. Vielä kun olisi tarve päivittää, niin ei tarvitsisi näin pitkää kituuttaa...
Näiden ajatuksien valossa tulee mieleen, että eipä ne AIO-jäähytkään sitten montaa vuotta ole käyttökelpoisia 🤔
Ja onhan niissäki laatueroja, eivätkä mitkään niistä taida olla tarkoitettu avattavaksi ja huollettavaksi. Tulipas hassut lainaukset...
 
Niin,

Suurin ero AIO ja customin välillä on kai se, että AIO:on ei saa sekä GPU, että CPU:ta, eikä korjattavuutta saati laajennettavuutta ole oikein haluttu edes ajatella. Omat vanhimmat kennot on kuparia ja käyttökuntoisia vielä näin +15y jälkeen. Pumppuja on joutunut vaihtamaan ja D5:sia on mennyt vissiin 2. Ehkä olis mennyt enemmän jos ei aina välillä olis myynyt konetta kokonaisuutena ja näin päässyt käsiksi uuteen pumppuun.

Sitten taas tuosta nexelinestä ei oo kokemusta (hybridi jostain AIO ja custom väliltä, luultavasti kallis ja vähemmän muokattava.
 
Pieni huutelu sivusta, että customilla voi olla myös funktionaalinen tarkoitus eli jäähdytystä voi miettiäkin niin, että on täysi vapaus suunnitella miten ja myös missä itse jäähdytys toteutuu.

Tästä esimerkki, että voi vesiblokista vetää letkut myös kotelon ulkopuolelle ja käyttää esim. MO-RAn kaltaista järjettömän kokoista jäähdytintä. Sellaisessa (MO-RA IV 600 Black, 549,95 €) pitäisi jäähdytystehoa riittää jopa passiivisena käyttämiseen, toki pumpusta voi sitten lähteä ääntä, kun täytyy jonkin verran sitä nostokorkeuttakin olla kyseisen kokoonpanon pyörittämiseen. Vaihtoehtoisesti itselläni ollut airplex GIGANT (airplex GIGANT 3360, Aluminium-Lamellen - Aqua Computer), joka jäähdytti kerrallaan kaksikin PC:tä sarjassa. Kupariputkilla seinää pitkin saikin melko "steampunkin" näköisen ratkaisun.

Toisena esimerkkinä työpaikalla tutuksi tullut haaste eli tiheän täydeksi asennetut kokoonpanot, joissa olisi syytä pohtiakin jäähdytystä kokonaisvaltaisesti. Esim. tekoälyn tutkimustyöhön käytettävät työasemat, joissa on parhaimmillaan neljä tai enemmänkin näytönohjainta asennettuna ja tarkoitus pitää myös melutasot kurissa, jotta käyttömukavuus työaseman käyttäjälle ei kärsisi. Tällöin erittäin suuri etu mm. AIO-ratkaisuihin nähden on mahdollisuus ketjuttaa jäähdyttimiä niin monta, kuin lystää ja koteloon mahtuu. Onneksi tarkoitukseen löytyy suuria koteloitakin, kuten Thermaltake Core W200 "supertower".
 
Mites paljon muuten tuollaisella basic yhden GPU:n ja CPU:n loopilla se jäähdytin vaikuttaa siihen jäähdytystehoon, eli miten nopeasti ne blokkien kyvyt siirtää lämpöä kivestä nesteeseen tulee pullonkaulaksi? Miten ylös nesteen lämmöt nousee jos radi ei ole ihan tehtäviensä tasalla?
 
Menee kyl tosi pahasti OT puolelle?

Ensinnäkin aktiiviseksi suunnitellut kennot toimii todella huonosti passiivisina, eli turha haaveilla CPU / GPU puolen täyttä jäähdyttämistä "tehokkaasti" passiivisena ja jos kenno toimii hyvin passiivisena, niin sillon aktiivinen huipputeho kärsii...

Mulla on ollut viimeiset 10y suunnilleen full customloop + ulkoinen jäähy aquaeron perässä. Kone toimii itsellään 240 kennolla vaikka ilman external radia "tuulettimet täysillä", eli tyydyttävästi vikatilanteissa tms. External radin kanssa kotelon ilmankierrosta vastaa noin 600rpm flektit ja ulkoinen 3x180 kenno.

Lämmön siirtymiseen vaikuttaa lämpötila ero ja väliaineiden määrä sekä johtavuus. cpu (kivi) + litku / tahna + IHS + litku / tahna + blokki (blokin rivotus ja paksuus, lika) + nesteen virtausnopeus / lämpötila.
Hyvänä esimerkkinä oma 9900k + ks, on äärimmäisen paska kivi yrittää jäähdyttää IHS kanssa. Parempaan tulokseen pääsee cpu + direct die blokilla kuin mitä muutama nesteasteen heitolla. Mitä koitan vääntää rautalangasta on, että jos yksi osa yhtälössä on äärimmäisen paska, on ihan sama vaikka sinulla olisi chilleri kiinni, niin tulos voi olla huono.

Tasapainoisessa loopissa koko kokonaisuus on suunniteltu tehokkaaksi ja järkeväksi - ehkä myös rahallinen ja ajallinen panostus huomioiden. Jos vertaa omaa konetta jälleen, (9900k), niin UserBenchmark: Intel Core i9-9900KS vs Ultra 9 285K aika tekee tehtävänsä suorituskyvylle. Näin ollen tuleekin just kyseeseen mitä kaikkea loopista pitää vaihtaa, jotta uuden kiven saa nesteelle ja paljon se maksaa. Karkeasti suorituskyky silmälläpitäen on helvetin vaikea perustella tätä leikkiä.

Karkeasti neste tulisi pitää 20-40 asteisena, itsellä targetti on 32 astetta aquaeron pidillä säädettäen ja lootan tuulettimet maltillisemmat 600-800 välillä, jotta muistit, SSD:t, emo yms jäähtyy riittävästi...
 
Omassa käytössäni olen säästänyt vesijäähdytyksellä, kun on tullut vaihdettua huomattavasti vähemmän osia koneeseen. Aikoinaan näyttikset vaihtuivat parin vuoden välein, mutta nyt mennään vielä tämäkin vuosi 3080:lla :D

Välillä on ollut ostohousut jalassa loopin päivittämisen suhteen, mutta nopean googlettelun perusteella radit, pumput ja blokit eivät ole kehittyneet hirveästi viimeisen 10 vuoden aikana. Mulla on vieläkin käytössä sama blokki 5800X3D:lla, mikä oli 8600k:n kanssa.
 
Karkeasti suorituskyky silmälläpitäen on helvetin vaikea perustella tätä leikkiä.

Ei sinänsä ihme, jos ajattelee että sen lämmön siirtää huoneilmaan (eksoottisia ratkaisuja lukuunottamatta) kuitenkin lopulta rivasto jonka läpi pusketaan ilmaa, ja nesteellä oikeastaan vaan mahdollistetaan sen rivaston ja tuulettimien vapaampi sijoittelu. Luulisi että joku direct contact heatpipe -härpätys jossain big air coolerissa siirtää sinänsä lämpöä kivestä rivastoon tehokkaammin kuin virtaava vesi, mutta rivaston koko, muoto ja sijainti eivät useimmiten ole yhtä optimaaliset.

Itse olen miettinyt vesiä lähinnä äänitason kautta, mulla on kivellä AIO, eikä sen melutaso ole käytännössä koskaan häiritsevä, mut GPU huutaa kuormalla kuin syötävä... Jos sen lämmön saisi siirrettyä isoon rivastoon jonka läpi puhaltaisi hitaasti pyörivillä isoilla ropeleilla ilmaa sen sijaan että siellä on kämäisen pieni rivasto jota kompensoidaan muutamalla liian kovaa pyörivällä pikkuropelilla...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
271 037
Viestejä
4 681 678
Jäsenet
76 693
Uusin jäsen
NA1KH0U

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom