Helppo toki jeesustella että pitäisi olla yhteiskunta jossa kannattaa investoida... Veikkaan että ääni näin puhuvien kellossa muuttuisi aika nopeasti jos itse joutuisi joskus viemään eteenpäin uutta kehittävää firmaa Suomessa, etenkin jos tekee jotain muuta kuin softaa.
Business Finland on työkalu jolla valtio voi esimerkiksi vauhdittaa strategiseksi katsotun teknologian ja osaamisen kehittämistä Suomessa ja Suomeen. Pelkällä markkinaehtoisella rahoituksella kehitys voisi olla hyvin hidasta tai jäädä tapahtumatta. Se mitkä alat tai aiheet määritellään tuen arvoiseksi, onkin sitten poliittinen kysymys eikä sinällään liity Business Finlandiin.
Business Finlandia voi hyvinkin arvostella siitä jaetaanko rahoja juuri oikein tai onko siellä riittävää osaamista arvioida eri teknologioiden ja bisnesmallien hyviä ja huonoja puolia. Vanhan Tekesin aikaan erityisesti rahat myös tahtoivat kanavoitua isoille yrityksille, mitä on vaikea perustella. Mutta se että sanotaan että julkisesta toimijasta tuote- ja businesskehityksen rahoittajana olisi vain kansantaloudelle haittaa, todistaa minusta vain sen että kirjoittajan näkemys yritys- ja rahoituskentästä on varsin puutteellinen.
Tuo tavallaan kiertää sen dilemman, että Business Finland saa rahansa jostakin – osan varmasti lainojensa korkotuloina, mutta iso osa rahoituksesta tullee verotuloista omistajien kautta (jos joku tuntee paremmin BF:n tulorahoitusta saa avata, kiinnostava aihe). Toki valtio ja muut julkiset tahot saavat markkinoilta edullista lainaa, jolloin voisi ajatella että on edullisempaa kierrättää Suomen markkinoiden lainarahoitus valtion kautta (valtio ikään kuin Suomi-konsernin emona hoitaisi tyttäriensä rahoituskuviot).
Kun kuitenkin verotulot muodostavat merkittävän osan valtion kassavirrasta, päästään siihen, että jostakin ne tulevat. Valmisteveroista, valtion tuloverosta, arvonlisäverosta sekä kaikesta muusta. Se raha, mikä tällä tavoin kerätään, poistuu yksityisen päätäntävallan piiristä ja siirtyy julkiseen piiriin. Se raha ei tässä välissä kasva, päin vastoin, se pienenee koska verojen kerääminen on merkittävä transaktiokustannus kansantaloudessa.
Ei voida ajatella, että 1€ miljoonalla kansalaisella on olematon summa, mutta 1 000 000€ yhdessä potissa on iso raha. Ne yksittäiset eurot ovat pieninä puroina aivan yhtä merkittäviä kuin yhtenä isona putouksena, kyseessä on taloudellisen päätäntävallan siirto.
Poliittinen ulottuvuus on tässä se, kun kyseenalaistetaan tuo rahan kerääminen julkisen päätäntävallan alle. Mikä mielletään julkisen vallan toimialueeksi ja tehtäväksi, sille on helpompi hyväksyä verorahoitus. Poliisi ja armeija, ehdottomasti. Iso infra ja sähköverkot, useimmiten. Terveydenhoito ja koulutus, monissa maissa. Kahvilatoiminta tai maantiekuljetus, harvemmin. Kaupallisen alan toiminta on tyypillinen julkisen vallan sektori, jota ei yleensä pidetä itsestäänselvänä sen toimivaltaan kuuluvaksi. Merkittävä syy tähän on se, että tällöin verorahoituksella pyöritetty toiminta kilpailee veronmaksajien kanssa, jälkimmäisten haitaksi.
Jos halutaan, että Suomeen kertyy yksityistä pääomaa, näkisin tehokkaampana tukea veropoliittisin linjauksin vaurauden kerääntymistä, esimerkiksi vaikuttamalla pääomaverotukseen tai perintöverotukseen, niin että pääomien siirto ulkomaille ei olisi verotuksellisesti edullista. Business Finlandin toimintalogiikka sotii tätä "köyhä valtio, rikas kansa" -tavoitetta vastaan.
Ja mitä tulee kasvuyrityksiin: olen edelleen sitä mieltä, että parempi kun yritystoimintaa ei aktiivisesti tueta millään lailla, vaan pikemminkin luodaan vakaa ja ennustettava toimintaympäristö oikeudellisesti, kevyellä hallinnolla ja matalalla verotuksella. Ei, en pidä sitä harmiteltavana jos moni idea ei koskaan pääse kahvipöytää pidemmälle. Mielestäni huippu(yritysten, osaajien, tutkimuksen) tai uuden Nokian metsästys on suomalainen kansantauti, josta olisi syytä päästä pikimmiten eroon. Kasvuun voi päästä myös sukupolvien mittaisella työllä ja hitaalla kerryttämisellä, loppujen lopuksi nopeammin kuin mitä strategisilla päätöksillä.