Työssä oppiminen -ilmaista työtä.

Onhan noita työharjoittelijoita ollut vahdittavana. Valitettavan usein oma-aloitteisuus ei ole niitä vahvimpia puolia eli vahingossakaan ei tulla kysymään että "Mitäpä voisin tehdä seuraavaksi kun tuo edellinen homma tuli valmiiksi" vaan alkaa se munien rapsutus ja nykyisin usein se kännykän näpläys. Kyselijät ei haittaa, se on oikeastaan oppimisen kannalta parempi jos kyselevät hommaan liittyvöö. Rasittavimpia ovat ne jotka eivät kysele mutta touhuavat arpomalla hommaa täyttä häkää eteenpäin ja sitten on tehty päin persettä. Noissa tapauksissa olen aina käskenyt tekemään uudestaan niin kyllä se jossain vaiheessa on alkanut aina valjeta että kannattaa kysyä jos ei tiedä kun on tarpeeksi monta kertaa saman homman tehnyt uudestaan.
 
Ammatillinen koulutus on suuren murroksen edessä: 2017 rahoitusta leikataan 10% ja 2018 taas lisää. Koulutus siirretään työpaikoille, eli tulevaisuudessa niissä on paljon enemmän työssäoppijoita. Tähän asti perusteet on ensin opiskeltu oppilaitoksissa tulevaisuudessa siihen ei ole enää resursseja oppilaitoksissa. Itse olen sitä mieltä, että on tulossa tuhansia koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyneitä joka vuosi uudistusten jälkeen. Ei työpaikoilla ole resursseja eikä kärsivällisyyttä ohjata 17v ammatin ja elämänhallinnan alkeita opiskelivia nuoria.
Työpaikallani ollutta työssäoppijaa tapaamassa olleen ammattikoulun opettajan kassa tuosta oli juttua ja hänkin tätä harmitteli. Lähinnä oppituntimäärän vähentämisestä oli puhe ja siitä, että nytkin jää niin paljon kaikkea perusasiaa opettamatta tai opetetaan vain hyvin pintapuolisesti, kun aika ei riitä tarkempaan läpikäyntiin. Sitten näitä kavereita, joilla on selkeitä puutteita ihan alaan liittyvistä perustiedoista lähetetään työmaille ja ihmetellään, kun työharjoittelupaikkoja ei kohta enää tahdo löytyä. Omalla alalla on varsinkin paljon näitä pieniä, yhden - kahden kaverin firmoja, niin ei heiltä todellakaan löydy aikaa opettaa alaan liittyvien asioiden alkeita, kun pitäisi omatkin hommat saada tehtyä.

Työharjoittelijoita on ollut useampiakin omalla työpaikallani ja kokemukset ovat olleet vähintäänkin vaihtelevia. Hyvää "materiaalia" tulevaisuuden työelämään on tullut nähtyä, eli mielenkiintoa tekemiseen ja oppimiseen on ollut ja tehneet mitä pyydetty, vaikka takuulla aina eivät hommat ole olleet niitä kaikista miellyttävimpiä. Neuvomaan ja vahtimaan joutuu kyllä, mutta täysin ymmärrettävää, kun miettii omia tietotaitoja suoraan koulun jälkeen.

Nämä kännykän säätäjät ovat sitten asia erikseen, istuvat näppäilemässä ja luulevat tietävänsä kaikesta kaiken, mutta toisaalta mikään ei kiinnosta ja oma-aloitteisuus on nollassa. Hetken jaksaa itsekin yrittää keksiä tekemistä heille, josko sitä mielenkiintoa löytyisi johonkin sopivaan kohteeseen, mutta jos työmaalla eniten mielenkiintoa kerää se oma puhelin, niin ihmetelkööt sitä, kunhan pysyy poissa jaloista.
 
Viimeksi muokattu:
Itselle on noita opetettavia siunaantunut kanssa muutama. Tekninen ala kyseessä, termit vähän luonnollisesti hakusessa, mutta kyllä tekeminen sitten onnistuu hyvin, kun kertoo mitä tehdään. Juttukaveria näistä ei nykyään tahdo vaan saada, ehkä yksi viidestä osaa jutella muutenkin kuin vastata suoriin kysymyksiin.
 
Riippuu paljon luonteestakin, koska itsekään en oudompien ihmisten keskuudessa ole mikään jutustelija, mutta tuttujen kesken kylläkin.
 
Nuoria saattaa myös ujostuttaa. Uusi tilanne, uudet ihmiset, ei tarpeeksi itseluottamusta jne. Mielummin ovat sitten hiljaa, etteivät sano mitään tyhmää.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 738
Viestejä
4 545 610
Jäsenet
74 840
Uusin jäsen
jousam

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom