Valmistalopaketit

Onko täällä kukaan ostanut Smartialta precut autokatosta/varastoa. Kiinnostaisi tämä Kahden auton katos - varasto KKS - Smartia Oy

Smartian suosittelema alihankkija veloittaisi tuon pelkästä pystytyksestä 9500€, kuulostaa ehkä hieman kalliilta? Tokihan se kannattanee kilpailuttaa, jos tuohon päätyisi.
Joskus on tullut selvitettyä, muttei ostettua. Vielä en pysty lopullisesti sanomaan, mutta vaikuttaisi siltä, että töineen päivineen pitkästä tavarasta tekemällä voinee säästää ainakin 20 %, ehkä enemmänkin.

Budjetoinnin kannalta nuo hinnat alkaen hinnat sisältää karkeasti noin puolet kokonaiskustannuksista, mutta tähän vaikuttaa moni tekijä.
 
Joskus on tullut selvitettyä, muttei ostettua. Vielä en pysty lopullisesti sanomaan, mutta vaikuttaisi siltä, että töineen päivineen pitkästä tavarasta tekemällä voinee säästää ainakin 20 %, ehkä enemmänkin.

Budjetoinnin kannalta nuo hinnat alkaen hinnat sisältää karkeasti noin puolet kokonaiskustannuksista, mutta tähän vaikuttaa moni tekijä.
Tuo paketti näytti olevan ~24ke kun valitsi halvimmat materiaalitoimitukset (ovet+villat+kate jne). Siihen kun lisää perustukset+maanalle haudattavat eristeet, putket, murskeet jne sekä sähköt, ilmastoinnit, lattiavalut ym niin avaimet käteen hinta on varmasti sen ~50k€+

Ite täs nyt just rakentelen palkkatöissä pohjaltaan samankokoista ja rungoltaan lähes identtistä rakennusta niin kilpailuttanut rakennusmateriaaleja -> Melkoista hintalisää on kyllä tuossa precut-hinnastossa :/
 
Tuo paketti näytti olevan ~24ke kun valitsi halvimmat materiaalitoimitukset (ovet+villat+kate jne). Siihen kun lisää perustukset+maanalle haudattavat eristeet, putket, murskeet jne sekä sähköt, ilmastoinnit, lattiavalut ym niin avaimet käteen hinta on varmasti sen ~50k€+

Ite täs nyt just rakentelen palkkatöissä pohjaltaan samankokoista ja rungoltaan lähes identtistä rakennusta niin kilpailuttanut rakennusmateriaaleja -> Melkoista hintalisää on kyllä tuossa precut-hinnastossa :/
Ne sivustolla näkyvät hinnat ei kuulemma ole kaikilta osin ajan tasalla. Itselle tarjottiin vajaalla 20ke:llä kun valitsin eristetyn varaston ja peltikatteen sekä ovet mutta ei ikkunoita. Muuten perusvalinnoilla.
 
Joskus on tullut selvitettyä, muttei ostettua. Vielä en pysty lopullisesti sanomaan, mutta vaikuttaisi siltä, että töineen päivineen pitkästä tavarasta tekemällä voinee säästää ainakin 20 %, ehkä enemmänkin.

Budjetoinnin kannalta nuo hinnat alkaen hinnat sisältää karkeasti noin puolet kokonaiskustannuksista, mutta tähän vaikuttaa moni tekijä.
Onko antaa vinkkiä, miten tuollaista projektia kannattaa lähteä edistämään. Itse en halua rakentaa. Tarvitaan varmaan ainakin pääsuunnittelija, timpuri, sähkösuunnittelija?

Mulla on siis omakotiprojekti uudellamaalla. Maatyöt on kohta edessä, autokatokselle tehdään samalla valmiiksi paikka. Valitettavasti kyseisen talopakettifirman kautta ei saanut sopivaa katosrakennusta.
 
Kannattanee aloittaa lukemalla alueen säädökset ja/tai kysellä rakennusvalvonnalta, tod näk estää unelmien saunan tekemisen 😁.

Omaa rantasaunaa kun rakensin niin muistelen seuraavat rajoitteet: max koko 30m2. Saunatilojen (sauna, pesuhuone, pukuhuone) osuus vähintään 50%. Ei saa olla keittiötä.

Käsitin että noiden tarkoitus on varmistaa, että saunasta ei tule vapaa-ajan asuntoa, vaan sauna.

Tilasin huvikseen pari vapaa-ajan hirsisaunamökkilehteä tms. missä olisi valmiita pohjia.

Melko monessa pihasaunassa/ranta-saunassa on myös niin, että saunasta on suoraan ulos kulku terassille. Osassa on sitten saunasta kulku "oleskelutilaan/pukkariin".

Mietin tuossa, että tottahan se on että lämpöä ja kosteutta tahtoo siirtyä merkittävä määrä jos saunasta on ovi umpinaiseen oleskelutilaan, että olisiko järkevää "optimi oloissa" olla niin, että saunasta kulku suoraan pihalle, ja pukkari kyllä siinä heti saunan vieressä, mutta ns. omalla sisäänkäynnillään (eli että saunasta sekä pukkaista on ovi ulos).
 
Tilasin huvikseen pari vapaa-ajan hirsisaunamökkilehteä tms. missä olisi valmiita pohjia.

Melko monessa pihasaunassa/ranta-saunassa on myös niin, että saunasta on suoraan ulos kulku terassille. Osassa on sitten saunasta kulku "oleskelutilaan/pukkariin".

Mietin tuossa, että tottahan se on että lämpöä ja kosteutta tahtoo siirtyä merkittävä määrä jos saunasta on ovi umpinaiseen oleskelutilaan, että olisiko järkevää "optimi oloissa" olla niin, että saunasta kulku suoraan pihalle, ja pukkari kyllä siinä heti saunan vieressä, mutta ns. omalla sisäänkäynnillään (eli että saunasta sekä pukkaista on ovi ulos).
Saunasta pieneen pukkariin, josta ovi sekä ulos että tupaan. Näin tuvassa voi viettää aikaa, vaikka saunojat on munasillaan pukkarissa ja pyyhe päällä terassilla, eikä tule höyryt tupaan. Tuollainen pukkari ei tarvitse olla kovin syvä, ja se vielä toimii.
 
Viimeksi muokattu:
Tilasin huvikseen pari vapaa-ajan hirsisaunamökkilehteä tms. missä olisi valmiita pohjia.

Melko monessa pihasaunassa/ranta-saunassa on myös niin, että saunasta on suoraan ulos kulku terassille. Osassa on sitten saunasta kulku "oleskelutilaan/pukkariin".

Mietin tuossa, että tottahan se on että lämpöä ja kosteutta tahtoo siirtyä merkittävä määrä jos saunasta on ovi umpinaiseen oleskelutilaan, että olisiko järkevää "optimi oloissa" olla niin, että saunasta kulku suoraan pihalle, ja pukkari kyllä siinä heti saunan vieressä, mutta ns. omalla sisäänkäynnillään (eli että saunasta sekä pukkaista on ovi ulos).

Ihan järkevä vaihtoehto se saunasta suoraan ulos vilvoittelemaan. Aika usein se pieni pukuhuone on aika epäkäytännöllinen ja melkoinen pätsi saunomisen yhteydessä niin ei sitä kukaan käytännössä hyödynnä. Oleskelun kannaltakin parempi kun ei ylimääräistä kosteutta tunge pukkariin/oleskelutilaan.
 
En missään tapauksessa tekisi saunasta ovea ulos. Ovi joutuu aivan mielettömälle rasitukselle varsinkin talvisin. Lisäksi vilvoittelemaan mennessä tuskin munasillaan sinne mennään, ja pyyhkeet ovat toisessa huoneessa. Pieni pukuhuone ei ole millään tavalla epäkäytännöllinen, päin vastoin. Erillinen pukuhuone vaatii yhden välioven ja seinän pätkän lisää, ja tällä saavutetaan erittäin paljon mukavuutta ja myös pohjaratkaisun tehokkuutta koko rakennukseen, sillä säästää rahaa.

Tuollainen pukuhuone ei ole mikään pätsi, miksi olisi? Erillinen pukuhuone nimenomaan vähentää sitä kosteuden menemistä sinne missä sitä nimenomaan ei tarvita, siellä tuvassa. Itse pukuhuone tuulettuu kosteudesta tarvittaessa muutamassa sekunnissa, kun siinä on se ovi.

Tämä pukuhuone on omakotitaloissakin usein sellainen, millä hyvä suunittelu erottuu. Sama on kosteiden tilojen wc-ratkaisut ja vessojen koko.
 
Osaisiko joku suositella, mitä kautta kannattaa ostaa asemapiirros talousrakennuksesta (kahden auton katos + varasto)
 
Osaisiko joku suositella, mitä kautta kannattaa ostaa asemapiirros talousrakennuksesta (kahden auton katos + varasto)
Kannattaa googlata paikallisia suunnittelutoimistoja ja kysellä tarjoukset muutamasta paikkaa. Jos sinulla on asemapiirroksesta .dwg tiedosto niin yhden rakennuksen päivittäminen siihen on kohtalaisen pieni työ. Jos olemassa taas ei ole kuin paperikuva niin piirroksen päivittäminen on huomattavasti työläämpi homma. Jos sinulla ei ole dwg:tä olemassa niin kannattaa yrittää selvittää alkuperäiseltä suunnittelijalta jos se olisi mahdollista saada.
 
Kannattaa googlata paikallisia suunnittelutoimistoja ja kysellä tarjoukset muutamasta paikkaa. Jos sinulla on asemapiirroksesta .dwg tiedosto niin yhden rakennuksen päivittäminen siihen on kohtalaisen pieni työ. Jos olemassa taas ei ole kuin paperikuva niin piirroksen päivittäminen on huomattavasti työläämpi homma. Jos sinulla ei ole dwg:tä olemassa niin kannattaa yrittää selvittää alkuperäiseltä suunnittelijalta jos se olisi mahdollista saada.
Kantakartta DWG-muotoisena, jota on mahdollista hyödyntää asemakuvien tekemisessä, on mahdollista hankkia myös kaupunkien palveluiden kautta (esim. Helsingissä täältä Karttakori)
 
Kantakartta DWG-muotoisena, jota on mahdollista hyödyntää asemakuvien tekemisessä, on mahdollista hankkia myös kaupunkien palveluiden kautta (esim. Helsingissä täältä Karttakori)
Kyllä, juuri näin. Tässä tapuksessa kuitenkin kun puhutaan talousrakennuksen asemapiiroksesta niin voidaan varmaan olettaa että tontilla on jo olemassa oleva asemapiirros asuinrakennuksesta. Eli talousrakennus päivitetään olemassa olevaan asemapiirrokseen, jossa todennäköisesti on jo taustana tuo mainuttu kantakartta.
 
Jep hyvinkin mahdollista ja toki kannattaa ensin selvittää, jos dwg on jo olemassa ja saatavilla. Ei vaan tarvitse olla mitenkään kovin vanhakaan rakennus, niin välttämättä ole dwg-suunnitelmia alkujaan edes laadittuna.
 
Itsellä on omissa töissä tullut vastaan .dwg tiedostoja ihan 2000-luvun alkupuolelta asti. Ei toki välttämättä ollut silloin ihan niin laajassa käytössä vielä, mutta jos rakennus ei ole paljo 20 vuotta vanhempi niin todennäköisesti se on cadilla alunperin piirretty.
Toki tavan talon omistajalle riittää pelkkä .pdf tai ihan vaan paperinen versio ja suunnittelutiedostoa ei välttämättä ole ennään mistää saatavilla jos sitä ei alunperin ole saanut.

Eipä tuo loppuunsa kovin iso työ ole uudestaankaan piirtää, mutta toki helpottaa jos suunnittelutiedosto sattuisi olemaan tallessa.
 
Onko antaa vinkkiä, miten tuollaista projektia kannattaa lähteä edistämään. Itse en halua rakentaa. Tarvitaan varmaan ainakin pääsuunnittelija, timpuri, sähkösuunnittelija?

Mulla on siis omakotiprojekti uudellamaalla. Maatyöt on kohta edessä, autokatokselle tehdään samalla valmiiksi paikka. Valitettavasti kyseisen talopakettifirman kautta ei saanut sopivaa katosrakennusta.
Tästä onkin jo ollut keskustelua, eli hyvä vastaava mestari/pääsuunnittelija hommiin ja päivittää asemapiirroksen ja voi tarvittaessa piirtää sulle myös kuvat tuosta talousrakennuksesta ja pääset kilpailuttamaan kokonaisuuden. Saattaa jopa riittävät räystäätkin saada tulevaan rakennukseen.

20% säästö pitkästä tekemällä vs. Smartia vaikuttaisi omalla kokemuksella olevan oikean suuntainen. Noissa valmispaketeissa mielellään toimittavat mm. levyt jonnekin tontin nurkalle muun tavaran ohella sään armoille jolloin kosteudenhallintakin tuottaa omat haasteensa?

Jokainen okt-projekti pitäisi kyllä aloittaa tekemällä vuotena 1. talousrakennus ensiksi ja vuotena 2. talon kimppuun kun saa tavarat johonkin varastoitua :)
 
Jokainen okt-projekti pitäisi kyllä aloittaa tekemällä vuotena 1. talousrakennus ensiksi ja vuotena 2. talon kimppuun kun saa tavarat johonkin varastoitua :)
Täydennän tähän liittyen, että ehdottomasti kannatettava suunnitelma siinä tapauksessa, että tarkoitus on rakentaa talousrakennus erillisenä rakennuksena, eikä osana itse päärakennusta, jolloin se tulee oikeastaan siinä päärakennuksen yhteydessä.

Mutta suosittelisin tässä kohtaa kuitenkin, että ensivaiheessa tehtäisiin pohja- ja perustustyöt kaikkiin rakennuksiin ja mikäli niiden suhteen ei tule ikäviä yllätyksiä, niin sitten jatkaa talousrakennuksen ainakin säänkestäväksi, jos haluaa työskentely ja/tai säilytystilaa päärakennusta varten. Mutta en suosittele välttämättä rakentamaan talousrakennusta valmiiksi asti ensiksi, ellei sitten budjetti sitä helposti salli, koska jos esim. maatyöt osoittautuvat merkittävästi aiottua kalliimmaksi, voi siinä tilanteessa olla järkevää nipistää talousrakennuksen rakennusaikataulusta ja satsata niitä varoja päärakennusta kohden. Nimittäin autokatokseenkin saa upotettua aika paljon euroja, jos varustelutasoa parantelee ja varsinkin hankkeen alkuvaiheessa rahankäyttö saattaa olla hövelimpää kuin sen jälkipuolella. Ei siis kannata pelkän varastointitilan vuoksi tehdä hankkeesta monimutkaista, vaan asia on joka tapauksessa hyvä suunnitella etukäteen huolella.

Itse tein niin, että tehtiin maa- ja perustustyöt kaikkiin rakennuksiin heti alkuvaiheessa, mutta katos/varasto jäi odottamaan sitä hetkeä, että asuintalo valmistuu. Omalla kohdallani ratkaisuun vaikutti myös hankkeen kustannusarvion vaativuus, joka pakotti säilyttämään hieman keskimääräistä enemmän ylitysvaraa ja katos toimi tässä mielessä taloudellisena puskurina. Toki valmiin varastotilan edut ovat joiltakin osin kiistattomat.
 
Oma projekti on lähtölaukausta vaille käynnistymässä ja pikkasen alkaa jo stressikäyrät nousemaan. Aloituskokous ensi perjantaina, kaivurimies piti käydä kuorimassa pintamaat viime viikolla, mutta siirti huomiselle ja just siirti keskiviikolle.. Kunhan saisi vain seuravan kuukauden menemään sujuvasti, niin sitten vähän helpottaisi ja saisi tönön säältäsuojaan.
Karkeesti aikataulu:
vko 41 pintamaat, pinnanmuokkaus ja paalupeti
vko 42 paalutus ja perustukset
vko 43 ontelolaatat ja täytöt
vko 44 hirsirunko tulee, pystytys alkaa
vko 45 Pystytys
vko 46? Vesikatto ja ikkunat

Vielä on ihan helkutisti asioita auki.. mutta kai se on vain mentävät asenteella, että asioilla on tapana järjestyä..
Kohtahan sen näkee, miltä nämä lyijykynätöherrykset alkaa oikeasti näyttämään:
Ainakin rakennusluvan käyttö meni aikataulussaan... Ylläolevaa kirjoittelin 5.10.2020 ja taidettiin 8.10.2020 aloitella projektia. Muutto sisään 1/2022. Reilu kuukausi jäi rakennuslupaan vielä varojakin, mutta päätettiin projekti loppukatselmukseen tällä viikolla. Oishan sitä toki jatkoaikaakin voinut hakea, mutta kivempihan se on joskus laittaa jollekin loppu.. itse tekeminenhän ei tietenkään lopu..
 
Ainakin rakennusluvan käyttö meni aikataulussaan... Ylläolevaa kirjoittelin 5.10.2020 ja taidettiin 8.10.2020 aloitella projektia. Muutto sisään 1/2022. Reilu kuukausi jäi rakennuslupaan vielä varojakin, mutta päätettiin projekti loppukatselmukseen tällä viikolla. Oishan sitä toki jatkoaikaakin voinut hakea, mutta kivempihan se on joskus laittaa jollekin loppu.. itse tekeminenhän ei tietenkään lopu..
Hieno juttu, että hanke ainakin viranomaismielessä on nyt sitten maalissa, onnea!

Haluaisitko jakaa jotain ajatuksia nyt näin jälkikäteen mikä meni hyvin, missä oli haasteita tai yllätyksiä tai joitakin muita ajatuksia mahdollisia tulevia rakentajia ajatellen? Jos oikein ymmärsin, kustannuspuoli sinulla lienee toteutunut ainakin osittain ennen inhottavaa koronainflaatiota?
 
Haluaisitko jakaa jotain ajatuksia nyt näin jälkikäteen mikä meni hyvin, missä oli haasteita tai yllätyksiä tai joitakin muita ajatuksia mahdollisia tulevia rakentajia ajatellen? Jos oikein ymmärsin, kustannuspuoli sinulla lienee toteutunut ainakin osittain ennen inhottavaa koronainflaatiota?
Ei liity suoraan valmistalopaketteihin (nykyinen on viittävaille-pakettina otettu ja haudon suunnitelmia uuden muuttovalmiin hankinnasta), mutta kun talopakettien hinnat on aika nopeaa saada selville niin onko neuvoa hyviä konsteja laskea tai arvioida muiden kustannuksien suuruksia tällä hetkellä? Mielessä lähinnä isot menoerät: maanrakennus, perustukset, sähkö- ja vesiliittymät sekä niihin liittyvät liityntätyöt laitoksilta. Tietenkin nämäkin hinnat saa jos pyytää tarjouksen mutta ilman uutta tonttia vähän typerää kysellä niiden perään. Jos jollain on jotain nyrkkimatikkaa ja sitä tukevia kokemuksia niin olisi kiva kuulla.

Rakennettiin 2020 ja silloin päästiin ns. hyvin halvalla juuri ennen koronaa yms hinnannousuja.
 
Hieno juttu, että hanke ainakin viranomaismielessä on nyt sitten maalissa, onnea!

Haluaisitko jakaa jotain ajatuksia nyt näin jälkikäteen mikä meni hyvin, missä oli haasteita tai yllätyksiä tai joitakin muita ajatuksia mahdollisia tulevia rakentajia ajatellen? Jos oikein ymmärsin, kustannuspuoli sinulla lienee toteutunut ainakin osittain ennen inhottavaa koronainflaatiota?
Meillä meni vähän fifty-sixty koronainflaation kanssa. Hirsipaketti, kattotuolit ym. Eli nuo isot oli joo ennen kovia korotuksia, mutta sitten listat, saunapaneelit, autokatos ym. tavara otti kyllä inflaatiokertoimia mukaan..

Varsinaista budjettiylitystä on ehkä vaikea laskea, lainaa otettiin lisää 10% alkuperäiseen kokonaisbudjettiin nähden, johtuen maaperätutkimuksen paikkaanspitämättömyydestä (n.10k€ lisäkulu) lämmönlähteen vaihtumisesta maalämpöön (oli alunperin sähkö+vesitakka suunnitelmissa) ja autokatoksen rakentamisesta (2 auton+17m2 varaston autokatosta ei ollut alkuperäisessä budussa, mutta päätettiin tehdä kun perustuksia oltiin piirtämässä ja tilaamassa). Paljon on tehty pikkuhiljaa, esim pihaistutuksia hommattu lisää aina kerran kesään jotain uutta.. mutta jos hihasta pitää jotain ravistella, niin alkuperäinen suunnitelma oli n. 280t€ + tontti ja toteuma varmaan oli jotain 310-320t€+tontti paikkeilla. Itse tehty ns ihan vitusti.

Ehkä vinkkinä, että laittaa listat ennenkuin muuttaa sisään.. nimim. Vieläkin puuttuu n. 10m listaa :)
 
Ei liity suoraan valmistalopaketteihin (nykyinen on viittävaille-pakettina otettu ja haudon suunnitelmia uuden muuttovalmiin hankinnasta), mutta kun talopakettien hinnat on aika nopeaa saada selville niin onko neuvoa hyviä konsteja laskea tai arvioida muiden kustannuksien suuruksia tällä hetkellä? Mielessä lähinnä isot menoerät: maanrakennus, perustukset, sähkö- ja vesiliittymät sekä niihin liittyvät liityntätyöt laitoksilta. Tietenkin nämäkin hinnat saa jos pyytää tarjouksen mutta ilman uutta tonttia vähän typerää kysellä niiden perään. Jos jollain on jotain nyrkkimatikkaa ja sitä tukevia kokemuksia niin olisi kiva kuulla.

Rakennettiin 2020 ja silloin päästiin ns. hyvin halvalla juuri ennen koronaa yms hinnannousuja.
Tämä tulee nyt tajunnanvirtana, mutta maanrakennus- ja perustamiskustannuksia ei tietysti pysty mahdottoman tarkaan sanomaan etukäteen. Tätä varten pitäisi teettää maaperätutkimus ja sekin voi huonolla tuurilla osoittautua huonoksi arvaukseksi, kuten edellä nähtiin. Mutta ehdottomasti sen teettäisin kuin olisin teettämättä. Maaperätutkimuksen hinta vähän vaihtelee, mutta lienee n. 1000-2000€ haarukassa. Osa firmoista ilmoittaa hinnan suoraan sivuillaan, mutta tärkeää on tietysti tietää myös mitä se sisältää, esim. porauksien määrät.

Liittymis- yms. viranomaismaksut on yleensä varsin hyvin selvitettävissä alueen sähköverkko- ja vesilaitoksilta, niihin on yleensä kiinteät taksat. Hintavaihtelu on suurta, esim. Jyväskylässä nuo taisi olla 11t€ vuonna 2023. Valokuitu + ktv liittymismaksut 300€ (Elisan alueella Jyväskylässä). Rakennusluvan hintaan vaikuttaa moni seikka, erityisesti kaikki poikkeamat kaavamääräyksistä. Jokainen maksaa siis lisähintaa ja on teoriassa selvitettävissä kaupungin/kunnan rakennusvalvonnasta, mutta työlästä on. Meidän rakennuslupa tuli maksamaan n. 3,2t€. Jos kyseessä on haja-asutusalue, jossa ei ole vesi- ja jätevesiliityntämahdollisuutta, niin omien järjestelmien hinnoista en osaa sanoa.

Maatöiden hintaan vaikuttaa hyvin moni asia. Siihen sisältyy kuitenkin kaivuutyöt, maa-ainekset, eristeet, salaojat ja sadevesikaivot, viemäröinnit, vesijohdot, sähköistykset jne. Lisäksi räjäytys-, louhinta ja paalutustöistä voi koitua lisäkustannuksia. Myös jos tehdään kellaria jne. Näihin voi yrittää pohjatutkimuksen ja alustavien suunnitelmien perusteella kysellä esim. vastaavalta työnjohtajalta kustannusarviota. Ylitysvaraa näihin joutuu kuitenkin aika paljon varaamaan.

Perustustöiden hinta riippuu valitusta (tai pakotetusta) perustamistavasta. Minun on näitä vaikea arvioida, kun satuin tekemään nykymittapuulla harvinaisen alapohjarakenteen taloon, jonka kustannukset ovat hyvin eri mittaluokkaa, kuin esim. tavanomaisen maanvaraisen laatan. Meille tuli siis ulkoilmaan rajoittuva pilariperustus puisella alapohjarakenteella.

Muita syntyviä kustannuksia ovat erilaiset vuokrat (tärylätkät, telineet yms., riippuu myös talotoimittajan sopimuksesta, tuleeko jotain sitä kautta) ja mahdollinen nosturikustannus (esim. hirsitalossa välttämätön).
 
Lupailin laitella vähän erottelua kustannuksista.
Viimeinen lasku on ulkotäyttöjen maa-aineksista tulematta niin täydennän vielä sen myöhemmin, mutta pääpiirteittäin perustukset ja maatyöt oli kokonaisuudessaan vähän alle 68000€ ja onhan se paljon. Arvioin varovasti aivan alussa, että näihin menisi aivan maksimissa 50k€, mutta tuota säädin ennen pankkiin menoa maaurakoitsijan konsultoinnin jälkeen ja perustuksista saadun tarjouksen jälkeen, mutta siltikin budjetista mentiin yli n. 7500€. Tuo johtui tosiaan suurimmaksi osaksi siitä paalutuksen ylimääräisistä paalumetreistä, muuta ylitystä tuli sitten kun levitettiin aluetta minne laitettiin routaeristettä sekä rannanmuokkauksen aliarvioinnista, mutta suhkoht hyvin mentiin kuitenkin. Yllätyin miten iso osa summasta meni muovina maahan (putket, kaivot, routaeristeet yms.)

Työt ja kustannukset vähän tarkemmin pureksittuna:
Tontti suhkoht tasanen, alle 1m korkeuseroa. Tontti kuorittiin, muokattiin n. 50m rantaviivaa, joka siistittiin isolla murskeella. Kevennettiin talon ja katoksen pohjat ja laitettiin suodatinkangasta, sepeliä, salaojat, sv ja routaeristeet (solumuovi) sekä vähän päälle lisää sepeliä. Perustusten jälkeen ulkotäytöt ja routaeristeet ulkopuolelle. yht. 28 000€ (työt n. 14,5k€, maa-ainekset n. 6,5k€, jätemaat 1k€, maahan upotetut muovit 7k€)
Perustukset paalutettuna ja ontelolaatoilla, pinta-ala 137/154m2 yht n. 39000€ (sis. suunnitelmat autokatos ja talo)

Arvioisin, että paalutus kustansi n. 11-13k€ ja tuo rannan muokkaus 3-4k€ ylimääräistä.

Vielä yksi vajaan tonnin lisäkulu tuli, kun eihän sitä ollut tajunnut ettei kaksi rakennesuunnittelijaa riitä (toinen talolle ja toinen perustuksille). Joutui vielä hommaamaan kolmannen, jolla on nappuloita sen verran kaulassa myös lupapapereita varten...

Tällä hetkellä seinät nousee tontilla, joten sitä pitää käydä vähän vilkuilemassa... kunhan palkkatöiltä ennättää.
Tässä omaa yhteenvetoa alkuosan kustannuksista, sijainti Jyväskylän liepeillä, mutta tosiaan 5vuotta sitten, mutta antaneen jotain kuvaa.

[edit] eiku sullahan olikin kokemusta myös viiden vuoden takaa.. noh jätetään tämä tähän..
 
Rakentamisen kustannuksista.

Vahva suositus OKT:n rakentamista suunnitteleville: tehkää tarkka kustannusarvio excel-taulukkona.

1) Talo2000 -nimikkeistöt käyttöön asioiden jäsentämistä varten -> Talo 2000 -nimikkeistöt

2) Määrät oman kohteen suunnitelmista

3) Rakennusosien kustannukset esim. tästä kirjasta (löytyy paperiversiona kirjastoista ympäri maan) -> Rakennusosien kustannuksia 2025 -digikirja

4) Työmenekit tästä kirjasta (löytyy paperiversiona kirjastoista ympäri maan) -> Rakennustöiden menekit 2020

Tai palkatkaa joku työkseen kustannusarvioita tekevä laatimaan sellainen.
 
Harvalla on tosin Suomessa enää nykyään varaa rakentaa omakotitaloa.

Hain Tilastokeskuksen StatFin-palvelusta hieman tätä kuvaavaa dataa.

Alla elinkustannusten ja rakentamisen kustannustason kehitystä kuvaavat käppyrät 2000-2024
Kuluttaja- ja rakennuskustannusindeksin kehitys 2000-2024.PNG


Ja alla rinnalle surullinen näkymä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehityksestä 2000-2023:
Kotitalouden käytettävissä oleva vuositulon mediaani 2000-2023.PNG
 
Rakentamisen kustannuksista.

Vahva suositus OKT:n rakentamista suunnitteleville: tehkää tarkka kustannusarvio excel-taulukkona.

1) Talo2000 -nimikkeistöt käyttöön asioiden jäsentämistä varten -> Talo 2000 -nimikkeistöt

2) Määrät oman kohteen suunnitelmista

3) Rakennusosien kustannukset esim. tästä kirjasta (löytyy paperiversiona kirjastoista ympäri maan) -> Rakennusosien kustannuksia 2025 -digikirja

4) Työmenekit tästä kirjasta (löytyy paperiversiona kirjastoista ympäri maan) -> Rakennustöiden menekit 2020

Tai palkatkaa joku työkseen kustannusarvioita tekevä laatimaan sellainen.
-Pankki haluaa kustannuslaskelman omalle pohjalleen ja vastaavan mestarin allekirjoitukset siihen...

-Pakettitaloissa hinta on varsin hyvin selvillä ja ne jotka rakentaa itse/rakennuttaa pitkästä joko tietävät mitä maksaa tai sitten sillä ei ole väliä...

Eli minkä hyödyn siitä kustannusarvion tekemisestä ja viimeisen päälle viilaamisesta saa jos vaan voi heittää lainanhakuvaiheessa vaikkapa 30% hihavakion sen arvioidun summan päälle?

Omassa tapauksessa itse pitkästä rakentaen kustannusarvio oli laskettu "reilusti" 320k€ mukaan, pankki halusi että lyhennyskyky riittää 420k€ ja todellisuudessa meni 280k€ vaikka ei alkuperäisestä suunnitelmasta pihistetty kuin yhden terassin lasituksissa...
 
-Pankki haluaa kustannuslaskelman omalle pohjalleen ja vastaavan mestarin allekirjoitukset siihen...

-Pakettitaloissa hinta on varsin hyvin selvillä ja ne jotka rakentaa itse/rakennuttaa pitkästä joko tietävät mitä maksaa tai sitten sillä ei ole väliä...

Eli minkä hyödyn siitä kustannusarvion tekemisestä ja viimeisen päälle viilaamisesta saa jos vaan voi heittää lainanhakuvaiheessa vaikkapa 30% hihavakion sen arvioidun summan päälle?

Omassa tapauksessa itse pitkästä rakentaen kustannusarvio oli laskettu "reilusti" 320k€ mukaan, pankki halusi että lyhennyskyky riittää 420k€ ja todellisuudessa meni 280k€ vaikka ei alkuperäisestä suunnitelmasta pihistetty kuin yhden terassin lasituksissa...

Asioita voi aina lähestyä suurpiirteisesti, riittävällä tarkkuudella tai autistisella tarkkuudella. Mitä tarkempi kustannusarvio on, sitä paremmin se yleensä pitää.

Enkä nyt tarkoita joka ruuvi ja naula -tarkkuustasoa vaan rakennusosatasoista arviota ammattirakentajien tyyliin.

- jos pankki vaatii oman pohjan käyttöä eikä ammattirakentajien pohjaa saa hyväksytettyä, on joku pahasti pielessä

- "pakettitalo" voi sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoittaa lähes mitä vain

- paketin sisällön pilkkominen rakennusosiksi (materiaalit, työtunnit, eurot) voi olla arvokas tieto; ja ehkä jopa muuttaa päätöksen paketista pitkästä tekemiseen

- pakettiin kuulumattomien töiden ja tarvikkeiden kilpailuttamisessa yleistieto siitä, mitä tilattu asia yleensä maksaa, on tarjousten arvioinnissa arvokas tieto

- aikataulujen laadinnassa tieto siitä, mitä työ x yleensä vaatii työtunteja on arvokas tieto

jne.

Pitkästä itse tehdessä / rakennutettaessa kunnon kustannusarvion tekemättä jättäminen on luonnollisestikin isompi virhe kuin "avaimet käteen"-ratkaisussa.

Suunnittelu ja kustannusarvion laatiminen/laadituttaminen on halpaa. Rakentaminen on kallista.
 
Viimeksi muokattu:
Rakentamisen kustannuksia on lähes mahdoton arvioida erityisen tarkkaan etukäteen. Käsittääkseni ainoa vaihtoehto olisi teettää rakentaminen ns. kokonaisurakkana, joka sisältäisi kaiken. Mutta tässä tapauksessa riski olisi hinnoiteltu loppuhintaan ja tulisi rakentajalle melko varmasti kalliimmaksi kuin jokin muu toteutustapa.

Talopakettirakentamisessa talon valmiusaste ja toimitussisältö vaikuttaa erittäin paljon kustannusarvioon. Lisäksi talotoimittajat eivät useimmiten sisällytä urakkaan tontin pohjatöitä ja perustustöitä. Nämä itse asiassa toteutetaan hyvin usein tuntitöinä ja toteuman mukaan, vaikka muut osa-alueet olisi toteutettu urakkana, ml. itse talo. Tästäkin voi tietysti urakan sopia, mutta riski on jälleen hinnoiteltu loppuhintaan. Maa- ja perustustöissä yllätykset ovat todennäköisimpiä ja siksi sillä pelotellaan eniten. Eniten pinnalle nousevat ne tapaukset, missä ylitystä on ollut paljon, mutta keskimäärin maanrakennustyöt toteutuvat kyllä melko hyvin arvioidussa hintahaarukassa, jos se on laadittu realistisesti. Tähän sisältyy mm. riittävän hyvin tehty pohjatutkimus ja lisäksi mahdollinen muu taustatieto, mitä voi olla saatavilla alueen perustamisolosuhteista (esim. kaava-alueella naapuruston kokemukset). Hihavakiona voisi todeta, että yksi kaivinkonepäivä maksaa n. 1000€ sis alv per päivä. Maa-ainekset on tonnihinnaltaan kyllä selvitettävissä etukäteen, mutta menekkiä voi tietysti olla vähän hankala arvioida.

Talon perustamisratkaisu vaikuttaa kokonaishintaan. Syy, miksi suurin osa taloista nykyään on maanvaraisella laatalla johtuu siitä, että se on melko yllätyksetön ja kustannuksiltaan edullisin perustamisratkaisu (toki kaava vaikuttaa, mutta tähän vaikuttaa minne rakentaa ja alueen määräykset). Rakennesuunnitelmista voi johtaa materiaalitarpeet ja menekit melko hyvin.

Itse talopaketin osalta loppuhintaan vaikuttaa toimitussisältö. Läheskään aina sopimus ei sisällä kaikkea, ei edes talon pystyttämisen kannalta välttämättömiä tarvikkeita. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että sopimus käydään esim. vastaavan työnjohtajan kanssa läpi ennen allekirjoittamista. Näistä koituu yleensä runsaasti niitä "tonniyllätyksiä", kun rakentamisvaiheessa joku asia puuttuu sisällöstä ja se on vaan hankittava, jotta hommat etenevät. Lisäksi mahdolliset "lisävarustelut" nostavat kokonaishintaa.

Riippuu talotoimittajasta, mutta joskus LVI- ja sähköasennukset pitää/voi kilpailuttaa itse. Näiden pohjana pitää olla kunnolliset suunnitelmat. Näitä teetetään pääasiassa urakoina, mutta tuntitoteutus on myös mahdollinen. Riippuu melkein tekijästä, kumpi on järkevämpää.

Jos haluaa pitää kustannusarviosta kiinni, ei kannata rakentamisvaiheessa enää lähteä muuttamaan suunnitelmia tai pyytää tasoparannuksia. Näistä talovalmistajat laskuttavat reipasta lisähintaa. Kaikki pitäisi pyrkiä miettimään etukäteen, jos ei halua jälkikäteen niistä maksaa ylimääräistä.

Kannattaa huomioida kaikki liittymis- vuokraus- ja muut kustannukset (esim. nostokonetyö), kun mietitään kustannuksia. Lisäksi rakennuslupa maksaa ja kaikenlaiset muut rahti- yms. jutut. Mitä paremmin nämä suunnittelee etukäteen, sitä vähemmän maksaa "suunnittelemattomuudesta".

Omalla työllä voi laskea kustannuksia. Sähkö- ja LVI-työt jättäisin ammattilaisille, ellei itsellä ole näihin koulutusta. Timpuritöitä voi jossain määrin tehdä itsekin. Sanoisin näin, että kaikki se mikä on esteettistä, mutta ei rakenteellisesti tärkeää, voi halutessaan tehdä itse, jos työkalut pysyvät kädessä, mutta sietää myös tarpeen tullen omaa kädenjälkeä. Esim. tasoitus-, maalaus-, listoitus- yms. työt on mahdollista tehdä itse. Jos miettii kustannuksia, niin yksi timpurin työpäivä maksaa n. 500-800€/pv sis alv.

Pihatyöt jää yleensä sivurooliin kustannuksissa, mutta esim. multatonni maksaa n. 20€ sis alv per tonni (mahdollisesti kuljetuksineen). Esim. 1000 neliön tontille voi mennä viitisen kasettirekallista multaa, jos mullan keskipaksuus on suositeltu minimi 20 cm. Istutukset maksavat juuri niin paljon kuin niihin haluaa panostaa. Esim. ihan perus metsämänty n. 3m korkeana maksaa n. 200€ taimistosta ostettuna. Muut istutukset voivat olla kaikkea 10-400€ väliltä, ihan miten paljon niitä haluaa ja kuinka hyvään alkuun taimet ovat päässeet. Laatoitus on myös kallis paukku ja niiden hintaan vaikuttaa pitälti, paljonko sitä haluaa ja minkälaista. Asennustyöt melko iso osa kokonaishinnasta.

Sitten on kaikenlaisia sekalaisia kustannuksia, jotka pystyy kyllä laskemaan etukäteen, jos vaan jaksaa nämä kaikki miettiä (lista ei ole tyhjentävä):

- postilaatikko
- jäteastia(t)
- talonumero
- talon varustus, esim. kylpyhuoneen tarvikkeet (esim. WC-paperiteline, pyyhekoukut...)
- kaikenlaiset aputyökalut (jos ei ole ennestään), esim. lumikola, kottikärryt, lapiot jne.
- mahdollinen talkoovakuutus
- omat työkalut ja kenties oma peräkärry (suosittelen, sillä rahhdit ovat helposti tosi kalliita ihan paikallisesta rautakaupastakin ja kärryn voi aina myydä projektin jälkeen pois, eli maksaa itsensä hyvin äkkiä)

Sanoisin, että yksi yleisimmistä syistä miksi ei pysytä budjetissä johtuu siitä, että harvemmin tulee niitä yksittäisiä kymppitonnien paukkuja, vaan ei vaan osata tai jakseta hahmottaa mistä kaikesta rakentamisen kustannukset muodostuvat. Eli eniten ylityksiä tapahtuu lukuisista pienistä puroista, joita tehdään jatkuvasti rakentamisen edetessä. Lisäksi jos esim. tehdään tasoparannuksia rakentamisen edetessä, ne voivat salakavalasti nostaa merkittävästi kustannuksia. Esim. välioven mallin parantaminen siten, että ottaakin sen 100€ kalliimman oven, tarkoittaa käytännössä, että kokonaiskustannus on 1200€ korkeampi, olettaen, että väliovia on talossa 12 kpl.

Suurin sääli omakotitalorakentajien kohdalla on se, että nämä ovat arvokasta kokemusta, jota harvemmin toistetaan enää uudestaan. Ja kun oma hanke on saatu maaliin, kokemuksia ei välttämättä jaeta eteenpäin ja aina joudutaan keksimään pyörä uudestaan. Toki jokainen projekti on yksilöllinen, vaikka kyse olisi ihan perusmuotoisesta talopaketista, mutta rakentamisen aikana syntyy valtava määrä ns. hiljaista kokemusta ja tietoa, joka auttaisi seuraavia rakentajia suunnittelemaan oman hankkeensa paremmin ja kustannukset pitäisivät todennäköisesti paremmin kutinsa.
 
Harvalla on tosin Suomessa enää nykyään varaa rakentaa omakotitaloa.

Hain Tilastokeskuksen StatFin-palvelusta hieman tätä kuvaavaa dataa.

Alla elinkustannusten ja rakentamisen kustannustason kehitystä kuvaavat käppyrät 2000-2024
Kuluttaja- ja rakennuskustannusindeksin kehitys 2000-2024.PNG
Rakennuskustannusindeksin koostumusta ja suoria vaikutuksia rakennuskuluihin en tunne, mutta minustakin vähän tuntuu että kun vuonna 2019 valmistunut talo niin nyt ei enää samaan hintaan rakentaisi lähellekään samanlaista... Harmittaa, ettei kaikkea osaa ottaa ensimmäisellä kerralla huomioon, mutta niinhän se taitaa kaikilla mennä.
-Pankki haluaa kustannuslaskelman omalle pohjalleen ja vastaavan mestarin allekirjoitukset siihen...

-Pakettitaloissa hinta on varsin hyvin selvillä ja ne jotka rakentaa itse/rakennuttaa pitkästä joko tietävät mitä maksaa tai sitten sillä ei ole väliä...

Eli minkä hyödyn siitä kustannusarvion tekemisestä ja viimeisen päälle viilaamisesta saa jos vaan voi heittää lainanhakuvaiheessa vaikkapa 30% hihavakion sen arvioidun summan päälle?

Omassa tapauksessa itse pitkästä rakentaen kustannusarvio oli laskettu "reilusti" 320k€ mukaan, pankki halusi että lyhennyskyky riittää 420k€ ja todellisuudessa meni 280k€ vaikka ei alkuperäisestä suunnitelmasta pihistetty kuin yhden terassin lasituksissa...
Erikoinen tuo, että pankilla oma pohja jota vaatii käyttämään. En tosin ihmettele, pankeilla on ollut erikoisia ratkaisuja viime vuosina muutenkin esim. arvottavat metsäpohjan vakuusarvon kovin eri lailla kuin muutama vuosi sitten mikä vähän yllätti.

Itse en koskaan pyrkisi mahdollisimman tarkkaan kustannusarvioon vaan mahdollisimman yläkanttiin (ns. maksimit mitä voit omaamallasi vakuusarvolla lainaa saamaan). Tällä tavoin voit reagoida niihin kympin, kahden tai vaikka kolmen yllätyksiin. Jos laskee tarkkaan, yllätyksiin pitää anella lisälainaa ja kaivella lisävakuuksia. Silloin todennäköisyydet edulliselle diilille pankin kanssa laskevat. Aina parempi mitä enemmän yläkanttiin myöntävät aluksi lainaa, nostamatta jäänyt laina on nostamatta jäänyttä ja tärkeintä rahoituksen suuruudessa on että mökki tulee valmiiksi.

Olen henkisesti varautumassa että sata tonnia enemmän menee jos/kun rakennetaan 20-30 neliötä suurempi talo ja mieluusti odottaisin "parempia aikoja" tässäkin ennen päätösten tekoa. Katsotaan katsotaan.
 
Rakentamisen kustannuksia on lähes mahdoton arvioida erityisen tarkkaan etukäteen. Käsittääkseni ainoa vaihtoehto olisi teettää rakentaminen ns. kokonaisurakkana, joka sisältäisi kaiken. Mutta tässä tapauksessa riski olisi hinnoiteltu loppuhintaan ja tulisi rakentajalle melko varmasti kalliimmaksi kuin jokin muu toteutustapa.

Talopakettirakentamisessa talon valmiusaste ja toimitussisältö vaikuttaa erittäin paljon kustannusarvioon. Lisäksi talotoimittajat eivät useimmiten sisällytä urakkaan tontin pohjatöitä ja perustustöitä. Nämä itse asiassa toteutetaan hyvin usein tuntitöinä ja toteuman mukaan, vaikka muut osa-alueet olisi toteutettu urakkana, ml. itse talo. Tästäkin voi tietysti urakan sopia, mutta riski on jälleen hinnoiteltu loppuhintaan. Maa- ja perustustöissä yllätykset ovat todennäköisimpiä ja siksi sillä pelotellaan eniten. Eniten pinnalle nousevat ne tapaukset, missä ylitystä on ollut paljon, mutta keskimäärin maanrakennustyöt toteutuvat kyllä melko hyvin arvioidussa hintahaarukassa, jos se on laadittu realistisesti. Tähän sisältyy mm. riittävän hyvin tehty pohjatutkimus ja lisäksi mahdollinen muu taustatieto, mitä voi olla saatavilla alueen perustamisolosuhteista (esim. kaava-alueella naapuruston kokemukset). Hihavakiona voisi todeta, että yksi kaivinkonepäivä maksaa n. 1000€ sis alv per päivä. Maa-ainekset on tonnihinnaltaan kyllä selvitettävissä etukäteen, mutta menekkiä voi tietysti olla vähän hankala arvioida.

Talon perustamisratkaisu vaikuttaa kokonaishintaan. Syy, miksi suurin osa taloista nykyään on maanvaraisella laatalla johtuu siitä, että se on melko yllätyksetön ja kustannuksiltaan edullisin perustamisratkaisu (toki kaava vaikuttaa, mutta tähän vaikuttaa minne rakentaa ja alueen määräykset). Rakennesuunnitelmista voi johtaa materiaalitarpeet ja menekit melko hyvin.

Itse talopaketin osalta loppuhintaan vaikuttaa toimitussisältö. Läheskään aina sopimus ei sisällä kaikkea, ei edes talon pystyttämisen kannalta välttämättömiä tarvikkeita. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että sopimus käydään esim. vastaavan työnjohtajan kanssa läpi ennen allekirjoittamista. Näistä koituu yleensä runsaasti niitä "tonniyllätyksiä", kun rakentamisvaiheessa joku asia puuttuu sisällöstä ja se on vaan hankittava, jotta hommat etenevät. Lisäksi mahdolliset "lisävarustelut" nostavat kokonaishintaa.

Riippuu talotoimittajasta, mutta joskus LVI- ja sähköasennukset pitää/voi kilpailuttaa itse. Näiden pohjana pitää olla kunnolliset suunnitelmat. Näitä teetetään pääasiassa urakoina, mutta tuntitoteutus on myös mahdollinen. Riippuu melkein tekijästä, kumpi on järkevämpää.

Jos haluaa pitää kustannusarviosta kiinni, ei kannata rakentamisvaiheessa enää lähteä muuttamaan suunnitelmia tai pyytää tasoparannuksia. Näistä talovalmistajat laskuttavat reipasta lisähintaa. Kaikki pitäisi pyrkiä miettimään etukäteen, jos ei halua jälkikäteen niistä maksaa ylimääräistä.

Kannattaa huomioida kaikki liittymis- vuokraus- ja muut kustannukset (esim. nostokonetyö), kun mietitään kustannuksia. Lisäksi rakennuslupa maksaa ja kaikenlaiset muut rahti- yms. jutut. Mitä paremmin nämä suunnittelee etukäteen, sitä vähemmän maksaa "suunnittelemattomuudesta".

Omalla työllä voi laskea kustannuksia. Sähkö- ja LVI-työt jättäisin ammattilaisille, ellei itsellä ole näihin koulutusta. Timpuritöitä voi jossain määrin tehdä itsekin. Sanoisin näin, että kaikki se mikä on esteettistä, mutta ei rakenteellisesti tärkeää, voi halutessaan tehdä itse, jos työkalut pysyvät kädessä, mutta sietää myös tarpeen tullen omaa kädenjälkeä. Esim. tasoitus-, maalaus-, listoitus- yms. työt on mahdollista tehdä itse. Jos miettii kustannuksia, niin yksi timpurin työpäivä maksaa n. 500-800€/pv sis alv.

Pihatyöt jää yleensä sivurooliin kustannuksissa, mutta esim. multatonni maksaa n. 20€ sis alv per tonni (mahdollisesti kuljetuksineen). Esim. 1000 neliön tontille voi mennä viitisen kasettirekallista multaa, jos mullan keskipaksuus on suositeltu minimi 20 cm. Istutukset maksavat juuri niin paljon kuin niihin haluaa panostaa. Esim. ihan perus metsämänty n. 3m korkeana maksaa n. 200€ taimistosta ostettuna. Muut istutukset voivat olla kaikkea 10-400€ väliltä, ihan miten paljon niitä haluaa ja kuinka hyvään alkuun taimet ovat päässeet. Laatoitus on myös kallis paukku ja niiden hintaan vaikuttaa pitälti, paljonko sitä haluaa ja minkälaista. Asennustyöt melko iso osa kokonaishinnasta.

Sitten on kaikenlaisia sekalaisia kustannuksia, jotka pystyy kyllä laskemaan etukäteen, jos vaan jaksaa nämä kaikki miettiä (lista ei ole tyhjentävä):

- postilaatikko
- jäteastia(t)
- talonumero
- talon varustus, esim. kylpyhuoneen tarvikkeet (esim. WC-paperiteline, pyyhekoukut...)
- kaikenlaiset aputyökalut (jos ei ole ennestään), esim. lumikola, kottikärryt, lapiot jne.
- mahdollinen talkoovakuutus
- omat työkalut ja kenties oma peräkärry (suosittelen, sillä rahhdit ovat helposti tosi kalliita ihan paikallisesta rautakaupastakin ja kärryn voi aina myydä projektin jälkeen pois, eli maksaa itsensä hyvin äkkiä)

Sanoisin, että yksi yleisimmistä syistä miksi ei pysytä budjetissä johtuu siitä, että harvemmin tulee niitä yksittäisiä kymppitonnien paukkuja, vaan ei vaan osata tai jakseta hahmottaa mistä kaikesta rakentamisen kustannukset muodostuvat. Eli eniten ylityksiä tapahtuu lukuisista pienistä puroista, joita tehdään jatkuvasti rakentamisen edetessä. Lisäksi jos esim. tehdään tasoparannuksia rakentamisen edetessä, ne voivat salakavalasti nostaa merkittävästi kustannuksia. Esim. välioven mallin parantaminen siten, että ottaakin sen 100€ kalliimman oven, tarkoittaa käytännössä, että kokonaiskustannus on 1200€ korkeampi, olettaen, että väliovia on talossa 12 kpl.

Suurin sääli omakotitalorakentajien kohdalla on se, että nämä ovat arvokasta kokemusta, jota harvemmin toistetaan enää uudestaan. Ja kun oma hanke on saatu maaliin, kokemuksia ei välttämättä jaeta eteenpäin ja aina joudutaan keksimään pyörä uudestaan. Toki jokainen projekti on yksilöllinen, vaikka kyse olisi ihan perusmuotoisesta talopaketista, mutta rakentamisen aikana syntyy valtava määrä ns. hiljaista kokemusta ja tietoa, joka auttaisi seuraavia rakentajia suunnittelemaan oman hankkeensa paremmin ja kustannukset pitäisivät todennäköisesti paremmin kutinsa.
Loistava poustaus :thumbsup:

Jos määrät ja yksikköhinnat on luotettavasti tiedossa, pitäisi kustannusarvion pitävyys useimmiten olla luokkaa plusmiinus 5-10%.

Harvemmin ne ammattirakentajien kustannusarviot tuota enempää heittää, kun pöly on laskeutunut ja kohde valmis.

Sama on toistettavissa OKT-kohteissa, mutta vaatii suht yksityiskohtaisen arvion, seurannan ja matkan varrella eteen tuleviin muutoksiin/yllätyksiin reagoinnin.
 
Loistava poustaus :thumbsup:

Jos määrät ja yksikköhinnat on luotettavasti tiedossa, pitäisi kustannusarvion pitävyys useimmiten olla luokkaa plusmiinus 5-10%.

Harvemmin ne ammattirakentajien kustannusarviot tuota enempää heittää, kun pöly on laskeutunut ja kohde valmis.

Sama on toistettavissa OKT-kohteissa, mutta vaatii suht yksityiskohtaisen arvion, seurannan ja matkan varrella eteen tuleviin muutoksiin/yllätyksiin reagoinnin.
Tätä on hieman vaikea tiivistää kovin lyhyeen, mutta käytännössä pitäisi aina muistaa erottaa kaksi käsitettä toisistaan: kustannusarvio (se joka laaditaan itselle ja annetaan pankille) sekä hankkeen kokonaisbudjetti. Useimmiten puhekielessä puhutaan budjetin ylityksistä, mutta hankkeen budjetti tulisi laatia siten, että ensiksi hahmotellaan itselle, mihin asti löytyy ns. paukkuja, eli hankkeen kokonaisbudjetti. Sitten kun se on tiedossa, laaditaan kustannusarvio, joka on mielellään sen 20 % alhaisempi kuin budjetti. Jos muuten ei onnistu, niin talon varustelutasoa, kokoa, monimuotoisuutta tms. muuttamalla hanke kannattaa pyrkiä muokkaamaan siten, että edellä esitetty toteutuisi. Koska jos hanke on suunniteltu siten, että jokainen ajateltu euro on samalla maksimi, johon voidaan venyä, ei hankkeessa ole lainkaan särkymävaraa ja jokainen euron ylitys on samalla euro liikaa. Koska hanketta on käytännössä mahdoton suunnitella eurolleen oikein, siksi sille pitää varata hieman liikkumavaraa.

Liikkumavara ei kuitenkaan tarkoita myöskään sitä, että hankkeen aikana olisi syytä vähän joka asiassa livetä suunnitelmasta, kun "onhan meillä sitä budjettia". Silloin liikkumavara on vain teoreettinen ja kääntyy itseään vastaan. Hankkeen aikana pitäisi pyrkiä pitämään kiinni tehdyistä päätöksistä ja suunnitelmista. Jos sitten aivan hankkeen loppusuoralla haluaakin jotain muuttaa ja kustannukset alkavat olla isossa kuvassa jo melko varmoja, sitten voi harkinnan perusteella jotain muuttaakin. Mutta en suosittele harrastamaan tätä hankkeen alussa.

Hankkeen alussa on myös helposti illuusio siitä, että "rahaa riittää", mutta vain huolellisella suunnittelulla ja sen noudattamisella voi noin todeta. On äärimmäisen helppo keksiä vaikka mitä rahareikiä rakentamisen aikana, kun ei ole tarkkaa selvyyttä, mihin sitä rahaa pitäisi riittää ja mitä kaikki maksaa.

Minulla on nyt henkilökohtaista kokemusta vain pitkästä tavarasta rakentamisesta ja likipitäen kaiken teettämisestä tuntitöinä. Isoin plussa tuossa oli se, että melkein missä hankkeen vaiheessa tahansa pystyin vaikuttamaan kustannusten muodostumiseen ja sisältöön, en ollut siis sopimuksella lukittu mihinkään tiettyyn sapluunaan. Mutta samalla vastuu omasta taloudenhoidosto korostui. Lisäksi kannoin riskin siitä, että töiden osuus olisikin paljon suurempi kuin ajattelin. Tarvikkeet on aina laskettavissa jollain hehtaarilla, mutta tuntitöiden osuus sitäkin vaikeampaa. Mitä yksilöllisemmästä ratkaisusta on kyse, sitä suurempi osuus siitä on yleensä työtä.
 
Rakennuskustannusindeksin koostumusta ja suoria vaikutuksia rakennuskuluihin en tunne, mutta minustakin vähän tuntuu että kun vuonna 2019 valmistunut talo niin nyt ei enää samaan hintaan rakentaisi lähellekään samanlaista...

Noin 20% kalliimmaksi tulisi sama tönö nyt kuin 2019 (indeksitasolla).

Samaan aikaan (2019-2023, jos tarkkoja ollaan) mediaanitalouden käytettävissä oleva tulo on n. 8-9% pienempi.

Vaikea yhtälö.
Itse en koskaan pyrkisi mahdollisimman tarkkaan kustannusarvioon vaan mahdollisimman yläkanttiin (ns. maksimit mitä voit omaamallasi vakuusarvolla lainaa saamaan). Tällä tavoin voit reagoida niihin kympin, kahden tai vaikka kolmen yllätyksiin. Jos laskee tarkkaan, yllätyksiin pitää anella lisälainaa ja kaivella lisävakuuksia. Silloin todennäköisyydet edulliselle diilille pankin kanssa laskevat. Aina parempi mitä enemmän yläkanttiin myöntävät aluksi lainaa, nostamatta jäänyt laina on nostamatta jäänyttä ja tärkeintä rahoituksen suuruudessa on että mökki tulee valmiiksi.

Olen henkisesti varautumassa että sata tonnia enemmän menee jos/kun rakennetaan 20-30 neliötä suurempi talo ja mieluusti odottaisin "parempia aikoja" tässäkin ennen päätösten tekoa. Katsotaan katsotaan.

Budjetti yläkanttiin, kustannusarvio realistisesti on OK lähtökohta.
 
Tätä on hieman vaikea tiivistää kovin lyhyeen, mutta käytännössä pitäisi aina muistaa erottaa kaksi käsitettä toisistaan: kustannusarvio (se joka laaditaan itselle ja annetaan pankille) sekä hankkeen kokonaisbudjetti. Useimmiten puhekielessä puhutaan budjetin ylityksistä, mutta hankkeen budjetti tulisi laatia siten, että ensiksi hahmotellaan itselle, mihin asti löytyy ns. paukkuja, eli hankkeen kokonaisbudjetti. Sitten kun se on tiedossa, laaditaan kustannusarvio, joka on mielellään sen 20 % alhaisempi kuin budjetti. Jos muuten ei onnistu, niin talon varustelutasoa, kokoa, monimuotoisuutta tms. muuttamalla hanke kannattaa pyrkiä muokkaamaan siten, että edellä esitetty toteutuisi. Koska jos hanke on suunniteltu siten, että jokainen ajateltu euro on samalla maksimi, johon voidaan venyä, ei hankkeessa ole lainkaan särkymävaraa ja jokainen euron ylitys on samalla euro liikaa. Koska hanketta on käytännössä mahdoton suunnitella eurolleen oikein, siksi sille pitää varata hieman liikkumavaraa.

Liikkumavara ei kuitenkaan tarkoita myöskään sitä, että hankkeen aikana olisi syytä vähän joka asiassa livetä suunnitelmasta, kun "onhan meillä sitä budjettia". Silloin liikkumavara on vain teoreettinen ja kääntyy itseään vastaan. Hankkeen aikana pitäisi pyrkiä pitämään kiinni tehdyistä päätöksistä ja suunnitelmista. Jos sitten aivan hankkeen loppusuoralla haluaakin jotain muuttaa ja kustannukset alkavat olla isossa kuvassa jo melko varmoja, sitten voi harkinnan perusteella jotain muuttaakin. Mutta en suosittele harrastamaan tätä hankkeen alussa.

Hankkeen alussa on myös helposti illuusio siitä, että "rahaa riittää", mutta vain huolellisella suunnittelulla ja sen noudattamisella voi noin todeta. On äärimmäisen helppo keksiä vaikka mitä rahareikiä rakentamisen aikana, kun ei ole tarkkaa selvyyttä, mihin sitä rahaa pitäisi riittää ja mitä kaikki maksaa.

Minulla on nyt henkilökohtaista kokemusta vain pitkästä tavarasta rakentamisesta ja likipitäen kaiken teettämisestä tuntitöinä. Isoin plussa tuossa oli se, että melkein missä hankkeen vaiheessa tahansa pystyin vaikuttamaan kustannusten muodostumiseen ja sisältöön, en ollut siis sopimuksella lukittu mihinkään tiettyyn sapluunaan. Mutta samalla vastuu omasta taloudenhoidosto korostui. Lisäksi kannoin riskin siitä, että töiden osuus olisikin paljon suurempi kuin ajattelin. Tarvikkeet on aina laskettavissa jollain hehtaarilla, mutta tuntitöiden osuus sitäkin vaikeampaa. Mitä yksilöllisemmästä ratkaisusta on kyse, sitä suurempi osuus siitä on yleensä työtä.

Jep. Riittävän tarkka suunnittelu ja kustannusarvio ovat mielestäni avain onneen. Sekä työmaan järjestelyjen, aikataulutuksen että kustannusraameissa pysymisen näkökulmasta.

Linkkaamani RATU-kirja on erinomainen lähde työmenekeille yksikköä kohden kaikille tyypillisille rakennusosille/-ratkaisuille. Suosittelen vilkaisemaan, jos ei ole tuttu. Yksilöllisempiin ratkaisuihin joutuu tietysti hieman soveltamaan ja on hyvä jättää jonkun verran liilkumavaraa.
 
Jos määrät ja yksikköhinnat on luotettavasti tiedossa, pitäisi kustannusarvion pitävyys useimmiten olla luokkaa plusmiinus 5-10%.

Harvemmin ne ammattirakentajien kustannusarviot tuota enempää heittää, kun pöly on laskeutunut ja kohde valmis.
Näin se on. Lisäksi ammattirakentaja yleensä tietää MRU:n, LVIS:n ja rungon hankinnan jälkeen +-2% sisään mitä mökki maksaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
286 363
Viestejä
4 916 131
Jäsenet
79 180
Uusin jäsen
Bokma

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom